Ulosottolaitoksen toimintakertomus vuodelta 2013
KUVAILULEHTI VALTAKUNNANVOUDINVIRASTO Tekijät: Valtakunnanvoudinvirasto Julkaisun päivämäärä 28.3.2014 Julkaisun laji Toimintakertomus Toimeksiantaja Valtakunnanvoudinvirasto Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Ulosottolaitoksen toimintakertomus vuodelta 2013 Julkaisun osat Tiivistelmä Ulosottolaitoksen muodostavat Valtakunnanvoudinvirasto ja sen alaiset 22 paikallista ulosottovirastoa. Ulosottolaitos kuuluu oikeusministeriön hallinnonalaan. Ulosotto edistää velallisten selviytymistä osana maksuhäiriöpolitiikkaa ja torjuu luottotappioita tehokkaalla perinnällä. Toimintakertomus kuvaa ulosottolaitoksen vaikuttavuutta, toiminnallista tehokkuutta, tuotoksia ja laadunhallintaa sekä henkisten voimavarojen hallintaa ja kehittämistä. Valtakunnanvoudinvirastossa on vireillä useita kehittämishankkeita. Näistä merkittävin on ulosoton rakenneuudistushanke, jossa selvitetään taloudellisuuden ja tuottavuuden lisäämiseksi ulosoton lainsäädännön, organisaation, IT-järjestelmien, työnkulkujen, henkilöstörakenteen ja palkkausjärjestelmien muutostarpeet ja -mahdollisuudet. Kertomusvuonna perustettiin hankeorganisaatio, jota täydennetään myöhemmin. Hankkeen kehittämislinjoina korostuvat organisaation keventäminen, sähköisen asioinnin lisääminen, henkilöstön laajempi käyttö ulosottotoimituksissa ja tehtävien keskittäminen. Ulosottovirastojen toimipaikoista annetun asetuksen täytäntöönpano eteni siirtymäkauden ensimmäisenä vuonna suunnitellusti. Henkilöstömuutokset saatiin toteutettua hallitusti ja hallinnonalan henkilöstöpoliittisia periaatteita noudattaen. Yksittäiset toimitilajärjestelyt osoittautuivat hankaliksi. Ulosoton toiminnan yhdenmukaisuutta edesautettiin mm. henkilöstökoulutuksella, tulosohjauksella, tietojärjestelmien kehittämisellä ja tarkastustoiminnalla. Ulosottomenettelyn yhtenäistämistoimikunta toimi kertomusvuonna aktiivisesti. Sen esitysten pohjalta Valtakunnanvoudinvirasto antoi suosituksia mm. perintäkulujen perintään ja veronpalautusmenettelyyn liittyen. Ulosoton asiamäärä pysyi korkealla tasolla. Yksityisoikeudellisten asioiden määrä lisääntyi. Sen sijan edellisvuosina asiamäärää kasvattaneet perintäkulusaatavat vähenivät lakimuutoksen vuoksi. Velallismäärä jatkoi nousuaan. Ulosoton tuloksellisuus on hyvällä tasolla. Euromääräinen tulos saavutti jälleen uuden ennätyksen ja ulosottomaksutulot nousivat. Ulosoton maanlaajuinen erikoisperintä toimii osana talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaa. Erikoisperinnän tulokset olivat kertomusvuonna hyvät. Avainsanat: (asiasanat) ulosotto Muut tiedot (Diaari) VVV 186/031/2014 Sarjan nimi ja numero ISSN ISBN Kokonaissivumäärä 49 Jakaja Valtakunnanvoudinvirasto Kieli suomi Hinta Kustantaja Luottamuksellisuus julkinen
RIKSFOGDEÄMBETET Utgivningsdatum 28.3.2014 PRESENTATIONSBLAD Sammanställt av: Riksfogdeämbetet Typ av publikation Verksamhetsberättelse Uppdragsgivare Riksfogdeämbetet Datum då organet tillsattes Publikation Utsökningsväsendets verksamhetsberättelse 2013 Publikationens delar Referat Utsökningsväsendet består av Riksfogdeämbetet och 22 lokala utsökningsverk som är underställda det. Utsökningsväsendet ingår i justitieministeriets förvaltningsområde. Som en del av betalningsstörningspolitiken främjar utsökningen gäldenärernas möjligheter att klara sig och bekämpar kreditförluster genom effektiv indrivning. I verksamhetsberättelsen beskrivs utsökningsväsendets genomslagskraft, den operativa effektiviteten, produktiviteten och kvalitetskontrollen samt hanteringen och utvecklingen av de mentala resurserna. Flera utvecklingsprojekt är anhängiga vid riksfogdeämbetet. Det mest betydande projektet är en strukturreform av utsökningen där man i syfte att förbättra den ekonomiska lönsamheten och produktiviteten utreder vilka förändringar som behövs och kan genomföras i lagstiftningen, organisationen, IT-systemet, arbetsrutinerna, personalstrukturen och lönesystemen gällande utsökningen. Under rapportåret bildades en projektorganisation som kompletteras i ett senare skede. Som projektets utvecklingsriktlinjer betonas åtgärder för att förenkla organisationen, utvidga den elektroniska ärendehanteringen, i större utsträckning engagera personalen vid utsökningsförrättningar och centralisera uppgifterna. Verkställigheten av förordningen om utsökningsverkens verksamhetsställen framskred enligt planerna under det första övergångsåret. Personalförändringarna genomfördes på ett kontrollerat sätt i enlighet med de personalpolitiska principerna för förvaltningsområdet. Enstaka lokalitetsarrangemang visade sig vara besvärliga. Utsökningsverksamhetens enhetlighet främjades bland annat genom personalutbildning, resultatstyrning, utveckling av datasystemen och inspektioner. Delegationen för förenhetligande av utsökningsförfarandet verkade aktivt under rapportåret. Utifrån dess förslag gav Riksfogdeämbetet rekommendationer bland annat om indrivningen av indrivningskostnader och i anslutning till förfarandet med skatteåterbäring. Antalet ärenden inom utsökningen förblev på en hög nivå. Antalet privaträttsliga ärenden ökade. Till följd av en lagändring minskade däremot antalet ärenden gällande fordringar av indrivningskostnader som tidigare år ökat ärendemängden. Antalet gäldenärer visade en fortsatt uppgång. Utsökningens resultat ligger på en god nivå. Utsökningens resultat i euro har återigen slagit rekord, och inkomsterna från utsökningsavgifterna ökade. Utsökningens rikstäckande specialindrivning verkar inom bekämpningen av ekonomisk brottslighet och grå ekonomi. Under rapportåret gav specialindrivningen goda resultat. Nyckelord: (ämnesord) utsökning Övriga uppgifter (Diarie) VVV 186/031/2014 Seriens namn och nummer ISSN ISBN Sidoantal 49 Distribution Riksfogdeämbetet Språk finska Pris Förlag Sekretessgrad offentlig
SISÄLLYSLUETTELO ULOSOTTOLAITOS 1 ESIPUHE... 2 2 JOHDON KATSAUS... 2 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 3 3.1 Yleistä... 3 4 VALTAKUNNANVOUDINVIRASTO... 4 4.1 Tehtävät... 4 4.2 Tulostavoitteet ja niiden toteutuminen vuonna 2013... 5 4.2.1 Ulosottotoimen rakenneuudistus... 5 4.2.2 Ulosoton toiminnan yhdenmukaistaminen... 5 4.2.3 Erikoisperintä... 6 4.2.4 Sidosryhmäyhteistyö... 6 4.2.5 Ulosoton toimipaikkaverkoston kehittäminen... 7 4.2.6 Tietotuotannon tason kehittäminen... 7 4.2.7 Kantelujen käsittelyajat... 7 4.2.8 Viestintä... 8 4.2.9 Vuositarkastustoiminta... 8 5 ULOSOTTOVIRASTOT... 9 5.1 Vaikuttavuus... 9 5.2 Tuotokset ja laadunhallinta vuonna 2013... 11 5.3 Väärinkäytöstapausten tunnistaminen... 13 5.3.1 Erikoisperintä... 14 5.4 Luottotappioiden torjuminen... 17 5.5 Velallisen taloudellisen tilanteen nopea selvittäminen, käsittelyajat... 17 5.6 Ulosoton toiminnallinen tehokkuus... 17 5.6.1 Numeeriset tavoitteet... 17 5.7 Toimenpiteitä tuloksen saavuttamiseksi... 19 6 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN VUONNA 2013... 21 7 TILINPÄÄTÖSANALYYSI... 24 7.1 Rahoituksen rakenne... 24 7.2 Talousarvion toteutuminen... 25 7.3 Tuotto- ja kululaskelma... 27 7.4 Työajanseuranta... 28 7.5 Kustannuslaskenta... 29 8 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN ARVIOINTI JA VAHVISTUS- LAUSUMAN MUODOSTAMINEN... 29 LIITTEET 1. Kartat ulosottovirastojen toimialueista ja toimipaikoista sekä erikoisperintäalueista 2. Ulosottoon saapuneet asiat ja rahasaamiset vuodesta 1997 3. Käsittelyajat; velalliset ja asiat ulosotossa yhtäjaksoisesti 31.12.2013 4. Ulosottoon saapuneiden asioiden ja saamisten jakauma vuonna 2013 5. Onnistunut perintä; maksettujen ja varattomaksi todettujen asioiden ja saamisten suhde vuonna 2013 6. Ulosottolaitoksen henkilöstövoimavarat 7. Kustannukset virastoittain vuosina 2011 2013 8. Ulosottovirastojen tulostavoitteet vuodelle 2013 ja niiden toteutuminen 9. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi ja vahvistuslausuma
2 ULOSOTTOLAITOKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2013 1 ESIPUHE Toimintakertomus kuvaa ulosottolaitoksen vaikuttavuutta, toiminnallista tehokkuutta, tuotoksia ja laadunhallintaa sekä henkisten voimavarojen hallintaa ja kehittämistä. Kertomukseen kootut tilastot perustuvat ulosoton tietojärjestelmän vakioraportteihin, erillisraportteihin sekä ulosottovirastojen manuaalitilastoihin. Ulosottolaitoksen muodostavat Valtakunnanvoudinvirasto ja sen alaiset 22 paikallista ulosottovirastoa. Ulosottolaitos kuuluu oikeusministeriön hallinnonalaan. OIKEUSMINISTERIÖ VALTAKUNNANVOUDINVIRASTO Hallintoyksikkö Kehittämis- ja ohjausyksikkö Oikeudellinen yksikkö Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Helsinki Itä- ja Keski-Uusimaa Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa ULOSOTTOVIRASTOT Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Länsi-Pohja Länsi-Uusimaa Oulun seutu Pirkanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Päijät-Häme Raahen seutu Satakunta Varsinais-Suomi Ahvenanmaan mkv 2 JOHDON KATSAUS Monien 2000-luvulla toteutettujen uudistusten jälkeen ulosottotoimi kokonaisuutena vastaa varsin hyvin sille asetettaviin vaatimuksiin. Toiminnan laatu, tuloksellisuus ja taloudellisuus ovat hyvällä tasolla. Lainsäädäntö, organisaatio ja työvälineet ovat kunnossa. Henkilöstön koulutustaso on kohonnut. Työnkulkuja ja henkilöstön tietotaitoa on parannettu kehitys- ja koulutustoiminnalla. Toiminnan yhdenmukaisuutta on lisätty yhtenäistämistoimikunnan valmistelemin suosituksin ja ohjein. Ulosoton tuloksellisuus on pysynyt hyvänä. Asiamääristä laskettuna perinnän onnistumisprosessi heikkeni hieman, mutta pysyi euromääräisesti ennallaan. Velkojille tilitettiin 1,031 miljardia euroa, eli jälleen enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Ulosottomaksutulot kasvoivat niin, että ne kattoivat ulosoton budjettimenoista kolme neljäsosaa. Asiaan vaikutti ulosottomaksujen tasokorotus 1.7.2013 alkaen. Käsittelyajat pitenivät hiukan, mikä voi johtua pitkään jatkuneista korkeista asiamääristä.
3 Ulosottoasioiden määrä pysyi edelleen suurena: uusia asioita saapui noin kolme miljoonaa. Yksityisoikeudellisten asioiden määrä lisääntyi edelleen, mutta lainmuutoksen vuoksi perintäkulujen määrä kääntyi laskuun. Ulosottorealisointeja oli edellisvuotta enemmän. Erikoisperinnässä ulosotto torjuu talousrikollisuutta ja harmaata taloutta maanlaajuisesti. Mittareita toiminnan seuraamiseen on kehitetty ja seulontamalli helpottaa asioiden valikoitumista erikoisperintään. Vuoden 2013 tulokset ovat huomattavan hyvät ja parannus edellisen vuoden tulokseen on suuri. Tuloksissa on kuitenkin asian luonteesta johtuen muutoinkin suuria vuosittaisia eroja. Ulosottovalitukset, kantelut ja vahingonkorvausasiat osoittavat, että suurempia ongelmia asianosaisten tai sivullisten oikeussuojan suhteen ei ole olemassa. Ulosottolaitos pohtii edelleen, miten laatua ja oikeusturvaa voitaisiin paremmin mitata ja arvioida. Valtakunnanvoudinvirasto toimi kuluneella kaudella neljättä vuotta ulosottotoimen keskusviranomaisena. Toiminta on vakiintunut ja uusia kehittämishankkeita käynnistetään edelleen. Suurena keskipitkän aikavälin uudistushankkeena on ulosoton rakenneuudistus, jossa taloudellisuuden ja tuottavuuden parantamiseksi selvitetään tulevaisuuden ulosoton lainsäädäntö, organisaatio, ITjärjestelmä, työnkulku, henkilöstörakenne ja palkkausjärjestelmät. Henkilöstöpolitiikassa on noudatettu oikeusministeriön ohjeistusta. Tulevien uudistusten onnistumisen kannalta hyvä henkilöstöpolitiikka onkin keskeisessä asemassa. Ulosottolaitoksen yhteistyötoimikunta on toiminut aktiivisesti ja nostanut monia henkilöstön asemaa koskevia kysymyksiä tarkemmin selvitettäviksi. Ulosottoasioista on tiedotettu säännöllisesti. Tiedotuksen ja asianosaisten ohjauksen siirtoa verkkosivuille on edistetty. Kansainvälisiä kontakteja on ollut paljon. Yhteistyö Pohjoismaiden, Viron ja Venäjän kanssa sekä kansainvälisen voutijärjestön kanssa on jatkunut tiiviinä. Valtakunnanvoudinvirasto oli mukana isännöimässä pohjoismaisia voutipäiviä, jotka järjestettiin syyskuussa Turussa. Valtakunnanvoudinvirastoon saapuu paljon kyselyjä Suomen oikeusjärjestyksestä ja ulosottomenettelystä. 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 3.1 Yleistä Ulosottotoimen kannalta keskeisissä yhteiskunnallisissa muuttujissa ei ole tapahtunut kertomuskaudella sanottavaa positiivista kehitystä. Suhdannetilanne on Suomelle epäedullinen ja talouttamme koettelee paperi- ja elektroniikkateollisuuden murros. Julkisen sektorin haasteena ovat hiipuvat verotulot ja väestön ikääntymisestä johtuvat kasvavat menot. Työttömyyttä ei ole saatu kääntymään laskuun. Tilastokeskuksen mukaan kotitalouksien velkaantumisaste 1 on jatkanut nousuaan. Vuoden 2013 lopussa velkaantumisaste oli 119 prosenttia, joka on 1,4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisenä vuonna. Velkaantumisaste on korkein 25 34 -vuotiailla. Kotitalouksien suuret velat 1 Velkaantumisaste on rahoitustilinpidon mukaisten lainojen suhde vuoden aikana käytettävissä olevaan nettotuloon.
4 voivat muodostua ongelmallisiksi korkotason noustessa tai velallisen kohdatessa sosiaalisia suoritusvaikeuksia, kuten sairautta tai työttömyyttä. Suomen Pankin tietojen mukaan kotitalouksien lainakanta on kasvanut edelleen vuonna 2013. Vuosikasvu on kuitenkin hidastunut merkittävästi. Kotitalouksien lainakannan kasvu on ollut Suomessa nopeampaa kuin euroalueella keskimäärin. Kotitalouksien lainakannasta 76 % oli asuntolainoja, 11 % kulutusluottoja ja 13 % muita lainoja. Asuntolainakanta supistui joulukuussa ensi kertaa 15 vuoteen. Myös pankkien myöntämien kulutusluottojen kanta supistui. 2 Vuonna 2013 käräjäoikeuksiin saapui 429 419 summaarista riita-asiaa, mikä on 2 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Käräjäoikeuksissa vireille tulleiden yksityishenkilöiden velkajärjestelyasioiden, yrityssaneerausten ja konkurssiasioiden määrät ovat sen sijaan nousseet. Suomen Asiakastieto Oy rekisteröi vuonna 2013 kuluttajille 1,8 miljoonaa maksuhäiriömerkintää. Uusien rekisteröintien määrä oli suurempi kuin koskaan aiemmin. Maksuhäiriöisten määrä lisääntyi edellisestä vuodesta. Maksuhäiriöisiä luonnollisia henkilöitä oli 360 000 (lisäys edellisvuodesta 14 000) ja yrityksiä 55 134 (lisäys edellisvuodesta 2 765 yritystä). Viime vuonna Asiakastieto rekisteröi käräjäoikeuksien antamia velkomustuomioita 347 500, mikä on 2,7 % enemmän kuin edellisvuonna. Velkomustuomioiden määrän kasvu hidastui. Konkurssiin haettujen yritysten määrä kasvoi 7 %. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömyysaste 3 oli vuonna 2013 keskimäärin 8,2 prosenttia (7,7 % vuonna 2012). Työvoimatutkimuksen mukaan keskimääräinen työllisten määrä väheni edellisvuodesta hieman. Kertomusvuoden aikana voimaan tulleilla lainsäädäntömuutoksilla on kiristetty pienten pikaluottojen myöntämismahdollisuuksia, alennettu perimiskulujen tasoa ja niiden suoraa ulosottokelpoisuutta on rajoitettu. Toimenpiteiden vaikutukset alkoivat näkyä loppuvuodesta ulosottoon vireille tulleiden perintäkulusaatavien vähentymisenä. Vuoden 2013 aikana ulosottoon vireille tulleiden velallisten määrä kasvoi 2 % edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2013 ulosoton toimenpiteiden kohteena oli kaikkiaan 483 961 luonnollista henkilöä (vastaava luku v. 2012 oli 475 484) ja 54 347 oikeushenkilöä (vastaava luku v. 2012 oli 52 648). Vireille tulleiden ulosottoasioiden määrä pysyi edelleen korkealla tasolla ja kasvua edellisvuoteen oli 3 %. 4 VALTAKUNNANVOUDINVIRASTO 4.1 Tehtävät Valtakunnanvoudinviraston tehtävänä on muun muassa huolehtia ulosottolaitoksen toimintaedellytyksistä, kehittää ulosottotoimea oikeusministeriön kanssa sovittujen tavoitteiden mukaisesti sekä avustaa oikeusministeriötä strategisessa suunnittelussa, talousarvion valmistelussa ja lainvalmistelussa. Virasto ylläpitää ja kehittää ulosottolaitoksen käytössä olevia tietojärjestelmiä, ratkaisee sille kuuluvat ulosottoviranomaisten toimintaa koskevat kantelut ja korvausvaatimukset ja kehittää ulosottotoimen hallinnon kansainvälistä yhteistyötä. 2 Pankkien myöntämät kulutusluotot kattavat kotitalouksien kaikista kulutusluotoista 90 %. 3 Työttömien prosenttiosuus samanikäisestä (15 74 -vuotiaat) työvoimasta
5 4.2 Tulostavoitteet ja niiden toteutuminen vuonna 2013 Tässä kuvataan Valtakunnanvoudinvirastolle tulosneuvotteluissa asetettujen tulostavoitteiden toteutumista vuonna 2013. 4.2.1 Ulosottotoimen rakenneuudistus Valtakunnanvoudinvirastossa on valmisteltavana tuottavuuden ja taloudellisuuden parantamiseksi selvitystyö ulosottolaitoksen tehtävistä ja työmenetelmistä sekä niiden edellyttämästä virkarakenteesta. Rakenneuudistusta varten asetettiin vuonna 2013 hankkeen johtoryhmä ja selvitystyötä varten kolme työryhmää: organisaatiotyöryhmä, menettelytyöryhmä ja tietotekniikkatyöryhmä. Johtoryhmä tutustui myös muilla hallinnonaloilla toteutettuihin uudistuksiin. Verohallinto ja Maanmittauslaitos esittelivät omia ratkaisujaan ja Ruotsin valtakunnanvouti kävi esittelemässä Ruotsin ulosotto-organisaatiota. Tulostavoitteissa sovitun mukaisesti Valtakunnanvoudinvirasto teki oikeusministeriölle puolivuotisraportissaan esityksen rakenneuudistuksen kehityslinjoista. Näissä korostuivat muun muassa organisaation keventäminen, sähköisen asioinnin lisääminen, henkilöstön laajempi käyttö ulosottotoimituksissa ja tehtävien keskittäminen. Ministeriö asetti Valtakunnanvoudinvirastolle tulostavoitteita näiden linjausten pohjalta. Rakenneuudistuksen hankesuunnitelmaa, viestintäsuunnitelmaa ja työhyvinvointisuunnitelmaa valmisteltiin. Hanketta varten on oma intranetsivustonsa ja asiaa käsitellään jatkuvasti myös ulosottolaitoksen yhteistyötoimikunnassa. 4.2.2 Ulosoton toiminnan yhdenmukaistaminen Ulosoton toimintaa ja työmenetelmiä kehitettiin erityisesti toiminnan yhdenmukaistamiseksi henkilöstön koulutuksella, tulosohjauksella, vuotuisilla virastopäälliköiden tulos- ja kehityskeskusteluilla, tietojärjestelmien kehittämisellä, virastoille annetuilla toimintasuosituksilla, tarkastustoiminnalla sekä sidosryhmäyhteistyöllä. Vuonna 2012 toimintansa aloittanut ulosottomenettelyn yhtenäistämistoimikunta antoi vuonna 2013 Valtakunnanvoudinvirastolle useita esityksiä eri toimintojen yhtenäistämiseksi ja suositusten tai toimintaohjeiden antamiseksi. Tällaisia olivat mm. perintäkulujen perintää ja veronpalautusten ulosmittausprosessin muutosta koskeneet suositukset. Vuonna 2013 järjestettyjen koulutusten painopistealueita olivat johtamiskoulutus ja yhtenäistävä koulutus. Esimieskoulutuksen erityisenä teemana oli sisäinen valvonta. Koulutusta järjestettiin myös sisäisen valvonnan henkilöstölle. Toimiston esimiehille järjestettiin kaksipäiväinen johtamiskoulutus. Kihlakunnanvoutien vuosittaiset neuvottelupäivät pidettiin Seinäjoella. Ulosottolaitoksen esimiehille suunnattu ulosoton erityisammattitutkintoon johtava näyttötutkinto oli myös käynnissä. Valtakunnanvoudinvirasto toteutti uudistetut kihlakunnanulosottomiesten ja toimistohenkilöstön ulosottokurssit. Koulutus on suunnattu noin vuoden ulosoton viroissa toimineille virkamiehille ja sen tarkoituksena on sekä tutustuttaa uudet työntekijät ulosottolaitoksen arvoihin ja periaatteisiin että lisätä ja yhtenäistää ammatillisia valmiuksia. Kolmipäiväinen peruskurssi on yhteinen molemmille henkilöstöryhmille. Sen lisäksi järjestettiin kihlakunnanulosottomiehille ja toimistohenkilöstölle erikseen kuuden päivän mittaiset koulutukset. Toimistohenkilöstöstön koulutus toteutettiin teemoittain moduulimuotoisena. Osallistujilla oli mahdollisuus valita teemapäivät omien työtehtäviensä mukaisesti.
Ulosottohenkilöstön erikoistumista ja vaativan perinnän osaamista edistettiin yritysperinnän koulutuksella, erikoisperinnän henkilöstön koulutuksella sekä toimistohenkilöstön realisoinnin ja arkistoinnin teemapäivillä. Ruotsinkieliselle henkilöstölle yhtenäistämiskoulutusta annettiin heidän omalla äidinkielellään kolmipäiväisessä seminaarissa. Ulosottohenkilöstön ammatillisia valmiuksia on vahvistettu koulutuksella. Vuoden aikana on järjestetty 11 valtakunnallista koulutustilaisuutta (yhteensä 37 koulutuspäivää). Näissä tilaisuuksissa on ollut yhteensä 690 osallistujaa. Koulutukseen käytettiin yhteensä 1678 henkilötyöpäivää. 6 4.2.3 Erikoisperintä Valtakunnallinen erikoisperintä toimii kuudella erikoisperintäalueella, jotka ovat Etelä-Suomen, Länsi-Suomen, Sisä-Suomen, Itä-Suomen, Pohjanmaan ja Pohjois-Suomen erikoisperintäalueet. Erikoisperintähenkilöstön vahvuus on 7 kihlakunnanvoutia ja 48 kihlakunnanulosottomiestä. Kihlakunnanulosottomiehistä 8 toimii ylitarkastajan nimikkeellä. Henkilöstössä on ollut koko valtakunnallisen erikoisperinnän olemassaoloajan havaittavissa jonkin verran vaihtuvuutta. Erikoisperintä on toiminut esimerkiksi lakimieskoulutuksen saaneilla kihlakunnanulosottomiehillä ponnahduslautana kihlakunnanvoudin tehtäviin. Toimistopalveluissa erikoisperintä tukeutuu erikoisperintäalueen keskuspaikkana toimivan ulosottoviraston resursseihin. Erikoisperinnässä toimivien virkamiesten tehtävät ovat määräaikaisia. Nykyisten määräysten päättyessä annetaan jatkomääräykset vuoden 2015 loppuun. Erikoisperinnän tulostavoitteet vuodelle 2013 olivat: 1. Tehostaa velkojen maksamisen välttelyyn liittyvien väärinkäytöstapausten käsittelyä ja väärinkäytösten ennaltaehkäisyä sekä talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjuntaa. 2. Erikoisperinnän toiminta vakiinnutetaan ja viranomaisyhteistyötä kehitetään. 3. Erikoisperintäalueilla suunnitellaan ja otetaan käyttöön velallisten seulontamenettely. Seulontamenettelyn tavoitteena on tunnistaa velallisten joukosta ne tapaukset, joiden tutkinta ja käsittely vaativat erikoisperinnän osaamista. Näiden tulostavoitteiden toteutumista kuvaavat mittarit olivat nyt ensimmäistä vuotta käytössä. Vuoden 2013 erikoisperinnän tilastoinnin perusteella voidaan todeta, että mittareille asetetut tavoitearvot saavutettiin ja ylitettiin. Seulontamenettely Seula otettiin käyttöön kaikilla erikoisperintäalueilla uusien erikoisperintävelallisten tunnistamisen parantamiseksi ulosottovelallisten joukosta. Vuoden 2014 osalta mittaritavoitteita tiukennettiin maltillisesti koskien käsiteltyjä velallismääriä ja toimenpidemääriä. Erikoisperinnän tuloksellisuutta kuvataan toimintakertomuksessa myöhemmin. 4.2.4 Sidosryhmäyhteistyö Sidosryhmäyhteistyötä toteutettiin laajalti mm. vero-, tulli- ja poliisihallinnon, Kelan, Maanmittauslaitoksen, TraFin, Elinkeinoelämän keskusliiton, Finanssialan keskusliiton, pankkien, vakuutusyhtiöiden ja perintätoimistojen kanssa. Valtakunnanvoudinvirastolla on edustus
muun muassa talousrikostorjunnan johtoryhmässä ja Harmaan talouden selvitysyksikön asettamissa työryhmissä. Kansainvälinen yhteistyö oli vuonna 2013 vilkasta. Kesäkuussa Valtakunnanvoudinvirastossa vieraili delegaatio Thaimaasta. Helsingissä järjestettiin syksyllä Suomen ja Venäjän kahdenvälinen seminaari ajankohtaisista asioista lapsi- ja perheoikeuden alalla. Syksyllä Valtakunnanvoudinviraston edustajat osallistuivat Venäjällä järjestettyyn kansainväliseen konferenssiin. Viron kanssa on pidetty tiiviisti yhteyttä mm. elatusapumaksujen perinnästä. Valtakunnanvoudinvirasto osallistui lokakuussa Turussa pidettyjen pohjoismaisten insolvenssipäivien käytännön järjestelyihin. Ruotsin rikskronofogde esitteli joulukuussa Helsingissä Ruotsin ulosoton rakenneuudistuksesta saatuja kokemuksia. Ulkomaisilta asianosaisilta, järjestöiltä ja viranomaisilta tuli paljon tiedusteluja täytäntöönpanosta Suomessa. 7 4.2.5 Ulosoton toimipaikkaverkoston kehittäminen Oikeusministeriön asetus ulosottovirastojen toimipaikoista (821/2012) on annettu 14.12.2012. Asetus tuli voimaan kertomusvuoden alusta 1.1.2013. Asetuksen siirtymäsäännöksen mukaan ulosottovirastojen on järjestettävä toimipaikkansa asetuksen mukaisesti 31.12.2014 mennessä. Asetuksen mukaiset toimipaikkamuutokset koskevat 18 ulosottovirastoa. Ulosottovirastojen toimipaikat vähenevät kokonaisuudessaan 178:sta 66:een. Valtakunnanvoudinvirasto on antanut ulosottovirastoille asetuksen toimeenpanoa varten yleiset ohjeet sekä ohjeet toimitilajärjestelyistä. Asetuksen toimeenpano on edennyt suunnitellusti. Poistuvista toimipaikoista on kertomusvuoden loppuun mennessä lakkautettu 39 toimipaikkaa. Lakanneiden toimipaikkojen henkilöstö on pääosin siirtynyt työskentelemään jäljelle jääneisiin, asetuksen mukaisiin toimipaikkoihin. Muutoksen kohteena olevista 97 henkilöstä ainoastaan yhdessä tapauksessa on päädytty irtisanomiseen. Ulosoton asiakaspalvelun ei ole havaittu heikentyneen toimipaikkamuutosten johdosta. Asiakaspalvelun turvaamiseksi on kolmen lakkautetun toimipaikan toimialueella järjestetty tilat satunnaisia asiakastapaamisia varten. 4.2.6 Tietotuotannon tason kehittäminen Ulosottolaitoksen tietotuotannon tason kehittämistä varten perustettiin kesällä 2013 sisäinen työryhmä, jonka tehtävänä on toteuttaa ulosottolaitoksen tietotuotanto, tilastointi ja raportointi -työryhmän esittämiä muutoksia. Tietoteknisten muutosten käsittely on aloitettu ja niiden toteutus kokonaisuudessaan ajoittuu useammalle vuodelle. Työ on edennyt kuluneen vuoden aikana siihen käytettävissä olevien resurssien puitteissa. 4.2.7 Kantelujen käsittelyajat Valtakunnanvoudinviraston oikeudellisen yksikön tehtäviin kuuluvat ulosoton yleinen neuvonta ja asiakaspalvelu, kantelujen tutkiminen, kansalaiskirjeisiin vastaaminen, vahingonkorvausasiat niin hallinnollisessa menettelyssä kuin tuomioistuimissa sekä valtion puhevallan käyttö ulosottovalitusten oikeudenkäyntikuluasioissa. Kertomusvuoden aikana oikeudellinen yksikkö on: - käsitellyt 68 kantelua
8 - käsitellyt 25 hallinnollista vahingonkorvausvaatimusta - antanut 10 vastausta vahingonkorvauskanteisiin - antanut oikeudenkäyntikuluasioihin 75 lausumaa - antanut eduskunnan oikeusasiamiehelle ja oikeuskanslerille yhteensä 16 lausuntoa - antanut muille tahoille 16 lausuntoa - vastannut 97 kansalaiskirjeeseen - antanut eri yhteisölle 24 vastausta. Oikeudellisen yksikön tulostavoitteena on ollut käsitellä kaikki kantelut kuudessa kuukaudessa. Ratkaistujen kantelujen käsittelyaika on ollut keskimäärin viisi kuukautta. Kantelujen käsittelyaika ylitti kuitenkin 17 tapauksessa kuusi kuukautta. 4.2.8 Viestintä Valtakunnanvoudinvirastossa jatkettiin tulostavoitteen mukaisesti virkakielen selkeyttämistä. Ulosoton asiakasviestinnän kehittämisen projektiryhmä uudisti vuoden aikana vireilletulo- ja jälki-ilmoitusten (4 kpl), maksukehotusten (9 kpl) sekä passiiviperinnän saldotiedustelun ja päättymisilmoituksen kieliasun. Uudistetut asiakirjat otettiin käyttöön marraskuussa 2013. Projektiryhmän määräaika päättyi 30.11.2013. Virkakielen selkeyttämistä jatketaan myös vuonna 2014 sekä tulevina vuosina. Vuoden 2013 hallinnonalalle rakennettiin sisäisen viestinnän parantamiseksi uutta intranetiä sekä kansalaisia paremmin palvelevia ulkoisia verkkosivuja. Myös ulosottovirastot ovat kehittäneet sisäistä viestintää erilaisin keinoin mm. tehostamalla kokous- ja palaverikäytäntöjä sekä aktivoimalla sähköistä tiedonvälitystä. Myös tiedonkulun parantamista pohtivia työryhmiä on perustettu ja laadittu viestintäsuunnitelmia. Toimintojen ja henkilöstön keskittäminen on luonnostaan helpottanut sisäistä tiedonkulkua. Ulkoista paikallista viestintää medioiden välityksellä on toteutettu tarpeen mukaan. Maksuhäiriöpolitiikan toimintaohjelmaan kuuluvaa velkaongelmien ennaltaehkäisyä on edistetty useissa virastoissa nuorille suunnatuilla tiedotuskampanjoilla yhteistyössä oppilaitosten kanssa. 4.2.9 Vuositarkastustoiminta Vuositarkastustoiminta on perustunut kahdelle vuodelle määriteltyyn tarkastussuunnitelmaan. Valtakunnanvoudinvirasto toimitti laajan vuositarkastuksen kymmenessä ulosottovirastossa vuonna 2013. Kahteentoista ulosottovirastoon tehtiin suppeampi vuositarkastus, joka kohdistui ulosottoviraston asiakasvarojen ja kirjanpidon hoitoon sekä yleiseen tuloksellisuuskatsaukseen. Tarkastukset on toteutettu yhtenäisen tarkastussuunnitelman mukaisesti ja käsitellyt aiheet jakautuivat perus- ja teemaosan aiheisiin. Virastojen yleinen tuloksellisuus ja perintätulokset olivat kokonaisuutena hyvällä tasolla. Perinnän euromääräinen tavoite saavutettiin kaikissa virastoissa. Virastojen käytäntöjä on myös saatu yhtenäistettyä ja tulostavoitteiden mukaista toimintaa on virastoissa pyritty edistämään. Rootelien hoito oli pääsääntöisesti hyvällä tasolla. Virastot ovat ohjanneet resursseja maksukieltojen toimivuuden seurantamenettelyyn ja työnantajasuoritusten oikeellisuuden valvontaan.
9 Jokaisella virastolla oli ainakin vähimmäisvaatimukset täyttävä sisäisen valvonnan ohjeistus, ja sisäistä valvontaa toteutettiin ennalta vahvistettujen tarkastussuunnitelmien mukaisesti. Sisäiseen valvontaan käytettävät resurssit kuitenkin vaihtelivat suuresti virastoittain. Ulosoton asiakasvarojen kirjanpitoa ja rahaliikennettä oli kokonaisuutena arvioiden hoidettu asianmukaisesti ja kirjanpidot olivat ajan tasalla. Joissakin tapauksissa kiinnitettiin huomiota manuaaliulosottomaksujen tilitysrytmiin, realisointeihin liittyviin ennakkolimiittikäytäntöihin sekä maksujen työpinokäytäntöihin. Asioiden kirjaaminen tietojärjestelmään on tarkastushavaintojen mukaan joutuisaa. Henkilöstön työhyvinvointiin on tarkastushavaintojen mukaan panostettu virastoissa käytettävissä olevien resurssien puitteissa ja asiaan pyritään vaikuttamaan monin käytettävissä olevin keinoin. Tarkastusten henkilöstökuulemisissa on kartoitettu henkilöstön käsityksiä vuositarkastusaiheista. Ulosoton vuositarkastuksista on laadittu erillinen yhteenvetokertomus vuodelta 2013. 5 ULOSOTTOVIRASTOT 5.1 Vaikuttavuus Eri velalliset ulosotossa vuosina 2009 2013 Muutos ed. vuodesta lkm Muutos ed. vuodesta % Keskimäärin/ kihlak.uom Vuosi lkm 2009 511 339 + 9 616 + 1,9 810 2010 517 825 + 6 486 + 1,3 821 2011 527 001 + 9 176 + 1,8 897*) 2012 528 746 + 1 745 + 0,3 979**) 2013 538 308 + 9 562 + 1,8 1 006**) *) sis. myös erikoisperinnässä toimivat kihlakunnanulosottomiehet **) ilman erikoisperinnässä toimivia kihlakunnanulosottomiehiä Vuoden 2013 lopussa ulosotossa oli 238 009 velallista, vähennystä oli 3 963 velallisen verran. Velallisista 92,2 % oli luonnollisia henkilöitä ja 7,8 % oikeushenkilöitä. Luonnollisten henkilöiden määrä väheni ja oikeushenkilöiden määrä kasvoi 495:llä verrattuna vuoteen 2012. Veloistaan selvinneitä oli vuoden 2013 lopussa 141 178. Ensikertalaisia, eli velallisia, joita ei vuoteen ollut rekisteröity ulosottoon, oli 162 961vuonna 2013 (157 841 vuonna 2012). Yhtäjaksoisesti yli kolme vuotta ulosotossa oli ollut 19 prosenttia ja yli kaksi vuotta 28 %) (liite 3).
10 Ulosottovelallisten määrä vuoden lopussa 2009-2013 Vuonna 1950 tai aikaisemmin syntyneiden keskimääräinen velka oli 29 601. Heidän osuutensa vuoden lopussa ulosotossa olleista velallisista oli 9 prosenttia. Vuonna 1980 tai myöhemmin syntyneistä oli vuoden vaihteessa ulosotossa 68 255 eli 30 prosenttia kaikista ulosottovelallisista. Alaikäisiä velallisia eli vuonna 1994 tai myöhemmin syntyneitä oli ulosotossa 1 941. Hyvin nuoria henkilöitä eli vuosina 2000 2013 syntyneitä ulosottovelallisia oli 63 ja heidän ulosottovelkansa kokonaismäärä oli keskimäärin 1 949 euroa.
11 Syntymävuosi Velallisia, lkm Asioita kpl Perittävä velka 1.000 euroa Perittävä velka keskimäärin/ velallinen,euroa 1950 tai aikaisemmin 21 136 133 839 625 638 29 601 4 675 1951-1959 32 471 245 967 669 999 20 634 2 724 1960-1969 52 821 425 467 1 035 044 19 595 2 433 1970-1979 49 616 405 214 679 348 13 692 1 677 1980-1989 49 667 349 519 363 674 7 322 1 040 1990-1994 16 647 75 165 41 327 2 483 550 1995-1999 1 878 3 449 842 448 244 2000 tai 63 111 216 3 435 1 949 myöhemmin Yhteensä 224 299 1 638 731 3 416 088 15 230 2 085 Perittävä velka keskimäärin / asia, euroa 5.2 Tuotokset ja laadunhallinta vuonna 2013 Vuonna 2013 ulosottoon saapui noin 3,1 miljoonaa asiaa. Kasvua edellisestä vuodesta oli 84 835 asian verran. Ulosottoon saapuneet vero-, elatusapu-, sakko- ja yksityisoikeudelliset asiat lisääntyivät. Ainoastaan julkisten maksujen määrä väheni edelliseen vuoteen verrattuna. Keskimääräinen asioiden käsittelyaika oli 6,9 kuukautta, kun tavoitteeksi oli asetettu 6,7 kuukautta. Tätä voidaan pitää asiamäärien kasvu huomioon ottaen kohtuullisena tuloksena. Perityksi saatu rahamäärä kasvoi uuteen ennätykseen, 1 031 miljoonaan euroon. Tavoite vuodelle 2013 oli 950 milj. euroa. Tulosta nostivat muun muassa asunto-osakkeiden ja kiinteistöjen realisointien sekä saatavien ja toistuvaistulon ulosmittausten määrien lisääntyminen. Myös tehostunut yritysperintä kasvattaa edelleen ulosoton tulosta.
12 Ulosottovirastoissa käsiteltävänä olleet asiat 2009 2010 2011 2012 2013 (arvio) 2013 (toteuma) Saapuneet asiat 2 579 773 2 708 749 2 973 163 2 991 761 3 143 000 3 076 596 Käsitellyt 2 497 178 2 657 354 2 788 076 2 939 129 3 200 000 3 007 878 asiat Vireillä 1 359 100 1 416 092 1 610 223 1 666 304 1 737 223 1 738 125 Käsitellyt tiedoksiantoasiat 2 899 2 605 2 361 2 348-1 792 Vuonna 2013 ulosottoon saapui perittäväksi 2,7 miljardia euroa, mikä oli 49,8 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2012. Vuoden lopussa perittävänä olevien rahasaatavien euromäärä oli 2,8 miljardia euroa, juoksevat korot mukaan lukien 3,9 miljardia euroa. Vuoden 2013 lopussa passiiviperinnässä oli 300 927 asiaa (210 369 asiaa vuonna 2012) ja 551 miljoonaa euroa (528 milj. euroa vuonna 2012). Passiiviperinnässä olleille saataville kertyi vuonna 2013 lähes 28,2 miljoonaa euroa eli 4,8 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Useimmiten passiiviperinnän hakijoina ovat yritykset, valtio tai valtion laitokset. Passiiviperinnässä olleiden ja perityksi saatujen asioiden määrät ovat viime vuosina nousseet huomattavasti. Saapuneiden asioiden määrä vuosina 2009 2013 oli keskimäärin vuodessa kihla-kunnanvoutia kohti 36 431, kihlakunnanulosottomiestä kohti 5 356 ja toimisto-henkilöä kohti 4 933. Keskiarvot on laskettu henkilötyövuosien perusteella, joihin ei sisälly erikoisperinnän henkilökuntaa, harjoittelijoita eikä työllisyystyöntekijöitä.
13 Perittäväksi saapuneiden rahasaatavien määrä nousi noin kaksi prosenttia edellisestä vuodesta (liite 4). Ulosottoon saapuneiden asioiden ja rahasaatavien jakauma vuonna 2013 kpl % milj. euroa % Verot 659 434 21,4 % 889 32,9 % Julkiset maksut 1 257 270 40,9 % 363 13,4 % Sakot ja korvaukset 257 654 8,4 % 67 2,5 % Elatusavut 22 362 0,7 % 13 0,5 % Muut yksityisoik.asiat/saatavat 874 942 28,4 % 1 368 50,7 % Yksityisoikeudelliset täytäntöönpanoasiat 4 934 0,2 % Yhteensä 3 076 596 100,0 % 2 700 100,0 % 5.3 Väärinkäytöstapausten tunnistaminen Ulosottomenettelyssä on tarkoituksena tunnistaa tapaukset, joissa velallinen pyrkii erilaisin järjestelyin välttelemään maksuvelvoitteen täytäntöönpanoa. Virastojen ilmoitusten mukaan vuonna 2013 tällaisia vaativan perinnän tapauksia käsiteltiin kaikkiaan 676. Vaativan perinnän perimistulos oli arvion mukaan noin 8,3 miljoonaa euroa. Ulosmitatun tai takavarikoidun omaisuuden arvoksi arvioitiin 3,3 miljoonaa euroa.
14 5.3.1 Erikoisperintä Ulosotossa käsitellään valtavia asiamääriä ja perintäprosessin eteneminen on oltava joutuisaa. Erikoisperinnässä toiminnot keskittyvät kuitenkin velallisiin, joissa varallisuusaseman selvittäminen ja toimenpiteiden tekeminen vaativat suurta työmäärää. Tällaisia velallisia ei ole niiden vaatiman ajankäytön vuoksi tarkoituksenmukaista käsitellä normaaliprosessissa. Yleensä velalliset ovat myös hyvin tietoisia ulosoton muutoksenhakukeinoista ja erikoisperintäasioissa ulosottomiehen toimenpiteistä valitetaan säännönmukaisesti. Tämä osaltaan hidastaa perintäprosessin etenemistä ja toisaalta työllistää erikoisperinnän henkilöstöä huomattavasti. Rajatapauksissa normaalissa perintäprosessissa tehtävän vaativan perinnän ja erikoisperinnän välinen raja voi olla häilyvä. Tyypillisen erikoisperintävelallisen määrittely on hankalaa, mutta tavallisimmissa tapauksissa on kyse yrittäjävelallisesta, joka yhden tai useamman konkurssin myötä on menettänyt omaisuutensa ja ylivelkaantunut. Velallinen kuitenkin jatkaa yritystoimintaa bulvaanien nimissä. Bulvaanit ovat yleensä lähisukulaisia, joiden nimiin tosiasiassa velallisen toiminnasta kertyvää ja hänen määräysvallassaan olevaa varallisuutta voidaan kerryttää. Toisen huomattavan ryhmän erikoisperintävelallisista muodostavat talousrikolliset, joiden velat syntyvät nopeasti väärinkäytösten ilmitulojen jälkeen verottajan maksuunpanojen tai rikoksiin perustuvien vahingonkorvausvelvollisuuksien johdosta. Kyseiset toimijat ovat varautuneet väärinkäytösten ilmituloon ja varallisuus on pyritty järjestelemään jo ennalta siten, että korvausten maksaminen saataisiin vältettyä. Molempia tyyppitapauksia voidaan selkeästi pitää harmaan talouden toimijoina ja usein nämä velalliset ovat myös muiden viranomaisten, kuten esimerkiksi poliisin, verottajan tai Tullin toimenpiteiden kohteena. Viranomaisyhteistyö onkin olennainen osa erikoisperinnän toimintaa. Velallisia siirtyy erikoisperintään pääasiassa kahta reittiä. Joko niin, että ulosoton normaaliprosessissa havaitaan epäilyjä velallisen väärinkäytöksistä ja näitä ei ole niiden vaatiman työmäärän vuoksi tarkoituksenmukaista selvittää normaaliprosessissa, taikka niin, että toisen viranomaisen käynnistämien toimenpiteiden yhteydessä havaitaan tarve laajaa selvitystyötä ja suurta työmäärää vaativille täytäntöönpanotoimille. Erikoisperinnän tuleekin järjestää toimiva yhteistyö erikoisperintäalueen ulosottovirastojen ja yhteistyöviranomaisten kanssa. Erikoisperintäalueilla etäisyydet erikoisperintäalueen keskuspaikan ja alueen ulosottovirastojen sekä alueellisten yhteistyöviranomaisten välillä voivat olla pitkiä ja tämä aiheuttaa haasteita yhteistyön järjestämiselle. Ulosottovirastojen laatimien vuotta 2013 koskevien toimintakertomusten perusteella voidaan todeta, että erikoisperinnän yhteistyöhön alueen ulosottovirastojen kanssa ollaan oltu virastoissa pääosin tyytyväisiä. Myös viranomaisyhteistyö on ollut toimivaa. Erikoisperinnän toiminnan vakiintumisen myötä toimintatavat hyvälle yhteistyölle ovat muotoutuneet. Ulosottolähtöisten erikoisperintää vaativien velallisten tehokkaammaksi tunnistamiseksi otettiin vuonna 2013 kaikilla erikoisperintäalueilla käyttöön Seula -menettely. Seulan tavoitteena on myös erikoisperinnän ja normaaliperinnän välisen yhteistyön lisääminen. Menettely pohjautuu Helsingin ulosottovirastossa kehitettyyn malliin, mutta se on sovitettu erikoisperintäalueilla niiden omien resurssien ja tarpeiden mukaiseen muotoon. Seulan toiminta on valtakunnallisesti vasta käynnistynyt ja sen tuloksista on vielä liian aikaista sanoa. Seulan kautta on kuitenkin löytynyt erikoisperintään siirrettäviä velallisia ja se on lisännyt vuoropuhelua erikoisperinnän ja normaaliperinnän välillä.
15 Erikoisperinnän työmääriä ja tuloksia Uusia velallisia siirrettiin erikoisperintään vuoden 2013 aikana 495. Kun edelliseltä tilastovuodelta siirtyneet velalliset otetaan myös huomioon, oli erikoisperintätoimenpiteiden kohteena vuonna 2013 yhteensä 1141 velallista. Vuoden aikana valmiiksi käsitellyiksi tilastoitiin yhteensä 498 velallista. Vuoden aikana siirrettyjen 495 velallisen kohdalla tarve erikoisperintätoimenpiteiden käynnistämiseksi kävi 133 tapauksessa ilmi muiden viranomaisten käynnistämien toimenpiteiden yhteydessä. Ulosoton omien havaintojen perusteella uusia velallisia siirrettiin erikoisperintään vuonna 2013 yhteensä 362. Vuoden aikana erikoisperintään käsiteltäväksi otettujen velkojen ja turvaamistoimien rahamäärä oli yhteensä 216,3 miljoonaa euroa. Erikoisperinnästä velkojille tilitetty rahamäärä oli vuonna 2013 noin 39,2 milj. euroa. Erikoisperinnän toiminnan rahamääräinen tulos välittyy velkojille myös muuta kautta kuin suoraan erikoisperinnästä tilitettyinä varoina. Erikoisperinnän käynnistämät selvitykset ja tekemät toimenpiteet ovat usein vaikuttimena sopimusten solmimiseen ja suoraan velkojalle maksettaviin suorituksiin. Velkojat ja velalliset sopivat ulosottomenettelyn aikana noin miljoonan euron suorituksista. Muutoin suoraan velkojalle maksettiin ulosottomenettelyn aikana 1,7 miljoonaa euroa. Erikoisperinnästä osoitettiin muulle ulosotolle ulosmitattavaksi tai takavarikoitavaksi omaisuutta runsaan 15 miljoonan euron edestä. Yhteistyöviranomaisille, konkurssipesille ja velkojille takavarikoitavaksi tai muiden toimenpiteiden kohteeksi osoitettiin omaisuutta noin 19 miljoonan euron arvosta. Kaikki edellä mainitut erät huomioiden oli rahamääräinen tulos vuonna 2013 noin 76,5 miljoonaan euroa. Vastaava vertailuluku vuodelta 2012 on 36,7 miljoonaa euroa. Erikoisperinnässä ulosmittauksen tai takavarikon kohteena olevan omaisuuden arvo oli vuoden 2013 lopussa noin 99 miljoonaa euroa. Tämä omaisuus realisoituu rahamääräiseksi tulokseksi vasta myöhemmin. Toiminnan laajentuminen ja vakiintuminen alkavat näkyä myös rahamääräisen tuloksen parantumisena. Vuoden 2013 rahamääräinen tulos on erinomainen. Vuosittaiset vaihtelut rahamääräisessä tuloksessa ovat kuitenkin erikoisperinnälle tunnusomaisia. Velallismäärissä, selvitettävissä euromäärissä ja toimenpidemäärissä laajentuminen ja toiminnan tehostuminen oli nähtävissä jo viime vuonna. Vuodelle 2013 määriteltiin erikoisperinnän tulostavoitteiden toteutumista kuvaavat mittarit ja näille asetettiin tavoitearvot. Mittareina käytettiin erikoisperintään tilastovuoden aikana siirrettyjen velallisten määrää, erikoisperintään siirrettyjen ja vireille tulleiden velkojen rahamäärää, käsiteltyjen velallisten määrää, tiettyjen väärinkäytöstoimenpiteiden määrää ja rahamääräistä tulosta. Mittareiden perusteella erikoisperinnän toiminnan tuloksellisuus vuonna 2013 oli erinomainen ja asetetut tavoitearvot ylitettiin. Mittarit olivat kuitenkin käytössä vasta ensimmäistä vuotta ja tavoitearvoihin tehtiin maltillisia tiukennuksia koskien vuotta 2014. Alla olevassa taulukossa on vertailua mittareiden osalta vuosilta 2011-2013. Tilastojen osalta on huomioitava, että valtakunnallinen erikoisperintä käynnistyi vuoden 2011 syksyllä ja sitä vahvistettiin edelleen 10 henkilötyövuodella vuoden 2012 keväällä.
16 Erikoisperinnän tilastoja mittari Vuosi 2011 Vuosi 2012 Vuosi 2013 1.selvitettäväksi otettujen velallisten määrä 167 532 495 2. läpivirtaus* 204 333 498 3. selvittäväksi otettujen velkojen euromäärä 62 084 360 84 151 674 116 627 956 99 695 577 (turvaamistoimet) yht. 216 323 533 4. tehdyt toimenpiteet 56 90 221 5. euromääräinen tulos ** 31 254 702 36 657 204 76 510 013 * läpivirtauksella kuvataan käsittelyaikatavoitetta. Läpivirtauksella tarkoitetaan erikoisperintään siirretyn velallisen selvittämistä ja täytäntöönpanotoimien tekemistä siihen saakka, että täytäntöönpano odottaa joko valituksen käsittelyä taikka omaisuuden realisointia, vireilläolo päättyy maksun tai esteen vuoksi tai, että selvitysten jälkeen velallinen siirretään takaisin normaaliperinnän hoidettavaksi. ** euromääräinen tulos on kirjattu tilastoon vuoden 2013 kriteerien mukaisesti. Euromääräisessä tuloksessa otetaan huomioon velkojille tilitetyt varat, ulosoton hakijan ja velallisen väliset maksusopimukset tai muutoin menettelyn aikana suoraan hakijalle maksetut suoritukset, sekä muulle ulosotolle, yhteistyöviranomaisille, konkurssipesille ja velkojille osoitetut varat. Erikoisperintä ja harmaan talouden torjunta Erikoisperinnällä on tärkeä tehtävänsä velkojen maksun välttelyyn liittyvien väärinkäytösten ennaltaehkäisyssä. Väärinkäytöksiin puuttuminen on ulosoton osalta tärkeä keino harmaan talouden torjunnassa. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden tuottama hyöty tulee saada velalliselta pois niissäkin tapauksissa, joissa omaisuus on pyritty järjestelemään velkojien ulottumattomiin. Tämän vuoksi tärkeänä erikoisperinnän tuloksellisuutta osoittavana mittarina on näihin väärinkäytöksiin liittyvien suoritteiden määrä. Kuten edellä olevasta tilastosta voidaan päätellä, näiden toimenpiteiden määrät ovat vuonna 2013 edelleen kasvaneet. Erikoisperinnän velalliset ovat usein muidenkin viranomaisten kiinnostuksen tai toimenpiteiden kohteena. Huomattavaa kuitenkin on, että myös ulosoton omat toimenpiteet ja selvitykset johtavat velalliseen kohdistuviin toimenpiteisiin muissa viranomaisissa, esimerkiksi verotarkastusten muodossa verottajalla tai rikostutkintana poliisilla. Muille viranomaisille tehtyjen ilmoitusten määrät ovat olleet edelleen nousussa. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa on viranomaisyhteistyö ja viranomaisten välinen tietojenvaihto ensiarvoisen tärkeää. Erikoisperintä pystyy ulosotossa vastaamaan yhteistyöviranomaisten tarpeisiin asioiden vaatimalla kiireellisyydellä ja asiantuntemuksella. Erikoisperintäalueiden vuoden 2013 toimintakertomusten perusteella voidaan todeta, että kaikilla erikoisperintäalueilla yhteydenpito lähimpiin yhteistyöviranomaisiin (poliisi, verottaja, Tulli,) on säännöllistä ja organisoitua. Tuloksellinen toiminta on omalta osaltaan vahvistanut erikoisperinnän asemaa osana viranomaistoimin aikaansaatua harmaan talouden torjuntaa. Täytäntöönpanoviranomaisen tehokas toiminta on harmaan talouden torjunnan ydinaluetta. Ulosoton erikoisperinnän laajentumisella aikaansaadut tulokset ovat rohkaisevia, ja sen myötä ulosoton osallistuminen harmaan talouden torjuntaan on ollut entistä tehokkaampaa.
17 5.4 Luottotappioiden torjuminen Onnistunutta luottotappioiden torjuntaa on kuvattu perityksi saadulla euromäärällä, joka oli vuonna 2013 jälleen ennätyksellisen korkea, 1 031 miljoonaa euroa. Perittyjä rahamääriä käytetään sekä vaikuttavuuden että toiminnan tehokkuuden mittarina. Ulosoton tuloksellisuus pitää yllä maksumoraalia ja ennaltaehkäisee velkaantumista. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden mittaaminen ja osoittaminen numeerisesti on vaikeaa. 5.5 Velallisen taloudellisen tilanteen nopea selvittäminen, käsittelyajat Asioiden nopealla selvittämisellä pyritään ehkäisemään lisävelkaantumista. Asioiden käsittelyaikaa mitataan mm. ensimmäisen kolmen kuukauden aikana vireille tulosta aikaansaadulla tuloksella. Ulosottopiirien tulokset ja tavoitteet olivat seuraavat: - 78 prosentilla (tavoite 85 prosenttia) velallisista ensimmäinen kertymä saatiin perityksi kolmen kuukauden kuluessa ulosottoon rekisteröinnistä - 78 prosentilla (tavoite 90 prosenttia) tapauksista, joissa pyydettiin suppeaa perintää, varattomuus todettiin kolmen kuukauden kuluessa asian tai velallisen ulosottoon rekisteröinnistä - 72 prosentissa (tavoite 70 prosenttia) tapauksista, joissa pyydettiin normaaliperintää, varattomuus todettiin kolmen kuukauden kuluessa velallisen tai asian ulosottoon rekisteröinnistä. Ulosottovelallisista, joiden kohdalla perintätoimet päättyivät vuonna 2013, 81 prosenttia oli ollut ulosotossa yhtäjaksoisesti alle puoli vuotta, 92 prosenttia alle vuoden ja 2 prosenttia yli kolme vuotta. Vuoden lopussa perinnässä olevista 238 000 velallisesta 38 prosenttia (44 prosenttia v. 2012) oli ollut ulosotossa yhtäjaksoisesti alle puoli vuotta, 58 prosenttia (59 prosenttia v. 2012) alle vuoden ja 41 prosenttia (41 prosenttia v. 2012) yli vuoden. Pitkäkestoisessa ulosotossa eli yli kolme vuotta ulosotossa olleita velallisia oli 19 prosenttia (18 prosenttia v. 2012). Vuoden 2013 aikana käsitellyistä 3 miljoonasta asiasta 53 prosenttia oli ollut ulosotossa alle kolme kuukautta, 85 prosenttia alle vuoden ja 3 prosenttia yli kolme vuotta. Vuoden lopussa vireillä olleesta 1,7 miljoonasta asiasta 22 prosenttia oli ollut ulosotossa alle kolme kuukautta ja 59 prosenttia alle vuoden. Yli kolme vuotta ulosotossa olleita asioita oli 12 prosenttia. 5.6 Ulosoton toiminnallinen tehokkuus 5.6.1 Numeeriset tavoitteet Tulosmittarit ovat valtion talousarvioon sisältyviä valtakunnallisia tavoitearvoja. Näiden ja ulosottoviraston omien historiatietojen pohjalta sovittiin tulosneuvotteluissa kullekin virastolle omat numeeriset tavoitteet.
18 2009 2010 2011 2012 2013 (tavoite) Taloudellisuus 33 32 31 30 30 30 (menot/käs.as) Tuottavuus 1 938 2 087 2 222 2 346 2 492 2 408 (käs.as/htv) Käsittelyaika keskim. 6,5 6,4 6,9 6,8 6,7 6,9 kk Peritty milj. 730 836 941 1 009 950 1 031 Perittyjen ja varattomaksi todettujen suhde % - asiamääristä - euromääristä 46 43 45 45 48 44 49 50 45 42 2013 (toteuma) 46 50 * Taloudellisuus (toimintamenot / käsitellyt asiat) sisältää vain virastojen omista toimintamäärärahoista maksetut menot. Keskitetysti maksetut menot (atk, Palkeet, koulutus) olivat vuonna 2013 keskimäärin 3,3 euroa (v. 2012 3,4 ) käsiteltyä asiaa kohti. Hakijoille tilitettiin 1 031 miljoonaa euroa ja ulosottomaksutuloja valtiolle 75,9 miljoonaa euroa. Hakijalle tilitettävän euromäärän tulostavoitteena oli 950 miljoonaa euroa, joka ylitettiin reilusti. Taulukko virastokohtaisista tulostavoitteista ja niiden toteutumisesta on liitteenä (liite 8) Perityt euromäärät kertymätavoittain vuosina 2011 2013 v. 2011 v. 2012 v. 2013 Palkan tai eläkkeen 30 % 32 % 32 % ulosmittaus Maksukehotus 24 % 23 % 23 % Elinkeinotulon, saatavan tai muu ulosmittaus 10 % 10 % 10 % Maksusuunnitelma 11 % 10 % 9 % Veronpalautus 5 % 6 % 6 % Muu maksu, kuten muun muassa omaisuuden myynti 20 % 19 % 20 % Käteismaksujen osuus oli pieni.
19 Käytössä oleva toiminnan tehokkuutta kuvaava mittari vertaa ulosoton perimiä ja ulosoton aikana suoraan velkojille maksettuja suorituksia (ns. ohimaksut) niihin saataviin, joille kertymiä ei ole saatu, koska velallinen on todettu varattomaksi. Luku ilmoittaa, kuinka monta prosenttia perityksi saatu asia- tai vastaavasti euromäärä (ohimaksut mukaan lukien) on perittyjen ja varattomien yhteismäärästä (liite 5). 5.7 Toimenpiteitä tuloksen saavuttamiseksi Ulosottovirastojen hyvää tulosta selittää viranhaltijoiden aktiivinen ote toiminnassaan. Koulutuksella, yhtenäistämistoimilla ja tulosohjauksella on ulosottolaitoksessa luotu varsin yhtenäinen sekä hyvään tutkintaan ja joutuisaan käsittelyyn perustuva työntekotapa. Toistuvaistulon ulosmittausten ja realisointien määrät ovat lisääntyneet edellisistä vuosista.