Asikkala ja HINKU Asikkala 20.5.2013. Olli-Pekka Pietiläinen ja Pasi Tainio Suomen ympäristökeskus SYKE



Samankaltaiset tiedostot
Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kestävä kehitys Hyvä ympäristö ja hyvä elämä Seminaari , Helsinki, Paasitorni TEM

Kohti hiilineutraalia kuntaa! Ainutlaatuinen paikallisen ilmastotyön edistämishanke Professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Lohja 6.9.

Kohti hiilineutraalia kuntaa Paikallisen ilmastotyön edistäminen. Kaarina Toivonen Suomen ympäristökeskus Pori

ProHINKU Prosessit hiilineutraaleiksi pyrkivissä kunnissa

Hinku-kunta esimerkkejä. Kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä

Kuntien strategiatyöskentely ja tiekarttatyö

Lappeenrannan kaupungin liittyminen hiilineutraalit kunnat (HINKU) verkostoon. Lappeenrannan seudun ympäristölautakunnan esitys 11.2.

Kuusi kuntaa HINKU hankkeen kumppaneiksi

Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Ympäristöjaosto

Hiilineutraalit kunnat

Kohti vähäpäästöisiä kuntia. Oras Tynkkynen, Salo

ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS

Hinku- hanke 2013 Uusikaupunki

Ingressi / Leipäteksti. Kohti hiilineutraalia Kontiolahtea

Mitä on kestävä kehitys? Johanna Karimäki

Hiilineutraalisuutta tavoittelevat kunnat: mahdollisuudet yrityksille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Valtuutettu Saila Rinteen ym. valtuutettujen aloite koskien liittymistä mukaan HIN- KU-hankkeeseen

Kohti hiilineutraalia kuntaa hanke MIKÄ HINKU? Päivi Ahvenainen Ympäristötoimen hallintopäällikkö Lohjan HINKU-koordinaattori

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski

Kohti hiilineutraalia kuntaa. Biosfärområdets vinterträff i Korpoström

Kohti hiilineutraalia Pohjois-Karjalaa. Pasi Pitkänen Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) hankeen kokemuksia

Hinku-hankkeen esittely Uusikaupunki

KAHINA-hanke Kainuun ja Koillismaan kunnat hiilineutraaleiksi Pienemmät päästöt, isommat säästöt

Ilmastonmuutos kuntien haasteena ja voimavarana. Ilmastotalkoot Satakunnassa VII ti Kari Koski, Rauman kaupunginjohtaja

Elinvoimaa resurssiviisaudesta

Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan?

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI

UUDENMAAN KUNTIEN KHK- PÄÄSTÖT JA TIEKARTAT Tulkinta- ja käyttöohjeet. Johannes Lounasheimo Suomen ympäristökeskus SYKE

Energiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat

KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA

Miten muuttaa kuntaa ja ilmastoa? Kuntamarkkinat Taina Nikula, YM

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto

Hinku- hanke. Uudenkaupungin kaupunki Kaupunginhallitus

Satamavalaistuksen modernisointi hyödyntäen kaukoohjattavaa ohjausautomatikkaa ja led-valaistusta

Kuntien ilmastotyö vauhtiin!

Ingressi / Leipäteksti. Hinku. Rovaniemi Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Kuhmoisten kunta. Pasi Tainio

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

HINKU-hankkeen Mynämäen maalämpöilta

KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA

Pro Hinku-hankkeen esittely Uusikaupunki

Pro Hinku-hanke Uudenkaupungin kaupunki

ORIVEDEN KAUPUNKI OTE PÖYTÄKIRJASTA 1

Hinku-hankkeen esittely Uusikaupunki

Kohti hiilineutraalia kuntaa hanke HINKU-KAUPUNKI LOHJA Päivi Ahvenainen Lohjan HINKU-koordinaattori Ympäristötoimen hallintopäällikkö

Aurinkosähkö ympäristön kannalta. Asikkala tutkimusinsinööri Jarmo Linjama Suomen ympäristökeskus (SYKE)

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Kokonaisuuden hallinta ja ilmastonmuutos kunnan päätöksenteossa -hanke

Hankkeen eteneminen & hankekunnille tehdyn kyselyn tuloksia

KUUMA-ilmastotoiminta ja tavoitteet

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen

HÄMEENKYRÖN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2017

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

HINKU-konstit käyttöön! Keinoja ja tukea hajautetun uusiutuvan energian tuotantoon ja energiansäästöön

Helsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Jyväskylän energiatase 2014

Vesikalustevalintojen vaikutus veden ja energiankulutukseen

KAARINAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2004, ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Toimintasuunnitelma ja sen laadinta. KETS-yhdyshenkilöpäivät Okariina Rauta

Poveria biomassasta. Matkaraportti Bioenergiahankkeiden opintomatka

Jyväskylän energiatase 2014

Suuret muutokset vaativat strategisen tason johtamista. Tyrsky-Konsultointi Oy Pirkko Kasanen Kuntien ilmastokonferenssi 2016

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Kuntien ilmastotyöstä

Hinku- hanke 2014 Uusikaupunki

Ilmastopolitiikan lähiajan näkymät hiilinielujen näkökulmasta. Juhani Tirkkonen Tampere

Kestävän vihreän kasvun palvelut

Hinku esiselvitys, Eurajoki

Hinku-hankkeen tilaisuus Haus Kehittämiskeskus Reijo Laine Senior & Sons Oy

Öljyvapaa ja vähähiilinen Pohjois-Karjala Lämpöyrittäjäpäivät Outokummussa

AURINKOSÄHKÖRATKAISUT. Lammi

Auringosta edullista sähköä kuntiin

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

Hiilineutraali Helsinki Anni Sinnemäki Helsingin kaupunkiympäristön apulaispormestari

Savon ilmasto-ohjelma

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Ilmastonsuojelua KUUMA-seudulla

Ilmastotyö vauhtiin kunnassa! Ii

Aurinkovoimaa kuntiin yhteishankinnalla

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUKSEN TOTEUTUS

Ilmastonmuutos haastaa kunnat ja maakunnat

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro

ENERGIATEHOKKUUS- SOPIMUKSET

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä

Kampanjan tavoitteet

e-toimisto Kymenlaakso

Ari Nissinen, Suomen ympäristökeskus (SYKE) Tilaisuus: Vähähiilisyydestä ja kiertotaloudesta kunnan vahvuustekijä. Tvärminne 7.2.

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman (KAISU) linjaukset ja toimeenpano kunnissa ja alueilla

Kunta-alan energiatehokkuussopimus

Transkriptio:

Asikkala ja HINKU Asikkala 20.5.2013 Olli-Pekka Pietiläinen ja Pasi Tainio Suomen ympäristökeskus SYKE

Mikä HINKU? HINKU yleisesti HINKU-foorumi Asikkalan khk-päästöt Käytännön esimerkkejä HINKU-kunnista HINKU-kriteerit Ehdotuksia Asikkalan HINKU-toimista

HINKU hiilineutraalit kunnat HINKU-kunnat toimivat edelläkävijöinä: - energiansäästö -energiatehokkuus - uusiutuva energia kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ilmastonmuutoksen hillintä

Tehdään mahdoton mahdolliseksi! HINKU käynnistyi v. 2008 yritysjohtajien ja SYKEn aloitteesta Rahoittajat: Tekes yrityskumppanit SYKE kuntien eri toimijat Hankkeen vaiheet: 1. vaihe: lokakuu 2008 kesä 2010 2.vaihe: kesä 2010 joulukuu 2012 HINKU jatkuu yhä Hinku-johtoryhmä koolla 8/2011

HINKU miksi? HINKU yleensä: Näköpiirissä muutos vähähiiliseen (vähäpäästöiseen) yhteiskuntaan resurssitehokkuuteen (luonnonvarojen riittävyys tuleville sukupolville) HINKU kunnille: mahdollistaa ilmastonmuutoksen hillinnän kuntatasolla varsin pienin resurssein hyödyttää kuntaa taloudellisesti ja sosiaalisesti luo uudenlaista kysyntää ja avaa kasvunäkymiä alueen elinkeinoelämälle avaa edelläkävijöille näyteikkunan Suomeen ja muualle maailmaan

HINKU käytännössä Eri toimijoiden (kuntaorganisaatio, asukkaat, kesäasukkaat, yritykset, maatilat) aktivointi toimenpiteisiin todellisten esimerkkien voima, mahdollisuuksien esille tuominen (kustannustehokkuus, takaisinmaksuaika) paikallisen toiminnan tuki (ovelta ovelle kokeilut) sidosryhmätilaisuudet paikallisen ja alueellisen median hyödyntäminen asioiden viestimisessä päästöväheneminen ja hyötyjen mittarointi työkaluja (laskureita) eri kohderyhmille ym...

yli 50 yrityskumppania kuntien ulkopuolelta Kuntaliitto, energiatoimistot, muut asiantuntijaorganisaatiot Yritykset SYKE Muut KUNTA Kunnan viranhaltijat ja luottamushenkilöt Elinkeinoelämä Ilmastoystävälliset tuotteet ja palvelut Asiantuntijatuki Mittarointi Viestintäapu Asukkaat RATKAISUT * Energiantehokkuus * Kulutusvalinnat * Maankäyttö, * Uusiutuva energia - asuminen kaavoitus * Materiaalitehokkuus, - liikkuminen * Hiilinielut jätehuolto - ruoka PARHAIDEN KÄYTÄNTÖJEN LEVITTÄMINEN Edelläkävijöiden verkosto Media ja yhteiskunta HINKUmappi

Uusia HINKU-kuntia HINKU-kunnat: Kuhmoinen, Mynämäki, Padasjoki, Parikkala, Uusikaupunki Hanko, Lohja, Raasepori, Siuntio Laitila, Masku, Ii Väkiluku 36 000 -> 148 000 HINKU-kumppanuuskunnat: Asikkala, Nousiainen, Rautjärvi Väkiluku 17 000 Keskusteluissa lisäksi mm. Rauma, Turku, Salo, Lahti, Porvoo, Joensuu, Kitee

HINKU-foorumi

Parhaat käytännöt esiin! HINKUmappi-karttapalvelu http://www.ymparisto.fi/hinkumappi Uutiskirje Hinku Media Seminaarit ja tapaamiset Suomessa ja maailmalla

HINKUmappi Toimista voi lukea lisää HINKUmapista www.ymparisto.fi/hinkumappi

Asikkalan päästöistä

Asikkalan päästöistä

Asikkalan päästöistä 2007 vs. 2011-26,2 % -17,5 % -12,8%

Asikkalan päästöistä

m3 Esimerkkejä Padasjoelta Kaukolämpö Open homes Veden säästöä LED-katuvalot Aurinkoa ja tuulta Uimahallin sähkön säästö 150 Pappilanmäen koulu 100 50 0 2010 2011

Esimerkkejä Asikkalasta Kunnan kiinteistöjen energiansäästötoimet Lukuisat yksityiset esim. maalämpöä ja aurinkosähköä Energiasalkku, open homes

KEO KEO, Kuntien energiaohjelma Asikkala on liittynyt Kuntien energiaohjelmaan Sopimus velvoittaa tavoittelemaan 9 % energiansäästöä vuoteen 2016 mennessä sekä kiinnittämään huomiota energian käyttöön Mahdollistaa 20 % tuen energiainvestointeihin, 50 % tuen kiinteistökatselmuksiin ja 60 % tuen uusiutuvan energian kuntakatselmukseen

Tieto auttaa säästämään Monitorointi Reaaliaikainen tieto kulutuksesta

Tiedon lisäys ja jakaminen Energiaillat Maalämpö, tuulivoima, aurinkoenergia, pelletti, jne. Hyviä esitelmöitsijöitä ympäri Suomen, mutta myös paikallisia asiantuntijoita Aran avustuksista tiedotus Yhteistyö median kanssa

Yhteistyö median kanssa www.mynamaki.fi/hinku-mediassa

Mitä sitoutuminen tarkoittaa? Kunnianhimoisiin kriteereihin sitoutuminen Tärkeimpinä -80 % vuoteen 2030 ja -15 % vuoteen 2016 mennessä Pakolliset kustannukset: Kolmen vuoden välein suoritettava khk-inventaario. Nykyisin noin 1000 /kerta, jatkossa oletettavasti halvempi. Lisäksi KETSin tuomat velvoitteet, joihin kunta on jo sitoutunut ja joista iso osa on jo tehty

Kriteerit Tavoitteet Kunta on valtuuston päätöksellä sitoutunut tavoittelemaan kunnan koko alueen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 80 % vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Kunta on valtuuston päätöksellä sitoutunut määrittelemään lähiajan kasvihuonekaasupäästötavoitteensa (vähintään 15 % päästövähennys vuoteen 2016 mennessä) ja tärkeimmät keinot tavoitteeseen pääsemiseksi. Jatkossa kiristyvä tavoite ja keinot vähintään kolmen vuoden välein.

Kriteerit Prosessit Kunta nimeää yhteyshenkilön HINKU-hankkeeseen / HINKU-foorumiin Yhteyshenkilö kokoaa kunnan alueella tehdyt hillintätoimet vuosittain Yhteyshenkilö vastaa siitä, että kunnalla on ajan tasalla oleva hillintätoimien vuosikello, joka on myös nähtävissä kuntalaisille verkkosivuilla Yhteyshenkilö toimii tiedonvälittäjänä kuntaan päin Kunta tekee tai teettää kasvihuonekaasupäästöinventaarion vähintään kolmen vuoden välein Kuntaliiton suosittamalla tavalla Kunta perustaa HINKU-työryhmän, jossa on edustettuna tärkeimmät hallinnonalat

Kriteerit Prosessit Kunta laatii tai päivittää vuosittain toimintasuunnitelman kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi kunnan alueella. Tämä suunnitelma hyväksytetään seuraavan vuoden talousarvioon. Toimintasuunnitelma sisältää myös pidemmän aikavälin strategiset tavoitteet ja tavat, joilla aktivoidaan kunnan muita toimijoita päästöjen vähentämiseen. Kunta ottaa kasvihuonekaasupäästönäkökulman huomioon kaikessa merkittävässä päätöksenteossaan

Kriteerit Työryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa ja pyrkii aktiivisesti vähentämään eri hallinnonalojen toiminnasta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä Työryhmä vastaa siitä, että henkilöstöä informoidaan saavutuksista vuosittain Kunta liittyy työ- ja elinkeinoministeriön ja kunnan kahdenväliseen energiatehokkuussopimukseen (KETS) tai Motiva Oy:n hallinnoimaan energiaohjelmaan (KEO) Kunta toteuttaa energiakatselmoinnin omissa kiinteistöissään osana energiatehokkuussopimusta tai -ohjelmaa. KETS velvoittaa.

Kriteerit Kunta viestii ilmastonmuutoksen hillinnän mahdollisuuksista alueen asukkaille, yrityksille sekä maa- ja metsätalousyrittäjille Kunta raportoi toteutetuista toimenpiteistä vuosittain verkkosivuillaan Toimenpiteisiin liitetään mahdollisuuksien mukaan saavutetut päästövähennykset Raportointi kattaa vähintään seuraavat ilmastonmuutoksen hillinnän keinoalueet

Kriteerit Energiatehokkuuden parantaminen ja energiansäästäminen (kiinteistöt, ulkovalaistus, liikkuminen, teollisuusprosessit) Uusiutuvan energian tuotannon/käyttöönoton lisääminen ja fossiilisten polttoaineiden käytön vähentäminen Alueiden käytön monipuolinen suunnittelu /kaavoitus Julkiset hankinnat Materiaalitehokkuuden parantaminen Liikkuminen Hiilinielujen (hiilivarastojen) lisääminen Informaatio-ohjaus kunnan muille toimijoille

Ehdotuksia toimiksi Nykytaso 11,0 % Kaavaillut päästövähennykset 2011 -> kg_co2 % Urajärven koulu ja asuntola pellettilämmitykseen 56 115 0,1 Vesivehmaan koulu ja asuntola pellettilämmitykseen 93 438 0,1 40 % öljytaloista puupohjaiseen 4 541 400 5,8 40 % öljytaloista maalämpöön 2 221 400 2,8 500 omakotitaloa säästää sähköä ILPillä 600 000 0,8 500 kesämökkiä säästää sähköä ILPillä 200 000 0,3 500 kesämökkiä säästää sähköä etäohjauksella 240 000 0,3 Katuvalot LED-versioiksi 80 000 0,1 1000 omakotitaloa vaihtaa hehkulamput ledeihin 280 000 0,4 Aurinkokeräimet 100 m2 30 %:iin kunnan kiinteistöistä ja 10 m2 30 %:iin yksityisten öljykiinteistöistä vrt. öljy 287 100 0,4 Aurinkopaneelit 100 m2 30 %:iin kunnan kiinteistöistä ja 10 m2 30 %:iin yksityisten öljykiinteistöistä 240 000 0,3 10 yritystä öljystä pellettiin 2 000 000 2,5 Pasolanharjun uusi asuinalue hakkeelle vrt. maakaasu 435 600 0,6 Biokaasu Pasolanharjun kiinteistöihin ja liikenteeseen vrt. öljy 730 800 0,9 Kaukolämpö maakaasusta biokaasuun 6 336 000 8,1 Puolet Päijät-Hämeen tuulivoimaselvityksen Asikkalan voimaloista 60 000 000 76,3 Valtakunnan sähkönpäästökertoimen puoliutuminen 10 000 000 12,7 Liikenteen päästöt puoleen 13 000 000 16,5 Maataloudessa 15 % vähennys 1 500 000 1,9 Jätesektorin päästöt puoleen 1 000 000 1,3 LISÄYS 103 841 853 132,1 % Yhteensä 112 487 853 143,1 % Tavoite 80 %

Kiitos! www.hinku-foorumi.fi