Seminaari maatalouden kasvihuonekaasu- ja ammoniakkipäästöistä 31.3.2015 Jenny Teerikangas jenny.teerikangas@sll.fi
Seminaarin runko Projektin esittely Maatalouden nykytila Maatalouden päästöt Maatalouspolitiikka Eturistiriidat ja eettiset kysymykset Päästöjen hillintä Yhteenveto Kommenttipuheenvuorot Keskustelua
Projektin esittely Pathways to a Nordic food system that contributes to reduced emissions of greenhouse gases and air pollutants Yhteispohjoismainen hanke, jossa mukana Ruotsi, Norja, Tanska ja Suomi Projektia johtaa Air Pollution & Climate Secretariat (AirClim) Projektia rahoittaa Pohjoismaiden Ministerineuvosto
Projektin esittely Muut organisaatiot: Natur och Miljö Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri Maan Ystävät Tanska (NOAH) Norjan Viljelijöiden ja pienviljelijöiden liitto (Norsk Bonde- og Småbrukarlag) Projektin loppuraportti parhaillaan tarkastettavana Pohjoismaiden ministerineuvostossa, ladattavissa netistä heti kun julkaistu
Maatalouden nykytila N. 8% Suomen maapinta-alasta maatalouskäytössä Suomessa maatilat yhä pieniä perhetiloja Tilojen määrä vähentynyt ja tilakoko samalla kasvanut Vuosina 19952012 maatilojen määrä väheni yli 38 % Samanaikaisesti tukea saaneiden tilojen keskikoko kasvoi lähes 70 % Maataloustuotanto maantieteellisesti eriytynyttä Vilja- ja eläintuontanto keskittynyt eri alueille Ongelmana mm. mitä tehdä kaikella syntyvällä lannalla, kun viljapellot toisella puolella Suomea
Maatalouden nykytila Vuonna 2012 maatalous työllisti 3,1% väestöstä Viljelijöiden keski-ikä 51 vuotta Yli 55-vuotiaiden viljelijöiden osuus noussut 26 prosentista 39 prosenttiin 2000-luvulla
Maatalouden nykytila Suomessa sekä viljan- että lihantuotannon omavaraisuus on lähellä sataa prosenttia Kuitenkin lihan tuonti ulkomailta lisääntynyt ja vienti ulkomaille vähentynyt Tuonti kasvanut 54,0 miljoonasta kilosta 2008 78,1 miljoonaan kiloon 2013 Vienti vähentynyt 73,4 miljoonasta kilosta 2008 58,2 miljoonaan kiloon 2013 Vaikka tuontanto melko omavaraista, on se riippuvaista tuontipanoksista, kuten rehusta, lannoitteista, polttoaineesta ja työkoneista
Maatalouden päästöt Maatalouden päästöt raportoidaan kolmella eri raportointisektorilla Maataloussektori Maankäyttösektori Energiasektori Kun sektorien päästöt lasketaan yhteen, saadaan maatalouden osuudeksi Suomen khkpäästöistä 20%
Maatalouden päästöt maataloussektori Vuonna 2012 maataloussektorin kasvihuonekaasupäästöt olivat yht. 5,7 Mt hiilidioksidiekvivalenttia, mikä on n. 9% kaikista Suomen CO2-päästöistä Kotieläinten ruuansulatus 27% (CH4) Lannan käsittely 12% (CH4 ja N2O) Maatalousmaan päästöt 61% (N2O)
Maatalouden päästöt maataloussektori Maataloussektorilla raportoidut päästöt 1990-2011 Lähde: Regina et al 2014. Maatalouden Kasvihuonekaasupäästöt ja niiden vähentäminen. MTT Raportti 127.
Maatalouden päästöt maataloussektori Metaani Maatalouden metaanipäästöt 85 tuhatta tonnia, 43% Suomen kokonaispäästöistä 2012 Märehtijöiden ruuansulatus Lannan hapeton hajoaminen Karjan määrä vähentynyt 30% vuosina 1990-2011, mutta metaanipäästöissä ei yhtä suuria muutoksia Märehtijöiden ruuansulatuksen päästöt eläintä kohti kasvaneet, koska tuotos per eläin kasvanut Muutos lannan kuivakäsittelystä lietelantaloihin
Maatalouden päästöt maataloussektori Dityppioksidi Maatalouden dityppioksidipäästöt 12,7 tuhatta tonnia, 60% Suomen kokonaispäästöistä 2012 Viljelty maaperä Viljellyn maan päästöt vähentyneet n. 10% vuodesta 1990, mikä suurelta osin vähentyneen typpilannoituksen ansiota
Maatalouden päästöt Maankäyttösektori (Land-use, land use change and forestry, LULUCF) LULUCF-sektorilla raportoidaan kasvihuonekaasupäästöjä ja -nieluja maankäytöstä ja maankäytön muutoksista Viljelysmaan päästöt olivat 7,3 Mt vuonna 2012 2000-luvun alussa eloperäisten maiden raivaus pelloksi lisääntyi kasvatti päästöjä
Maatalouden päästöt Energiasektori Maatalouden energiankäytön päästöt olivat 1,2 Mt CO2-ekvivalenttia vuonna 2012 Maatalouskoneiden ja viljankuivauksen päästöt sekä maatilojen lämmitys
Maatalouden päästöt Ammoniakki Maatalouden ammoniakkipäästöt 33,3 tuhatta tonnia vuonna 2012, mikä on noin 90% Suomen kokonaispäästöistä Lannan käsittely, säilytys ja levitys pelloille, vähäisemmässä määrin myös lannoitteet Karjalannan osuus päästöistä 60% Eläinten määrän vähentymisestä huolimatta ammoniakkipäästöt eivät juurikaan ole vähentyneet, sillä päästöt per eläin ovat tuotannon tehostumisen myötä lisääntyneet
Maatalouden päästöt Maataloussektorin päästöissä ei odoteta suuria muutoksia vuosina 20112035 ilman erityisiä toimenpiteitä Luomuviljelyn osuus tulee kasvamaan jonkin verran Nautojen määrän arvellaan yhä vähenevän, mutta päästöt per eläin tulevat kasvamaan Typpilannoituksen määrän oletetaan lisääntyvän Eloperäisten maiden raivauksen jatkuessa myös niiden päästöt lisääntyvät
Maatalouspolitiikka Nitraattiasetus Lannan käsittely, varastointi ja levitys CAP2020 Viherryttäminen Maaseudun kehittämisohjelma Ympäristökorvaukset Maatalouden ilmasto-ohjelma Maatilojen energiaohjelma Ravitsemussuositukset Ruotsissa ja Norjassa ympäristö huomioitu
Eturistiriitoja ja eettisiä kysymyksiä Eläinten hyvinvointi Viljelijöiden toimeentulo Maankäyttö Globaali ruokahuolto Markkinatalous ja vapaakauppa Päätöksenteon läpinäkyvyys
Eturistiriitoja ja eettisiä kysymyksiä Ulkoistetut päästöt Maataloutta ei koske päästökauppa, eikä päästöjä veroteta tai muuten säännellä taloudellinen tuki maataloudelle Ongelmana mm. maataloustuotannon alhainen kannattavuus Pohjoismaissa Kuluttajat valitsevat usein halvan vaihtoehdon Voidaanko kuluttajien tietoutta lisäämällä palauttaa päästöjen kustannus niiden aiheuttajalle? Esim. luomu
Eturistiriitoja ja eettisiä kysymyksiä Tehokkuus Maatalouden tehtävä tuottaa riittävästi ruokaa maapallon kasvavan väestön tarpeisiin Nälkää näkevien määrä ei juurikaan vähentynyt, vaikka ruuantuotanto tehostunut Ruuantuotannon tehostaminen tilakokojen kasvu Ongelmana ruuan saavutettavuus Ilmastonmuutos: jokaista kohonnutta lämpöastetta kohti viljasato laskee 10%
Eturistiriitoja ja eettisiä kysymyksiä Tehokkuus Suomessa ja Tanskassa n. 80% peltopinta-alasta käytetään eläinten rehun tuotantoon Lisäksi muualta tuodaan valtavia määriä soijaa eläinten rehuksi Tanska: Sjellannin kokoinen alue pääasiassa Brasiliassa ja Argentiinassa Voidaanko puhua ruuantuotannnon tehokkuudesta, kun suurin osa ihmisravinnoksi suoraan kelpaavasta peltopinta-alasta käytetään länsimaisen lihankulutuksen ylläpitoon?
Eturistiriitoja ja eettisiä kysymyksiä Lihan ja kananmunien kulutus Suomessa 1950-2013 Lähde: Luken maataloustilastot
Päästöjen hillintä Päästöt lannasta ja lannoitteista Lannan nopea poisto navetasta/tallista Lietelannan happolisäys Muut lisäaineet, kuten ureaasin estäjät ja nitrifikaation estäjät, sekä ammoniakkipitoisuuden alentaminen laimentamalla Lietesäiliöiden kattaminen Lantakasojen sekoittaminen Lannan käyttö lannoituksessa teollisesti tuotettujen lannotteiden sijaan
Päästöjen hillintä Päästöt lannasta ja lannoitteista Lannoituksen optimointi Lannoitusmäärän vähentäminen nykysuositusten alapuolelle Päästöjen vähentäminen lannan levityksessä, pintaalallisesti ja ajallisesti levitystekniikat Viherlannoitteen (palkokasvit) käytön lisääminen pelloilla ja laitumilla
Päästöjen hillintä Päästöt lannasta ja lannoitteista Jätevesilietteen käyttö lannoitteena Biokaasutuotannosta peräisin olevan mädätetyn lannan käyttö korvaamaan muita lannoitteita Parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla (BAT) valmistettujen lannoitteiden käyttö
Päästöjen hillintä Eläinten ruokinta Vähän proteiinia sisältävä rehu Eri ravintoa eri ikäisille eläimille ph:ta alentavien aineiden, kuten bentsoehapon, lisäys rehussa Laidunnuksen lisääminen Ruuansulatuksen päästöt minimoiva ravinto Vähemmän ilmastoa kuormittavan rehun käyttö Esim. soijan korvaaminen härkäpavulla Nurmen biojalostus rehuksi yksimahaisille
Päästöjen hillintä Maankäyttö Eloperäisten maiden palauttaminen kosteikoiksi Eloperäisten maiden muuttaminen nurmiksi tai metsittäminen Maaperän sitoman hiilen määrän lisäys Lisäämällä orgaanista ainesta (esim. lanta, olki) maaperään Biohiilen lisäys maaperään Kerääjäkasvit Kylvetään viljelykasvin juureen, sitoo mm. typpeä
Päästöjen hillintä Maankäyttö Vähennetty maanmuokkaus Puiden ja pensaiden lisäys viljelyillä alueilla Pysyvien laidunten lisäys Pellon talvipeitteisyys Täsmäviljely
Päästöjen hillintä Energiatehokkuus Hukkalämmön käyttö kasvihuoneissa Energiatehokkaampien kasvihuoneiden rakentaminen/vanhojen parantaminen korjaamalla Luonnollinen tuuletus koneistetun ilmastoinnin sijaan Energiankäytön tehostaminen viljan kuivauksessa Energiankulutuksen vähentäminen lypsämisessä Dieselin korvaaminen uusiutuvilla polttoaineilla
Päästöjen hillintä Energian tuotanto Biokaasua lannasta Biokaasua biomassasta (esim. nurmi, apila, olki) Olki polttoaineena keskuslämmityksessä Oljen kaasutus biohiileksi Energiapajun viljelyn lisääminen
Päästöjen hillintä Tuotanto ja kulutus Eläinten lukumäärän vähentäminen Lihan, maidon ja munien tuotannon vähentäminen Riskinä tuonnin lisääntyminen, joten... Lihan, maidon ja munien kulutuksen vähentäminen Typpi- ja ilmastofiksun ruuan kulutuksen lisääminen/helpottaminen Ruokahävikin vähentäminen
Biokaasun tuotanto Biokaasua muodostuu mikrobien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa olosuhteissa Runsaasti metaania sisältävää biokaasua n. 40-70 % metaania n. 30-60 % hiilidioksidia Pieniä pitoisuuksia muita yhdisteitä, mm. rikkiyhd. Mädätysjäännöstä, joka sopii lannoitteeksi Maatiloilla biokaasutuotannossa käytetään pääasiassa lantaa ja peltobiomassoja, mutta myös mm. elintarviketeollisuuden sivuvirtoja
Biokaasun tuotanto Biokaasua voidaan hyödyntää lämmön- ja sähköntuotannossa ja siitä voidaan jalostaa polttoainetta ajoneuvoihin Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen biokaasulla Biokaasutuotannon avulla voidaan vähentää lannan kasvihuonekaasupäästöjä Mädätysjäännöksen hajuhaitat pienemmät ja hygieenisyys parempi kuin käsittelemättömällä lannalla
Biokaasun tuotanto Suomen maatiloilla tuotettiin 0,972 milj. m3 biokaasua vuonna 2013 Lisäysmahdollisuudet ovat merkittävät, mutta mm. tilojen pieni koko ja pitkät välimatkat tilojen välillä laskevat biokaasutuotannon kannattavuutta
Biokaasun tuotanto Biokaasutuotanto Suomessa laitostyypeittäin vuonna 2013. Lähde: Suomen biokaasulaitosrekisteri 2013.
Biokaasun tuotanto Maatiloilla tuotettu biokaasu ja sen hyödyntäminen vuosina1998-2013 Lähde: Suomen biokaasulaitosrekisteri 2013.
Lietelannan happolisäys Lietelannan happolisäyksellä voidaan vähentää lannan ammoniakki- ja metaanipäästöjä Hapon (esim. rikkihappo) lisäys lietelantaan alentaa sen ph:n seitsemästä-kahdeksasta kuuteen, jolloin ammoniakin haihtuminen vähenee merkittävästi (NH3 NH4+) Happolisäys voidaan tehdä navetassa, lantasäiliössä tai levitysvaiheessa, mutta mitä varhaisemmassa vaiheessa happoa lisätään, sitä enemmän päästöjä voidaan ehkäistä
Lietelannan happolisäys Ammoniakin haihtuminen vähenee 50-70% lannan laadusta ja käytetystä menetelmästä riippuen Metaanipäästöt vähenevät keskimäärin 60% Estämällä ammoniakin haihtuminen saadaan lannan typestä suurempi osa kasvien käyttöön Ongelmina mm. rikkihapon säilöminen maatiloilla ja maaperän happamoituminen pitkällä aikavälillä
Nurmen biojalostus rehuksi yksimahaisille eläimille Nurmea käytetään paljon rehuna märehtijöille Jalostamalla nurmesta voidaan saada proteiinia yksimahaisille eläimille Nurmesta separoidaan eri fraktioita, joita voidaan käyttää eri käyttötarkoituksiin Proteiinirikkaasta nesteosasta voidaan jalostaa edelleen proteiinirehutiivistettä Saadulla tuotteella voidaan korvata tuontirehua, mm. soijaa
Yhteenveto Maatalouden kasvihuonekaasu- ja ammoniakkipäästöt ovat vähentyneet vain vähän viime vuosikymmeninä Päästöjen vähenemä yhtäällä on korvautunut lisääntyneinä päästöinä toisaalla Paljon päästöjä ulkoistettu muihin maihin mm. typpilannoitteiden valmistus, soijan viljely Mitkä maatalouden todelliset ilmastopäästöt?
Yhteenveto Päästöjen vähennyskeinoja kyllä löytyy, mutta vaikeutena mm. niiden kustannukset, poliittisen tahdon puuttuminen, tukien kohdentuminen, viljelijöiden haluttomuus, kulutustottumukset, paikalliset olosuhteet... Ruuantuotanto tulisi nähdä kokonaisuutena, jossa poliittisilla päätöksillä, taloudellisella ohjauksella, viljelijöiden toimilla ja kuluttajien valinnoilla yhdessä vaikutetaan päästöihin
Lähteitä: Lihatiedotus. Lihan kulutus Suomessa. Ladattavissa: http://www.lihatiedotus.fi/www/fi/tilastot/lihan_kulutus_suomessa.php Lihatiedotus. Lihan tuonti ja vienti. Ladattavissa: http://www.lihatiedotus.fi/www/fi/tilastot/lihan_tuonti_ja_vienti.php Luke. Lihan ja kananmunien kulutus 19502013. Ladattavissa: http://www.maataloustilastot.fi/ravintotase Luke. Lihantuotanto vuosina 1990-2015. Ladattavissa: www.maataloustilastot.fi/sites/default/modules/pubdlcnt/pubdlcnt.php? file=/sites/default/files/lihantuotanto_vuosittain_1990-_0.xls&nid=2026 Niemi, J. et al 2013. Suomen ruokaturvan ja elintarvikehuollon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. MTT Raportti 80. MTT. Regina, K. et al 2014. Maatalouden kasvihuonekaasupäästöt ja niiden vähentäminen. MTT Raportti 127. MTT Jokioinen. Suomen biokaasuyhdistys 2013. Suomen biokaasulaitosrekisteri 17 Tiedot vuodelta 2013. Ladattavissa: http://www.biokaasuyhdistys.net/media/biokaasulaitosrekisteri2013.pdf Tilastokeskus 2013. Suomen kasvihuonekaasupäästöt 1990-2011. Ladattavissa: http://www.stat.fi/tup/khkinv/suominir_2014.pdf
Kiitos! Kuva: Niklas Sjöblom