HINKU-konstit käyttöön! Keinoja ja tukea hajautetun uusiutuvan energian tuotantoon ja energiansäästöön

Transkriptio

1 HINKU-konstit käyttöön! Keinoja ja tukea hajautetun uusiutuvan energian tuotantoon ja energiansäästöön Kaarina Toivonen Suomen ympäristökeskus Mynämäki,

2 Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) Viisi suomalaista kuntaa toimii edelläkävijöinä ja laboratorioina kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi *Kuhmoinen, Mynämäki, Padasjoki, Parikkala, Uusikaupunki

3 Monia mahdollisuuksia Energiantuotannon energiatehokkuus Energiansäästö kotitalouksissa, teollisuudessa ja julkisella sektorilla Yhdyskuntasuunnittelu Metsäenergia Energiaa maatalouden sivutuotteista Tuulivoima Aurinkoenergia Maalämpö Rakennukset: eristys, ilmanvaihto, lämmön talteenotto, passiivinen aurinkoenergia, jne. Liikennesuunnittelu, julkinen liikenne Pyöräily ja kävely Vähäpäästöiset liikennepolttoaineet ja sähköautot Julkiset hankinnat Lannoitteiden käytön vähentäminen Kulutustottumusten muutokset Jne.

4 Esimerkkejä aikaansaaduista toimista Mynämäellä Päästöinventaario Uusiutuvan energian ja rakennusten energiansäästön potentiaali Energiatehokkuussopimus Kunnan kiinteistöjen energiakatselmukset Terveyskeskuksessa ja kunnantalossa koekäytössä kymmeniä LED-lamppuja Maalämpöpumppujen yhteishankinnat Raimelassa Energiasuunnittelu asuin- ja teollisuusalueiden kaavoitustyössä käynnistetty Lähilämpökeskukset, pientuulivoimainvestoinnit suunnitteilla Jne.

5 Mistä kannattaa aloittaa? (Oman kukkaron näkökulmasta) 1. Toimenpiteet, jotka eivät maksa mitään, mutta säästävät energiaa (Huonelämpötilan lasku asteella vähentää lämmityskuluja 5 %) 2. Investoinnit silloin, kun investoiminen on muutenkin ajankohtaista ja tarpeellista (Lämmitysjärjestelmän muuttaminen, kun vanha öljykattila on tullut tiensä päähän.) 3. Investoinnit, jotka maksavat itsensä takaisin lyhyellä aikavälillä 4. Investoinnit, jotka maksavat itsensä takaisin pitkällä aikavälillä

6 Tärkeintä ilmastonmuutoksen kannalta: 1. Vältetään päästöjen syntymistä muuttamalla toimintamalleja lämmityksen ja ilmastoinnin säätäminen, etätyö, tavaroiden kierrätys 2. Parannetaan energiatehokkuutta Energiaa säästävät kodinkoneet 3. Lisätään paikallisia hiilinieluja Lisätään metsien biomassaa 4. Lisätään uusiutuvan energian tuotantoa Puu, tuuli, aurinko, lämpöpumput, vesivoima, jne.

7 Motiivit Energiansäästö = rahasäästö Hyvä mieli / Asiakkaat ja henkilöstö arvostavat panostusta ympäristöstä huolehtimiseen Oma energiantuotanto -> riippumattomuus energiantuottajista ja markkinahinnoista, mahdollisesti edullisemmat energian hinnat

8 Hyödynnä tukimuodot! Työ- ja elinkeinoministeriön energiatuet Korjaus- ja energia-avustukset Syöttötariffi

9 Työ- ja elinkeinoministeriön Yrityksille ja kunnille energiatuet Energiatehokkuus & UE, selvitys- ja investointihankkeet 15-60% kokonaiskustannuksista, hankkeen minimikoko Tukea haetaan TE-keskuksista

10 Kotitalousvähennys Omassa käytössä olevan asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyön kustannuksista kotitalousvähennys 60 % yritykseltä ostetun työn kustannuksesta tai 30 % kotitalouden palkkaaman työntekijän palkasta sekä palkan sivukulut Enimmäismäärä on vuodesta 2009 alkaen 3000 /v. Ei koske uudisrakentamista Soveltuvia hankkeita: Erilaisten lämmitysjärjestelmien korjaaminen ja uusiminen Rakennusten ulkokunnostus kuten maalaus ja parvekelasien asennus Aurinko- tai maalämpöjärjestelmän rakentaminen Ilmalämpöpumpun asennus Lvi-työt

11 Muut energia-avustukset Pääsääntöisesti vähintään kolmiasuntoisten asuinrakennusten korjaamiseen Edellyttää energiakatselmusta tms. Avustuksen yläraja /3v. Soveltuvat hankkeet: Ikkunoiden korjaus tai uusiminen (15-30 /m2) Lämmöntalteenoton rakentaminen (10%) Liittyminen kaukolämpöön (10%) Lämmitysjärjestelmän vaihtaminen maalämpöpumpulla toimivaksi (15%) Lämmitysjärjestelmän muuttaminen pellettejä, haketta tai puuta käyttäväksi (15%) Aurinkolämpöjärjestelmän lisääminen (15%) Ilmalämpöpumpun lisäämäinen (10%)

12 Tarveharkintaiset energiaavustukset pientaloille Avustusta myönnetään pienituloisille ruokakunnilla toimiin, joilla parannetaan asuntojen energiataloutta ja vähennetään energiankäytöstä aiheutuvia päästöjä sekä otetaan käyttöön uusiutuvaa energiaa Laite- ja materiaali-investointeihin, ei työkustannusten osuuteen (joihin voi hakea kotitalousvähennystä) Enimmäismäärä 25 % kokonaiskustannuksista Esimerkiksi: Ulkovaipan korjaukset Lämmitystapamuutokset Ruokakunnan tulot eivät saa ylittää: 1 hlö 1230 /kk 2 hlö 2055 /kk 3 hlö 2745 /kk 4 hlö 3495 /kk

13 Syöttötariffi - lakiluonnos Korvattaisiin nykyinen sähköverotuki: Tuulivoima 500 kva (uudet) Biokaasu 200 kva (uudet) Puupolttoaineet 0,1 10 MVA (uudet) Metsähakevoimalat 0,1 MVA Pienvesivoima Kierrätyspolttoaineet Tavoitehinta 83,50 /MWh (tuulivoima, biokaasu, puupolttoaineet), tuulivoimalle aluksi 105,30 / MWh Sähkön tuottajalle syöttötariffina tavoitehinnan ja sähkön markkinahinnan erotus Tukea maksettaisiin enintään 12 v. voimalaitosta kohti Syöttötariffijärjestelmän ulkopuolisen tuotannon tuki: Tuulivoima ja metsähake 6,9 / MWh Biokaasulla ja vesivoima 4,2 / MWh Kierrätyspolttoaineet 2,5 / MWh

14 Maalämpö, kaukolämpö vai joku muu? Mistä saan tietoa energia-asioista? Motiva Varsinais-Suomen energiatoimisto Valonia Kunta Suomen ympäristökeskus Puuenergianeuvojat (Metsäkeskukset ja Länsi-Suomen aikuiskoulutuskeskus Innova, Laitila) Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus TE-keskukset Työ- ja elinkeinoministeriö Verkkoyhtiö Yhdistykset: Aurinkoteknillinen yhdistys, Suomen tuulivoimayhdistys, Vindkraftföreningen, Kodintekniikkaliitto ry, Pienvesivoimayhdistys, Suomen lämpöpumppuyhdistys, Suomen valoteknillinen seura FINBIO, Suomen Pellettienergiayhdistys, Suomen biokaasuyhdistys, Puuenergia ry, Omakotiliitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, Maa- ja kotitalousnaiset, Pro Agrian energianeuvojat, Martat

15 Ilmastodieetti-laskuri Yksityishenkilöiden ilmastopäästöjen laskemiseen asumisen, liikkumisen, ruuan, jätteiden ja kulutuksen saralta Tuoreimmat tutkimustulokset kulutusvalintojen ilmastovaikutuksesta kotitalouksien käyttöön helpossa muodossa

16 Yhteystiedot Kohti hiilineutraalia kuntaa -hanke, Suomen ympäristökeskus Vastuullinen johtaja, professori Jyri Seppälä Projektipäällikkö Jyrki Tenhunen Päätutkija Olli-Pekka Pietiläinen Verkkopäätoimittaja Ulla Ala-Ketola Yli-insinööri Alec Estlander Tutkimusinsinööri Jarmo Linjama Tutkija Kaarina Toivonen

17 KIITOS!