RAPORTTI 25.6.2014 LAPUAN KAUPUNKI Keskustan osayleiskaavojen ja Alangon asemakaava-alueen hulevesiselvitys
1 Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa.
Sisältö 1 1 JOHDANTO... 2 2 SUUNNITTELUALUE... 3 2.1 Topografia... 3 2.2 Maaperä... 3 2.3 Valuma-alueet... 4 3 HULEVESIEN MUODOSTUMINEN... 5 4 HULEVESIEN HALLNNAN TAVOITTEET JA PERIAATTEET... 8 5 HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA... 12 5.1 Alangon asemakaava-alueen hulevesien hallinta... 12 5.2 Asemantaustan hulevesien hallinta... 13 5.3 Kustaa Tiitun tien eteläpuolisen alueen hulevesien hallinta... 14 5.4 Kelikon alueen hulevesien hallinta... 14 5.5 Simpsiöntien radan alitus... 15 Liitteet Liite 1 Suunnittelualueen nykytilanne Liite 2 Hulevesien hallinnan yleissuunnitelma
1 JOHDANTO Lapuan kaupunki on laatimassa keskustataajamaan osayleiskaavoja sekä asemakaavaa Alangon alueelle. Kaavoitustyön yhteydessä on tullut esille tarve laatia erilliset liikenne- ja hulevesiselvitykset. Hulevesiselvityksen suunnittelualue käsittää noin 103 ha alueen (Kuva 1). Maankäytön suunnitelmissa Alangon rakentamattomalle peltoalueelle teollisuus- ja työpaikka-alueen viereen on tulossa koulu sekä kaupan suuryksikköjä. Asemantaustan alueelle mahdollistetaan kaupan laajentuminen sekä uutta liike- ja asuinrakentamista. Kelikon alueelle osoitetaan täydentäviä laajentumisalueita kaupan toiminnoille sekä työpaikka-alueille. 2 Kuva 1 Suunnittelualue Maankäytön muutoksen myötä alueella muodostuvien hulevesien määrä tulee kasvamaan. Ramboll on laatinut vuonna 2010 tulvariskikartoituksen suunnittelualueelle. Liitteessä 1 on kuvattu suunnittelualueen hulevesienhallinnan nykytilanne. Tämän suunnitelman lähtöaineistona on käytetty Lapuan kaupungilta saatuja verkostotietoja, pintamallia, kaavaluonnoksia, ilmakuvia ja pohjakarttoja. Paikkatietoina on käytetty Maanmittauslaitoksen Maastotietokantaa, GTK:n maaperätietoja. Lisäksi suoritettiin maastomittauksia verkostotietojen täydentämiseksi muutaman keskeisen rummun osalta.
2 SUUNNITTELUALUE 3 2.1 Topografia Kuvassa 2 on esitetty suunnittelualueen ja sitä ympäröivän alueen maastomalli. Suunnittelualue on tasaista ja maanpinta laskee sekä etelään että länteen kohti Lapuanjokea. Isot avo-ojat näkyvät selvästi maastomallissa. Kuva 2 Maastomalli 2.2 Maaperä Kuvassa 3 on esitetty GTK:n aineistoon perustuva kartta alueen maaperästä. Suunnittelualueen maaperä on pääasiassa hietaa ja hiesua. GTK:n aineisto ei kata koko suunnittelualuetta. GTK:n aineiston perusteella voidaan todeta, ettei suunnittelualue sovellu laajamittaiseen hulevesien imeyttämiseen. Suunnittelualueella ei ole luokiteltua pohjavesialuetta.
4 Kuva 3 Maaperä, pintamaa, GTK 2.3 Valuma-alueet Suunnittelualue on jaettu neljään valuma-alueeseen, joilla muodostuvat hulevedet johdetaan avo-ojia ja hulevesiviemäreitä pitkin kohti Lapuanjokea. Valuma-alueiden pinta-ala on yhteensä noin 275 ha. Valuma-alueen 1 hulevedet johdetaan Kelikon alueen kautta radan ali Kurunojaan ja sitä pitkin Lapuanjokeen. Valuma-alueen 2 hulevedet johdetaan Simpsiöntien radanalitukseen, josta ne pumpataan hulevesiviemäriin radan länsipuolelle. Valumaalueiden 3 ja 4 hulevedet johdetaan etelässä Lapuanjokeen.
5 Kuva 4 Valuma-alueet 3 HULEVESIEN MUODOSTUMINEN Taulukossa 2 on esitetty valuma-alueiden pintavaluntakertoimet nykytilanteessa. Lisäksi on arvioitu osayleiskaavaluonnoksen ja Alangon alueen asemakaavaluonnoksen vaikutusta pintavaluntakertoimiin. Taulukossa 1 on esitetty eri maankäyttötyypeille ominaiset pintavaluntakertoimet. Tulevan maankäytön osalta on oletettu, että alueet tullaan rakentamaan tiiviimmin kuin nykyiset liiketilat tai teollisuustontit. Taulukko 1 Pintavaluntakertoimet maankäyttötyypeittäin Pintavaluntakerroin Pientaloalue 0,18 Pelto/metsä 0,10 Liiketila/teollisuus 0,50 Tiealueet 0,40 Tuleva maankäyttö (liiketilat, teollisuus, 0,60 koulu, keskustakorttelit)
6 Taulukko 2 Valuntakertoimet valuma-alueittain Nykytilanne Tuleva tilanne Pientaloalue Pelto/ Liiketila/ Liikenne- Pientalo- Pelto/ Liiketila/ Liikenne- Tuleva metsä teollisuus alueet Yhteensä alue metsä teollisuus alueet maankäyttö Yhteensä VA 1.1 Pinta-ala 0.0 12.8 6.2 1.4 20.4 0.0 3.0 6.2 2.2 9.0 20.4 Pintavaluntakerroin 0.24 0.47 VA 1.2 Pinta-ala 24.0 3.0 4.0 2.4 33.4 24.0 0.3 4.0 2.4 2.7 33.4 Pintavaluntakerroin 0.23 0.27 VA 1.3 Pinta-ala 48.0 4.0 0.0 3.6 55.6 Pintavaluntakerroin 0.19 VA 2.1 Pinta-ala 0.0 9.0 2.7 1.3 13.0 Pintavaluntakerroin 0.21 VA 3.1 Pinta-ala 2.2 2.7 0.8 1.1 6.8 2.2 1.7 0.8 1.1 1.0 6.8 Pintavaluntakerroin 0.22 0.30 VA 3.2 Pinta-ala 0.6 11.6 18.0 5.3 35.5 0.6 1.6 18.0 6.1 9.2 35.5 Pintavaluntakerroin 0.35 0.49 VA 3.3 Pinta-ala 0.0 20.9 0.0 0.1 21.0 8.0 0.0 0.0 1.0 12.0 21.0 Pintavaluntakerroin 0.10 0.43 VA 3.4 Pinta-ala 43.7 13.3 10.3 5.4 72.7 Pintavaluntakerroin 0.23 VA 4.1 Pinta-ala 12.3 2.1 1.5 2.4 18.3 Pintavaluntakerroin 0.23 Valuma-alueille on laskettu mitoitusvirtaamat perustuen nykyiseen sekä tulevaan maankäyttöön. Mitoitussateet perustuvat Kaupunkiliitto: B63 -julkaisun sadetietoihin (taulukko 3). Valuma-alueille on laskettu mitoitusvirtaamat keskimäärin kerran viidessä, ja 50 vuodessa toistuville rankkasadetilanteille sekä nykytilanteen että tulvaisuuden maankäyttöön perustuen (taulukko 4). Mitoittavan sateen kesto on määritetty valumaalueen pinta-alan mukaan. Taulukko 3 Mitoitusvirtaamien määrittämisessä ja kapasiteettitarkastelussa käytetyt mitoitussateet (Kaupunkiliitto:B63) Toistuvuus 1/5Y 1/50Y 1/100Y Sateen kesto Intensiteetti Sademäärä Intensiteetti Sademäärä Intensiteetti Sademäärä min [l/s/ha] [mm] [l/s/ha] [mm] [l/s/ha] [mm] 5 225 6.8 375 11.0 417 13.0 10 158 9.5 272 16.0 300 18.0 20 108 13.0 180 22.0 200 24.0 40 67 16.0 118 28.4 133 32.0 60 50 18.0 90 32.0 100 36.0 120 33 24.0 58 42.0 67 48.0
7 Taulukko 4 Maksimivirtaamat laskettuna nykyisen ja suunnitellun mukaisen maankäytön mukaan Pinta-ala Mitoittavan sateen kesto Pintavaluntakerroin Sateen toistuvuus 1/5 [l/s] 1/50 [l/s] Virtaaman kasvu VA 1.1 20.4 20 min nykytilanne 0.24 530 880 suunnitelma 0.47 1040 1730 97 % VA 1.2 33.4 20 min nykytilanne 0.23 830 1380 suunnitelma 0.27 980 1620 17 % VA 1.3 55.6 40 min nykytilanne 0.19 700 1250 VA 2.1 13.0 20 min nykytilanne 0.21 300 500 VA 3.1 6.8 10 min nykytilanne 0.22 240 410 suunnitelma 0.30 320 550 34 % VA 3.2 35.5 30 min nykytilanne 0.35 1040 1760 suunnitelma 0.49 1450 2460 40 % VA 3.3 21.0 20 min nykytilanne 0.10 230 380 suunnitelma 0.43 980 1630 329 % VA 3.4 72.7 40 min nykytilanne 0.23 1120 1980 VA 4.1 18.3 20 min nykytilanne 0.23 460 760 Merkittävin muutos valuntakertoimissa tulee tapahtumaan Alangon alueella (VA 3.3), jossa valuntakerroin kasvaa nelinkertaiseksi nykyisestä. Kelikon alueella (VA 1.1) valuntakerroin kasvaa kaksinkertaiseksi nykyiseen verrattuna. Myös asemantaustan alueella (VA 3.2) ja Kustaa Tiitun tien eteläpuolella (VA 3.1) virtaamat tulevat lisääntymään merkittävästi maankäytön tiivistyessä.
4 HULEVESIEN HALLNNAN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Yleisinä hulevesien hallinnan tavoitteena on minimoida rakentamisen aiheuttamat ääriilmiöt, kuten tulvat ja kuivuus. Yleisinä periaatteina on: 1. vähentää hulevesien syntymistä rajoittamalla tiiviiden vettä läpäisemättömien pintojen määrää 2. Imeyttää/suodattaa syntyneitä hulevesiä painanteissa tai rakennetuissa imeytysrakenteissa 3. viivyttää ja varastoida hulevesiä väliaikaisesti ja rajoittaa purkuvirtaamaa. 4. johtaa hulevedet hallitusti avo-ojia tai hulevesiviemäreitä käyttäen Tavoitteena hulevesien hallinnassa on ehkäistä hulevesitulvia sekä pienentää kuormitusta. Kokonaisvaltaisessa hulevesien hallinnassa pyritään hallintatoimet sijoittamaan mahdollisimman lähelle hulevesien syntysijoja. Ensisijaisesti hulevesien muodostumista tulee pyrkiä vähentämään esimerkiksi rakennusmateriaalivalinnoilla tai hulevesiä tulee pyrkiä imeyttämään syntysijoillaan, mikäli maaperä on siihen suotuisa ja veden laatu ei aiheuta riskiä pohjavesille. Kuvassa 5 on esimerkki hulevesien hyödyntämisestä ja viivyttämisestä viheralueella, ja kuvassa 6 on esimerkki paikoitusalueen läpäisevästä päällysteestä. 8 Kuva 5 ja 6: Hulevesien muodostumista vähentävä puutarharatkaisu ja läpäisevä päällyste (Kuvat Leena Sänkiaho) Mikäli hulevesiä ei voida käsitellä kiinteistöillä tai niiden läheisyydessä on pyrittävä hidastamaan vesien kulkua painanteiden, ojien, tasausaltaiden ja lampien avulla. Tavoitteena on, että virtaama tasautuu ja vesi pääsee imeytymään maahan tai haihtumaan ilmaan. Kasvillisuudella voidaan sitoa hulevesien mukana kulkeutuvia ravinteita ja kiintoainesta. Kuvissa 7 ja 8 on esimerkkejä kiinteistöille toteutetuista viivyttävistä painanteista.
9 Kuva 7 ja 8 Hulevesiä viivyttäviä johtamisrakenteita (Kuvat Leena Sänkiaho) Biosuodatuspainanne on salaojitettu, läpäisemättömällä materiaalilla ympäröivästä maaperästä erotettu suodatuspainanne, jossa on pinnalla orgaanisia maakerroksia ja kasvillisuutta. Biosuodatuksessa kasvillisuus pitää maaperää vettä läpäisevänä, sitoo kiintoainesta ja käyttää vettä. Biosuodatuspainanteet voidaan lisäksi rakentaa ympäröiviä alueita alemmas, jolloin ne voivat varastoida sadevesiä ja toimia siten myös tasaus- ja viivytyselementtinä (kuva 9). Suodatuspainanteissa on hyvä olla ylivuotorakenne. Tyyppikuva parkkipaikan biosuodatuspainanteesta on esitetty kuvassa 10. Kuva 9 Biopidätyspainanne ylivuotorakenteineen (Marylandin yliopisto, http://www.ence.umd.edu/~apdavis/bioinstallations.htm) Vähäisten käyttökokemusten vuoksi menetelmää on syytä käyttää toistaiseksi vain puolilikaisilla alueilla esim. henkilöautoparkkipaikkojen ja vähäliikenteisten katujen hulevesien käsittelyyn.
10 Kuva 10 Tyyppipoikkileikkaus biosuodatuksesta parkkipaikalla. Hulevesien hallinnan toimenpiteet voidaan toteuttaa hajautetusti kiinteistöillä tai alueellisilla rakenteilla. Jos edellä mainittuja toimenpiteitä ei voida toteuttaa kiinteistöjen lähellä, voidaan rakentaa alueellisia hulevesien viivytysaltaita, tulvatasanteita tai kosteikkoja (Kuvat 11 ja 12). Kuva 11 ja kuva 12 Hulevesikosteikko ja hulevesien laskeutusallas kiintoaineen positoa varten (Kuvat Leena Sänkiaho) Kuvissa 13 ja 14 on esitetty esimerkki rakenteesta, jolla voidaan padottaa vettä hulevesialtaaseen.
11 Kuva 13 Esimerkki hulevesialtaan viivytysrakenteesta (Kuvat Leena Sänkiaho) Kuva 14 Periaatekuva viivytysrakenteesta
5 HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA Hulevesien hallintasuunnitelma on esitetty liitteessä 2 ja aluekohtaiset mitoitukset toimenpiteille kappaleissa 5.1-5.5. Mitoitusperusteena on pääsääntöisesti käytetty keskimäärin kerran 50 vuodessa toistuvaa rankkasadetilannetta, koska suuri osa hulevesiviemäreistä ja rummuista toimii valuma-alueensa ainoana purkureittinä. 12 5.1 Alangon asemakaava-alueen hulevesien hallinta Alangon alueelta hulevedet johdetaan pois kahta reittiä pitkin. Nykyinen reitti säilytetään ja sen kapasiteettia lisätään. Lisäksi rakennetaan uusi hulevesiviemäri tulevan koulun läheltä Kuortaneentien länsipuolelle. Koulun läheltä rakennettavan uuden 800 (viettokaltevuus 9 ) hulevesiviemärin maksimikapasiteetti on noin 1200 l/s. 800 putken yläpuolisen valuma-alueen pintaala on noin 35 ha, jolloin mitoittavan sateen kesto on 30 min. Pintavaluntakerroin tulevassa tilanteessa on 0,28. Taulukossa 5 on esitetty uuden hulevesiviemärin kautta johdettavat mitoitusvirtaamat. Taulukko 5 Uuden hulevesiviemärin mitoitusvirtaamat Toistuvuus (vuotta) 5 50 100 Mitoitussade (l/s/ha) 83 142 158 Mitoitussade (mm) 15 26 29 Maksimivirtaama (l/s) 817 1388 1552 Hulevesiviemärin kapasiteetti ylittyy keskimäärin kerran 50 ja 100 vuodessa toistuvissa rankkasadetilanteissa. Alangon alueen hulevesien hallinnan kannalta tarvitaan koulun lähelle tasaustilavuutta noin 400 m³. Lisäksi altaaseen on hyvä suunnitella pysyvää vesipintaa ja kasvillisuutta, jolloin kiintoaine pääsee laskeutumaan altaan pohjalle. Kasvit hidastavat virtausnopeutta ja tehostavat sedimentaatiota sekä sitovat vedestä typpeä ja fosforia ravinteeksi. Alangon nykyisen teollisuus- ja työpaikka-alueen suunnasta johdetaan hulevesiä tulevan kaupan suuryksikön lähelle. Hulevedet johdetaan tontin reunalla hulevesiviemärissä Kuortaneentien alitukseen 1000. Kuortaneentien alituksen jälkeen nykyinen puki koko on 600 (viettokaltevuus 2,2 ) ja sen maksimikapasiteetti on 320 l/s. Kuortaneentien alituksen yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on noin 77,7 ha, jolloin mitoittavan sateen kesto on 40 min. Pintavaluntakerroin tulevassa tilanteessa on 0,24. Taulukossa 6 on esitetty Kuortaneentien alitukseen johdettavat mitoitusvirtaamat. Taulukko 6 Kuortaneentien alitukseen johdettavat mitoitusvirtaamat Toistuvuus (vuotta) 5 50 100 Mitoitussade (l/s/ha) 67 118 133 Mitoitussade (mm) 16 28 32 Maksimivirtaama (l/s) 1243 2207 2486 Nykyinen 600 putki tulee suurentaa kokoon 1000 (viettokaltevuus 8 ), jolloin sen kapasiteetti riittää keskimäärin kerran 50 vuodessa toistuvassa rankkasadetilanteessa. Alangon alueelle on asemakaavassa esitetty laajoja paikoitusalueita, joissa rakennusmateriaaleina pitäisi suosia läpäiseviä pinnoitteita. Hulevedet olisi hyvä johtaa
viivyttävien rakenteiden kuten viherpainanteiden tai biosuodatusrakenteiden kautta ennen vesien johtamista hulevesiverkostoon. 13 5.2 Asemantaustan hulevesien hallinta Asemantaustan alueella muodostuvat hulevedet johdetaan Kustaa Tiitun tien pohjoispuolelle 500 M (viettokaltevuus noin 5,6 ) hulevesiviemäriä pitkin ja tien alittava putki on 1000 B (viettokaltevuus noin 5,0 ). 500 M putken kapasiteetti on 315 l/s ja 1000 B kapasiteetti on 1725 l/s. 500 M putken yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on noin 24 ha, jolloin mitoittavan sateen kesto on 20 min. Pintavaluntakerroin tulevassa tilanteessa on 0,49. Taulukossa 7 on esitetty asemantaustan alueelta pois johdettavat mitoitusvirtaamat. Taulukko 7 Asemantaustan alueelta pois johdettavat mitoitusvirtaamat Toistuvuus (vuotta) 5 50 100 Mitoitussade (l/s/ha) 108 180 200 Mitoitussade (mm) 13 22 24 Maksimivirtaama (l/s) 1274 2117 2352 500 M hulevesiviemärin kapasiteetti ylittyy selvästi jo keskimäärin kerran viidessä vuodessa toistuvassa rankkasadetilanteessa ja 1000 B tien alituksen kapasiteetti ylittyy keskimäärin kerran 50 vuodessa ja sitä harvemmin toistuvissa rankkasadetilanteissa. Asemantaustan alueella muodostuvien hulevesien johtamiseksi 500 M hulevesiviemäri tulee suurentaa kokoon 1000 (viettokaltevuus noin 5,0 ). Lisäksi keskimäärin kerran 50 ja 100 toistuvien rankkasadetilanteiden aiheuttamien virtaamien hallitsemiseksi tarvitaan tasaustilavuutta noin 300 m³. Asemantaustan alueen hulevesien hallinnan kannalta on tärkeää, että radan vierestä Kustaa Tiitun tien suuntaan johtava iso avo-oja säilytetään ja siirretään tonttien rajalle. Lisäksi uusilla tonteilla on hyvä käyttää mahdollisimman paljon läpäiseviä pintoja. Kuortaneentien ja Latojantien väliseltä alueelta kiinteistöjen hulevedet johdetaan Kuortaneentien sivuojaan ja sitä pitkin Kustaa Tiitun tien alitukseen 600 (viettokaltevuus noin 30,0 ), jonka jälkeen hulevesireitti haarautuu 160M ja 300M putkiin. 600 B kapasiteetti on 1100 l/s. 600 B putken yläpuolisen valumaalueen pinta-ala on noin 10 ha, jolloin mitoittavan sateen kesto on 10 min. Pintavaluntakerroin tulevassa tilanteessa on 0,51. Taulukossa 8 on esitetty 600 B putken yläpuolisen valuma-alueen mitoitusvirtaamat. Taulukko 8 600 B putken yläpuolisen valuma-alueen mitoitusvirtaamat Toistuvuus (vuotta) 5 50 100 Mitoitussade (l/s/ha) 158 272 300 Mitoitussade (mm) 10 16 18 Maksimivirtaama (l/s) 776 1331 1470 600 B putken kapasiteetti ylittyy keskimäärin kerran 50 vuodessa ja sitä harvemmin toistuvissa rankkasadetilanteissa. 600 B ja sen alapuolella olevien pienemmät putket tulee suurentaa kokoon 800 (viettokaltevuus min. 15,0 ) avo-ojaan asti.
5.3 Kustaa Tiitun tien eteläpuolisen alueen hulevesien hallinta Kustaa Tiitun tien eteläpuolelle johdetaan hulevesiä asemantaustan ja Alangon alueilta. Kustaa Tiitun tien eteläpuolella kulkee avo-oja, joka johtaa hulevedet 800 (viettokaltevuus 16 ) hulevesiviemäriin ja sitä pitkin Lapuanjokeen. 800 putken kapasiteetti on 1900 l/s. Yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on 136 ha, jolloin Mitoittavan sateen kesto on 60 min. Pintavaluntakerroin tulevassa tilanteessa on 0,33. Taulukossa 9 on esitetty Lapuanjokeen johdettavat mitoitusvirtaamat. Taulukko 9 Lapuanjokeen johdettavat mitoitusvirtaamat Toistuvuus (vuotta) 5 50 100 Mitoitussade (l/s/ha) 50 90 100 Mitoitussade (mm) 18 32 36 Maksimivirtaama (l/s) 2244 4039 4488 800 B putken kapasiteetti ylittyy hieman jo keskimäärin kerran viidessä vuodessa toistuvassa rankkasadetilanteessa. Jotta nykyisen 800 hulevesiviemärin kapasiteetti riittäisi, tarvittaisiin viivytystilavuutta 4000 5400 m³. Hulevesialtaalle on varattu paikka Kuortaneentien ja Kustaa Tiitun tien risteyksen etelä-puolelle, minne sopii tasaustilavuutta hyvin noin 1500 m³. 800 hulevesiviemäri tulee suurentaa kokoon 1200 tai vaihtoehtoisesti tulvareitti Lapuanjokeen tulee varmistaa niin, ettei hulevesiviemärin mahdollinen tulviminen aiheuta vahinkoa kiinteistöille. 5.4 Kelikon alueen hulevesien hallinta Kelikon alueella muodostuvat hulevedet johdetaan junanradan ali ( 1200, viettokaltevuus 3,8 ) Kurunojaan. Radan alittavan rummun maksimikapasiteetti on 2500 l/s. Radanalituksen yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on noin 109 ha, jolloin mitoittavan sateen kesto on 60 min. Pintavaluntakerroin tulevassa tilanteessa on 0,27. Taulukossa 10 on esitetty radan alitukselle tulevat mitoitusvirtaamat. Taulukko 10 Radan alituksen mitoitusvirtaamat Toistuvuus (vuotta) 5 50 100 Mitoitussade (l/s/ha) 50 90 100 Mitoitussade (mm) 18 32 36 Maksimivirtaama (l/s) 1472 2649 2943 Radan alittavan rummun kapasiteetti ylittyy keskimäärin kerran 50 vuodessa ja sitä harvemmin toistuvissa rankkasadetilanteissa. Mikäli pieni padotus sallitaan, jolloin rumpu toimii paineellisena, riittää alituksen kapasiteetti hyvin keskimäärin kerran 50 vuodessa toistuvassa rankkasadetilanteessa. Kiviristintien alittavan rummun ( 900 T) kapasiteetti pienellä padotuksella on 880 l/s. Rummun kapasiteetti ylittyy jo keskimäärin kerran viidessä vuodessa toistuvassa rankkasadetilanteessa. Kelikon alueen hulevesien hallinnan kannalta on tärkeää, että alueen avo-ojia ei putkiteta ja uusilla tonteilla käytetään mahdollisimman paljon läpäiseviä pintoja. Kiviristintien alittava rumpu pitää suurentaa kokoon 1200 (viettokaltevuus 5 ). Radan, Kiviristintien ja avo-ojan rajaamalle alueelle on mahdollista rakentaa hulevesien viivytysallas. Alueelle sopii hyvin noin 2000 3500 m³ tasausallas. Rambollin 14
laatimassa tulvariskikartoituksessa on uusista maastomittaustuloksista poiketen esitetty, että radan alitus olisi 1000 ja maksimikapasiteetti 1100 l/s. Mikäli rummun kapasiteetti on todellisuudessa vain 1100 l/s, tulee allas rakentaa. Allas olisi hyvä rakentaa myös sen takia, että alueelta on vain yksi purkureitti. Jos rumpu jostain syystä tukkeutuu, tarvitaan kaikki mahdollinen varastotilavuus. Kelikon alueelle johdetaan hulevesiä Kuortaneentien ali 600 (viettokaltevuus noin 2,7 ) hulevesiviemäriä pitkin Poliisinkadun kohdalla. Alueella on esiintynyt hulevesitulvia. Hulevesiviemärin kapasiteetti on noin 325 l/s. Rummun yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on noin 27 ha. jolloin mitoittavan sateen kesto on 20 min. Pintavaluntakerroin tulevassa tilanteessa on 0,28. Taulukossa 11 on esitetty Kuortaneentien alittavalle hulevesiviemärille tulevat mitoitusvirtaamat. Taulukko 11 Kuortaneentien alituksen mitoitusvirtaamat Toistuvuus (vuotta) 5 50 100 Mitoitussade (l/s/ha) 108 180 200 Mitoitussade (mm) 13 22 24 Maksimivirtaama (l/s) 819 1361 1512 Kuortaneentien alittavan hulevesiviemärin kapasiteetti ylittyy selvästi jo keskimäärin kerran viidessä vuodessa toistuvassa rankkasadetilanteessa. Hulevesiviemärin mitoituksen tulee olla 1000 (viettokaltevuus 4 ), jolloin sen kapasiteetti riittää hyvin keskimäärin kerran 50 vuodessa toistuvassa rankkasadetilanteessa. Mikäli putkea ei suurenneta, tarvitaan putken yläpuoliselle alueelle tasaustilavuutta noin 900 1200 m³. Lisäksi Kelikontien alittava 400 rumpu pitää suurentaa kokoon 1000 (viettokaltevuus 4 ). 5.5 Simpsiöntien radan alitus Simpsiontien radan alitukseen johdetaan hulevesiä noin 13 ha alueelta. Radan alituksesta hulevedet pumpataan kohti Lapuanjokea Simpsiöntien hulevesiviemäriin. Alueella on esiintynyt hulevesitulvia. Valuma-alueen pintavaluntakerroin on 0,21 ja mitoittavan sateen kesto 20 min. Taulukossa 12 on esitetty radan alitukselle tulevat mitoitusvirtaamat. Taulukko 12 Simpsiöntien radan alituksen mitoitusvirtaamat Toistuvuus (vuotta) 5 50 100 Mitoitussade (l/s/ha) 108 180 200 Mitoitussade (mm) 13 22 24 Maksimivirtaama (l/s) 296 491 546 Mikäli hetkellinen tulviminen ei aiheuta vahinkoa radan alituksessa, pumppaamoa ei ole tarpeen mitoittaa poikkeuksellisten rankkasadetilanteiden mukaan. 15
800 1000 Nykyinen rumpu 1200 B Viettokaltevuus 0,0038 Maksimikapasiteetti 2500 l/s 00 8 D N 90 0 Kelikon alue Nykyinen hulevesiviemäri 600 B Viettokaltevuus keskimäärin 0,0027 Maksimikapasiteetti 325 l/s 600 600 400 N D 40 0 300 30 600 0 500 50 0 Simpsiöntien radan alitus 0 60 Nykyinen hulevesiviemäri 315 M Viettokaltevuus keskimäärin 0,0025 Maksimikapasiteetti 58 l/s Alangon asemakaava-alue Asemantausta 5 1000 300 50 0 Nykyinen hulevesiviemäri 600 M Viettokaltevuus keskimäärin 0,0022 Maksimikapasiteetti 320 l/s 800 Nykyinen hulevesiviemäri 800 T Viettokaltevuus keskimäärin 0,016 Maksimikapasiteetti 1900 l/s 0 00 10 16 60 0 00 Nykyinen hulevesiviemäri 500 PVC Viettokaltevuus keskimäärin 0,0056 Maksimikapasiteetti 315 l/s 600 1200 ± Liite 1 Suunnittelualueen nykytilanne Purkupiste Suunnittelualue Virtaussuunta Tulvariskialueet (Ramboll 2010) Valuma-alueet Avo-oja Hulevesiviemäri 0 0,125 0,25 0,5 km