Koneellinen metsänistutus toiminnan suunnittelu Timo Tomperi Arto Väänänen
Sisällysluettelo Koneellisen istutuksen toimintamallit ja perusteet Yleistä koneellisesta metsänistutuksesta Toimintamalli Palveluntarjoaja Taimitarha Koneyritys Työn suoritukseen liittyvät vaatimukset Taloudellisuus Koneiden ja työlaitteiden vaatimukset Peruskone Istutuskone Taimiteline Välivarasto Koneellisen istutuksen laatu
Sisällysluettelo Kohdevalinta Kohdevalinta Yleistä Kivisyys Kannot Hakkuutähteet Uudistettavan kohteen pinta-ala Huolto Kasvupaikka Puulaji Vesitalous Kaltevuus
Yleistä koneellisesta metsänistutuksesta Koneellinen istutus Koneellista metsänistutusta on kokeiltu ja tehty erilaisilla koneratkaisuilla jo muutaman vuosikymmenen ajan. Koneellinen istutus ei ole kuitenkaan vielä syrjäyttänyt käsin tehtävää istutusta. Erityisesti yksityismetsätaloudessa menetelmän käyttö on ollut hajanaista ja kokeiluluonteista Koneellinen istutus sitoo työvoimaa vähemmän kuin miestyö Konekehitystyötä tehdään alan toimijoiden keskuudessa aktiivisesti Yleistymistä edistää koneyrityskeskeisen alueurakoinnin yleistyminen Taloudellisuus Koneellisesti toteutettu metsänistutus kokonaiskustannusvertailussa on kilpailukykyinen. Kustannussäästö syntyy yhdistetyistä työvaiheista ja vähentyneistä työmaakäyntien määrästä Useissa tapauksissa metsikön kiertoaika lyhenee Koneelliseen istutukseen voidaan yhdistää taimien käsittely tuhohyönteisten torjunta-aineella sekä tarvittaessa taimikon terveyslannoitus Koneellisen metsänistutuksen opas s. 6
Yleistä koneellisesta metsänistutuksesta Toteutus Metsänomistajien omatoimisuuden- ja kausityövoiman saatavuuden vähentyminen puoltavat koneistutusta Yrityksissä Istutustyön suorittamiseen voidaan käyttää mm. vakituista työvoimaa ja usein myös jo aiemmin hankittua kalustoa Pitkä istutuskausi on eduksi koneistutukselle (noin.5kk) Antaa vaihtoehtoja toteutuksen suunnitteluun (kalusto, logistiikka,työvoima, koulutus jne.) Nykyinen taimituotanto pystyy toimittamaan istutuskelpoisia taimia koko kasvukauden ajalle Laatu Tehtyjen tutkimusten perusteella koneellisen istutustyön laatu on osoittautunut kilpailukykyiseksi (mm. laadun tasaisuus) Muokkauksen yhteydessä tapahtuva istutus on myös edullista kilpailevan kasvilisuuden suhteen Koneellista istutusta tukevat kesäistutuksesta saadut hyvät biologiset tulokset Ympäristö Työvaiheet vähenevät, muokkaus ja istutus hoituvat samalla kerralla. Vähäisempi maanpinnan rikkominen on vähentää heinittymistä ja vesakoitumista sekä on eduksi vesiensuojelulle Koneellisen metsänistutuksen opas s. 6
Toimintamalli Koneellisessa istutuksessa ei ole kyse pelkästään yhdestä työvaiheesta, vaan huomattavasti laajemmasta kokonaisuudesta, toimintaketjusta Koko toimintaketju taimitarhalta työmaalle vaatii toimijoiden mukautumista toimintamalleihin Hyvä ja toimiva toimintamalli on, että ketjun kaikki toimijat tiedostavat prosessin kulun kokonaisuudessaan ja tietävät oman vaikutuksensa lopputulokseen Kuva: Arto Väänänen Koneellisen metsänistutuksen opas s. 8
Palveluntarjoaja Vastaa kohdevalinnasta istutuskauden työohjelman laadinnasta Määrittelee istutuskauden taimitarpeen ja tekee toimitussopimuksen taimitarhan kanssa. Huomioitava on muun muassa taimitarpeet kevät-, kesä-, ja syysistutuksiin On vastuussa laadunhallinnasta yhdessä koneyrityksen kanssa ja vastaa työlle asetetun laadun täyttymisestä Koneellisen metsänistutuksen opas s. 10
Taimitarha Vastaa taimien tuotannosta palveluntarjoajan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti Sopimuksessa määritetään palveluntarjoajan kokonaistaimitarve koneellisen istutuksen osalta ja taimimäärät kevät-, kesä- ja syysistutuksiin Taimitarha ja palveluntarjoaja sopivat taimien toimitusmallin, toimitusrytmin ja käytännön toimitusjärjestelyt. Koneellisen istutuksen taimet toimitetaan istutuskaudella noin kahden viikon välein koneyrityksen ylläpitämään välivarastoon, josta istutustyötä toteuttava istutuskoneenkuljettaja noutaa yhden päivän tai työvuoron taimet työkohteelle Koneellisen metsänistutuksen opas s. 9 Taimitarhat tuottavat taimia mm. kevät-, kesä- ja syysistutuksiin
Koneyritys Vastaa istutustyön työjärjestyksen suunnittelusta ja työn toteuttamisesta Vastaa välivaraston ja työkohteen taimihuollosta sekä taimien kuljetuksesta välivarastosta työkohteelle Vastaa kuljettajien ammattitaidosta, koulutuksesta, varusteista ja asianmukaisista työohjeista Vastaa laadullisten sekä määrällisten vaatimusten täyttymisestä Vastaa työjäljestä ja omavalvonnan toteutuksesta palveluntarjoajan kanssa sovitulla tavalla. Vastaa konetyöhön liittyvistä ympäristöasioista Koneellisen metsänistutuksen opas s. 11
Työn suoritukseen liittyvät vaatimukset Hyvä perehdytys istutuskoneen käytöstä takaa kokemattomallekin kuljettajalle hyvän pohjan koneellisen istutuksen toteuttamiseen Kohteiden vaihtelevuus vaatii myös osaamista metsänuudistamisen biologiasta Työn laadun kannalta on tärkeää, että kuljettaja sisäistää metsänuudistamisen perusteet ja pyrkii asetettuihin tavoitteisiin seuraamalla omaa työjälkeään ja muuttamalla toimintaansa saamansa opastuksen - ja koulutuksen pohjalta. Koneellisen metsänistutuksen opas s. 12
Taloudellisuus Taloudellisuuteen vaikuttaa Istutuslaitteen ja peruskoneen hankintahinta sekä vuosityömäärä Taloudellinen toiminta edellyttää istutuskauden aikana minimissään noin 100 hehtaarin istutusalaa (1000-1200 tuntia työtä) Tuottavuus Istutettujen taimien määrän tulisi olla vähintään 200 kpl tunnissa Kohteen ominaisuuksilla on erittäin suuri vaikutus tuottavuuteen Myös istutuskonetyössä kuljettajan kokemuksella on vaikutusta tuottavuuteen Kustannukset Työmaan pinta-alalla on suhteellinen vaikutus huolto- ja suunnittelutyön määrään Uudistusalan koon lisäksi kustannuksiin vaikuttaa uudistettavan kohteen sijainti toisiin uudistusaloihin nähden Koneellisen metsänistutuksen opas s. 12
Koneiden ja työlaitteiden vaatimukset Istutuslaite asennetaan peruskoneen puomin päähän ja sillä tehdään sekä maanmuokkaus että istutus. Koneellisessa istutuksessa muokkausmenetelmänä käytetään laikkumätästystä (Bräcke, M-plander, Risutec) Yleisin käytössä olevien istutuslaitteiden peruskone on kaivinkone Peruskoneen puomin on oltava kestävä, koska maanmuokkaus tapahtuu vetämällä peruskoneen puomin päässä olevaa istutuslaitetta peruskonetta kohti. Hakkuukoneen puomia ei ole suunniteltu tällaiseen vetävään liikkeeseen, siksi hakkuukone ei sellaisenaan sovellu peruskoneeksi nykyisin käytössä oleville istutuslaitteille. Hakkuukone on myös huomattavasti kaivinkonetta kalliimpi peruskone Istutuslaitteen avulla tuetaan ja avustetaan tela-alustaista peruskonetta jyrkissä käännöksissä Koneellisen metsänistutuksen opas s. 18
Peruskone Metsässä koneella työskentelyyn ja työympäristöön vaikuttavat monet maaston ominaisuudet. Siksi peruskoneeksi kannattaakin valita keskiraskas metsäalustainen telakaivinkone, joka on mm. maavaraltaan korkeampi ja telaleveydeltään suurempi Istutuslaitteen käyttö vaatii vähintään keskiraskaan telakaivinkoneen (15-20 tonnia), jotta peruskoneen tasapaino säilyy istutuslaitetta käytettäessä Nykymuotoinen metsänuudistus, pienistä pinta-aloista johtuen vaatii paljon koneen siirtokuljetusta, joten myös koneen siirtokuljetusominaisuudet tulee huomioida konevalintaa tehtäessä Yleisin käytössä olevien istutuslaitteiden peruskone on kaivinkone Koneellisen metsänistutuksen opas s. 18
Istutuskone Markkinoilla on tällä hetkellä kolmen eri valmistajan istutuslaitteita: Bracke (Bracke Forest Ab), M-Planter (M- Planter Oy) ja Risutec (Risutekniikka Ky). M-Planter -istutuslaitetta on muista poiketen saatavana kahdella istutuspäällä varustettuna Bracke istutuskone http://www.brackeforest.com/parser.php?did=344:2392 Kuljettaja lataa taimet käsin istutuslaitteen päällä olevaan taimikasettiin On myös kokeiltu automaattisyöttöön toimintaa perustuvia taimikasetteja http://www.m-planter.fi/ http://www.risutec.fi/ Koneellisen metsänistutuksen opas s. 19
Istutuskone Bracken kääntyvä muokkauslevy ja taimikasetti
Taimiteline Taimia kuljetetaan istutuskoneen mukana olevassa taimitelineessä yhden työvuoron tai työpäivän tarpeisiin. Taimiteline on hiukan erilainen peruskoneesta riippuen Uudistusalalla liikuttaessa on syytä varoa, ettei taimiteline osu esteisiin, esimerkiksi pystyyn jätettyihin säästöpuihin Taimihyllyjen pohjalle on hyvä laittaa esimerkiksi öljyn imeytysmatto, jonka voi kastella taimien kosteuden säilyttämiseksi. Siltikin helteisinä päivinä taimia saattaa joutua kastelemaan myös työvuoron aikana Taimitelineessä on myös hyvä olla sadesuoja estämässä taimien vettymistä kovalla sateella Koneen sivulle rakennetut taimitelineet Koneellisen metsänistutuksen opas s. 20
Välivarasto Taimien välivarastointi on helpointa toteuttaa yrittäjän ylläpitämässä välivarastossa. Istutuskoneen kuljettaja hakee välivarastolta taimia vain yhden työvuoron tai työpäivän tarpeisiin. Näin toimien taimet eivät pääse kuivumaan uudistusalalla, eikä taimien kastelua tarvitse järjestää työkohteella Välivaraston tulee olla tasainen ja varjoisa paikka, jossa kastelu on helppo toteuttaa. Ajastimella toimiva automaattinen kastelujärjestelmä helpottaa taimien kastelua. Taimia toimitetaan välivarastoon sopimuksen mukaan, yleensä noin kahden viikon välein. Välivarasto toimii FIFO (First in First out) periaatteella, eli ensimmäiseksi varastoon saapuneet taimet tulevat käytetyksi ensimmäisinä Koneellisen metsänistutuksen opas s. 20
Koneellisen istutuksen laatu Tehtyjen tutkimuksien mukaan koneellisessa istutuksessa muokkaus- ja istutustiheys ovat olleet tavoitteen mukaisia ja taimien elävyys jopa parempaa kuin erikseen tehdyissä laikkumätästyksessä ja käsin istutuksessa Koneellisen istutuksen onnistumisen kannalta tärkeää on hyvä maanmuokkaus ja istutusajankohtaan sopiva, oikeankokoinen taimimateriaali Lisäksi kohdevalinnan on oltava kunnossa ja työhön valittava maanmuokkauksen ja istutuksen biologiset perusteet tunteva kuljettaja Koneellisen istutuksen uudistamistulosta heikentävät istutuspäivän korkea lämpötila (> 25 C), taimimateriaalin huono laatu, kivisyys ja siitä johtuva taimien kuivuminen sekä tukkimiehentäin ja juurinilurin aiheuttamat tuhot. Samat asiat huonontavat myös erillisen maan-muokkauksen ja käsinistutuksen laatua. Koneellisen metsänistutuksen opas s. 24
Koneellisen istutuksen laatu Koneellisessa istutuksessa on ollut havaittavissa, että taimet saattavat jäädä hieman vinoon istutuksen jälkeen Vinossa olevat taimet suoristuvat yleensä parissa vuodessa, eikä puun sisälle yleensä synny raaka-aineen käyttöön vaikuttavia, puun laatua heikentäviä ominaisuuksia. Vinoon istutettu taimi oikenee parissa vuodessa Lisäksi kaikkein vinoimpaan istutetut (>45 ) taimet on mahdollista poistaa ensiharvennuksessa Koneellisen metsänistutuksen opas s. 25
Koneellisen istutuksen laatu Koneellisen istutuksen etuna erilliseen maanmuokkaukseen ja käsinistutukseen voidaan pitää sitä, että kone tekee kaksi työvaihetta, jolloin kohde tulee kerralla valmiiksi Istutuskoneilla taimet istutetaan aina mättääseen tuoreeseen muokkausjälkeen, mikä varmistaa hyvän alkukehityksen taimelle Koneellisessa istutuksessa jokainen taimi on mättäässä ja toisaalta, jokaisessa mättäässä on taimi Koneistuksessa taimi istutetaan tuoreeseen muokkausjälkeen Koneellisen metsänistutuksen opas s. 25
Koneellisen istutuksen laatu Hyvällä ja tehokkaalla uudistamisella pyritään saavuttamaan kustannussäästöjä myöhemmissä vaiheissa, koska taimia menehtyy vähemmän ruohon, vesakon ja myyrätuhojen seurauksena Tuore mätäs vähentää tukkimiehentäituhoja Taimen korkeasta sijainnista on etua kilpailussa pintakasvillisuutta vastaan Lisäksi taimi on mättäässä muokkaamattoman maan pintaa korkeammalla, jolloin pintakasvillisuuden kilpailu vähenee taimen lähellä Koneellisen metsänistutuksen opas s. 25
Koneellisen istutuksen laatu Mätästys myös vähentää hallavaurioita ja kohottaa maan lämpötilaa, jolloin juurten kasvu ja veden sekä ravinteiden saanti paranee Kunnollisella maanmuokkauksella saavutetaan myöhemmin säästöjä alhaisemman taimikuolleisuuden, pienemmän täydennys-viljelytarpeen ja paremman kasvun ansiosta Kustannussäästöjä saattaa syntyä myös taimikonhoidossa, koska poistettavaa puustoa on vähemmän ja taimet ovat aina mättäissä, jolloin taimikonhoito on nopeampaa ja siten edullisempaa Koneellisen metsänistutuksen opas s. 25
Koneellisen istutuksen laatu Koneellisen istutuksen etuna on myös työn tasalaatuisuus, sillä koneet istuttavat taimet maahan aina vakiovoimalla. Työn tulos on laadukas, kun sama yrittäjä vastaa kokonaisuudessaan uudistamistoimenpiteestä, eikä työvaiheiden väliin yleensä synny aika- tai tietokatkoksia Kokonaisuudessaan onnistunut ja nopea uudistaminen vaikuttaa metsän laatuun ja määrään koko kiertoajalla sekä lyhentää kiertoaikaa Maanmuokkauksen tavoitteena on luoda suotuisat olosuhteet taimien kasvulle. Kaikkien nykyisin käytössä olevien istutuskoneiden maanmuokkausmuotona on laikkumätästys. Maanmuokkausmuotona laikkumätästyksen on todettu parantavan kuusentaimen kasvua Koneellisen metsänistutuksen opas s. 25
Koneellisen istutuksen laatu Laikkumätäs tehdään kääntämällä muokkauslevyllä vedetty maa muokkaamattoman maan pinnalle, jolloin tehdyn mättään sisään jää kaksikertainen humuskerros ja mättään pinta on yhtenäistä kivennäismaata Mättään pinnalla olevan kivennäismaakerroksen tulisi olla 5 15 cm paksu Mättään peittävän kivennäismaamäärän saamiseksi laikun pituutta lisätään, mutta kivisillä kohteilla ja kohteilla, joilla on paksu humuskerros, joudutaan myös lisäämään laikun syvyyttä riittävän kivennäismaamäärän saamiseksi mättään pintaan Koneellisen metsänistutuksen opas s. 26
Koneellisen istutuksen laatu Hyvän mättään leveyden tulisi olla 50 70 cm ja pituuden 60 90 cm. Mättään korkeuden tulisi olla 5-30 cm kasvupaikan mukaan siten, että hienojakoisilla- ja turvemailla mättäät ovat matalampia Mättääseen ei saa jäädä hakkuutähdettä, sillä se jättää helposti humuskerroksen väliin ilmakerroksen. Tämä estää veden kapillaarisen nousun pohjamaasta mättään pintaosiin ja lisää siten mättään kuivumisriskiä Koneellisen metsänistutuksen opas s. 26
Koneellisen istutuksen laatu Kuusen taimet istutetaan syvään siten, että juuripaakun yläreunan päälle vähintään 5 cm maata. Tavoitteena on saada taimen juuristo mättään sisälle kaksinkertaiseen humuskerrokseen Vähintään puolet versosta on oltava maan päällä, jotta taimella on riittävästi yhteyttävää neulaspinta-alaa maan päällä hyvän kasvun ja elossa säilymisen takaamiseksi Koneellisen metsänistutuksen opas s. 26
Koneellisen istutuksen laatu Maalajin vaikutus mättään kokoon Keskikarkea/Karkea Hieno/Turve Korkeus, cm 15 30 5 20 Pituus, cm 60 90 60 90 Leveys, cm 50 70 50 70
Kohdevalinta Yleistä Kohdevalinnalla on suuri vaikutus työn laatuun ja - tuottavuuteen Kaikki uudistamiskohteet eivät sovi koneelliseen istutukseen Koneistutuskelpoisuus muodostuu monen eri ominaisuuden yhteisvaikutuksena (mm. kivisyys, pehmeys, kaltevuus, huolto) Koneellisen istutuksen edellytyksiä tulee miettiä jo kohteen uudistamissuunnitelmaa tehtäessä Käytännön kohdevalinnasta vastaa palveluntarjoaja Toiminnan suunnittelu, kohdevalinta
Kohdevalinta Kohdevalinnalla on suuri vaikutus työn laatuun ja - tuottavuuteen Toiminnan suunnittelu, kohdevalinta
Eteneminen Kartta on suunnittelun perustyöväline Koneellisen metsänistutuksen opas s. 44 Koneellisen istutuksen työohje
Kohdevalinta Maaperän kivisyys Lähtökohtaisesti kaikki kohteet, jotka voidaan mätästää, voidaan myös istuttaa koneellisesti, mutta runsas kivisyys vaikeuttaa ja hidastaa koneellista istutusta huomattavasti Ongelma on, että kivikkoisuudesta ei juuri ole ennakkotietoa ja silmämääräinen arviointi ei ole aina luotettava, koska kivisyys saattaa vaihdella istutusalueen sisällä paljonkin Koneellisen metsänistutuksen opas s. 39
Kohdevalinta Kuvat: Arto Väänänen Maaperän kivisyys Koneellisen istutuksen kannalta merkitsevää on maanperän kivisyys maanmuokkaukseen kohdistuvassa noin 20-30 cm paksussa humus - ja kivennäis-maakerroksessa
Kohdevalinta Maaperän kivisyys Kivikkoisilla kohteilla laadukkaiden viljelykohtien etsintä aiheuttaa lisätyötä Kivisyys vaikuttaa istutettujen taimien tilajärjestykseen Kivikkoisilla kohteilla mättäiden laatu jää usein heikoksi Koneellisen metsänistutuksen opas s. 39
Kohdevalinta Kivisyyden mittaus Mittaaminen suoritetaan 20 cm syvyyteen kivisyysrassia käyttäen 1m Kivisyys-rassi painetaan maahan 20 cm syvyydelle Mikäli kivisyysrassi ei humuskerroksen alareunasta mitattuna painu maahan 20 cm syvyyteen, lasketaan painallus kiveen osumiseksi Myös maanpäälliseen kiveen osuvat painallukset lasketaan Kuva: Arto Väänänen Koneellisen metsänistutuksen opas s. 39 Työn laadun mittaus metsänuudistamisessa
Kohdevalinta Kivisyysindeksi Kivisyys, % Vähäinen (0-30) Normaali (30-60) Runsas (> 60) Kuvat: Arto Väänänen Koneellisen metsänistutuksen opas s. 39 Työn laadun mittaus metsänuudistamisessa
Kohdevalinta Työn laadun mittaus metsänuudistamisessa
Kohdevalinta Maaperän runsas kivisyys hidastaa työtä, vaikuttaa taimien tilajärjestykseen ja kasvualustan laatuun Kuva: Arto Väänänen
Kohdevalinta Kannot Pääsääntöisesti kantoja ei poisteta istutustyön aikana, vaan viljelykohdat tehdään kantojen väliselle alueelle. Suuret kannot runsaslukuisena vaikuttavat heikentävästi istutuksen tilajärjestykseen Kantojen korjuu nopeuttaa koneellista istuttamista ja parantaa työn laatua. Osittain paljastunut maanpinta helpottaa kohteen kivisyyden arviointia ja viljelykohtien valintaa Kantojen korjuun yhteydessä paljastuva kivennäismaa ei korvaa maanmuokkausta, vaikka osa kohoumista syntyykin menetelmän sivutuotteena Koneellisen metsänistutuksen opas s. 41 Työn laadun mittaus metsänuudistamisessa
Kohdevalinta Suret runsaslukuiset kannot hidastavat työtä ja vaikuttavat taimien tilajärjestykseen
Kohdevalinta Hakkuutähteet Hakkuutähteiden ja korjuu nopeuttaa koneellista istuttamista ja parantaa työn laatua Lisätyötä aiheutuu istuskohdalla olevien hakkuutähteiden siirtelystä Vähäiset ja pienet hakkuutähteet voidaan asettaa istutuskohtien väliseen tilaan Runsaiden ja kookkaiden hakkuutähteiden sijoittaminen vaatii paljon tilaa, joten se vaikuttaa heikentävästi taimien tilajärjestykseen Koneellisen metsänistutuksen opas s. 38 Työn laadun mittaus metsänuudistamisessa
Kohdevalinta Hakkuutähteiden siirtely lisää työtä
Kohdevalinta Uudistettavan kohteen pinta-ala Koneellisesti uudistettavan kohteen pinta-ala tulee olla riittävän iso, jotta työ on kustannustehokasta, eikä koneen ja huoltovälineiden siirtoihin eikä myöskään valmisteleviin toimenpiteisiin kulu kohtuuttoman suurta osaa työajasta Mitä suurempi kohde, sitä pienempiin yksikkökustannuksiin päästään Käytännössä uudistettavan työkohteen tulisi olla vähintään hehtaarin kokoinen. Mikäli yksittäiset kuviot sijaitsevat hyvin lähellä toisiaan, on pintaalaltaan pienempien kuvioiden istuttaminen mahdollista, koska kone voidaan siirtää kuviolta toiselle ajamalla. Merkittävä tekijä on työkohteiden ketjutus. Istutuskauden ohjelma ja uudistamiskohteiden suunnittelu tulee tehdä hyvissä ajoin ennen istutuskautta, jolloin vältytään turhilta koneen siirtämisiltä Koneellisen metsänistutuksen opas s. 42
Kohdevalinta Huolto Työskenneltäessä telaalustaisilla peruskoneilla, pyritään minimoimaan huoltoajon määrää Huoltoajon määrään voidaan vaikuttaa koneen ennakkotarkistuksilla ja työmaan ajojärjestyksellä Maapohjan laatu ja huoltomatkan pituus vaikuttavat huoltoajan määrään Myös mahdolliset maan- ja tiestön käyttörajoitteet voivat vaikuttaa huoltojärjestelyihin Mm. tiestön käyttörajoitteet voivat vaikuttaa kaluston siirto ja huoltojärjestelyihin
Kohdevalinta Kasvupaikka Koneellisessa istutuksessa maanmuokkaustapa on laikkumätästys ja siksi koneistutuskohteiksi soveltuvat parhaiten tuoreet (MT) kankaat ja sitä viljavammat kasvupaikat. Myös kuivahkot kankaat (VT), jotka uudistetaan mätästäen, voidaan istuttaa koneellisesti. Koneellinen istutus sopii ensisijaisesti kivennäismaille. Koneellisesta istutuksesta turvemaille on toistaiseksi vähän kokemuksia. Turvemailla ongelmia saattavat aiheuttaa mättäiden heikko tiivistyminen, mättään kuivuminen ja routiminen sekä tukkimiehentäin aiheuttamat tuhot. Koneellisen metsänistutuksen opas s. 42
Kohdevalinta Puulaji Koneellinen istutus soveltuu, maanmuokkaustapa ja kasvupaikkavaatimukset huomioiden, parhaiten kuusen istutukseen. Myös männyn ja koivun koneellista istuttamista on kokeiltu onnistuneesti, mutta toistaiseksi eniten kokemusta on kuusen koneellisesta istuttamisesta. Menetelmän yleistyessä on oletettavaa, että myös koivun ja männyn koneellinen istuttaminen yleistyy. Männyn istutuksessa on huomioitava kasvupaikan vaatimukset ja kasvussa olevan taimen vaurioitumisherkkyys Mänty ei sovellu kesäistutukseen. Koneellisen metsänistutuksen opas s. 42
Kohdevalinta Vesitalous Mikäli kohteella on ojitustarvetta tai muuta vesitalouden järjestelyjä, tulee toimenpiteet tehdä ennen kohteen istuttamista. Laikkumätäs voidaan kuitenkin tehdä alueelle, missä pohjavesi ei nouse mättään korkeudelle Laikussa voi kerääntyä sadevettä Pienialaiset kosteat painanteet voidaan jättää käsittelemättä ja antaa uudistua luontaisesti Koneellisen metsänistutuksen opas s. 43
Kohdevalinta Kaltevuus Kohteen kaltevuuden osalta tulee huomioida konetyön vaatimukset Esim. Volvo EC 140 max. kaltevuus saa olla 35 o Korkeuskäyrä on viiva joka yhdistää samalla korkeudella olevat pisteet. Standardikäyräväli on 5 m Koneellisen metsänistutuksen opas s. 43
Kohdevalinta Kaltevuus Kuva: Arto Väänänen Koneellisen metsänistutuksen opas s. 43
Hyvän istutuskohteen ominaisuuksia Kohteen koko vähintään 1 ha Istutustyömaan lähelle (300 m) päästään kuorma-autolla ajokelpoista tietä pitkin, myös kevään kelirikkoaikana Taimille on sopiva varastopaikka tien tai työmaan lähellä Kasvupaikkatyyppi on kivennäismaata ( VT, MT, OMT) Vesitalous on kunnossa Hienojakoisille, routiville paikoille istutetaan vain kevätkaudella niin, että taimet ehtivät juurtua riittävästi ennen syksyä Kivikkoisuus tai rinteen viettävyys ei haittaa istutustyön suoritusta Hakkuutähteet on kerätty pois tai alue on kulotettu Koneellisen metsänistutuksen opas
Lähteet Syri M., Laine T. 2012. Koneellisen metsänistutuksen opas. Vammalan Kirjapaino 2012. Saatavissa: www.metsäkeskus.fi/koneistutushanke Koneellisen istutuksen työohje. Metlan ja Metsäkeskuksen työohje Saatavissa: www.metla.fi/metinfo/metsanhoitopalvelut/pdf Laine T. Toiminnan suunnittelu, kohdevalinta. Metla. Saatavissa: www.metsakeskus.fi Hämäläinen J., Kaila S., Kariniemi A., Örn J. 1999. Työn laadun mittaus metsänuudistamisessa. Metsätehon raportti. Saatavissa: www.metsateho.fi/files/metsateho/raportti/raportti