SEPPÄLÄ LÄHIYMPÄRISTÖSUUNNITELMA JA HULEVESITARKASTELU



Samankaltaiset tiedostot
SEPPÄLÄ LÄHIYMPÄRISTÖSUUNNITELMA JA HULEVESITARKASTELU

HULEVESISELVITYS PERKKOONKATU 1, TAMPERE RN:O TYÖ: TARATEST OY

Viisarinmäen kaava-alueen hulevesiselvitys

Hulevesiallas case Espoon Ringside Golf

Biopidätys (viherpainanteet, sadepuutarhat, biosuodatus)... 2

RAPORTTI 16X TAMPEREEN KAUPUNKI Peltolammin asemakaavan 8608 Hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID

Keskisenkatu 7, kaavavaiheen hulevesiselvitys. NCC Rakennus Oy

Alueen nykytila. Osayleiskaavan vaikutukset. Sulan osayleiskaava, hulevesien yleispiirteinen hallintasuunnitelma

Palomäenkatu 23:n asemakaavan nro hulevesiselvitys- ja suunnitelma. Asemakaavaluonnosvaiheen suunnitelma. Suunnittelupalvelut

VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS

Hulevesien hallinnan suunnittelu yleis- ja asemakaavatasolla

RAPORTTI 16X TAMPEREEN KAUPUNKI Härmälän päiväkodin asemakaavan 8552 Hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID

Hulevesien hallintaratkaisut tänään mitoitus ja menetelmät

Vesi kaavassa, yleiskaava

LIDL, VANTAANLAAKSO HULEVESISUUNNITELMA KAAVAMUUTOSTA VARTEN. Tilaaja Lidl Suomi Ky. Asiakirjatyyppi Hulevesisuunnitelma. Päivämäärä

RAPORTTI TAMPEREEN KAUPUNKI Jankan tilan asemakaavan 8646 hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID

ASKO II ALUEEN KUNNALLISTEKNINEN YLEISSUUNNITELMA & HULEVESIEN HALLINNAN SUUNNITELMA

Hulevedet hallintaan vihreän infran keinoin. Green Street. Paula Tuomi, yleissuunnitteluinsinööri Jyväskylän kaupunki

Luontoperustaiset järjestelmät

RAPORTTI VVO KODIT OY Näsilinnankatu 40, täydennysrakentaminen Asemakaavan 8597 hulevesiselvitys Donna ID

Työpaketti 5: Taajamien rankkasadetulvien hallinnan parantaminen

Hulevesiselvitys, Automiehenkatu 8

GREEN FACTOR Jyväskylän pilottiprojekti

Rankkasateiden vaikutus hulevesiverkostoon -haasteita ja ratkaisuehdotuksia. MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI Perttu Hyöty, FCG

Tekniset ratkaisut hulevesien hallinnassa

Kalevan airut asemakaavan nro 8479 hulevesiselvitys- ja suunnitelma ASEMAKAAVAN EHDOTUSVAIHEEN RAPORTTI. Suunnittelupalvelut

JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI PIETILÄN SVENGIPUISTON HULEVESIALLAS

Alueellinen hulevesisuunnitelma Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy

Seinäjoen kaupunki. Roveksen alueen hulevesiselvitys ja alueellinen maaperätutkimus. Hulevesiselvitys Päivitys

Kuva: Oulun kaupunki, yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut. Lapinrauniontie 3, Kaakkuri. Hulevesiselvitys

Ruskon Laakerintien kaupan suuryksikkö

Raportti VISULAHDEN HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA

ALTIAN ALUE HULEVESISELVITYS

Päijänrannan asemakaava

Tilaaja Vantaan seurakuntayhtymä. Asiakirjatyyppi Hulevesisuunnitelma. Päivämäärä Viite KIVISTÖN KIRKON ALUE HULEVESISELVITYS

LÄPÄISEVÄT PINNOITTEET. Mika Tulimaa Rudus Oy

MERINIITYN JA TEHDASKADUN HULEVESISELVITYS

Liite 1 1 (10) Biosuodatus / biopidätys... 2 Läpäisevät pinnoitteet... 4

OULUNPORTTI. Hulevesiselvitys

Tehdashistorian elementtejä

IGS-FIN allasseminaari Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola

Marja-Vantaan hulevesien hallinta

LIITTEET YMPÄRISTÖSUUNNITELMA HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA JA TEKNISTEN VERKOS- TOJEN YLEISSUUNNITELMA -RAPORTTI

Aurinkopellon asemakaavan hulevesisuunnitelma

MERIKARVIA. Merikarviantien alkupään ja Yrittäjäntien ympäristön asemakaavoitus. Hulevesitarkastelu. Kankaanpään kaupunki. Ympäristökeskus.

OY TEBOIL AB KOKINKYLÄNTIE, ESPOO HULEVESIEN HALLINTASUUNNI- TELMASELOSTUS, VERSIO B. Oy Teboil Ab. Hulevesien hallintasuunnitelmaselostus

Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma

250-AS-KEM. 2h+k+s. 59,3 m2. 2h+k+s 56,2 m2 APK APK JKP AULA PP SK/ LVK APK APK JKP JKP APK L L L APK L APK. 2h+kk+s 49,1 m2 1h+kt 31,6 m2.

KORTTELI 25155: STARKKI/LAHTI HULEVESISUUNNITELMA

HULEVESIEN HALLINNAN ESIMERKKISUUNNITELMAT

Esittelypaja: Ratko ristiriitoja eri intressit kohtaavat hulevesisuunnittelussa

NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS

VANBRONNIITTY HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA. Antti Harju Sami Marttila Suunnitelmaselostus. Vastaanottaja Espoon kaupunkisuunnittelukeskus

Porttipuiston kauppakeskuksen tontin. alustava hulevesiselvitys. Vantaa, Helsinki

RAPORTTI 16X TAMPEREEN KAUPUNKI Härmälän Ilmailunkadun asemakaavan nro 8513 hulevesiselvitys ja - suunnitelma Donna ID

Hulevesien kokonaisvaltainen hallinta ja hulevesistrategia

Övergårdsvägen. Soukankaari

CLASS projekti vettä läpäisevillä pintamateriaaleilla hulevedet paremmin hallintaan

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma

TAMPEREEN KAUPUNKI Viialan Nuijatie 31:n asemakaavan nro 8627 hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID

HULEVESIEN VIIVYTTÄMINEN RUDUKSEN TUOTTEILLA

YIT RAKENNUS OY AVIA KORTTELI HULEVESIEN YLEISSUUNNITELMA HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA

S-Market Epilä HULEVESISELVITYS. Tampere. Projektinumero

Kortekumpu, Kangasala MAAPERÄ- JA HULEVESI- SELVITYS Työnro

RAPORTTI TAMPEREEN KAUPUNKI Ali-Huikkaantie 13 asemakaavan 8531 hulevesiselvitys ja -suunnitelma Donna ID

HULEVESISELVITYS Nanson Kiinteistöt Oy

Ylivieskan kaupunki Savarin alueen hulevesitarkastelu

JONTAKSEN PUUTARHAKYLÄ HULEVESISELVITYS

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER

Hulevesiselvitys, Saukonpuiston koulun laajennus

YLEISKAAVOJEN HULEVESIMÄÄRÄYKSET

Hulevesien hallintarakenteet

Lielahtitalo, tontti , Teivaalantie 1, Tampere HULEVESI- SELVITYS Työnro

Länsikatu. rp23. Sepänkatu. rp24. rp26 LOUHELANKATU. rp25 LÄNSIKATU. Louhelankatu III le p. rp28. rp27 68 IV SEPÄNKATU III.

LIITE ESPOON KAUPUNKI. Keran osayleiskaava-alueen hulevesiselvitys

IMATRAN KAUPUNKI Korvenkannan hulevesitarkastelu

TULLIPORTINKADUN KAMPUS- ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA

HANNUSJÄRVEN VALU- MA-ALUE SELVITYS, NY- KYTILANNE

Tammelan hulevesiselvitys

VAASAN KAPPELINMÄEN-PILVI- LAMMEN VALUMA-ALUE- JA HULEVESISELVITYS 2011

VAUHTITIEN HULEVESIKOSTEIKKO Puistosuunnitelmaluonnos nähtäville

HULEVESISELVITYS KORTTELEIDEN 75, 83 JA 85 ASEMAAKAAVAN MUUTOS. Vastaanottaja Viitasaaren kaupunki. Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys

Raholan asemakaavan nro 8436 hulevesiselvitys- ja suunnitelma

HULEVESISELVITYS ASEMAKAAVOITUSTA VARTEN

HULEVESISELVITYS. Liite 6 TYÖNUMERO: KOUVOLAN KAUPUNKI MIEHONKANKAAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS (VAIHE I)

LIDLIN ASEMAKAAVAN MUUTOS 4:45 KAUPUNKIKUVALLINEN SELVITYS

Hulevesien luonnonmukainen hallinta

POIKKITIEN ALUE HULEVESITARKASTELU

TAMPEREEN KAUPUNKI Kalevanrinteen yleissuunnitelma-alue 8433 ja asemakaava-alueet 8477, 8478 ja 8479 RAPORTTI

YIT RAKENNUS OY FOCUS GATE- TYÖPAIKKA-ALUE HULEVESIEN HALLINTA

Hulevesiselvitys Näsilinnankatu 39

HULEVESISELVITYS K 2587

RAPORTTI LAPUAN KAUPUNKI Keskustan osayleiskaavojen ja Alangon asemakaava-alueen hulevesiselvitys

RAPORTTI PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Seunalantien alueen asemakaavan hulevesiselvitys

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva Korttelin, korttelinosan ja alueen raja Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja.

KUULOJAN ASEMAKAAVAN MUUTOS HULEVESISELVITYS

Liite 1 1 (13) Biosuodatus Biopidätys, sadepuutarhat, viherpainanteet... 4 Luonnonmukaiset avouomat... 6

LIDL:N ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS

Isonkyrön keskustan asemakaavamuutoksen ja Lapinmäen asemakaavan hulevesisuunnitelma

Transkriptio:

SEPPÄLÄ LÄHIYMPÄRISTÖSUUNNITELMA

Jyväskylän kaupungin Seppälän alueen kehittämisen tavoitteena on ollut kaupallisen alueen halki kulkevan kevyen liikenteen n luominen ja kaupan rakennuksien lähiympäristön suunnittelu. Kevyen liikenteen pääväylä Seppälästä keskustaan tulee kulkemaan Kankaan alueen kautta suunnittelualueen läpi. Erityishuomiota on kiinnitetty rakennettavien ja pinnoitettavien alueiden viivyttämisratkaisujen kehittämiseen tonteilla mahdollisuuksien mukaan niin, etteivät hulevedet rasita nykyistä sadevesiviemäriverkkoa. Suunnitelmaselostus Alueen toimijat ovat S-liike Keskimaa, Skanska, VR ja Jyväskylän kaupunki. Tilaajana suunnittelun ohjauksessa ovat olleet kaavasuunnittelija Paula Tuomi ja kaavoitusarkkitehti Tapani Tommila. Kevyen liikenteen päälähestymissuunnat Seppälän alueelle Suunniteltavasta alueesta suuri osa jäämässä pysäköintialueiksi ja myös rakennukset valtaavat erittäin suuren pinta-alan (n.7000 kem2) koko suunnittelualeesta. Keskeinen näkökohta suunnittelussa onkin ollut viivyttäminen alueella, sillä ympäristön sadevesiviemärien kapasiteetti ei riitä uusilta pinnoitetuilta ja rakennetuilta alueilta syntyvien välittömään poiskuljetukseen.laajemmalta katsottuna Seppälän alueen hulevedet purkautuvat etelään päin, Jyväsjärveen, tarkkaa purkautumisreittiä ei tunneta. Suunnittelutyön aloituksen yhteydessä alueen kehittämiselle asetettiin tärkeinä tavoitteina seuraavanlaiset näkökohdat: virkistysreittien toimivuus, kevyen liikenteen reitit Kankaalle, Lohikoskelle, Kangaslammelle huomiointi ja käsittely tonteilla mahdollinen vihertehokkuus (Green factor) -ajattelu kaupallisen alueen imagovalttina pysäköintipaikkojen integroiminen rakenteisiin innovatiivisten viivytysrakenteiden käyttö Seppälän alueen suunnittelussa keskeisiä tavoitteita onkin ollut pyrkiä kehittämään perinteisen pysäköintirakentamisen käytäntöjä. Pysäköintialueelle on suunnitelmassa osoitettu laajaa kenttää jäsentäviä kasvillisuussaarekkeita ja suuria katupuita, jotka muodostavat pysäköintialueelle tilan tuntua. Lisäksi katupuut käyttävät suuria määriä vettä, jota pysäköintialueilla voidaan imeyttää puiden kasvualustoille käytettäväksi. Kasvualustat pysäköintialueilla sekä muilla päällystetyillä alueilla rakennetaan mahdollisuuksien mukaan kantavan kasvualustan periaatteella, jolloin katupuiden kasvu on turvatumpaa ja näille on riittävät vesi- ja ravinnemäärät käytettävissä. Kantavan kasvualustan koko on 20-25 m3/puu. Esimerkkikuva hulevesipainanteesta viheraluesuunnittelu Oy on puitesopimuskonsulttina tutkinut ja tarkastellut alueen mahdollisuuksia kehittyä nykyaikaisen ympäristörakentamisen kautta. VSU Oy on laatinut kohteeseen lähiympäristösuunnitelman, jonka tavoitteena on ollut sovittaa yhteen laajan kauppakeskuksen rakentaminen ja edellä mainitut hulevesiseikat sekä kevyen liikenteen.

Pysäköintialueiden valaistusta on pyritty muuttamaan perinteisestä pysäköintialuevalaistuksesta enemmän kaupunkimaisen valaistuksen suuntaan. Laajalle pysäköintikentälle on esitetty ratkaisua, jossa valaistus hoidetaan matalien pylväiden muodostaman tiheän valoruudukon ja korkeampiin pylväisiin kiinnitettyjen vaijerivalojen avulla. Vaijeriin kiinnitettävien valaisimien tarkoituksena on rikkoa ruutukaavamaisen pysäköinnin ilmettä. Alueen pysäköintiratkaisussa on pyritty puistoparkkimaisten pysäköintialueiden lisäksi rakennuksiin integroituun rakenteelliseen pysäköintiin. Tällöin alueen vihertehokkuus saataisiin mahdollisimman korkeaksi, sillä rakenteellinen pysäköinti mahdollistaa laajemmat viheralueet. Lisäksi rakenteellinen pysäköinti nostaa rakennetun ympäristön laatua luomalla kaupunkitilaa rajaavia aiheita ja laajempia viheralueita. Alueen suunnitelmassa kumpaankin rakennukseen on tulossa rakenteellista pysäköintiä. Prisman rakenteellinen pysäköinti rakennetaan varsinaisen kaupan rakentamisen jälkeen laajennusosana. Suunnitelmassa alueelle on osoitettu useita viheralueita, joista suurimmissa on myös painanteita keräämistä ja viivyttämistä varten. Viheralueet, joille vesiä kerätään, sijoittuvat tarkoituksenmukaisesti mahdollisimman etäälle rakennuksista, jolloin keräys- ja viivytysjärjestelmä eivät rasita rakennusten kuivatusjärjestelmiä. Visuaalisesti tämä tontin laitoja hyödyntävä viheralueiden sijainti on omiaan muodostamaan hyvää ympäristöä ja kaupunkimaista tilaa. Suunnittelualueelle sijoittuvan rakennuksen seinään tulee lisäksi viherseinä ja osalle kattopinta-alasta viherkatto. Eritoten viherseinä toimii visuaalisena tehosteena n läheisyydessä. Viherseinä voidaan toteuttaa esimerkiksi köynnösseinämänä. Hulevesipainanteen periaatepoikkileikkaus: Painanteessa puita ja pensaita katupuita rakennettu reuna Hulevesipainanteen periaatepoikkileikkaus: Avoin viivytyspainanne hulevesipainanne ylivuotoputki luomureuna Keskeisenä suunnittelutavoitteena kehitetty kevyen liikenteen kulkee rakennusten lomitse, yhdistäen alueen rakennusten pääsisäänkäynnit sekä Vasara- ja Ahjokadun kevyenliikenteen reitistöt. Laatukäytävä erotetaan muusta suunnittelualueesta poikkeavalla, yhtenäisellä pintarakenteella. Laajan en viereen luodaan n laajennus, joka toimii alueen puistoaukiona. Rakennusten väliin muodostuu n laajentuma, jota ympäristön porrasaihe korostaa. Nopean pyöräilyn väylä on turvallisuussyistä esitetty kiertämään Keskimaan tontti länsipuolitse, jolloin vältetään vaaratilanteet kaupan sisäänkäyntien kohdalla. Suunnitelmassa esitetyt keräys- ja et ovat monipuolisia, vaihdellen laajasta, viheraluesaaren sisältävästä painanneaiheesta pitkänomaisiin painanteisiin ja ojiin. Erityyppisten painanneratkaisujen ansiosta alueen hulevesijärjestelmä rikastuttaa ympäristöä monipuolisuudellaan. Hulevesien määrää on suunnittelun edetessä tarkennettu liitteessä olevasta Plaanan raportista poiketen siten, että 40 prosenttia alueella syntyvästä hulevedestä viivytetään tonteille rakennettavilla kuivatusjärjestelmillä, 20 prosenttia ohjataan uuteen hulevesiputkistoon ja 40 prosenttia kulkeutuu olevan hulevesiputkiston lävitse. Alueen kehittämistyössä Jyväskylän kaupunki on ollut pioneerin roolissa kehittäessään kaupunkimaista ympäristöä haastavassa suunnittelukohteessa. Merkittävässä osassa alueen lopullisen muodostumisen kannalta on myös alueen rakennustapaohjeistuksen määrittely, jolla voidaan taata laadukas ympäristörakentaminen. Oulussa Tommi Heinonen

mainostorni/ tuulivoimala kylmäasema Skanska/VR viherkatto ktu a sin Ala P-alue 897ap ekopiste valaisimet vaijereissa äs 3m pä n ä isä it nn y kä 3 m kaava-alueen ulkopuolella oleva viiva Ahjokatu viherseinä luiska 3 m kaava-alueen ulkopuolella oleva viiva vanha junarata. kevyen liikenteen reitti keskustaan ka portaat en lue P-alue 103ap puistoaukio Prisma mahd. hulevesikasetit la lel uo op ulk P-alue 250ap va ole a viiv huolto mainostorni/ tuulivoimala kevyen liikenteen väylä Vasarakatu nopea pyörätie hulevesioja 3 m kaava-alueen ulkopuolella oleva viiva P SUUNNITELMAKARTTA 1:2000 a-a av

valot vaijereissa tiheä valaisinpylväsruudukko Prisma polkupyöräparkki pääsisäänkäynnit Skanska/VR hulevesioja LAAJENNUS portaat mainostorni/ tuulivoimala Prisma P-alue 250ap saari puistoaukio Prisman kattovesien viivytys: maanalainen kasettivaihtoehto mitoitus viitteellinen ajoväylä luiska poistuva junarata Skanskan kattovesien viivytys: maanalainen kasettivaihtoehto mitoitus viitteellinen viherseinä ajoväylä vanha junarata. kevyen liikenteen reitti keskustaan viherkatto P ALUEEN ETELÄOSA 1:1000

Näkymä Vasarakadun puistoaukion kohdalta Näkymä P-alueelta

Seppälän keskuskorttelin käsittely, Jyväskylä 1. Suunnittelualueen nykyinen tilanne Suunnittelualue on Jyväskylässä Seppälän kaupunginosassa Seppälän keskuskortteli. Alueella sijaitsevat Seppälän Prisma, VR-Yhtymä Oy ja Jyväskylän Terminaali Oy. Suunnittelualue on rajattu Seppälän kaupunginosan Ahjokadun, Alasinkadun, Vasarakadun sekä vanhan rautatien alueelle. Alueen pinta-ala on n. 16,5 hehtaaria. Tutkitulla alueella pintakerrokset muodostavat pääosin nykyiset piha-alueiden rakennekerrokset. Perusmaa näiden pintakerrosten alla on yläpinnastaan löyhää silttiä tai savista silttiä/savea. Löyhän kerroksen paksuus vaihtelee välillä 0,5 8 m. Löyhän kerroksen yläreunaan sijoittuu myös turvekerros, joka on jäänne alueella aiemmin sijainneista suomuodostumasta. Paksuimmillaan löyhät kerrokset ovat Vasarakadun puoleisessa reunassa. Löyhän kerroksen alla on keskitiivis/tiivis silttiä tai hiekkaista silttiä oleva kerros, joka ulottuu pohjamoreeniin saakka. Pohjaveden pinta on Ahjokadun reunassa tasolla n + 89 m ja Vasarakadun puoleisessa reunassa n + 88 m. Nykyiset tonttien maan-pinnankorkeudet vaihtelevat n 90 92 m. 2. Valuma-alueiden nykyinen ja tuleva hulevesimäärä Maankäytön muutosten vaikutusten arvioimiseksi alueen nykytilanne arvioitiin ilmakuvien ja kartta-aineiston perusteella. Tuleva tilanne laskettiin suunnitelman mukaisten rakennettavien pintojen mukaan. Tulevan alueen rakentamisen jälkeen hulevesimäärät eivät merkittävästi muutu, koska nykyisinkin alueella on jo rakennuksia ja pihat ovat asfalttipintaisia. Tiheästi rakennetuilla ja tiivispintaisilla alueilla on ominaista, että valunta syntyy hyvin pian sateen alkamisen jälkeen. 3. Mitoitus Suunnittelukohteessa laajat kovat pinnat, kuten pysäköintialueet ja rakennusten kattopinta-alat tuottavat runsaasti hulevesiä. Mitoitussateella on neljä määräävää ominaisuutta: sateen kesto, sateen rankkuus eli intensiteetti, sademäärä ja toistuvuus eli todennäköisyys kyseisen sadetapahtuman esiintymiselle. Taajamien johtamisjärjestelmien päämitoitusperuste on rankkasade. Luonnonmukaiset menetelmät ovat suurelta osin virtaamaa viivyttäviä ratkaisuja, jolloin niiden mitoituksessa tulisi ottaa huomioon peräkkäisten sateiden mahdollisuus. Tällaisissa tilanteessa menetelmät eivät ole vielä tyhjentyneet hulevedestä ennen seuraavaa sadetapahtumaa. Rakennetuilla alueilla syntyvien luonnonmukaisten hallintamenetelmien mitoituksessa esitetään käytettäväksi kerran viidessä vuodessa toistuvaa 10 minuutin rankkasadetta voimakkuudeltaan 160 l/s*ha. Menetelmien tarvitsema tilavuus on tällöin 1 m3 / 100 m2 läpäisemätöntä pinta-alaa kohden. 4. Nykyiset hulevesiputket ja sallitut tulevat hulevesivirtaamat Suunnittelualueella on hulevesiputkia, liittekuvassa 1 (numeroin 1 9) (kts. s.9). Mahdollisia purkupisteitä ovat 2, 4, 6 ja 7. Suunnittelualueelle tulee Alasinkadun pohjoispuolelta 500B rumpu nro 9. Hulevesien valumasuunnat alueella (kuva: VSU) hulevesipainanne 1 2 3 hulevesipainanne viherkatto murskekerros tai hulevesikasetit keräys- ja sadevesiviemäri

5. Toteutusvaihtoehtoja 5.1. Hulevesien vähentäminen Hulevesien vähentämisellä tarkoitetaan muodostumisen ehkäisemistä sekä muodostuneiden määrän pienentämistä. Hulevesien vähentämismenetelmillä tarkoitetaan rakenteellisia ratkaisuja, joilla ehkäistään muodostumista tai vähennetään muodostuneiden määrää. Rakenteellisia toimenpiteitä voivat olla mm. läpäisevät rakenteet o reikälaatta tai kiveys o kennosora o avoin asfaltti Läpäisevät päällysteet vähentävät huleveden kokonaismäärää ja virtaamaa ja lisäävät pohjavedenmuodostumista. Läpäisevä päällyste koostuu vettä läpäisevästä pintakerroksesta, jonka alapuolella on karkeaa kiviainesta. pidättävät rakenteet o kasvillisuus o viherkatot Monimuotoisella kasvillisuudella on luonnonmukaisessa hallinnassa keskeinen merkitys muodostumisessa ja virtaamien hallinnassa, eroosion torjunnassa ja puhdistamisessa. Viherkatot vähentävät huleveden muodostumista pidättäessään ja haihduttaessaan suuren osan sateista. Viherkatto vähentää noin 50 % muunlaisilta kattopinnoilta muodostuvasta valunnasta, erityisesti huippuvaluntoja. imeytyskaivannot o louhe/sepeli rakenne o muovirakenne Imeytyskaivannot ovat avoimia tai maanalaisia kenno- tai kiviainesrakenteita, joilla on avoin imeyttävä pinta. Imeytyspainanteet Imeytyspainanteet ovat kasvillisuuspeitteisiä tai suodattavia hiekka- tai sorakerroksella täytettyjä kiviainespintaisia ympäristöään alempana olevia painanteita. Vesi voi lammikoitua noin vuorokaudeksi painanteeseen, josta se imeytyy maaperään. 5.2. Hulevesien viivyttäminen Hulevesien viivytysmenetelmillä tarkoitetaan rakenteita, joilla hulevesivirtaamaa hidastetaan ja pidätetään. Viivytysmenetelmien tarkoituksena on varastoida menetelmään johdettava hulevesi tietyksi aikaa ja vapauttaa se vähitellen tulovirtaaman loppumisen jälkeen. Viivytysmenetelmällä voidaan tehokkaasti pienentää hulevesivirtaamia menetelmän alapuolisilla purkureiteillä, vähentäen tulvariskiä ja eroosiota. Rakenteellisia menetelmiä voivat olla mm. lammikot ja rakennetut altaat Lammikot ovat altaita, joissa on pysyvä avovesipintainen alue ja sen yläpuolella tilaa huleveden väliaikaista varastointia varten. kosteikot Kosteikot ovat rakennettuja tai luonnon muovaamia ainakin osan vuodesta veden peitossa olevia alueita. Kosteikot toimivat veden suodattimina ja ravinnevarastoina. viivytyspainanteet Viivytyspainanteet ovat kasvi- tai kiviainespeitteisiä alueita, jotka on varustettu muutaman vuorokauden aikana tapahtuvaa tyhjentymistä varten purkuputkella tai padolla. viivytyskaivannot ja säiliöt Maanalaiset viivytyskaivannot/ -säiliöt on varustettu salaojituksella ja purkuputkistolla kaivannon/säiliön tyhjentämiseksi hulevesiverkostoon. biopidätysalueet Biopidätysalue on ympäristöään alempana oleva kasvillisuuden peittämä alue, jossa hulevedet voidaan viivyttää ja käsitellä. Alue toimii hulevesiä suodattavana rakenteena samaan tapaan kuin imeytyspainanteet, mutta kasvillisuuden merkitys on suurempi. Vesi voi lammikoitua muutamaksi vuorokaudeksi, jolloin se on kasvillisuuden käytettävissä.

6. Hulevesien hallinnan huomioon ottaminen Seppälän alueen kaavoituksessa Jos Seppälän alueen hulevesimäärät koetaan aiheuttavan ongelmia tontin alueella tai alapuolisessa hulevesiverkossa, on syytä miettiä käsittelyä joko viivyttämällä tai mahdollisuuksien mukaan imeyttämällä niitä. Hulevesien hallinnan parantaminen vähentää tulvariskejä, ehkäisee laatuhaittoja, parantaa kaupunkiluonnon tilaa ja monimuotoisuutta sekä turvaa pohjaveden laatua ja määrää. LIITE 1 1 9 Alueen nykyiset hulevesiputket A D Hulevesien käsittelypaikat Huleveden määrän vähentäminen: Rakennettavilla alueilla suositellaan rakennettavaksi läpäisemättömiä pintoja mahdollisimman vähän. Rakennettavilla alueilla suositellaan säilytettäväksi tai istutettavaksi mahdollisimman paljon kasvillisuuden ja puiden peittämiä viheralueita Hulevesien kiinteistö- ja korttelikohtaiset hallintamenetelmät: Poisjohdettavia hulevesiä tulee viivyttää kiinteistön alueella. Viivyttämiseen voidaan käyttää viheralueille rakennettavia painanteita, altaita tai maanalaisia rakenteita. Menetelmät on suositeltavaa toteuttaa niin, että imeytyminen niistä on mahdollista. Tulvareitit: Poikkeuksellisten sateiden aiheuttamia hulevesiä varten tulee toteuttaa tulvareitit, joita pitkin hulevedet ohjataan hallitusti alueen ulkopuolelle. Mitoitus: Rakennetun alueen sisälle tulevien luonnonmukaisten hallintamenetelmien mitoitustilavuuden tulee olla yksi kuutiometri (1 m3) jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliötä (100 m2) kohden.