Ulosotto Suomessa. Ulosottolaitoksen tilastoja vuodelta Julkaisu 2019:2

Transkriptio

1 Ulosotto Suomessa Ulosottolaitoksen tilastoja vuodelta 218 Julkaisu 219:2

2

3 JULKAISU 219:2 Ulosotto Suomessa Ulosottolaitoksen tilastoja vuodelta 218 VALTAKUNNANVOUDINVIRASTO

4 KUVAILULEHTI VALTAKUNNANVOUDINVIRASTO Julkaisun päivämäärä Tekijät Valtakunnanvoudinvirasto, hallintoyksikkö, ylitarkastaja Teemu Turpeinen Julkaisun laji Tilastoja Toimeksiantaja Valtakunnanvoudinvirasto Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Ulosotto Suomessa, Ulosottolaitoksen tilastoja vuodelta 218 Julkaisun osat Tiivistelmä Julkaisu sisältää Valtakunnanvoudinviraston hallintoyksikön toimittamat, ulosottovirastojen keskeisimmät työmääräja euromäärätilastot vuodelta 218. Lisäksi julkaisuun sisältyy tilastoja ulosottomiesten suorittamista toimenpiteistä, velallisista, asioiden käsittelyajoista, erikoisperinnästä sekä väestötilastot ulosottovirastoittain. Avainsanat: (asiasanat) tilastot, ulosotto Muut tiedot (Diaari) VVV 83/13/18 Sarjan nimi ja numero Valtakunnanvoudinviraston julkaisu 219:2 Kokonaissivumäärä Kieli Hinta Luottamuksellisuus 71 suomi julkinen Jakaja Kustantaja Valtakunnanvoudinvirasto Valtakunnanvoudinvirasto

5 PRESENTATIONSBLAD Författare RIKSFOGDEÄMBETET Riksfogdeämbetet, Förvaltningsenheten, överinspektör Teemu Turpeinen Utgivningsdatum Typ av publikation Statistikuppgift Uppdragsgivare Riksfogdeämbetet Datum då organet tillsattes Publikationens namn Ulosotto Suomessa, Ulosottolaitoksen tilastoja vuodelta 218 Publikationens delar Sammandrag Publikationen innehåller den viktigaste statistiken över arbetsmängd och eurobelopp för år 218. Statistiken har utarbetats av förvaltningsenheten vid Riksfogdeämbetet. Därutöver innehåller publikationen statistik över åtgärder utförda av utmätningsmän, gäldenärer, behandlingstider för ärenden, specialindrivning samt befolkningsstatistik per utsökningsverk. Nyckelord: (referensord) statistik, utsökning Övriga uppgifter (Diarie) VVV 83/13/18 Seriens namn och nummer Riksfogdeämbetets publikation 219:2 Sidantal totalt Språk Pris Sekretetessgrad 71 finska offentlig Distribution Förlag Riksfogdeämbetet Riksfogdeämbetet

6 SISÄLLYSLUETTELO 1. Infografiikka - Ulosotto Suomessa 218, Infografik Utsökningen i Finland Ulosottolaitoksen tilastoja Asiamäärät Vireille tulleet asiat Käsitellyt asiat Vireillä olleet asiat vuoden lopussa Asiamäärät ulosottovirastoittain Rahamäärät Perittäväksi tulleet rahasaatavat Käsitellyt rahasaatavat Vireillä olleet rahasaatavat vuoden lopussa Rahamäärät ulosottovirastoittain Perintätulos Tilitettyjen kertymien lukumäärät Perinnän onnistuminen ja maksamalla selviytyneet velalliset Perittyjen rahasaatavien kertymistavat Perintätulos ulosottovirastoittain Ulosottovelalliset Ulosottovelalliset vuoden aikana Velalliset vuoden aikana, vuoden lopussa ja vireillä vuoden aikana keskimäärin Uudet velalliset Velallisjakauma kokonaisvelan mukaan Velallisten ikärakenne Velalliset ulosottovirastoittain Käsittelyajat Keskimääräinen käsittelyaika Kolmessa kuukaudessa käsitellyt asiat Kolmessa kuukaudessa käsitellyt velalliset Velalliset joilla vireilläolo on kestänyt vähintään kaksi vuotta Käsittelyajat ulosottovirastoittain Toimenpidetilastoja Ulosmittaukset Maksukiellot ja maksusuunnitelmat

7 Todetut esteet Ulosmitatun omaisuuden myynnit normaaliperinnässä Muita toimenpiteitä Toimenpiteitä ulosottovirastoittain Ulosottomaksutulot ja ulosottolaitoksen toimintamenot Virastokohtaisia tunnuslukuja Erikoisperinnän tilastoja Sisäänotto- ja käsittelykyky Perittäväksi otettu rahasaatavat ja euromääräiset turvaamistoimet Ulosmitattu ja takavarikoitu omaisuus Erikoisperinnän perintätulos Toimenpiteitä erikoisperinnässä Ulosottovirastojen henkilötyövuodet Väestötilastot Ulosottovirastot toimialueen väkiluvun mukaisessa järjestyksessä Ulosottovirastojen toimialueiden kunnat Ulosoton tilastokarttoja vuodelta Vireille tulleet ja käsitellyt asiat asukasta kohden Velalliset ja uudet velalliset tuhatta asukasta kohden Ulosmittaukset ja toteutuneet realisoinnit tuhatta asukasta kohden Perintätulos asukasta kohden... 71

8 1. Infografiikka - Ulosotto Suomessa 218, Infografik Utsökningen i Finland 218 1

9 2

10 2. Ulosottolaitoksen tilastoja Aikasarjat kuvaavat ulosottolaitoksen toimintaa kuluneen kymmenen vuoden ajalta. Aikasarjoissa esitetään asia-, raha-, velallis- ja toimenpidemäärien kehitys koko ulosottolaitoksen tasolla. Kunkin osion lopussa on lisäksi kuvattu aihepiirin keskeisimmät tilastot uusimman tilastovuoden osalta ulosottovirastoittain Asiamäärät Yksityinen velkoja voi hakea ulosottoa, kun hänellä on asiasta tuomioistuimen tuomio tai päätös. Tietyt julkisoikeudelliset asiat, kuten verot ja vakuutukset ovat kuitenkin täytäntöönpanokelpoisia ilman oikeuden päätöstä tai tuomiota. Elatusapuasioiden tapauksessa perintää voidaan hakea myös sosiaalilautakunnan vahvistaman elatussopimuksen perusteella Vireille tulleet, käsitellyt ja vuoden lopussa vireillä olleet asiat Vireille tulleet asiat Käsitellyt asiat Vuoden lopussa vireillä olleet asiat Vireille tulleet asiat Vireille tulleet, käsitellyt ja vuoden lopussa vireillä olleet asiat yhteensä Muutos edellisestä vuodesta Käsitellyt asiat Muutos edellisestä vuodesta Vuoden lopussa vireillä olleet asiat Muutos edellisestä vuodesta ,7 % ,4 % ,5 % , % ,4 % ,2 % ,8 % ,9 % ,7 % ,6 % ,4 % ,5 % ,8 % ,3 % ,3 % ,7 % , % ,6 % ,4 % ,9 % , % ,3 % ,8 % , % ,7 % ,1 % ,9 % ,4 % ,3 % ,5 % Vireille tulleet asiat Ulosottoon vireille tulleista asioista noin 32 prosenttia kuului ns. muihin julkisoikeudellisiin asioihin, joita ovat esimerkiksi vakuutusmaksut tai erilaiset kuntien ja muiden julkisyhteisöiden saatavat, kuten sairaanhoito- ja päivähoitomaksut. Seuraavaksi suurimmat asialajit ovat muut yksityisoikeudelliset asiat (joita ovat 3

11 esimerkiksi pankkilainat, luotot ja maksut erilaisista työsuorituksista ja palveluista) sekä veroasiat. Nämä kolme asialajia kattoivat vireille tulleista asioista yli 86 prosenttia. Loput asiat kuuluivat sakkoihin sekä elatusapuasioihin Vireille tulleet asiat, kumulatiivinen kertymä Muut yksityisoikeudelliset asiat* Elatusapuasiat Sakot Muut julkisoikeudelliset asiat Verot Vireille tulleet asiat, asialajeittain Muut yksityisoikeudelliset asiat* Elatusapuasiat Sakot Muut julkisoikeudelliset asiat Verot Verot Muut julkisoikeudelliset asiat Vireille tulleet asiat, ulosottolaitos yhteensä Sakot Elatusapuasiat Muut yksityisoikeudelliset asiat* Vireille tulleet asiat yhteensä Muutos edellisestä vuodesta ,7 % , % ,8 % ,6 % ,8 % ,7 % ,4 % ,3 % ,7 % ,4 % * Sisältää muut yksityisoikeudelliset perintä- ja toimenpideasiat yhteensä 4

12 Vireille tulevien asioiden määrään vaikuttaa taloustilanteen lisäksi erityisesti suurten velkojien, kuten Verohallinnon, perintätoimistojen sekä pankkien toimet ja perinnän rytmitys. Maaliskuussa 213 voimaan tulleen perintälain muutoksen seurauksena pääsaatavasta irrallaan olevia perintäkuluja ei voinut enää periä omana saatavana vaan pääomavelan yhteydessä. Tämä vaikutti vireille tulleiden asioiden lukumäärän selvään laskuun vuonna 214. Vuonna 217 asiamäärät kasvoivat erityisesti Verohallinnon tietojärjestelmäuudistuksen takia, jonka vuoksi oma-aloitteisia veroja (arvonlisävero, työnantajasuoritukset) ei vuonna 216 lähetetty ulosottoon yksittäistapauksia lukuun ottamatta enää syyskuun jälkeen. Vuoden 217 ensimmäinen oma-aloitteisten verojen massalähetys tapahtui helmikuun lopussa, jolloin ulosottoon lähetettiin myös paljon viime vuonna erääntyneitä veroja. Vireille tulleisiin rahamääriin uudistus vaikutti vielä asiamääriä voimakkaammin. Vuonna 218 ulosottoon tuli vireille yli 3,3 miljoonaa asiaa. Vireille tulleiden asioiden määrä nousi vuodesta 217 yli kaksi prosenttia. Vuonna 218 kasvoivat erityisesti vireille tulleiden muiden julkis- ja yksityisoikeudellisten asioiden lukumäärät. Veroasioiden määrä puolestaan kääntyi laskuun Käsitellyt asiat Käsiteltyihin asioihin luetaan ulosottoon ja suoraan hakijalle maksetut, sekä varattomiksi tai tuntemattomiksi todetut asiat. Lisäksi asian vireilläolo on voinut päättyä hakijan peruutuksen tai jonkin muun esteen takia. Velka voidaan poistaa ulosotosta myös yritysvelallisen konkurssin tai velan vanhentumisen takia Käsitellyt asiat, kumulatiivinen kertymä Muut yksityisoikeudelliset asiat* Elatusapuasiat Sakot Muut julkisoikeudelliset asiat Verot Käsitellyt asiat, asialajeittain Muut yksityisoikeudelliset asiat* Elatusapuasiat Sakot Muut julkisoikeudelliset asiat Verot 5

13 Verot Muut julkisoikeudelliset asiat Käsitellyt asiat, ulosottolaitos yhteensä Sakot Elatusapuasiat Muut yksityisoikeudelliset asiat* Käsitellyt asiat yhteensä Muutos edellisestä vuodesta ,4 % ,4 % ,9 % ,4 % ,3 % , % ,9 % ,8 % ,1 % ,3 % * Sisältää muut yksityisoikeudelliset perintä- ja toimenpideasiat yhteensä Ulosotossa käsiteltiin vuonna 218 lähes 2,9 miljoonaa asiaa. Käsiteltyjen asioiden yhteismäärä laski vuodesta 219 noin yhdeksän prosenttia. Käsiteltyjen asiamäärien laskuun vaikutti erityisesti vuoden 219 veronpalautusaikataulun aikaistuminen, jonka vuoksi ulosotossa jätettiin vuoden 218 lopussa tavallista enemmän asioita vireille odottamaan seuraavaa veronpalautusajankohtaa Vireillä olleet asiat vuoden lopussa Vireillä olleet asiat vuoden lopussa, kumulatiivinen kertymä Muut yksityisoikeudelliset asiat* Elatusapuasiat Sakot Muut julkisoikeudelliset asiat Verot 6

14 1 2 Vireillä olleet asiat vuoden lopussa, asialajeittain Muut yksityisoikeudelliset asiat* Elatusapuasiat Sakot Muut julkisoikeudelliset asiat Verot Vireillä olleet asiat vuoden lopussa, ulosottolaitos yhteensä Verot Muut julkisoikeudelliset asiat Sakot Elatusapuasiat Muut yksityisoikeudelliset asiat* Vireillä vuoden lopussa yhteensä Muutos edellisestä vuodesta ,5 % ,2 % ,7 % ,5 % ,3 % ,6 % , % , % ,9 % ,5 % * Sisältää muut yksityisoikeudelliset perintä- ja toimenpideasiat yhteensä Vuoden 218 lopussa ulosotossa oli vireillä noin 2,2 miljoonaa asiaa. Avoinna olevien asioiden määrä kasvoi edellisvuodesta lähes 27 prosenttia, koska asioita jätettiin vuoden lopussa vireille tavanomaista enemmän vuoden 219 veronpalautusaikataulun takia. Lukumääriltään suurimmissa asialajeissa avoinna olevien asioiden määrä kasvoi erityisesti muissa yksityisoikeudellisissa asioissa (35 prosenttia) sekä muissa julkisoikeudellisissa asioissa (24 prosenttia). 7

15 Asiamäärät ulosottovirastoittain 218 Kaikki asialajit, kpl Vireillä olleet Vireilläolo päättynyt Ulosottovirastot Siirtyneet edelliseltä vuodelta Vireille tulleet YHTEENSÄ Ulosottoon maksetut Suoraan hakijalle maksetut Varattomat & tuntem. Peruutetut & muut esteet Siirretyt YHTEENSÄ Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Helsinki Itä- ja Keski-Uusimaa Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Länsi-Pohja Länsi-Uusimaa Oulun seutu Pirkanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Päijät-Häme Raahen seutu Satakunta Varsinais-Suomi Åland ULOSOTTOLAITOS YHTEENSÄ Vireille tulleiden, vireillä olleiden sekä käsiteltyjen asioiden määrät vaihtelevat ulosottovirastojen välillä runsaasti. Väestöpohjaltaan suurimmissa ulosottovirastoissa oli vuonna 218 vireillä 4 7 asiaa. Pienimmissä virastoissa puolestaan vireillä oli vuoden aikana 2-7 asiaa. 8

16 2.2. Rahamäärät Ulosottolaitoksen tilastojulkaisussa esitetyt rahamäärät ovat korottomia, eli ne sisältävät vain pääomat. Korollisia summia käytetään ainoastaan laskettaessa perinnän onnistumisprosenttia rahamääristä. Tilastokeskuksen vuosittain julkaisemissa ulosottotilastoissa käytetään vuoden lopun tilanteeseen perustuvaa poikkileikkaustietoa korollisista velkasummista Perittäväksi saapuneet, käsitellyt ja vuoden lopussa perittävänä olleet rahasaatavat (1 ) Perittäväksi saapuneet rahasaatavat Käsitellyt Vuoden lopussa perittävänä olleet rahasaatavat Perittäväksi saapuneet, käsitellyt ja vuoden lopussa perittävänä olleet rahasaatavat (1 ) yhteensä Perittäväksi saapuneet rahasaatavat Muutos edellisestä vuodesta Käsitellyt Muutos edellisestä vuodesta Vuoden lopussa perittävänä olleet rahasaatavat Muutos edellisestä vuodesta ,3 % ,9 % ,3 % ,2 % ,8 % ,3 % ,4 % ,8 % ,2 % ,5 % ,7 % , % ,9 % ,3 % , % , % , % , % ,5 % ,1 % ,8 % ,8 % ,4 % ,5 % ,5 % ,5 % , % ,1 % ,3 % ,6 % 9

17 Perittäväksi tulleet rahasaatavat Perittäväksi saapuneet rahasaatavat (1 ), kumulatiivinen kertymä Muut yksityisoikeudelliset asiat Elatusapuasiat Sakot Muut julkisoikeudelliset asiat Verot 2 5 Perittäväksi saapuneet rahasaatavat (1 ), asialajeittain Muut yksityisoikeudelliset asiat Elatusapuasiat Sakot Muut julkisoikeudelliset asiat Verot Verot Muut julkisoikeudelliset asiat Perittäväksi saapuneet rahasaatavat (1 ), ulosottolaitos yhteensä Sakot Elatusapuasiat Muut yksityisoikeudelliset asiat Perittäväksi saapuneet rahasaatavat yhteensä Muutos edellisestä vuodesta ,3 % ,2 % ,4 % ,5 % ,9 % , % ,5 % ,8 % ,5 % ,1 % Vuonna 218 ulosottoon saapui perittäväksi noin 5,2 miljardin euron edestä erilaisia rahasaatavia. Kasvua edellisvuoteen oli 23 prosenttia. Perintään saapuvissa rahamäärissä voi olla vuosittain suuriakin vaihteluita. 1

18 Poikkeuksellisen suuri kasvu vuosina 217 ja 218 selittyy pääosin Verohallinnon tietojärjestelmäuudistuksella. Vuonna 218 vireille tuli muutamia poikkeuksellisen suuria verosaatavia, jotka kuitenkin peruutettiin hakijan toimesta. Vuosien 217 ja 218 vireille tulleet ja käsitellyt rahamäärät eivät tästä johtuen ole täysin vertailukelpoiset aikaisempiin vuosiin nähden. Suurimmat asiaryhmät rahamäärillä mitattuna ovat muut yksityisoikeudelliset asiat sekä veroasiat. Nämä kaksi ryhmää muodostavat perintään tulevista rahasaatavista yhteensä lähes 9 prosenttia. On kuitenkin huomattava, että yksityisoikeudelliset saatavat ulosotossa ovat viime vuosina kasvaneet Käsitellyt rahasaatavat Käsitellyt rahasaatavat (1 ), kumulatiivinen kertymä Muut yksityisoikeudelliset asiat Elatusapuasiat Sakot Muut julkisoikeudelliset asiat Verot Käsitellyt rahasaatavat (1 ), asialajeittain Muut yksityisoikeudelliset asiat Elatusapuasiat Sakot Muut julkisoikeudelliset asiat Verot Verot Muut julkisoikeudelliset asiat Käsitellyt rahasaatavat (1 ), ulosottolaitos yhteensä Sakot Elatusapuasiat Muut yksityisoikeudelliset asiat Käsitellyt rahasaatavat yhteensä Muutos edellisestä vuodesta ,9 % ,8 % ,8 % ,7 % ,3 % , % ,1 % ,4 % ,5 % ,3 % 11

19 Käsiteltyihin rahasaataviin luetaan ulosottoon sekä suoraan hakijalle maksetut saatavat, sekä saatavat joiden vireilläolo on päättynyt velallisen varattomuuden tai tuntemattomuuden takia, peruutukseen tai muuhun esteeseen. Kuten ulosottoon perittäväksi saapuvissa rahasaatavissa, myös niiden vuosittaisissa käsittelymäärissä esiintyy vaihtelua. Vuonna 218 ulosotossa käsiteltiin rahasaatavia noin 6,2 miljardin euron arvosta. Määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosenttia. Tilastoa tulkittaessa on huomattava, että vuonna 218 kokonaissummaan vaikuttaa merkittävästi peruutettuina käsiteltyjen verojen määrä. Kuten perittäväksi tulleissa rahasaatavissa, myös käsitellyissä rahasaatavissa vuosien 217 ja 218 tasot eivät ole kovin vertailukelpoiset aikaisempiin vuosiin nähden Vireillä olleet rahasaatavat vuoden lopussa Perittävänä olleet rahasaatavat (1 ) vuoden lopussa, kumulatiivinen kertymä Muut yksityisoikeudelliset asiat Elatusapuasiat Sakot Muut julkisoikeudelliset asiat Verot 3 5 Perittävänä olleet rahasaatavat (1 ) vuoden lopussa, asialajeittain Muut yksityisoikeudelliset asiat Elatusapuasiat Sakot Muut julkisoikeudelliset asiat Verot 12

20 Perittävänä olleet rahasaatavat vuoden lopussa (1 ), ulosottolaitos yhteensä Verot Muut julkisoikeudelliset asiat Sakot Elatusapuasiat Muut yksityisoikeudelliset asiat Perittävänä vuoden lopussa yhteensä Muutos edellisestä vuodesta ,3 % ,3 % ,2 % , % , % , % ,8 % ,5 % , % ,6 % Ulosotossa on ollut kuluneen kymmenen vuoden aikana avoimia rahasaatavia vuoden lopussa tavallisesti noin kolmen miljardin euron arvosta. Vuoden 218 lopussa rahasaatavia oli perittävänä hieman yli neljän miljardin euron edestä. Keskeinen syy kasvuun on vuoden 219 aikaistunut veronpalautusaikataulu Rahamäärät ulosottovirastoittain 218 Kaikki asialajit (1 ) Vireillä olleet Vireilläolo päättynyt Ulosottovirastot Siirtyneet edelliseltä vuodelta Vireille tulleet YHTEENSÄ Ulosottoon maksetut Suoraan hakijalle maksetut Varattomat & tuntem. Peruutetut & muut esteet Siirretyt YHTEENSÄ Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Helsinki Itä- ja Keski-Uusimaa Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Länsi-Pohja Länsi-Uusimaa Oulun seutu Pirkanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Päijät-Häme Raahen seutu Satakunta Varsinais-Suomi Åland ULOSOTTOLAITOS YHTEENSÄ

21 Vuoden 218 rahamäärätilastoihin vaikuttaa merkittävästi muutamat rahamääriltään poikkeuksellisen suuret vireille tulleet ja sittemmin peruutetut verosaatavat, jotka keskittyivät erityisesti Helsingin ulosottovirastolle. Tästä syystä vuoden 218 tilasto ei ole täysin vertailukelpoinen aikaisempiin vuosiin Perintätulos Perintätulos kuvaa rahamäärää, jonka ulosottovirastot ovat saaneet tilitettyä velkojille vuoden aikana. Perintätulokseen lasketaan mukaan myös vielä ulosottovirastoissa tilittämistä odottavat varat Perintätulos, Muut yksityisoikeudelliset asiat Elatusapuasiat Sakot Muut julkisoikeudelliset asiat Verot Perintätulos asialajeittain, Muut yksityisoikeudelliset asiat Elatusapuasiat Sakot Muut julkisoikeudelliset asiat Verot Perintätulos, 1, ulosottolaitos yhteensä Verot Muut julkisoikeudelliset Sakot Elatusapuasiat oikeudelliset edellisestä Muut yksityis- Muutos Perintätulos yhteensä asiat asiat vuodesta ,5 % ,5 % ,5 % ,3 % ,2 % ,6 % , % ,8 % ,6 % ,9 % 14

22 Ulosottovirastojen perintätulos vuonna 218 oli 1,15 miljardia euroa. Kokonaisuutena perintätulos oli kaikkien aikojen korkein ja seitsemäs peräkkäinen vuosi, jolloin perintätulos ylitti miljardi euroa. Tilastoissa esitettävään perintätulokseen on laskettu mukaan realisointien yhteydessä pantinhaltijoille tilitetyt varat sekä eräitä manuaalisesti tilastoituja sakkoasioita. Huomattavaa on, että yksityisoikeudellisten asioiden osuus perintätuloksesta on kasvanut selvästi kuluneen kymmenen vuoden aikana. Perintätulos riippuu erityisesti kolmesta tekijästä. Näitä ovat velallisten maksukyky, ulosoton tehokkuus sekä myös vireille tulleiden ulosottoasioiden määrä ja laatu. Perintätuloksen tasoa selittää näistä tekijöistä tällä hetkellä parhaiten ulosoton tehokkuuden kasvu. Velallisen maksu- ja ansaintakyky pystytään selvittämään entistä nopeammin ja paremmin. Ajoittain myös yksittäinen, tavallista suurempi peritty saatava voi vaikuttaa perintätulokseen Tilitettyjen kertymien lukumäärät Tilitettyjen kertymien lukumäärät Oikeushenkilöt Luonnolliset henkilöt Luonnolliset henkilöt Oikeushenkilöt Tilitettyjen kertymien lukumäärät Luonnollisten Tilitetyt kertymät henkilöiden yhteensä kertymien osuus Oikeushenkilöiden kertymien osuus Kertymien muutos edellisvuodesta ,2 % 5,8 % 1,9 % ,9 % 7,1 % 8,9 % ,2 % 7,8 % 11,5 % , % 7, % 8,3 % ,8 % 7,2 % 2,1 % ,1 % 7,9 % -,6 % , % 8, % -,5 % ,9 % 8,1 %,7 % , % 7, % 1, % ,1 % 5,9 % 4,1 % Sisältää Uljas-järjestelmään kirjautuneet kertymät Tilitettyjen kertymien lukumäärät ovat kasvaneet useimpina vuosina lähes koko kymmenen vuoden seurantajakson ajan. Kasvu on ollut suhteellisesti suurempaa oikeushenkilövelallisten kertymissä. Vuonna 218 tilitettyjä kertymiä oli noin 3,9 miljoonaa kappaletta, missä on kasvua edellisvuodesta noin neljä prosenttia. 15

23 Perinnän onnistuminen ja maksamalla selviytyneet velalliset % 6% 5% 4% 3% 2% 1% % Perintäprosentit asioista ja rahasaatavista sekä maksamalla selvityneiden velallisten Perintäprosentti asioista Perintäprosentti rahasaatavista1 Maksamalla selviytyneiden osuus kaikista velallisista2 Perintäprosentit asioista ja rahasaatavista sekä veloistaan maksamalla selviytyneet Perintäprosentti asioista Perintäprosentti rahasaatavista 1 Maksamalla selviytyneiden osuus kaikista velallisista ,1 % 34,6 % 57,8 % 21 45,2 % 37,5 % 55,5 % ,3 % 37,2 % 57,2 % ,2 % 44, % 58,3 % ,5 % 43,6 % 55,4 % ,5 % 43,9 % 58,7 % ,4 % 43,9 % 39,2 % ,5 % 43,1 % 37,9 % , % 34,8 % 4, % ,6 % 39,9 % 39,1 % 1 Perintäprosentti rahasaatavista laskettiin aiemmin korottomista rahasummista. Vuoden 217 alusta laskennassa käytetään korollisia rahasummia. Aikasarja on päivitetty uuteen laskentatapaan vuoden 217 tilastojulkaisuun. 2 Vuodesta 215 Maksamalla selviytyneiden velallisten tunnusluku on laskettu aiemmasta poikkeavalla tavalla. Ennen vuotta 215 ilmoitetut luvut perustuivat velallistilastoon, jossa yhdellä velallisella voi olla useita vireilletuloja ja maksamalla selviytymisiä saman vuoden aikana. Tuolloin tunnusluku laskettiin maksaneiden osuutena maksaneista ja varattomaksi todetuista velallisista. Vuodesta 215 alkaen laskelmassa huomioidaan maksamalla selviytyminen vuoden aikana vain kerran. Lisäksi maksaneiden ja varattomuusesteellisten velallisten osuus on suhteutettu vuoden aikana vireillä olleiden velallisten määrään - riippumatta vireilläolojen lukumäärästä. Vuodesta 215 alkaen laskelma perustuu Oikeusrekisterikeskuksen toimittamaan erilliseen tilastoraporttiin. Perintäprosentit kuvaavat asia- ja rahamääristä laskettuina, kuinka monta prosenttia ulosottoon ja suoraan hakijoille maksaneiden osuus on ulosottoon ja suoraan hakijoille maksaneiden sekä varattomaksi todettujen yhteismäärästä. Tunnusluvut on laskettu asia- ja rahamäärien päättyneistä vireilläoloista. Kuluneen kymmenen vuoden aikana asioista mitatut perintäprosentit ovat vaihdelleet 45 ja 53 välillä. Vuonna 218 perintäprosentti asioista oli 53. Rahasaatavien perintäprosentilla mitattu toiminnan tehokkuus on kasvanut selkeästi kuluneen kymmenen vuoden ajanjaksolla lukuun ottamatta poikkeuksellisempaa vuotta 217, jolloin selvästi aiempia vuosia matalampaa tasoa selittää Verohallinnon tietojärjestelmäuudistuksesta johtunut suuri vireille tulleiden rahamäärien kasvu, joiden käsittelyistä merkittävä osa päättyi estetilitykseen. 16

24 Rahamääristä lasketun perinnän onnistumisprosentin paranemiseen vaikuttaneita tekijöitä ovat mm. viranhaltijoiden ammattitaidon kasvu sekä tietojärjestelmien kehittyminen. Velallisen omaisuuden ja tulojen selvittäminen on tehostunut esimerkiksi pankkitiedustelujen ansiosta. Lisäksi 199-luvun laman aikaan syntyneet suuret velkamäärät ovat poistuneet perinnästä 2-luvun puoliväliin mennessä. Vuonna 218 perintäprosentti rahasaatavista oli noin 4. Laskennassa on huomioitu perintätulokseen kuuluvat, realisointien yhteydessä pantinhaltijoille tilitetyt varat sekä eräitä manuaalisesti tilastoituja sakkoasioita. Toiminnan tehokkuutta ei kuitenkaan voida arvioida pelkästään perintäprosenteilla. Erityisesti raha- mutta myös asiamäärillä mitattujen saatavien perintäprosenttiin voi vaikuttaa satunnaisvaihtelu. Jonakin vuonna esimerkiksi yksittäinen, suuri rahasaatava voi muuttaa perintäprosenttia. Asia- ja rahasaatavien perintäprosenttia täydentävä tunnusluku on maksamalla veloistaan selviytyneiden velallisten osuus kaikista velallisista. Ennen vuotta 215 tilastossa laskettiin maksamalla selviytyneiden velallisten osuus ulosottoon maksaneista ja varattomaksi todetuista velallisista. Vanha laskentatapa perustui tilastoon, jossa yhdellä velallisella saattoi saman vuoden aikana olla useita vireilletuloja ja loppuun maksettuja velkoja. Uudessa laskentatavassa vireilläolo ja mahdollinen veloista maksamalla selviytyminen huomioidaan kalenterivuoden aikana vain kerran. Lisäksi maksamalla selviytyneiden osuus suhteutetaan kaikkien velallisten lukumäärään, vireilläolojen lukumäärästä riippumatta. Samoin toimitaan varattomuusesteellisten osuutta laskettaessa. Uudella laskutavalla tarkasteltuna 4 prosenttia velallisista selviytyi veloistaan maksamalla vuonna 218. Uuden laskentatavan mukaiset tiedot on eritelty seuraavissa taulukoissa vanhojen ja uusien velallisten kesken, sekä jaettuna luonnollisiin ja oikeushenkilöihin. Uusista velallista veloistaan selviää maksamalla vanhoja velallisia selkeästi suurempi osuus. Selvä ero on nähtävissä myös varattomuusesteellisten osuuksissa. Vuonna 218 uusista velallisista 51 prosenttia selvisi veloistaan maksamalla. Varattomuuseste todettiin kahdeksan prosentin kohdalla. Ulosoton pitkittyessä tilanne tavallisesti muuttuu. Vanhojen velallisten kohdalla veloistaan maksamalla selvisi 34 prosenttia, kun taas varattomuuseste todettiin lähes joka neljännellä. Maksamalla selviytyneet ja varattomuusesteelliset, %-osuudet vanhoista ja uusista velallisista 6% 53% 52% 5% 51 % 5% 4% 3% 33% 31% 36% 34 % 28% 27% 28% 23 % 2% 1% 8% 8% 1% 8 % % Maksamalla selviytyneet vanhoista velallista Maksamalla selviytyneet uusista velallista Varattomuuseste vanhoista velallista Varattomuuseste uusista velallista

25 Maksamalla veloistaan selviytyneet, % uusista velallisista Uudet velalliset: maksamalla selviytyneet ja varattomuusesteelliset Luonnolliset henkilöt Oikeushenkilöt Uudet velalliset yhteensä Varaton / tuntematon, % uusista velallisista Maksamalla veloistaan selviytyneet, % uusista velallisista Varaton / tuntematon, % uusista velallisista Maksamalla veloistaan selviytyneet, % uusista velallisista Varaton / tuntematon, % uusista velallisista ,9 % 6,9 % 5,7 % 11,5 % 53,4 % 7,6 % ,4 % 7, % 5,3 % 11,6 % 52,1 % 7,7 % ,6 % 6,6 % 35, % 28,8 % 49,6 % 1,3 % ,9 % 4,5 % 35,5 % 26,7 % 5,9 % 8,1 % Maksamalla veloistaan selviytyneet, % vanhoista velallisista Vanhat velalliset: maksamalla selviytyneet ja varattomuusesteelliset Luonnolliset henkilöt Oikeushenkilöt Vanhat velalliset yhteensä Varaton / tuntematon, % vanhoista velallisista Maksamalla veloistaan selviytyneet, % vanhoista velallisista Varaton / tuntematon, % vanhoista velallisista Maksamalla veloistaan selviytyneet, % vanhoista velallisista Varaton / tuntematon, % vanhoista velallisista ,4 % 28, % 39,9 % 23,3 % 32,9 % 27,6 % 216 3,6 % 27,1 % 41,6 % 21,1 % 31,4 % 26,7 % ,7 % 27,7 % 36,7 % 3,3 % 35,8 % 27,9 % ,8 % 22,1 % 32, % 33,6 % 33,6 % 23, % Perittyjen rahasaatavien kertymistavat % 35% 3% 25% 2% 15% 1% 5% % 36% Perittyjen rahasaatavien kertymistavat, uusin tilastovuosi 17% 11% 7% 7% 7% 6% 5% 4% 18

26 Automaattinen maksukehotus Räätälöity maksukehotus Maksusuunnitelma Perittyjen rahasaatavien kertymistavat Elinkeinotulon, Palkan tai eläkkeen saatavan ulosmittaus ulos- tai muu mittaus Veronpalautuksen ulosmittaus Pankkitilin ulosmittaus Omaisuuden realisointi Muu kertymistapa 29 6 % 16 % 8 % 3 % 9 % 6 % % 3 % 2 % 21 6 % 17 % 9 % 29 % 1 % 6 % % 4 % 18 % % 17 % 11 % 3 % 1 % 5 % % 4 % 16 % % 16 % 1 % 32 % 1 % 6 % % 5 % 14 % % 17 % 9 % 32 % 11 % 6 % 2 % 5 % 12 % % 18 % 9 % 32 % 1 % 5 % 4 % 6 % 1 % % 17 % 8 % 32 % 9 % 5 % 4 % 7 % 12 % % 18 % 8 % 33 % 9 % 5 % 4 % 7 % 9 % % 16 % 8 % 35 % 9 % 7 % 4 % 7 % 8 % % 17 % 6 % 36 % 7 % 7 % 4 % 11 % 7 % Erikoisperinnän euromääräinen kokonaistulos sisältyy yllä ilmoitettuun prosenttijakaumaan. Se vastaa noin 3,6 prosenttia koko ulosottolaitoksen perintätuloksesta vuonna 218. Erikoisperinnän suoraan velkojille tilitetty summa vastaa noin 2,2 prosenttia ulosoton perintätuloksesta vuonna 218. Tieto pankkitilien ulosmittauksesta on saatavilla vuodesta 213 alkaen (tätä ennen sisältyy luokkaan muu kertymistapa) Perintäkeinot automaattisesta maksukehotuksesta maksusuunnitelmaan muodostavat noin 27 prosenttia kertymästä vuonna 218. Toistuvaistulon eli palkan ja eläkkeen sekä elinkeinotulon ulosmittaus vastaa noin 43 prosenttia ulosoton kertymästä. Omaisuuden realisoinnista kertyy hieman yli 1 prosenttia, mutta tämä osuus on kuluneen kymmenen vuoden aikana kasvanut Perintätulos ulosottovirastoittain Seuraavassa taulukossa on esitetty perintätulos ulosottovirastoittain kuluneen viiden vuoden ajalta. Kuten aiemmin kappaleen 2.3 alussa koko maan tasoisessa perintätulostilastossa, myös virastokohtaisesti esitettävään perintätulokseen on laskettu mukaan realisointien yhteydessä pantinhaltijoille tilitetyt varat sekä eräitä manuaalisesti tilastoituja sakkoasioita. Kokonaisuutena toimialueiden väestöpohjat ja taloudellinen aktiviteetti heijastuvat perintätuloksissa. Välillä yksi tai useampi, tavanomaista suurempi peritty saatava voi aiheuttaa yksittäisen viraston kohdalla verrattain suurta vuotuista vaihtelua. Perintätulos ulosottovirastoittain, 1, 5 vuotta Muutos edellisestä vuodesta % Muutos edellisestä vuodesta 1 Perintätulos 1 keskim. / vuosi Viraston osuus perintätul., uusin vuosi Etelä-Karjala ,8 % , % Etelä-Pohjanmaa ,9 % ,9 % Etelä-Savo ,5 % ,5 % Helsinki ,4 % ,7 % Itä- ja Keski -Uusimaa ,2 % ,1 % Kainuu ,3 % , % Kanta-Häme ,6 % ,6 % Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa ,8 % ,8 % Keski-Suomi ,4 % , % Kymenlaakso ,2 % ,8 % Lappi ,1 % ,8 % Länsi-Pohja ,6 % ,2 % 19

27 Länsi-Uusimaa ,7 % ,8 % Oulun seutu ,1 % ,9 % Pirkanmaa ,3 % ,7 % Pohjois-Karjala ,7 % , % Pohjois-Savo ,5 % ,5 % Päijät-Häme ,1 % ,7 % Raahen seutu , % ,7 % Satakunta ,7 % ,4 % Varsinais-Suomi , % ,8 % Åland ,1 % , % ULOSOTTOLAITOS YHTEENSÄ ,9 % , % Vuonna 218 Helsingin, Itä- ja Keski-Uudenmaan sekä Länsi-Uudenmaan ulosottovirastojen osuus koko ulosottolaitoksen perintätuloksesta oli noin 34 prosenttia. Sekä Pirkanmaan että Varsinais-Suomen ulosottovirastojen osuudet olivat hieman alle 1 prosenttia. Loppuosuus, hieman alle 5 prosenttia, jakaantuu tasaisemmin ympäri maan Ulosottovelalliset Ulosottolaitoksen tilastoissa keskeisenä velallistietona käytetään vuoden aikana vireillä olleiden eri velallisten lukumäärää. Tässä tilastossa velallinen on laskettuna vuoden aikana mukaan kerran, riippumatta siitä onko vireilläoloja ulosotossa ollut vuoden aikana yksi tai useampia. Tilastojulkaisussa on esitelty myös muita velallisten lukumäärää kuvaavia tilastoja. Tilastokeskus käyttää velallistilanteen kuvaamiseen aiemmin ulosottolaitoksenkin julkaisemaa vuoden lopun poikkileikkaustietoa, eli vuoden lopussa vireillä olevia velallisia. Lisäksi Tilastokeskus julkaisee yhteistyössä ulosottolaitoksen kanssa tätä vuositilastoa vastaavan velallistiedon kaksi kertaa vuodessa Findikaattori.fi - palvelussa. Tarkastelutavasta riippumatta ulosottovelallisista noin 9 prosenttia on luonnollisia henkilöitä, 1 prosenttia oikeushenkilöitä. Tarkastelutavasta riippuen voi kuitenkin syntyä erilainen kuva velallistilanteen kehityksestä eri vuosien välillä Ulosottovelalliset vuoden aikana Ulosotossa käsitellään vuosittain satoja tuhansia velallistapauksia. Osa velallisista siirtyy edelliseltä vuodelta, osa saapuu vuoden aikana vireille. Lisäksi yksittäinen velallinen voi saada ulosotossa olevat velkansa maksettua esimerkiksi alkuvuodesta, mutta päätyä ulosoton asiakkaaksi uudelleen saman vuoden aikana uuden velan takia. Velallisen vireilläolo ulosotossa voi päättyä varattomuuden takia, mutta sama velallinen voi palata saman vuoden kuluessa asiakkaaksi uudelleen muuttuneiden olosuhteiden ja velkojan aktiivisuuden vuoksi. Velalliset jaetaan luonnollisiin henkilöihin (yksityishenkilöt, kuolinpesät, ammatinharjoittajat), sekä oikeushenkilöihin, joita ovat esimerkiksi osakeyhtiöt, henkilöyhtiöt (KY, AY), osuuskunnat sekä yhdistykset, säätiöt, valtio ja kunnat. 2

28 7 Ulosottovelallisten lukumäärä vuoden aikana Oikeushenkilöt lkm Luonnolliset henkilöt lkm Luonnolliset henkilöt lkm Muutos edellisestä vuodesta Ulosottovelallisten lukumäärät vuoden aikana Oikeushenkilöt lkm Muutos edellisestä vuodesta Velalliset yhteensä lkm Muutos edellisestä vuodesta Luonnollisten henkilöiden osuus velallisista Oikeushenkilöiden osuus velallisista ,4 % ,2 % ,1 % 9, % 1, % ,4 % ,9 % , % 89,6 % 1,4 % ,5 % ,7 % ,5 % 89,5 % 1,5 % , % ,4 % ,4 % 9, % 1, % ,8 % ,2 % ,9 % 89,9 % 1,1 % ,6 % , % ,4 % 89,8 % 1,2 % ,9 % ,4 % ,8 % 89,8 % 1,2 % ,3 % ,3 % ,8 % 9,2 % 9,8 % , % ,2 % ,4 % 89,9 % 1,1 % ,5 % ,5 % ,4 % 89,9 % 1,1 % Tilasto kuvaa vuoden aikana vireillä olleiden eri velallisten määrää riippumatta siitä, onko yksittäisellä velallisella vuoden aikana yksi tai useampia vireilletuloja. Velallisista valtaosa, noin 9 %, on luonnollisia henkilöitä. Vuoden 218 aikana ulosoton asiakkaana oli noin 577 eri velallista, joista 519 oli luonnollisia henkilöitä. Oikeushenkilöitä oli noin 58. Velallisten kokonaismäärä kasvoi edellisvuodesta 3,4 prosenttia. Luonnollisten henkilövelallisten määrä kasvoi 3,5 prosenttia, oikeushenkilövelallisten määrä puolestaan 2,5 prosenttia. Tilastoa tulkittaessa on huomioitava, että ulosotossa ei ole vuoden aikana jatkuvasti vireillä edellä mainittuja velallismääriä. Velallisten vireilläolojen kestoissa on suurta vaihtelua. Tilasto kuvaa sitä velallismäärää, jolla on ainakin jossain vaiheessa kalenterivuotta ollut asioita vireillä ulosotossa Velalliset vuoden aikana, vuoden lopussa ja vireillä vuoden aikana keskimäärin Velallisten lukumääriä kuvaavista tilastoista pisimpään on ollut käytössä vuoden lopussa vireillä olevia velallisia kuvaava tilasto. Tätä tilastoa käyttää edelleen esimerkiksi Tilastokeskus yhdistäessään velallistietoon muita käytössään olevia aineistoja, esimerkiksi tiettyjä sosioekonomisia taustatietoja. 21

29 Vuoden lopussa vireillä olevia velallisia kuvaava tieto on poikkileikkaustilasto. Vuoden aikana eri velallisia kuvaava lukumäärä puolestaan kuvaa sitä, kuinka monella velallisella on ainakin jossain vaiheessa vuotta ollut asioita vireillä ulosotossa. Jonkinlaista arviota siitä, kuinka monta velallista on vireillä ulosotossa minä tahansa poikkileikkausajankohtana, voidaan pyrkiä kuvaamaan laskemalla keskimääräinen lukumäärä jokaisen kuukauden lopussa vireillä olleista velallisista. Nämä kolme velallistilastoa on esitetty seuraavassa graafissa ja taulukossa. 7 Ulosottovelallisten lukumääriä Vireilläolevia velallisia vuoden lopussa Vireilläolevia ulosottovelallisia keskimäärin* Eri ulosottovelalliset vuoden aikana Ulosottovelallisten lukumääriä Vireillä olevia velallisia vuoden lopussa Muutos edellisestä vuodesta Vireillä olevia ulosottovelallisia keskimäärin* Muutos edellisestä vuodesta Eri ulosottovelalliset vuoden aikana Muutos edellisestä vuodesta ,2 % ,7 % ,1 % ,1 % ,4 % , % ,2 % ,2 % ,5 % ,2 % ,1 % ,4 % ,2 % ,6 % ,9 % ,4 % ,2 % ,4 % ,2 % ,6 % ,8 % ,7 % ,7 % ,8 % ,5 % ,5 % ,4 % ,3 % ,2 % ,4 % * Keskiarvo kunkin vuoden jokaisen kuukauden lopussa vireillä olleista velallisista. Vuoden 218 lopussa oli ulosotossa vireillä noin 32 velallista. Lukumäärää nostaa aiemmasta, noin velallisen tasosta vuoden 219 veronpalautusaikataulu. Koska veronpalautusten ajankohta on vuonna 219 aiempaa selvästi aikaisempi, jätettiin ulosotossa vuoden 218 lopussa tavallista enemmän asioita (ja velallisia) vireille odottamaan veronpalautuksia. Vuoden 218 tilastotieto ei tästä syystä ole täysin vertailukelpoinen aiempiin vuosiin. Vuoden aikana oli ulosotossa vireillä keskimäärin 283 velallista jokaisen kuukauden lopussa. Eri velallisia oli ulosoton asiakkaana vuoden aikana noin

30 Uudet velalliset Uusi velallinen määritellään tilastoinnissa velallisena, jolla ei ole ollut ulosotossa asioita vireillä vireilletuloa edeltävän vuoden aikana. Uudella velallisella ei siis pelkästään tarkoiteta velallista, joka ei ole koskaan aikaisemmin ollut ulosoton asiakkaana. Uuden velallisen määrittelyssä on käytetty lähtökohtana ulosottohenkilöstön työtä, sillä voidaan arvioida, että uusi velallinen työllistää henkilökuntaa kuluneen vuoden aikana jo ennestään vireillä ollutta velallista enemmän. Esimerkiksi velallisen varallisuustilanteen selvittämiseen kuluu enemmän aikaa. Uudet velalliset (vasen akseli) ja uusien velallisten osuus kaikista velallisista (oikea akseli) ,5 % 17 31,1 % 31,2 % , % ,4 % ,4 % 3,1 % 3,1 % 155 3, % 15 29,6 % Uudet velalliset Uusien velallisten osuus ulosottovelallisista, % 32% 32% 31% 31% 3% 3% 29% 29% Uudet velalliset Muutos edellisestä vuodesta Uusien velallisten lukumäärät Ulosottovelalliset vuoden aikana Muutos edellisestä vuodesta Uusien velallisten osuus ulosottovelallisista, % ,3 % ,1 % 31,1 % ,3 % , % 3,1 % ,5 % ,5 % 3,4 % ,1 % ,4 % 29,6 % ,7 % ,9 % 3,1 % ,9 % ,4 % 3, % ,1 % ,8 % 3,4 % ,7 % ,8 % 31,2 % ,7 % ,4 % 31, % ,1 % ,4 % 31,5 % Vuonna 218 tuli vireille noin 182 sellaista velallista, joilla ei ollut ainakaan vuoteen vireilläoloa ulosotossa. Tällä tavoin tilastoitu uusien velallisten lukumäärä nousi edellisvuodesta viisi prosenttia. Uusia velallisia on kaikista ulosottovelallisista tavallisesti noin kolmasosa ja osuus on pysynyt vakaana viime vuosien ajan. Vuonna 218 uusien velallisten osuus kaikista ulosottovelallisista oli 31,5 prosenttia. 23

31 Velallisjakauma kokonaisvelan mukaan % Velallisjakauma kokonaisvelan mukaan, uusin tilastovuosi 4% 3% 2% 38% 38% 33% 33% 33% 22% 22% 35% 24% 1% 7% 7% 9% % Velalliset yhteensä Luonnolliset henkilöt Oikeushenkilöt Velkaa alle 1 Velkaa Velkaa Velkaa yli 5 Vuonna 218 velallisista noin 33 prosentilla oli velkoja ulosotossa alle 1 euroa. Noin 71 prosentilla velallisista velkaa oli alle 1 euroa. Suuria, yli 5 euron velkoja oli ulosotossa noin 7 prosentilla velallisista. Oikeushenkilövelallisilla velkajakauma painottuu jonkin verran luonnollisia henkilöitä enemmän suurempiin velkoihin. Seuraavissa kuvaajissa velkajakaumia on tarkasteltu edellä esitettyä tarkemmalla jaolla. Esitetty tilasto voidaan ajaa ainoastaan poikkileikkauksena, koska velkojen määrät muuttuvat koko ajan esimerkiksi lyhennysten ja korkojen takia. Vuositilastoon luvut ilmoitetaan aina vuodenvaihteen tilanteesta. Velallisjakauma on tilastoissa verrattain uusi tieto. Aikaisempia tietoja ei ole raportointijärjestelmästä jälkikäteen saatavilla, mutta jakaumatilasto tullaan ajan myötä kasvattamaan 1 vuoden aikasarjaksi. 4% Velalliset yhteensä: velallisjakauma kokonaisvelan mukaan 3% 2% 1% %

32 4% Luonnolliset henkilöt: velallisten jakauma kokonaisvelan mukaan 3% 2% 1% % % Oikeushenkilöt: velallisten jakauma kokonaisvelan mukaan 3% 2% 1% % Velallisten ikärakenne 218 Velallisten ikärakennetta voidaan kuvata poikkileikkaustilastona vuodenvaihteen tilanteesta. Seuraavassa on esitetty vuoden 218 lopun tilanne vireillä olevien luonnollisten velallisten, avoimien velkasummien ja asiamäärien osalta. 25

33 7 Velallisrakenne ikäryhmittäin vuoden lopussa, uusin tilastovuosi tai aikaisemmin tai myöhemmin Velallisia, lkm Perittävä velka keskimäärin / velallinen, euroa Vireillä olevat velalliset vuoden lopussa syntymävuoden mukaan Syntymävuosi Velallisia, lkm Asioita, kpl Perittävä velka (1 eur) Asioita vireillä keskimäärin / velallinen Perittävä velka keskimäärin / velallinen, euroa Perittävä velka keskimäärin / asia, euroa 1955 tai aikaisemmin , , , , , , tai myöhemmin , Yhteensä , Tilasto on poikkileikkausajo Veronpalautusajankohdan aikaistumisen vuoksi vuonna 219 ovat tilaston velallis-, asia- ja velkasaldot tavallista korkeammat. Keskimääräiset asia- ja velkasaldot velallista kohden ovat kuitenkin vertailukelpoiset aiempiin vuosiin. Poikkileikkaustilastosta tarkasteltuna eniten velallisia on 197- ja 198-luvuilla syntyneissä. Suurimmat keskimääräiset velkasummat ovat puolestaan vanhemmilla, 195- ja 196-luvuilla syntyneillä ikäluokilla. Koko aineistossa velallisella oli vuoden 218 lopussa vireillä keskimäärin 7,4 asiaa. Velkaa oli avoinna keskimäärin 17 5 euroa velallista kohden. Avoimet asiat ja velkasummat vaihtelevat kuitenkin paljon niin velallista kuin ikäryhmää kohden. Tilastossa vanhin ikäryhmä kuvaa eläkeikäisiä, nuorin alaikäisiä. Tulkinnassa on kuitenkin huomattava, että kyseiset ikäryhmätiedot ovat suuntaa-antavia. Esimerkiksi alaikäisisten kohdalla pieni osa tulee täysi-ikäiseksi tilastointivuoden aikana. 26

34 Velalliset ulosottovirastoittain 218,15,12,9,6,3 Ulosottovelallisia (luonnolliset henkilöt) vuoden aikana / asukas Luonnolliset henkilöt lkm 1 Ulosottovelallisten sekä uusien velallisten lukumäärät vuoden aikana Oikeushenkilöt lkm 1 Ulosottovelalliset vuoden aikana 1 Luonnollisten henkilöiden osuus velallisista Oikeushenkilöiden osuus velallisista Uudet velalliset 2 Uusien velallisten osuus ulosottovelallisista, % Ulosottovelallisia (luonnolliset henkilöt) vuoden aikana / asukas Etelä-Karjala ,1 % 8,9 % ,9 %,9 Etelä-Pohjanmaa ,6 % 9,4 % ,8 %,8 Etelä-Savo ,5 % 8,5 % ,2 %,1 Helsinki ,5 % 15,5 % ,2 %,12 Itä- ja Keski- Uusimaa , % 1, % ,9 %,1 Kainuu ,7 % 7,3 % ,2 %,8 Kanta-Häme ,8 % 8,2 % ,5 %,1 Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa , % 1, % ,8 %,8 Keski-Suomi ,7 % 8,3 % ,9 %,8 Kymenlaakso ,8 % 9,2 % , %,1 Lappi , % 9, % ,1 %,1 Länsi-Pohja ,4 % 7,6 % ,1 %,1 Länsi-Uusimaa , % 11, % , %,9 Oulun seutu , % 8, % ,6 %,8 Pirkanmaa ,9 % 9,1 % ,8 %,9 Pohjois-Karjala ,7 % 7,3 % ,2 %,8 Pohjois-Savo ,2 % 7,8 % ,9 %,9 Päijät-Häme , % 8, % ,7 %,1 Raahen seutu , % 7, % ,6 %,8 Satakunta ,7 % 8,3 % ,3 %,1 Varsinais-Suomi ,6 % 9,4 % ,1 %,9 Åland ,2 % 9,8 % ,9 %,9 ULOSOTTOLAITOS YHTEENSÄ ,9 % 1,1 % ,5 %,9 1 Eri velallisia vuoden aikana, velallinen tilastoitu vain kerran, riippumatta vireilletulojen määrästä. 2 Ei vireilläoloa ulosotossa vireilletuloa edeltävän vuoden aikana, piiri määräytyy vuoden viimeisen päivän mukaan. 27

35 Ylläolevassa tilastossa velallinen on tilastoitu vuoden aikana vain kerran, riippumatta vireilletulojen ja vireilläolojen lukumäärästä. Alla olevassa taulukossa jokainen vireille tulo ja vireilläolon päättyminen on tilastoitu erikseen. Siinä yksittäisellä velallisella voi olla vuoden aikana yksi tai useampia vireilläoloja. Velallisten lukumäärät yhteensä Vireillä olleet Vireilläolo päättynyt Ulosottovirastot Siirtyneet edelliseltä vuodelta Vireille tulleet YHTEENSÄ Ulosottoon maksetut Suoraan hakijalle maksetut Varattomat & tuntem. Peruutetut & muut esteet Siirretyt Muut päättymistavat YHTEENSÄ Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Helsinki Itä- ja Keski- Uusimaa Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Länsi-Pohja Länsi-Uusimaa Oulun seutu Pirkanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Päijät-Häme Raahen seutu Satakunta Varsinais-Suomi Åland ULOSOTTOLAITOS YHTEENSÄ

36 2.5. Käsittelyajat Ulosottovirastojen tavoitteena on ratkaista vireille tulevat asiat tarkoituksenmukaisessa menettelyssä, kohtuullisin kustannuksin ja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Asioiden mahdollisimman nopealla selvittämisellä pyritään ehkäisemään lisävelkaantumista Keskimääräinen käsittelyaika Keskimääräinen käsittelyaika kuukausina 1, 8, 6, 7,3 8,3 9,2 8,4 6,3 6,7 4, 2,, Keskimääräisen käsittelyajan laskentaperusteet uudistettiin vuoden 216 aikana ja uusi laskentatapa otettiin käyttöön vuoden 217 alusta. Aikaisemmin käytössä ollut laskentatapa kuvasi, kuinka kauan kestäisi avoinna olevien asioiden käsittely vuoden alusta mittaushetkeen käsiteltyjen asioiden käsittelynopeudella. Asioiden siirrot virastojen ja rooteleiden eli vastuuhenkilön velallisten välillä vaikuttivat lisäksi käsittelyajan laskentaan. Uudistettu laskentatapa kuvaa asian todellista käsittelyaikaa vireilletulosta vireilläolon päättymiseen. Edellä mainituilla siirroilla ei ole enää vaikutusta käsittelyajan laskentaan. Uusi käsittelyaika pystytään laskemaan alkaen vuodesta 213. Aikasarja tullaan ajan myötä kasvattamaan 1 vuoden mittaiseksi. Vireille tulleiden asioiden keskimääräinen käsittelyaika vireilletulosta vireilläolon päättymiseen oli koko maan tasolla 6,7 kuukautta, missä on edellisvuoteen verrattuna lievää kasvua. Käsittelyajan nousua selittää vuoden 219 veronpalautusaikataulun muutos. Lisäksi vuoden 218 veronpalautuspäivä ajoittui hieman tavallista myöhempään ajankohtaan Kolmessa kuukaudessa käsitellyt asiat Keskimääräisen käsittelyajan lisäksi asioiden käsittelyaikaa on mitattu myös siten, millainen tulos on saatu aikaiseksi ensimmäisen kolmen kuukauden aikana velallisen tai asian vireilletulosta. Kolmen kuukauden käsittelyaikojen seuraamisella pyritään tarkastelemaan toiminnan etupainotteisuutta. 29

37 Osuus asioista, joiden vireilläolo on saatu päätökseen ensimmäisen 3kk aikana, asialajit yhteensä 6% 55% 5% 5,9 % 53,2 % 55,1 % 53,4 % 52,8 % 52,5 % 5,6 % 51,9 % 51,3 % 5,3 % 45% 4% Osuus asioista, joiden vireilläolo on saatu päätökseen ensimmäisen 3kk aikana Muut julkisoikeudelliset asiat Sakot Elatusapuasiat Muut yksityisoikeudelliset perintäasiat Muut yksityisoikeudelliset toimenpideasiat Asialajit yhteensä Verot 29 42,1 % 56,1 % 66,8 % 37,7 % 37,5 % 88,1 % 5,9 % 21 45,8 % 57,3 % 69,1 % 37,7 % 41,7 % 87,9 % 53,2 % ,4 % 65,5 % 51,6 % 35,7 % 42,7 % 89,2 % 55,1 % ,2 % 62,6 % 62,3 % 27,4 % 4,4 % 87,3 % 53,4 % ,7 % 59,5 % 64,7 % 32,3 % 43,3 % 84,3 % 52,8 % ,2 % 56,3 % 8,2 % 29,1 % 39,6 % 83,1 % 52,5 % ,8 % 6,6 % 49,5 % 31, % 4,7 % 81,1 % 5,6 % ,5 % 61,7 % 67,3 % 31,3 % 39,3 % 78,5 % 51,9 % ,9 % 6,2 % 39,8 % 33,8 % 39,8 % 74,4 % 51,3 % ,5 % 61, % 31,2 % 36, % 4,7 % 75,8 % 5,3 % Prosenttiosuudet on laskettu päättyneistä asioiden vireilläoloista kunkin vuoden lopussa. Vuonna 218 noin 5 prosenttia ulosottoon saapuneista asioista saatiin ulosottovirastoissa päätökseen ensimmäisen kolmen kuukauden aikana vireille tulosta. Käsiteltävien asioiden eroavaisuuksista johtuen kolmen kuukauden tavoitteessa on kuitenkin vaihtelua eri asialajien välillä. Esimerkiksi elatusapuasioissa hieman yli kolmannes saadaan käsiteltyä ensimmäisen kolmen kuukauden kuluessa. Verojen ja muiden julkisoikeudellisten asioiden kohdalla osuus on tavallisesti 5 ja 6 prosentin välillä. Elatusapu on etusijalla velalliselta perittävissä asialajeissa. 3

38 Kolmessa kuukaudessa käsitellyt velalliset % 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% % Osuus velallisista, joiden kohdalla vireilläolo on saatu päätökseen ensimmäisen 3kk aikana Käsittelyaika 3kk tai alle, luonnolliset henkilöt Käsittelyaika 3kk tai alle, oikeushenkilöt Käsittelyaika 3kk tai alle, velalliset yhteensä Osuus velallisista, joiden kohdalla vireilläolo on saatu päätökseen ensimmäisen 3kk aikana Käsittelyaika 3kk tai alle, luonnolliset henkilöt Käsittelyaika 3kk tai alle, oikeushenkilöt Käsittelyaika 3kk tai alle, velalliset yhteensä 29 6,3 % 69,4 % 61,2 % 21 61,1 % 71,2 % 62,2 % ,9 % 74,6 % 64,2 % ,5 % 73,1 % 63,5 % ,1 % 75,7 % 63,5 % ,4 % 76,6 % 64,8 % ,7 % 77,3 % 63,3 % ,8 % 77,6 % 64,3 % ,1 % 77,2 % 63,6 % ,7 % 77,3 % 67,8 % Prosenttiosuudet on laskettu päättyneistä velallisten vireilläoloista kunkin vuoden lopussa. Velallismääristä laskettuna ensimmäisen kolmen kuukauden aikana saatiin päätökseen noin 68 % kaikista vireilletuloista. Osuus on pysynyt varsin vakaana viime vuosien aikana, mutta noussut yli kuusi prosenttiyksikköä vuodesta 29. Luonnollisten henkilöiden tapauksessa kolmen kuukauden käsittelyaikatavoite toteutui noin 67 prosentissa vireilläoloista. Oikeushenkilöiden kohdalla osuus oli noin 77 prosenttia vuonna 218. Tilaston luvut on laskettu velallisten tilastovuoden aikana päättyneistä vireilläoloista, joita on voinut olla kyseisen vuoden aikana yhdellä velallisella yksi tai useampia. 31

39 Velalliset joilla vireilläolo on kestänyt vähintään kaksi vuotta % Osuus velallisista, joiden vireilläolo kesti vähintään 2 vuotta (päättyneet vireilläolot vuoden lopussa) 5% 4% 3% 2% 1% % Käsittelyaika 24kk tai yli, luonnolliset henkilöt Käsittelyaika 24kk tai yli, oikeushenkilöt Käsittelyaika 24kk tai yli, velalliset yhteensä Osuus velallisista, joiden vireilläolo kesti vähintään 2 vuotta Käsittelyaika 24kk tai yli, luonnolliset henkilöt Käsittelyaika 24kk tai yli, oikeushenkilöt Käsittelyaika 24kk tai yli, velalliset yhteensä 29 5,4 % 5, % 5,4 % 21 4,7 % 3,9 % 4,6 % 211 4,1 % 3,1 % 4, % 212 4,1 % 3,3 % 4, % 213 3,8 % 3,2 % 3,8 % 214 3,9 % 2,9 % 3,8 % 215 3,9 % 2,7 % 3,8 % 216 3,7 % 2,6 % 3,6 % 217 3,6 % 2,4 % 3,5 % 218 3,6 % 2,3 % 3,4 % Prosenttiosuudet on laskettu päättyneistä velallisten vireilläoloista kunkin vuoden lopussa. Noin 3,5 prosenttia velallisista on ollut ulosotossa yhtäjaksoisesti vähintään kahden vuoden ajan. Osuus on pysynyt samalla tasolla viime vuosien ajan, mutta laskenut kymmenen vuoden takaiseen aikaan verrattuna pari prosenttiyksikköä. Erityisen pitkä vireilläoloaika on luonnollisilla henkilöillä jonkin verran oikeushenkilöitä yleisempää. Vuonna 218 noin 3,6 prosenttia päättyneistä luonnollisten henkilöiden vireilläoloista oli kestänyt vähintään kaksi vuotta. Oikeushenkilövelallisten kohdalla prosenttiosuus oli 2, Käsittelyajat ulosottovirastoittain 218 Seuraavissa taulukoissa on esitetty uusimman kokonaisen tilastovuoden osalta käsittelyaikatilastot ulosottovirastoittain. Niissä on kuvattu keskimääräinen käsittelyaika kuukausina, sekä osuudet asioista ja velallista, joiden kohdalla vireilläolo on saatu päätöksen vireilletulosta ensimmäisen kolmen kuukauden aikana. 32

40 , 7,7 7,7 Keskimääräinen käsittelyaika kuukausina ulosottovirastoissa 7,3 7,2 7,2 7,1 6,9 6,9 6,8 6,7 6,7 6,7 6,6 6,6 6,4 6,4 6,2 6,2 6,2 6,2 5,9 4,3 Keskimääräiset käsittelyajat vaihtelevat vuosittain virastojen välillä varsin paljon. Keskimääräinen käsittelyaika koko maan tasolla oli vuonna 218 6,7 kuukautta. Käsittelyaika virastojen välillä vaihteli hieman yli neljästä kuukaudesta noin kahdeksaan kuukauteen. 8% 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% % Osuus asioista, joiden vireilläolo on saatu päätökseen ensimmäisen 3kk aikana, asialajit yhteensä Osuus asioista, joiden vireilläolo on saatu päätökseen ensimmäisen 3kk aikana Verot Muut julkisoikeudell iset asiat Sakot Elatusapuasiat Muut yksityisoikeudelliset perintäasiat Muut yksityisoikeudelliset toimenpideasiat Asialajit yhteensä Etelä-Karjala 55,5 % 61,5 % 32,8 % 31,9 % 42,3 % 64,3 % 5,7 % Etelä-Pohjanmaa 5,7 % 56,6 % 34,4 % 33,1 % 35,6 % 76,9 % 47,1 % Etelä-Savo 51,8 % 64, % 31,6 % 31, % 43,8 % 52,8 % 51,4 % Helsinki 66,7 % 59,5 % 3,3 % 41,3 % 38,2 % 49, % 52,9 % Itä- ja Keski- Uusimaa 58,7 % 62, % 31,2 % 36, % 4,7 % 95,2 % 51,5 % Kainuu 57,2 % 63,4 % 34,5 % 45,6 % 43,8 % 6, % 51,4 % Kanta-Häme 52,3 % 58,5 % 31,1 % 33,9 % 35,2 % 67,3 % 46,8 % Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa 48,9 % 56,5 % 32,1 % 29,1 % 37,9 % 74,5 % 46,7 % Keski-Suomi 6,1 % 65,5 % 33,1 % 45,7 % 45,5 % 65,6 % 53,2 % Kymenlaakso 52,1 % 55,3 % 29,9 % 29,2 % 35, % 44,1 % 44,6 % Lappi 58,5 % 62,5 % 29,9 % 43, % 43,2 % 74,1 % 51,8 % Länsi-Pohja 49,2 % 55,8 % 27,1 % 36, % 36,6 % 36, % 44, % Länsi-Uusimaa 61,8 % 64,3 % 33,1 % 41,4 % 43,9 % 62,1 % 54,4 % 33

41 Oulun seutu 53,7 % 57,5 % 29, % 28,6 % 38,9 % 45,7 % 46,1 % Pirkanmaa 54,9 % 61,4 % 29,9 % 32, % 38,9 % 71,4 % 48,3 % Pohjois-Karjala 47,2 % 59, % 27,1 % 26,5 % 37,5 % 69, % 44,7 % Pohjois-Savo 51,9 % 61,6 % 33,6 % 37,2 % 41,5 % 63,7 % 49,1 % Päijät-Häme 63,6 % 7,9 % 33,7 % 45,3 % 54,5 % 68,2 % 58,4 % Raahen seutu 5,5 % 56,6 % 33,4 % 28,5 % 38,2 % 65,2 % 47, % Satakunta 54,7 % 62,2 % 3,8 % 3,7 % 42,5 % 68,9 % 5, % Varsinais-Suomi 52, % 58,7 % 3, % 31,8 % 4,5 % 59,3 % 48, % Åland 74,9 % 73,9 % 38,7 % 46,9 % 55,6 % 38,5 % 69,9 % ULOSOTTOLAITOS YHTEENSÄ 57,5 % 61, % 31,2 % 36, % 4,7 % 75,8 % 5,3 % Osuus velallisista, joilla vireilläolo on saatu päätökseen ensimmäisen 3kk aikana (Ei varaton 2 vuoden aikana) 9% 8% 7% 6% 5% 4% 3% 2% 1% % Käsittelyaika 3kk tai alle, luonnolliset henkilöt Käsittelyaika 3kk tai alle, velalliset yhteensä Käsittelyaika 3kk tai alle, oikeushenkilöt Osuus velallisista, joilla vireilläolo on saatu päätökseen ensimmäisen 3kk aikana Käsittelyaika 3kk tai alle, luonnolliset henkilöt Käsittelyaika 3kk tai alle, oikeushenkilöt Käsittelyaika 3kk tai alle, velalliset yhteensä Etelä-Karjala 63,7 % 72,5 % 64,5 % Etelä-Pohjanmaa 64,5 % 74,4 % 65,4 % Etelä-Savo 68,5 % 75,7 % 69,1 % Helsinki 65,9 % 77,3 % 67,8 % Itä- ja Keski-Uusimaa 68,4 % 78, % 69,4 % Kainuu 67,9 % 84,8 % 69,2 % Kanta-Häme 65,3 % 77,6 % 66,4 % Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa 64,4 % 74,7 % 65,4 % Keski-Suomi 7,8 % 82,4 % 71,7 % Kymenlaakso 6, % 74,6 % 61,3 % Lappi 69,3 % 81, % 7,4 % Länsi-Pohja 62,8 % 74,3 % 63,7 % Länsi-Uusimaa 62,8 % 74,3 % 63,7 % Oulun seutu 64,3 % 76, % 65,2 % Pirkanmaa 62,8 % 75,4 % 64, % Pohjois-Karjala 64,2 % 76,4 % 65,1 % Pohjois-Savo 64,3 % 75,9 % 65,1 % Päijät-Häme 75,2 % 84,7 % 76,1 % Raahen seutu 66,2 % 79,6 % 67,1 % Satakunta 66,8 % 77,9 % 67,8 % Varsinais-Suomi 66,9 % 74,9 % 67,7 % Åland 8, % 85,2 % 8,4 % ULOSOTTOLAITOS YHTEENSÄ 66,7 % 77,3 % 67,8 % 34

42 2.6. Toimenpidetilastoja Ulosottolaitoksen henkilöstön suorittamien toimenpiteiden kirjo on laaja. Niihin kuuluvat ulosmittausten lisäksi esimerkiksi maksusuunnitelmien laadinta, vapaakuukausien myöntäminen, ulosottoselvitykset, osamaksukauppatilitykset, häädöt, realisoinnit, turvaamistoimenpiteet ja kirjaaminen Ulosmittaukset Palkan ulosmittauksia Eläkkeen ulosmittauksia Elinkeinotulon ulosmittauksia Veronpalautusten ulosmittauksia Ulosmittauksia, kumulatiivinen kertymä Muita ulosmittauksia Ulosmittauksia, lajeittain Palkan ulosmittauksia Eläkkeen ulosmittauksia Elinkeinotulon ulosmittauksia Veronpalautusten ulosmittauksia Muita ulosmittauksia 35

43 Ulosmittausten lukumäärät, ulosottolaitos yhteensä Veronpalautusten ulosmittauksia Muutos edellisestä vuodesta Palkan ulosmittauksia Eläkkeen ulosmittauksia Elinkeinotulon ulosmittauksia Muita ulosmittauksia Yhteensä ,8 % ,7 % ,5 % ,8 % ,7 % ,3 % ,2 % ,3 % ,1 % ,6 % Ulosmittausten lukumäärän kasvun taustalla vuonna 216 on Uljas-järjestelmään tehty muutos. Jatkoulosmittauksia uusille asioille on automatisoitu siten, että järjestelmä tuo ne toimitusmiehelle työpinoon hyväksyttäväksi. Näin jatkoulosmittauksia tulee tehdyksi aiempaa enemmän. Noin 65-7 prosenttia ulosmittauksista kohdistuu vuosittain velallisen toistuvaistuloon eli palkkaan, eläkkeeseen tai elinkeinotuloon. Tilastoinnissa muihin ulosmittauksiin luetaan esimerkiksi kiinteistöjen ja asunto-osakkeiden ulosmittaukset. Ulosmittausten kokonaismäärä on kasvanut tarkasteluajanjaksolla lähes joka vuosi. Ulosmittausten lukumäärän kasvun taustalla vuonna 216 on Uljas-järjestelmään tehty muutos. Jatkoulosmittauksia uusille asioille automatisoitiin siten, että järjestelmä tuo ne toimitusmiehelle työpinoon hyväksyttäväksi. Näin jatkoulosmittauksia tulee tehdyksi aiempaa enemmän. Vuonna 218 tehtiin yli 778 ulosmittausta, mikä oli käytännössä vuoden 217 tasolla (kasvua,6 prosenttia) Maksukiellot ja maksusuunnitelmat Maksukiellolla tarkoitetaan sitovaa määräystä palkan, eläkkeen tai muun toistuvaistulon maksajalle siitä, kuinka paljon velallisen tulosta kuuluu tilittää ulosottoon. Maksukieltoja annetaan lisäksi joidenkin kertaluonteisten saatavien kohdalla. Velallinen ja kihlakunnanulosottomies voivat maksukiellon sijaan sopia maksusuunnitelmasta tietyin ehdoin Maksukiellot yhteensä ja laaditut maksusuunnitelmat Maksukiellot yhteensä Maksusuunnitelmat 36

44 Maksukiellot ja laaditut maksusuunnitelmat Muutos edellisestä vuodesta Muutos edellisestä vuodesta Palkan Eläkkeen Elinkeinotulon Maksukiellot Maksusuunnite maksukiellot maksukiellot maksukiellot yhteensä lmat ,4 % ,6 % ,5 % , % ,1 % ,3 % ,6 % 32-9,6 % ,5 % ,8 % ,8 % , % ,2 % ,1 % ,3 % ,7 % ,9 % ,5 % ,2 % ,5 % Vuonna 218 määrättiin lähes 179 toistuvaistulon maksukieltoa. Maksukieltojen kokonaismäärä kasvoi edellisvuodesta noin kolme prosenttia. Valtaosa, noin 8 prosenttia, toistuvaistulon maksukielloista koskee palkkaa. Vuonna 218 tehtiin noin 17 maksusuunnitelmaa. Niiden lukumäärä on ollut laskusuunnassa viime vuosien ajan. Maksusuunnitelmien seuranta vaatii henkilöstöltä paljon työaikaa Todetut esteet Velallisen taloudellinen tilanne selvitetään aina keskeisimmistä rekistereistä. Jos ulosmitattavaa tuloa tai omaisuutta ei ole, asia palautetaan velkojalle estemerkinnällä. Vaihtoehtoja ovat tällöin varaton, varaton ja tuntematon, vanhentuminen tai jokin muu erikseen ilmoitettu perinnän este. Kun velallisen taloudellinen tilanne on tutkittu ja este todettu, ei asia jää enää vireille ulosottoon. Velkoja voi kuitenkin pyytää asian täytäntöönpanoa myöhemmin uudelleen. Lisäksi velkoja voi pyytää velan rekisteröimistä passiivisaatavaksi, korkeintaan kahden vuoden ajaksi. Mikäli jonkin toisen selvityksen yhteydessä löytyy velallisen osalta ulosmitattavaa tuloa tai omaisuutta, tai hän on saamassa veronpalautusta, otetaan passiivisaatavaksi rekisteröity asia uudelleen vireille ulosotossa Todettuja esteitä, kumulatiivinen kertymä Varaton Tuntematon Muu este Suppean varaton Suppean tuntematon 37

45 Todettuja esteitä, ulosottolaitos yhteensä Varaton Tuntematon Muu este Suppean varaton Suppean tuntematon Yhteensä Muutos edellisestä vuodesta ,1 % ,9 % ,3 % ,1 % ,9 % , % ,8 % ,3 % ,8 % ,3 % Vuonna 218 esteitä todettiin noin 528 kappaletta. Lukumäärä väheni edellisvuodesta noin yli 17 prosenttia. Valtaosa, 8 9 prosenttia, esteistä johtuu todetusta velallisen varattomuudesta. Suppeassa ulosotossa selvitetään velkojan pyynnöstä ainoastaan sellaisen omaisuuden tai tulon olemassaolo, jota ei tarvitse muuttaa rahaksi Ulosmitatun omaisuuden myynnit normaaliperinnässä Ulosmitattu omaisuus myydään eli realisoidaan ulosottomiehen toimittamalla julkisella huutokaupalla taikka muulla tavalla, kuten toimeksiannolla tai vapaalla myynnillä (esimerkiksi nettihuutokauppa). Vapaa myynti edellyttää yleensä velallisen, velkojien ja muiden oikeudenhaltijoiden suostumusta. Omaisuutta rasittavat kiinnitykset ja panttaukset saattavat estää tehdyn tarjouksen hyväksymisen, jos tarjous jää liian alhaiseksi. Kiinteistön tai arvokkaan omaisuuden huutokaupassa tehtyä tarjousta ei saa hyväksyä, jos kauppahinta selvästi alittaa käyvän hinnan paikkakunnalla. Alla olevassa graafissa on esitetty ns. normaaliperinnässä tehdyt realisoinnit. Omaisuutta realisoidaan lisäksi myös ulosoton erikoisperinnässä, jossa ulosmitatun omaisuuden toteutuneita myyntejä oli vuonna 218 yhteensä 191 kappaletta. 3 5 Ulosmitatun omaisuuden myynnit (pl. erikoisperintä) Kiinteistöjen realisoinnit Muut irtaimen realisoinnit Asunto-osakkeiden realisoinnit 38

46 Asuntoosakkeiden realisoinnit Ulosmitatun omaisuuden myynnit (realisoinnit, pl. erikoisperintä) Toteutuneet realisoinnit yhteensä Muutos edellisestä vuodesta Laskennallinen osuus velallisista, joihin realisointi kohdistuu Muut irtaimen realisoinnit Kiinteistöjen realisoinnit ,9 %,3 % ,2 %,4 % , %,4 % , %,4 % , %,5 % ,7 %,5 % ,3 %,6 % ,1 %,5 % ,3 %,5 % ,5 %,5 % Omaisuutta realisoidaan yllä tilastoidun lisäksi myös ulosoton erikoisperinnässä, jossa toteutuneita myyntejä oli vuonna 218 yhteensä 191 kpl (Asunto-osakkeet 27 kpl, muu irtain 93 kpl, kiinteistöt 71 kpl) Lisätietoa ei-toteutuneista myynneistä tämän julkaisun kappaleessa Vuonna 218 ulosoton normaali- eli rooteliperinnässä toteutui noin 3 ulosmitatun omaisuuden myyntiä. Lukumäärässä on kasvua edellisvuodesta 5,5 prosenttia. Kokonaismäärästä asunto-osakkeita sekä muuta irtainta myytiin molempia noin 7 kappaletta, kiinteistöjä puolestaan hieman alle 16. Lisäksi realisointeja tehtiin erikoisperinnässä yhteensä noin 2 kappaletta. Laskennallisesti realisoinnit kohdistuvat vuosittain melko pieneen määrään velallisista, noin puoleen prosenttiin. Tilastossa huomioidaan toteutunut myynti. On kuitenkin huomioitava, että jokaista toteutunutta ja eitoteutunutta myyntiä kohden voi olla useampia myyntiyrityksiä Muita toimenpiteitä Muiden toimenpiteiden lukumääriä ulosotossa Turvaamistoimenpiteitä Osamaksutilityksiä Vireilletulleita häätöjä Toimitettuja häätöjä* 39

47 Muutos edellisestä vuodesta Muiden toimenpiteiden lukumääriä Muutos edellisestä vuodesta Turvaamistoimenpiteitä Osamaksutilityksiä Vireilletulleita häätöjä Muutos edellisestä vuodesta Toimitettuja häätöjä* Muutos edellisestä vuodesta Laskennallinen osuus velallisista, joihin turvaamistoimenpide kohdistuu Laskennallinen osuus velallisista, joihin toimitettu häätö kohdistuu , % ,2 % ,5 % 4 8 1,8 %,1 %,8 % , % ,2 % ,9 % ,6 %,1 %,8 % ,6 % ,1 % ,4 % ,5 %,1 %,8 % ,6 % ,7 % ,5 % , %,1 %,7 % ,9 % , % ,5 % ,5 %,1 %,7 % ,5 % ,9 % ,6 % ,3 %,2 %,7 % ,6 % ,8 % ,5 % ,6 %,1 %,6 % ,3 % ,4 % , % ,4 %,1 %,6 % ,7 % , % 7 6,1 % ,1 %,1 %,7 % ,2 % ,2 % ,1 % , %,1 %,7 % * Häätöjen tilastointia päivitetty vuoden 217 tilastojulkaisuun. Sisältää tilastoinnissa luokat "häädetty", "lukkoseppähäätö" ja "vastaaja muuttanut". Hakija peruutti häädön 3185 kertaa vuonna 218 (314 kertaa vuonna 217) Muiden toimenpiteiden taulukossa on tilastoitu turvaamistoimenpiteet, osamaksutilitykset, häätöhakemukset sekä toimeenpannut häädöt. Realisoinnit, turvaamistoimenpiteet ja häädöt koskevat hyvin pientä osaa velallisista. Toimitettujen häätöjen tilastointi on päivitetty vuodesta 217 alkaen. Aiemmin toimitetuiksi häädöiksi laskettiin ainoastaan tilastoluokat häädetty ja lukkoseppähäätö. Kuitenkin myös tilanne, jossa vastaaja on muuttanut, on todellisuudessa toimitettu häätö. Tällöinkin ulosottomiehen on käytävä kohteessa toteamassa tilanne. Tapaukset, joissa vastaaja on muuttanut ns. tavanomaiseen tapaan luovuttaen asunnon avaimineen hakijan hallintaan, johtavat yleensä häädön peruuntumiseen. Mikäli häätöä ei peruuteta, on ulosottomiehen toimitettava häätö käymällä kohteessa. Turvaamistoimenpiteitä tehtiin vuonna 218 yhteensä 531 kappaletta, missä on laskua edellisvuoteen noin viisi prosenttia. Osamaksutilitysten määrä kasvoi vuodesta 217 noin kymmenen prosenttia. Niitä tehtiin 1944 kappaletta. Sekä vireille tulleiden, että toimitettujen häätöjen määrät kasvoivat vuonna 218. Niin vireille tulleita, kuin toimitettuja häätöjä on kuitenkin edelleen vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten Toimenpiteitä ulosottovirastoittain 218 Seuraavissa taulukoissa on kuvattuna keskeisten toimenpiteiden lukumäärät uusimman tilastovuoden osalta ulosottovirastoittain. Näitä toimenpiteitä ovat ulosmittaukset, maksukiellot ja maksusuunnitelmat, todetut esteet, toteutuneet ja ei-toteutuneet realisoinnit, häädöt, turvaamistoimenpiteet sekä osamaksutilitykset. Palkan ulosmittauksia Ulosmittausten lukumäärät ulosottovirastoissa Eläkkeen ulosmittauksia Elinkeinotulon ulosmittauksia Veronpalautusten ulosmittauksia Muita ulosmittauksia Yhteensä Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Helsinki Itä- ja Keski-Uusimaa Kainuu

48 Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Länsi-Pohja Länsi-Uusimaa Oulun seutu Pirkanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Päijät-Häme Raahen seutu Satakunta Varsinais-Suomi Åland ULOSOTTOLAITOS YHTEENSÄ Vuonna 218 tehtiin hieman yli 778 ulosmittausta. Niistä yli puolet kohdistui palkkaan. Toistuvaistulon, eli palkan, eläkkeen tai elinkeinotulon ulosmittauksia tehtiin yhteensä noin 53 kappaletta. Ei ulosottoselvitystä* Juridisen henkilön ulosottoselvitys Velalliset joille on tehty ulosottoselvitys Laaja ulosottoselvitys Sivullisselvitys Ulosottoselvitys Yksinkertainen ulosottoselvitys Yhteensä Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Helsinki Itä- ja Keski- Uusimaa Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Länsi-Pohja Länsi-Uusimaa Oulun seutu Pirkanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Päijät-Häme Raahen seutu Satakunta Varsinais-Suomi Åland ULOSOTTOLAITOS YHTEENSÄ * Ei ulosottoselvitystä: Velallisen taloudellinen tilanne on ulosottomiehen tiedossa UK 3:57 mukaisesti. Vuonna 218 ulosottoselvityksiä tehtiin noin 134 velalliselle. Yleisin tilanne on ei ulosottoselvitystä, jossa velallisen taloudellinen tilanne on jo ulosottomiehen tiedossa ulosottokaaressa kuvatulla tavalla. Muita 41

49 yleisiä ulosottoselvityksen lajeja ovat mm. yksinkertainen ulosottoselvitys ja sivullisselvitys. Yksinkertaisia ulosottoselvityksiä tehtiin vuonna 218 noin 14 3 velalliselle ja sivullisselvityksiä noin 84 velalliselle. Maksukiellot ja laaditut maksusuunnitelmat Palkan maksukiellot Eläkkeen maksukiellot Elinkeinotulon maksukiellot Maksukiellot yhteensä Maksusuunnitelmat Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Helsinki Itä- ja Keski-Uusimaa Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Länsi-Pohja Länsi-Uusimaa Oulun seutu Pirkanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Päijät-Häme Raahen seutu Satakunta Varsinais-Suomi Åland ULOSOTTOLAITOS YHTEENSÄ Vuonna 218 annettiin lähes 179 toistuvaistulon maksukieltoa, joista 141 koski palkkaa, 26 eläkettä ja 11 5 elinkeinotuloa. Maksusuunnitelmia laadittiin noin 17 kappaletta. Ulosottovirastoissa todettuja esteitä Varaton Tuntematon Muu este Suppean varaton Suppean tuntematon Yhteensä Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Helsinki Itä- ja Keski- Uusimaa Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Länsi-Pohja Länsi-Uusimaa Oulun seutu Pirkanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Päijät-Häme

50 Raahen seutu Satakunta Varsinais-Suomi Åland ULOSOTTOLAITOS YHTEENSÄ Vuonna 218 ulosottovirastoissa todettiin noin 523 estettä, joista valtaosa koski velallisen varattomuutta. Varattomuusesteitä todettiin yhteensä noin 453 kappaletta. Velallisen olinpaikka jäi tuntemattomaksi noin 9 6 kertaa. Muita esteitä perinnälle todettiin hieman yli 64 kappaletta. Suppeassa ulosotossa ulosmittaustoimet rajoitetaan ainoastaan sellaisen tulon, saatavan tai omaisuuden ulosmittaukseen, jota ei erikseen tarvitse muuttaa rahaksi. Ulosmitatun omaisuuden myynnit (realisoinnit, pl. erikoisperintä) Asuntoosakkeiden realisoinnit Muut irtaimen realisoinnit Kiinteistöjen realisoinnit Toteutuneet realisoinnit yhteensä Huutokaupat UOM myymät Vapaat myynnit Etelä-Karjala % 85 % 15 % Etelä-Pohjanmaa % 94 % 6 % Etelä-Savo % 6 % 2 % Helsinki % 19 % 65 % Itä- ja Keski-Uusimaa % 65 % 35 % Kainuu % 92 % 8 % Kanta-Häme % 77 % 23 % Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa % 68 % 32 % Keski-Suomi % 67 % 31 % Kymenlaakso % 57 % 4 % Lappi % 74 % 26 % Länsi-Pohja % 85 % 15 % Länsi-Uusimaa % 27 % 73 % Oulun seutu % 59 % 41 % Pirkanmaa % 57 % 42 % Pohjois-Karjala % 81 % 19 % Pohjois-Savo % 64 % 36 % Päijät-Häme % 81 % 15 % Raahen seutu % 86 % 14 % Satakunta % 64 % 35 % Varsinais-Suomi % 7 % 29 % Åland % 2 % 6 % ULOSOTTOLAITOS YHTEENSÄ % 64 % 33 % Omaisuutta realisoidaan yllä tilastoidun lisäksi myös ulosoton erikoisperinnässä, jossa toteutuneita myyntejä oli vuonna 218 yhteensä 191 kpl (Asunto-osakkeet 27 kpl, muu irtain 93 kpl, kiinteistöt 71 kpl) Tilastossa käytetyt termit: Asunto-osakkeet: asunto-osakkeiden realisoinnit, tyypillisesti kerrostaloasunnot Muu irtain: muuta rahanarvoista omaisuutta, esimerkiksi ajoneuvot, veneet, arvoesineet (tavanomaista koti-irtaimistoa ei ulosmitata) Kiinteistöt: esimerkiksi omakotitalot, maatilat, liikekiinteistöt Huutokaupat: ulosottomiehen toimittama julkinen huutokauppa, ns. perinteinen huutokauppa 43

51 UOM myymät: ulosottomiehen toimittama vapaa myynti, yleensä nettihuutokauppa Vapaat myynnit: yksityisen toimittama vapaa myynti, esimerkiksi velallinen, velkoja tai kiinteistönvälittäjä myy Vuonna 218 ulosoton normaaliperinnässä toteutui 2979 ulosmitatun omaisuuden myyntiä. Lähes 65 prosenttia toteutuneista myynneistä tapahtui Internet-huutokaupan kautta. Vapaat myynnit muodostivat toteutuneista myynneistä hieman yli kolmanneksen. Perinteisellä huutokaupalla, ns. vasarahuutokaupalla, myytävän omaisuuden osuus on nykyään varsin pieni. Vuonna 218 yhteensä 32 ulosmitatun omaisuuden myyntiä päätyi ei-toteutuneeksi. Näistä 58 prosentissa syynä oli maksu, velkajärjestely tai hakijan tekemä peruutus. Loput myynnit eivät toteutuneet siksi, että omaisuutta ei saatu myytyä myyntiyrityksistä huolimatta. Ulosottokaari mahdollistaa kolme myyntiyritystä. On huomattava, että tällä hetkellä ei tilastoida myyntiyritysten lukumääriä, ainoastaan myynnin lopputulema joko toteutuneena tai ei-toteutuneena. Myyntiyritysten lukumäärät vaihtelevat seuduittain ja myyntikohteittain runsaasti. Häädöt Vireilletulleita häätöjä Häädetty ja lukkoseppähäätö Vastaaja muuttanut Toimitetut häädöt yhteensä* Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Etelä-Savo Helsinki Itä- ja Keski-Uusimaa Kainuu Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi Länsi-Pohja Länsi-Uusimaa Oulun seutu Pirkanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Päijät-Häme Raahen seutu Satakunta Varsinais-Suomi Åland ULOSOTTOLAITOS YHTEENSÄ * Häätöjen tilastointia päivitetty vuoden 217 tilastojulkaisuun. Sisältää tilastoinnissa luokat "häädetty", "lukkoseppähäätö" ja "vastaaja muuttanut". Hakija peruutti häädön 3185 kertaa vuonna 218 (314 kertaa vuonna 217) Valtakunnallisesti häädöt keskittyvät suurimpiin kaupunkeihin, joskin tarkkaa kaupunkikohtaista tilastointia ei tällä hetkellä ole vielä saatavana. Koko maassa tuli vuonna 218 vireille yhteensä noin 74 häätöä. Niistä toimeenpantiin noin 39 häätöä. Hakija peruutti häädön vuonna 218 hieman alle 32 tapauksessa. 44

52 Muiden toimenpiteiden lukumääriä Turvaamistoimenpiteitä* Osamaksutilityksiä Etelä-Karjala 5 7 Etelä-Pohjanmaa 3 1 Etelä-Savo 4 8 Helsinki Itä- ja Keski-Uusimaa Kainuu 1 3 Kanta-Häme 3 2 Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lappi 8 11 Länsi-Pohja 1 1 Länsi-Uusimaa Oulun seutu Pirkanmaa Pohjois-Karjala 5 9 Pohjois-Savo 5 4 Päijät-Häme 5 16 Raahen seutu 1 8 Satakunta Varsinais-Suomi Åland 1 1 ULOSOTTOLAITOS YHTEENSÄ *Hakijavakuudesta päättää kihlakunnanvouti, turvaamistoimipäätöksen täytäntöönpanee kihlakunnanulosottomies. Vuonna 218 turvaamistoimenpiteitä tehtiin non 48 kappaletta ja osamaksutilityksiä noin 195 kappaletta. Osamaksutilitykset keskittyvät voimakkaasti Itä- ja Keski-Uudenmaan ulosottoviraston alueelle Ulosottomaksutulot ja ulosottolaitoksen toimintamenot Ulosottolaitoksen suorittamista toimenpiteistä kerätään ulosottomaksuja. Näitä ovat esimerkiksi taulukkomaksu velalliselta kertyneestä suorituksesta, käsittelymaksu ulosoton päättyessä varattomuuteen tai muuhun esteeseen sekä velkojan suorittama tilitysmaksu hänelle tilitettävästä rahamäärästä. Valtaosa ulosottolaitoksen keräämistä maksutuloista koostuu juuri ulosottomaksuista, mutta niiden lisäksi tuloja kertyy joistakin pienemmistä maksueristä, esimerkiksi tiedoksianto- ja kaupanvahvistusmaksuista. Ulosottomaksuja ei kuitenkaan peritä kaikissa tapauksissa. Esimerkiksi elatusavut ja uhkasakot on vapautettu ulosottomaksuista. Ulosottomaksuihin tehtiin tasokorotus edellisen kerran vuonna 213. Valtaosa ulosottovirastojen menoista on henkilöstökuluja. Seuraavaksi suurin menoerä on toimitilakustannukset. Tiedot on esitetty myös indeksikorjattuina. 45

53 12 Ulosottomaksutulot ja toimintamenot (vasen akseli, EUR) sekä perintätulos (oikea akseli, 1 EUR) Ulosottomaksutulot (EUR)* Toimintamenot (EUR)** Perintätulos (1 EUR) Ulosottomaksutulot (EUR)* Ulosottomaksutulot, ulosottolaitoksen toimintamenot (EUR) ja perintätulos (1 EUR) Muutos edellisestä vuodesta Toimintamenot (EUR)** Muutos edellisestä vuodesta Maksutulot, prosenttia toimintamenoista Maksutulot, prosenttia perintätuloksesta Perintätulos (1 EUR) Muutos edellisestä vuodesta ,9 % ,3 % 56,9 % 7,2 % ,5 % ,2 % ,9 % 65,9 % 7,4 % ,5 % ,4 % ,7 % 7,1 % 7,3 % ,5 % , % ,2 % 7,6 % 7,1 % ,3 % ,5 % ,8 % 73,9 % 7,4 % ,2 % ,1 % ,5 % 75,8 % 7,4 % ,6 % ,1 % ,7 % 78, % 7,2 % , % ,2 % ,6 % 79,5 % 7,4 % ,8 % ,9 % ,7 % 81, % 7,3 % ,6 % ,7 % ,7 % 83,4 % 7,3 % ,9 % *Sisältää ulosottomaksujen lisäksi myös muut tulot kuten kaupanvahvistusmaksut. **Toimintamenoihin sisältyy vuodesta 216 alkaen myös ulosoton rakenneuudistushankkeen suunnittelua ja toimeenpanoa varten perustettu URA-hanketoimisto. Ulosottomaksutuotot ovat kasvaneet vuodesta 29 alkaen jokaisena toimintavuonna lukuun ottamatta vuotta 217. Vuonna 218 ulosottomaksutuloja kertyi yli 8,1 miljoonaa euroa, missä on kasvua edellisvuodesta lähes neljä prosenttia. Toimintamenot vuonna 218 olivat noin 96 miljoonaa euroa. Menojen lasku muutaman vuoden takaisesta tasosta selittyy pääosin virkojen täyttämättä jättämisellä toimintamäärärahojen supistuessa. Maksutulojen osuus toimintamenoista on kasvanut tarkasteluajanjaksolla selkeästi. Vuonna 218 ulosottomaksut vastasivat 83 prosenttia ulosottolaitoksen toimintamenoista. Maksutulojen suhde perintätulokseen oli 7,3 prosenttia. 46

54 Ulosottomaksutulot ja toimintamenot (vasen akseli, EUR) sekä perintätulos (oikea akseli, 1 EUR), indeksikorjattu Ulosottomaksutulot (EUR)* Toimintamenot (EUR)** Perintätulos (1 EUR) Ulosottomaksutulot ja ulosottolaitoksen toimintamenot (EUR), indeksikorjattu (218 = 1) Ulosottomaksutulot (EUR)* Muutos edellisestä vuodesta Toimintamenot (EUR)** Muutos edellisestä vuodesta Maksutulot, prosenttia toimintamenoista Maksutulot, prosenttia perintätuloksesta Perintätulos (1 EUR) Muutos edellisestä vuodesta ,9 % ,3 % 56,9 % 7,2 % ,5 % ,7 % ,6 % 65,9 % 7,4 % ,1 % ,7 % ,2 % 7,1 % 7,3 % ,7 % ,1 % ,4 % 7,6 % 7,1 % ,3 % , % ,3 % 73,9 % 7,4 % ,7 % ,1 % ,5 % 75,8 % 7,4 % ,6 % ,3 % ,5 % 78, % 7,2 % ,2 % ,1 % , % 79,5 % 7,4 % ,1 % ,6 % ,4 % 81, % 7,3 % ,3 % ,6 % ,4 % 83,4 % 7,3 % ,7 % *Sisältää ulosottomaksujen lisäksi myös muut tulot kuten kaupanvahvistusmaksut. **Toimintamenoihin sisältyy vuodesta 216 alkaen myös ulosoton rakenneuudistushankkeen suunnittelua ja toimeenpanoa varten perustettu URA-hanketoimisto. Ulosottomaksutulot, toimintamenot ja perintätulos on muunnettu käyttäen Tilastokeskuksen julkaisemaa, elinkustannusindeksiin perustuvaa rahanarvonkerrointa. Perusvuosi on 218. Kertoimen avulla voidaan muuntaa vuosien eurot vuoden 218 euroiksi. Uusin tilastovuosi on esitetty kyseisen vuoden hintoina. 47

55 3. Virastokohtaisia tunnuslukuja 218 Seuraavassa taulukossa kuvataan eräitä virastokohtaisia tunnuslukuja. Näitä ovat maksutulojen ja toimintamenojen suhde, perityn euron kustannus, sekä toiminnan kustannukset käsiteltyä asiaa, velallista ja asukasta kohden. Kustannukset on laskettu bruttomääräisinä. Aikaisemmin taulukossa ilmoitettiin ulosottovirastoittain myös nettokustannukset, jotka saatiin vähentämällä bruttokustannuksista sekä velallisilta että velkojilta perittävät ulosottomaksutulot. Aikaisempina vuosina ulosottomaksutulot raportoitiin virastotasolla, mutta vuoden 218 alusta toimintansa aloitti valtakunnallinen maksuliiketoiminto, jonka jälkeen tuotot on saatavilla ainoastaan koko maan tasolla järjestelmään tehtyjen muutosten takia. Koska ulosoton erikoisperintä tukeutuu kuuteen nykyiseen ulosottovirastoon, on virastojen vertailukelpoisuus normaaliperinnän osalta varmistettu poistamalla taustatiedoista erikoisperinnän kustannukset. Tunnusluvut on laskettu erikseen myös siten, että ne sisältävät ns. ulosoton yhteiset menot, joihin kuuluvat esimerkiksi postituskulut ja tietojärjestelmäkustannukset. Tunnuslukuja ulosottovirastoittain (pl. erikoisperintä) Perityn euron kustannus, brutto Kustannus / käsitelty asia, brutto Kustannus / käsitelty velallinen, brutto Kustannus / asukas, brutto Etelä-Karjala,7 26,9 127,2 12,7 Etelä-Pohjanmaa,8 26,4 132,6 13,5 Etelä-Savo,8 28,7 133,9 14,8 Helsinki*,7 23,8 1,1 14,4 Itä- ja Keski-Uusimaa,6 22,1 11,7 12,5 Kainuu,9 31,6 134,4 14, Kanta-Häme,7 27,7 146,3 16,4 Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa*,8 28,9 134,5 12,7 Keski-Suomi,8 26,9 113, 12,7 Kymenlaakso,6 26,1 126,5 14,7 Lappi,1 35,3 145,3 17,5 Länsi-Pohja,8 3,2 146,4 16,2 Länsi-Uusimaa,5 2,5 92,8 1,7 Oulun seutu*,8 27,5 137,3 11,5 Pirkanmaa*,8 24,3 12,7 12,8 Pohjois-Karjala,1 32,2 154,5 14,3 Pohjois-Savo*,8 27,6 127,9 15,1 Päijät-Häme,7 28,6 121,2 15,3 Raahen seutu,9 31,6 148,7 14, Satakunta,7 23,1 113,4 13,3 Varsinais-Suomi*,7 27,1 129,1 13, Åland,4 35,7 113,7 16, Ulosottovirastot yhteensä (pl. ERP, pl. yhteiset menot),7 25,8 118,7 13,4 Minimi,4 2,5 92,8 1,7 Maksimi,1 35,7 154,5 17,5 Ulosottovirastot yhteensä (pl. ERP, ml. yhteiset menot),8 3,5 14,7 15,9 *Erikoisperintäalueen keskuspaikkana toimiva ulosottovirasto Yhteisiin menoihin sisältyy myös ulosoton rakenneuudistushankkeen suunnittelua ja toimeenpanoa varten perustettu URA-hanketoimisto. Perityn euron bruttokustannus vuonna 218 vaihteli ulosottovirastoittain,4 ja,1 euron välillä. Koko ulosottolaitoksen tasolla perityn euron kustannus oli,8 euroa. Tarkasteltaessa pelkästään 48

56 ulosottovirastoja, bruttokustannus käsiteltyä asiaa kohden oli 3,5 euroa ja käsiteltyä velallista kohden 14,7 euroa. Kun huomioidaan virastojen osalta ulosottomaksutulot, käsitellyn asian nettokustannus oli 2,7 euroa ja velallista kohden 15,7 euroa. Asukasta kohden ulosottovirastojen kustannukset olivat bruttona 15,9 euroa ja nettona 1,4 euroa. 4. Erikoisperinnän tilastoja Erikoisperinnässä keskitytään velallisiin, joiden varallisuuden selvittäminen ja siihen liittyvät toimenpiteet vaativat erityisen suuria työmääriä. Koska perintäprosessin eteneminen ns. normaaliperinnän puolella on oltava nopeaa, ei työläiden velallistapausten käsittely normaalin perinnän osana ole tarkoituksenmukaista. Velallisia siirtyy erikoisperintään lähinnä kahdella tavalla. Joko normaaliperinnässä havaitaan epäily runsaasti työtä aiheuttavasta velallisen väärinkäytöksestä tai tapaus tulee ilmi toisen viranomaisen, kuten poliisin tai verottajan toimesta. Erikoisperintään päätyviä velallisia voivat olla esimerkiksi henkilöt, jotka ovat pyrkineet jo etukäteen järjestämään varallisuutensa viranomaisten ja velkojien ulottumattomiin. Tavallinen erikoisperintätapaus on myös ylivelkaantunut yrittäjä, joka kuitenkin jatkaa toimintaansa välikäsien kautta. Erikoisperintätoimintaa on ollut vuodesta Tuolloin varsinaiset osastot olivat vain Helsingin ja Lapin ulosottovirastossa. Lisäksi erikoisperinnän parissa toimi muutamissa muissa ulosottovirastoissa yksittäisiä virkamiehiä. Valtakunnallinen erikoisperintä käynnistettiin syksyllä 211 ja sitä vahvistettiin 1 henkilötyövuodella vuoden 212 keväällä. Erikoisperinnän vakiintuminen ja laajentuminen näkyvät myös toimintaa kuvaavien mittareiden positiivisessa kehittymisessä. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnassa yhteistyö erikoisperinnän ja muiden viranomaisten välillä on ensiarvoisen tärkeää. Tilastot on esitetty pääosin alkaen vuodesta 21. Joidenkin muuttujien kohdalla esitettäviä vuosia on vähemmän tilastoinnin muuttumisen ja kehittymisen vuoksi. Erikoisperinnän tilastointia ja tuloksellisuuden seurantaa on kehitetty vuoden 217 aikana. Toimenpiteiden tilastoinnin osalta myös tilastointiperusteita on osittain muutettu, jotta ne jatkossa kuvaisivat tarkoituksenmukaisella tavalla erikoisperinnässä tehtyä työtä ja aikaansaatua tulosta. Kehitystyöstä johtuen osa toimenpidemääriin liittyvistä tilastoluvuista ei ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien vuosien lukuihin nähden. Samasta syystä myös osa aikaisempina vuosina tilastojulkaisussa esitetyistä toimenpidetilastoista on jätetty nyt kokonaan pois. 49

57 4.1. Sisäänotto- ja käsittelykyky Erikoisperintä: selvitettäväksi otetut uudet velalliset ja käsittelykyky Selvitettäväksi otetut uudet velalliset tilastovuoden aikana Käsittelykyky Selvitettäväksi otetut uudet velalliset tilastovuoden aikana Erikoisperintä: selvitettäväksi otetut velalliset ja käsittelykyky Muutos edellisestä vuodesta Käsittelykyky Muutos edellisestä vuodesta ,6 % ,2 % , % ,5 % ,3 % ,7 % ,5 % 584 -,3 % ,4 % 642 9,9 % ,8 % 597-7, % ,3 % ,5 % Käsittelykyvystä käytettiin aiemmin termiä "Läpivirtaus". Vuonna 218 erikoisperintään otettiin selvitettäväksi 318 uutta velallista, mikä oli käytännössä edellisvuotta vastaava määrä. Käsittelykyvyllä tarkoitetaan käsiteltyjen velallisten lukumäärää. Aikaisemmin käsittelykyvystä käytettiin termiä läpivirtaus. Käsitellyksi tilastoidaan velallinen, jonka osalta täytäntöönpanotoimet on tehty siihen saakka, että täytäntöönpano odottaa valituksen käsittelyä tai omaisuuden realisointia, vireilläolo päättyy velan maksuun tai esteen toteamiseen, tai velallinen siirretään tehtyjen selvitysten jälkeen takaisin normaaliperintään. Erikoisperinnän käsittelykyky oli vuonna 218 yhteensä noin 46 velallista. Määrä laski edellisvuodesta noin neljänneksen. 5

58 4.2. Perittäväksi otettu rahasaatavat ja euromääräiset turvaamistoimet Erikoisperintä: perittäväksi otetut rahasaatavat ja euromääräiset turvaamistoimet (1 ) Perittäväksi otetut rahasaatavat Turvaamistoimet Erikoisperintä: perittäväksi otetut rahasaatavat ja euromääräiset turvaamistoimet (1 ) Perittäväksi otetut rahasaatavat Muutos edellisestä vuodesta Turvaamistoimet Muutos edellisestä vuodesta ,1 % ,5 % ,6 % , % ,9 % ,4 % ,1 % ,7 % ,3 % ,3 % ,4 % ,6 % ,1 % Uusien turvaamistoimien euromäärä tilastoitu alkaen vuodesta 213. Erikoisperinnälle on ominaista hyvinkin suuri vuosittainen vaihtelu käsiteltävien ja velkojille tilitettävien rahasaatavien määrissä. Vuonna 218 erikoisperintään otettiin perittäväksi rahasaatavia noin 131 miljoonan euron arvosta. Vuoden 217 korkeaan tasoon vaikutti mm. yksittäinen, poikkeuksellisen suuri torjuntavakuus. Erilaisia turvaamistoimia kohdistui noin 74 miljoonan euron suuruisiin rahasaataviin. Turvaamistoimien kohteena olleiden rahasaatavien määrä kasvoi edellisvuodesta 55 prosenttia. Turvaamistoimien euromäärää on tilastoitu erikoisperinnässä alkaen vuodesta

59 4.3. Ulosmitattu ja takavarikoitu omaisuus Erikoisperintä: ulosmitatun ja takavarikoidun omaisuuden arvo (1 ) Omaisuutta ulosmitattuna Omaisuutta takavarikoituna Erikoisperintä: ulosmitatun ja takavarikoidun omaisuuden arvo (1 ) Omaisuutta ulosmitattuna Muutos edellisestä vuodesta Omaisuutta takavarikoituna Muutos edellisestä vuodesta ,6 % ,5 % ,4 % ,4 % ,4 % , % ,3 % ,9 % ,3 % , % ,4 % ,6 % ,1 % ,5 % ,2 % ,7 % Vuonna 218 erikoisperinnässä oli omaisuutta ulosmitattuna noin 91 miljoonan euron arvosta, missä on laskua edelliseen vuoteen noin neljä prosenttia. Takavarikoituna omaisuutta oli yli 49 miljoonan euron arvosta. Takavarikoidun omaisuuden määrä kasvoi edellisvuodesta lähes 18 prosenttia. 52

60 4.4. Erikoisperinnän perintätulos Erikoisperinnän euromääräistä tulosta mitataan kertyneenä tilitettyjen rahasaatavien määrällä sekä varsinaisella perintätuloksella. Erikoisperinnän tekemät selvitykset sekä toimenpiteet johtavat usein maksusopimusten solmimiseen ja suoraan velkojille maksettaviin suorituksiin. Kertyneenä tilitetyt rahasaatavat sisältyvät perintätulokseen, jossa huomioidaan erikoisperinnästä velkojille tilitetyt varat, ulosoton hakijan ja velallisen väliset maksusopimukset tai muutoin menettelyn aikana hakijalle suoraan maksetut suoritukset. Lisäksi perintätulokseen lasketaan muulle ulosotolle, yhteistyöviranomaisille, konkurssipesille ja velkojille osoitetut varat. Erikoisperinnän tulos tilastoituu osaksi koko ulosottolaitoksen perintätulosta Erikoisperintä: kertyneenä tilitetyt rahasaatavat ja perintätulos (1 ) Erikoisperinnästä kertyneenä tilitetty Euromääräinen tulos Erikoisperintä: kertyneenä tilitetyt rahasaatavat ja euromääräinen tulos (1 ) Erikoisperinnästä kertyneenä Muutos edellisestä vuodesta Euromääräinen tulos tilitetty Muutos edellisestä vuodesta ,5 % , % ,1 % ,7 % ,6 % ,6 % ,9 % ,4 % ,2 % ,3 % ,1 % ,7 % ,3 % ,6 % ,6 % ,2 % Vuoden 217 euromääräiseen tulokseen ei ole laskettu Etelä-Suomen erikoisperintäalueelle suoritettua 15 miljoonan euron suuruista torjuntavakuutta. Erikoisperinnälle on ominaista, että kertyneenä tilitetyt rahasaatavat ja varsinainen euromääräinen tulos vaihtelevat vuositasolla normaaliperintää voimakkaammin. Selvitettävät tapaukset ovat usein pitkäkestoisia, selvitysaika voi olla jopa useita vuosia. Tästä syystä vaihtelua esiintyy myös siinä, mille vuodelle rahamääräinen tulos tilastoituu. Ulosoton erikoisperinnän laajentumisella aikaansaadut tulokset olivat positiivisia. Erityisen hyvä tulos toteutui vuonna 213, jolloin tilitettiin erikoisperinnästä rahasaatavia velkojille yli 39 miljoonan euron arvosta. Vuonna 218 tämäkin tulos ylitettiin. Kertyneenä tilitettiin noin 43 miljoonaa euroa, missä on kasvua 53

61 edellisvuoteen lähes 8 prosenttia. Korkeaan tulokseen vaikutti erityisesti yksittäinen tavanomaista suurempi omaisuuden realisointi. Laajempi euromääräinen tulos, jossa on mukana esimerkiksi muulle ulosotolle tai yhteistyöviranomaisille takavarikoitavaksi osoitettu omaisuus, oli noin 6 miljoonaa euroa, mikä oli lähes 5 prosenttia edellisvuotta korkeammalla tasolla Toimenpiteitä erikoisperinnässä Väärinkäytöksillä hankittu hyöty on saatava velalliselta pois myös niissä tapauksissa, joissa velallinen on pyrkinyt järjestelemään omaisuuttaan ja varallisuuttaan velkojan ulottumattomiin. Tästä syystä erikoisperinnän tuloksellisuutta osoittavana mittarina on käytetty näihin väärinkäytöksiin liittyvien suoritteiden lukumääriä. Kuten edellä todettiin, erikoisperinnän luonteesta johtuen vuosittaisessa euromääräisessä tuloksessa on tavallisesti runsasta vaihtelua. Myös tästä syystä tehtyjen toimenpiteiden käyttäminen erikoisperinnän toiminnan tuloksellisuuden mittarina korostuu. Erikoisperintä: Toimenpiteitä väärinkäytöstapauksissa Erikoisperintä: Realisointeja

62 Erikoisperintä: ulosottoselvityksiä ja sivullisselvityksiä Ulosottoselvityksiä Sivullisselvityksiä Toimenpiteitä erikoisperinnässä Toimenpiteitä väärinkäytöstapauksissa Ulosottoselvityksiä Sivullisselvityksiä Realisointeja Erikoisperinnän suorittamat realisoinnit on tilastoitu alkaen vuodesta 213. Erikoisperinnän toimenpidemäärät väärinkäytöstapauksissa kasvoivat tasaisesti vuosina Tämän jälkeen niiden määrä on kasvanut alkuvuosiin nähden moninkertaiseksi. Vuonna 218 toimenpiteitä väärinkäytöstapauksissa tilastoitiin 19 kappaletta. Erikoisperinnän toimenpidemäärä väärinkäytöstapauksissa näyttäisi selvästi laskeneen vuosina 217 ja 218 edellisvuosiin verrattuna. Tältä osin pienempi määrä selittyy kuitenkin tilastointiperusteiden muutoksilla. Esimerkiksi väärinkäytöstilanteisiin liittyvät ulosmittaustoimenpiteet on aikaisempina vuosina tilastoitu laskemalla kukin ulosmitattu omaisuuserä ja samaan omaisuuserään kohdistuvat jatkoulosmittaukset erikseen. Vuodesta 217 alkaen sovelletun, uuden tilastointiohjeen mukaan jatkoulosmittauksia, jotka tehdään uusien ulosottoperintään tulleiden saatavien vuoksi, ei enää lasketa uusiksi tehdyiksi toimenpiteiksi. Niin ikään esimerkiksi keinotekoisen järjestelyn sivuuttamistoimia ei enää tilastoida sen mukaan, moneenko omaisuuserään ne kohdistuvat vaan laskenta suoritetaan sivuuttamispäätösten lukumäärän perusteella. Tilastointiperusteiden muutokset huomioiden ei väärinkäytöstapauksissa tehtyjen toimenpiteiden määrä vaikuttaisi laskeneen ainakaan siinä määrin, kuin pelkät tilastoluvut sellaisenaan näyttäisivät osoittavan. Ulosotto- ja sivullisselvitysten osalta tilastointiperusteet ovat pysyneet ennallaan. Ulosottoselvitysten määrä oli vuonna 218 yhteensä 226 kappaletta. Sivullisselvityksiä tehtiin noin 1 kappaletta. 55

63 Normaaliperinnän ohella ulosmitattua omaisuutta realisoidaan myös erikoisperinnässä. Normaaliperinnän osalta realisoinnit on esitetty pitkänä aikasarjana tämän julkaisun kappaleessa Erikoisperinnän suorittamat realisoinnit on tilastoitu alkaen vuodesta 213. Vuonna 218 realisointeja toteutui yhteensä 191 kappaletta, missä on hienoista laskua edellisvuodesta. On huomattava, että edellä esitetyt tunnusluvut kuvaavat erikoisperinnän työtä ja sen tuloksellisuutta vain osittain. Näiden lisäksi erikoisperintää työllistävät suuresti muun muassa ulosottovalitusprosesseissa annettavat lausumat ja suullisten oikeudenkäyntien hoitaminen sekä seulontatyö erikoisperintään siirrettävien velallisten tunnistamiseksi. Erikoisperinnän työpanosta käytetään merkittävästi myös viranomaisyhteistyöhön mm. esitutkintaviranomaisten kanssa. Etelä-Suomen erikoisperintäalue hoitaa ulosoton ympärivuorokautista viranomaispäivystystä sekä muun muassa EU:n ja YK:n pakotepäätösten täytäntöönpanoa sekä varojen jäädyttämistä terrorismin torjumisesta annetun lain nojalla. Erikoisperintätilastoissa seurataan kattavasti myös muiden kuin tässä julkaisussa esitettyjen toimenpiteiden määriä. Erikoisperinnän tuloksellisuuden seuranta on ulosottolaitoksessa kehitystyön kohteena ja tarkoituksena on saada tulevina vuosina vertailukelpoista tilastoaineistoa myös muun muassa viranomaisyhteistyön vaikuttavuudesta ja tehokkuudesta. 56

64 5. Ulosottovirastojen henkilötyövuodet Tässä osiossa on kuvattuna ulosottovirastojen henkilötyövuosien kehitys kymmenen vuoden aikasarjana. Lisäksi uusimmalta tilastointivuodelta on ilmoitettu henkilötyövuosien jakautuminen ulosottovirastoittain Tehtyjen henkilötyövuosien ja toimintamenojen muutosta on verrattu perintätuloksen kehitykseen. Perintätuloksen taso on kasvanut tarkasteluajanjaksolla. Henkilötyövuosien määrä on puolestaan supistunut. 1 4 Henkilötyövuodet ulosottovirastoissa Kihlakunnanvoudit Kihlakunnanulosottomiehet Toimistohenkilöstö Henkilötyövuodet ulosottovirastoissa Kihlakunnanvoudit Kihlakunnanulosottomiehet Toimistohenkilöstö Yhteensä Ilmoitettuihin henkilötyövuosiin ei ole laskettu harjoittelijoita, työllisyystyöntekijöitä, keskushallintoa tai muita keskitettyjä toimintoja. Vuonna 218 ulosottovirastojen henkilötyövuositoteuma oli 1 17 henkilötyövuotta. Toteuma on lähes 6 henkilötyövuotta pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Ulosottotoimen menokehysten leikkausten seurauksena henkilökunnan määrää on täytynyt vähentää lähes luonnollisen poistuman verran. Vuosina 217 ja 218 toteumaan on vaikuttanut lisäksi henkilöstöhallinnon ja maksuliikkeen keskittäminen valtakunnallisiksi toiminnoiksi. Tilastossa ilmoitettuihin henkilötyövuosiin ei ole laskettu harjoittelijoita, työllisyystyöntekijöitä, keskushallintoa tai muita keskitettyjä toimintoja. Nämä on kuitenkin ilmoitettu lisätietona uusimman tilastovuoden virastokohtaisen taulukon yhteydessä. 57

65 Ulosottovirastot Toteutuneet henkilötyövuodet 219 Kihlakunnanvoudit Kihlakunnanulosottomiehet Toimistohenkilöstö Yhteensä Etelä-Karjala 2,1 11, 9,8 22,9 Etelä-Pohjanmaa 3,7 14,3 14,6 32,6 Etelä-Savo 3, 12,4 12,8 28,2 Helsinki 9,7 67,7 6,3 137,7 Itä- ja Keski-Uusimaa 7, 38,5 42,8 88,2 Kainuu 1, 6,9 7, 14,9 Kanta-Häme 3,7 14, 17,7 35,4 Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa 3,9 23,3 18,5 45,7 Keski-Suomi 4,2 22, 2,9 47,1 Kymenlaakso 3, 14,8 16,1 33,9 Lappi 2, 14,6 9,8 26,4 Länsi-Pohja 1, 8, 6,8 15,8 Länsi-Uusimaa 4,9 3,8 27,8 63,4 Oulun seutu 5, 23,5 21,1 49,6 Pirkanmaa 7,1 42,1 39,2 88,4 Pohjois-Karjala 2,9 16, 13,9 32,8 Pohjois-Savo 4,6 27, 2,1 51,8 Päijät-Häme 2,8 16,4 2,9 4,1 Raahen seutu 2, 1,4 9,7 22,1 Satakunta 3,9 21,1 19, 44, Varsinais-Suomi 7,8 45,4 36,4 89,6 Åland 1, 2,9 2,7 6,6 ULOSOTTOLAITOS YHTEENSÄ 86,4 482,9 447,9 1 17,2 Ilmoitettuihin henkilötyövuosiin ei ole laskettu harjoittelijoita (2,43 htv) tai työllisyystyöntekijöitä (2, htv) Lisäksi Valtakunnanvoudinviraston henkilötyövuositoteuma oli 84,27 htv (sisältää URA-hanketoimiston sekä muut keskitetyt toiminnot). Ulosottolaitoksen henkilötyövuosien, toimintamenojen ja perintätuloksen (1 ) muutokset indeksilukuna ( 29 = 1 ) HTV-muutos, indeksi Toimintamenojen muutos, indeksi Perintätuloksen muutos, indeksi 58

66 Ulosottolaitoksen henkilötyövuodet, toimintamenot ja perintätulos, muutos indeksilukuna (29 = 1) HTV:t yhteensä 1 Toimintamenot 2 Perintätulos (1 ) 2 HTV-muutos, indeksi Toimintamenojen muutos, indeksi Perintätuloksen muutos, indeksi Ilmoitettuihin henkilötyövuosiin ei ole laskettu harjoittelijoita (4,7 htv) tai työllisyystyöntekijöitä (2,7 htv) 1 pl. Valtakunnanvoudinviraston virat/henkilötyövuodet 2 Rahanarvonkertoimella (Tilastokeskus) korjatut toimintamenot ja perintätulos Kuluneen kymmenen vuoden aikana ulosottolaitoksen toteutuneet henkilötyövuodet ja toimintamenot ovat laskeneet samalla kun toiminnan tehokkuus ja perintätulos on parantunut. Verrattaessa kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen, henkilötyövuosien määrä on pudonnut noin viidenneksen ja toiminnan bruttokustannukset lähes kymmenyksen verran. Perintätulos on puolestaan kasvanut yli kolmanneksella. Vuoden 218 vertailussa perusvuosi oli 29, mikä saa indeksiarvon 1. Henkilötyövuosimuutoksen indeksiluku vuodelle 218 oli 8. Toimintamenojen indeksiluku oli 93 ja perintätuloksen 134. Toimintamenot ja perintätulokset on muunnettu Tilastokeskuksen julkaisemalla rahanarvonkertoimella indeksiluvun vertailukelpoisuuden parantamiseksi eri vuosien välillä. 59

67 6. Väestötilastot Ulosottovirastot toimialueen väkiluvun mukaisessa järjestyksessä Seuraavassa graafissa ja taulukossa on esitetty 21 manner-suomen ulosottoviraston ja Ahvenanmaan maakunnanvoudinvirasto virastojen toimialueiden asukaslukujen mukaisessa järjestyksessä. Ulosottovirastot toimialueen väkiluvun mukaisessa järjestyksessä Ulosottovirastot toimialueen väkiluvun mukaisessa järjestyksessä Ulosottovirasto Väestö 218 Osuus koko maan väestöstä 1 Helsinki ,8 % 2 Itä- ja Keski-Uusimaa ,1 % 3 Pirkanmaa ,8 % 4 Varsinais-Suomi ,7 % 5 Länsi-Uusimaa ,4 % 6 Oulun seutu ,3 % 7 Keski-Suomi , % 8 Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa ,5 % 9 Satakunta ,5 % 1 Pohjois-Savo ,4 % 11 Päijät-Häme ,6 % 12 Etelä-Pohjanmaa ,4 % 13 Kymenlaakso ,1 % 14 Kanta-Häme ,1 % 15 Pohjois-Karjala ,9 % 16 Etelä-Savo ,6 % 17 Etelä-Karjala ,3 % 18 Raahen seutu ,2 % 19 Lappi , % 2 Kainuu ,3 % 21 Länsi-Pohja ,2 % 22 Åland ,5 % YHTEENSÄ Lähde: Tilastokeskus, ennakkotieto joulukuu 218, julkaistu

68 6.2. Ulosottovirastojen toimialueiden kunnat Seuraavat taulukot kuvaavat ulosottovirastoittain niiden toimialueiden kunnat, uusimman tilastovuoden väestötiedot ja kunkin kunnan asukasluvun osuuden koko toimialueen väestöstä. Virastojen toimipaikat vuoden 218 lopussa on merkitty lihavoituna (toimipaikat, joissa henkilöstöä). Etelä-Karjala Väestö 218 Osuus viraston toimialueen väestöstä Imatra ,9 % Lappeenranta ,5 % Lemi 3 4 2,4 % Luumäki ,6 % Parikkala ,8 % Rautjärvi ,6 % Ruokolahti , % Savitaipale ,7 % Taipalsaari ,7 % Yhteensä Etelä-Pohjanmaa Väestö 218 Osuus viraston toimialueen väestöstä Alajärvi ,1 % Alavus ,1 % Evijärvi ,3 % Ilmajoki ,4 % Isojoki , % Karijoki 1 274,7 % Kauhajoki , % Kauhava ,4 % Kuortane ,9 % Kurikka , % Lappajärvi ,6 % Lapua ,6 % Seinäjoki ,4 % Soini ,1 % Teuva ,7 % Vimpeli ,5 % Ähtäri , % Yhteensä Etelä-Savo Väestö 218 Osuus viraston toimialueen väestöstä Enonkoski , % Heinävesi ,3 % Hirvensalmi ,5 % Joroinen ,3 % Juva ,3 % Kangasniemi ,8 % Mikkeli ,2 % Mäntyharju ,1 % Pertunmaa ,2 % Pieksämäki ,4 % Puumala ,5 % Rantasalmi ,4 % Savonlinna ,2 % Sulkava ,7 % Yhteensä Helsinki Väestö 218 Osuus viraston toimialueen väestöstä Helsinki , % Yhteensä

69 Itä- ja Keski-Uusimaa Väestö 218 Osuus viraston toimialueen väestöstä Askola 4 96,9 % Hyvinkää ,3 % Järvenpää ,8 % Kerava ,5 % Lapinjärvi 2 665,5 % Loviisa ,7 % Myrskylä 1 919,3 % Mäntsälä ,7 % Nurmijärvi ,6 % Pornainen 5 73,9 % Porvoo , % Pukkila 1 9,3 % Sipoo ,7 % Tuusula ,9 % Vantaa ,8 % Yhteensä Kainuu Väestö 218 Osuus viraston toimialueen väestöstä Hyrynsalmi ,1 % Kajaani ,6 % Kuhmo ,4 % Paltamo ,6 % Puolanka ,6 % Ristijärvi ,8 % Sotkamo ,2 % Suomussalmi ,8 % Yhteensä Kanta-Häme Väestö 218 Osuus viraston toimialueen väestöstä Forssa ,9 % Hattula ,5 % Hausjärvi ,9 % Humppila ,3 % Hämeenlinna ,4 % Janakkala ,6 % Jokioinen , % Loppi ,6 % Riihimäki ,8 % Tammela ,5 % Ypäjä ,4 % Yhteensä Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa Väestö 218 Osuus viraston toimialueen väestöstä Halsua 1 165,5 % Isokyrö ,8 % Kannus ,2 % Kaskinen 1 263,5 % Kaustinen ,7 % Kokkola ,1 % Korsnäs 2 121,9 % Kristiinankaupunki ,6 % Kruunupyy ,6 % Laihia ,2 % Lestijärvi 737,3 % Luoto ,1 % Maalahti ,2 % Mustasaari ,8 % Närpiö ,8 % Pedersören kunta ,4 % Perho ,1 % Pietarsaari ,7 % Toholampi ,2 % 62

70 Uusikaarlepyy , % Vaasa ,1 % Veteli ,3 % Vöyri ,7 % Yhteensä Keski-Suomi Väestö 218 Osuus viraston toimialueen väestöstä Hankasalmi ,8 % Joutsa ,6 % Jyväskylä ,3 % Jämsä ,5 % Kannonkoski 1 352,5 % Karstula ,5 % Keuruu ,5 % Kinnula 1 615,6 % Kivijärvi 1 11,4 % Konnevesi , % Kuhmoinen 2 241,8 % Kyyjärvi 1 345,5 % Laukaa ,9 % Luhanka 79,3 % Multia 1 587,6 % Muurame ,7 % Petäjävesi 3 9 1,4 % Pihtipudas ,5 % Saarijärvi ,4 % Toivakka 2 43,9 % Uurainen ,4 % Viitasaari ,3 % Äänekoski ,8 % Yhteensä Kymenlaakso Väestö 218 Osuus viraston toimialueen väestöstä Hamina ,7 % Iitti ,9 % Kotka ,5 % Kouvola , % Miehikkälä ,1 % Pyhtää , % Virolahti ,8 % Yhteensä Lappi Väestö 218 Osuus viraston toimialueen väestöstä Enontekiö ,7 % Inari ,3 % Kemijärvi ,7 % Kittilä ,8 % Muonio ,1 % Pelkosenniemi 954,9 % Posio ,9 % Ranua ,5 % Rovaniemi ,2 % Salla ,2 % Savukoski 1 16,9 % Sodankylä ,7 % Utsjoki ,1 % Yhteensä

71 Länsi-Pohja Väestö 218 Osuus viraston toimialueen väestöstä Kemi ,7 % Keminmaa ,9 % Kolari ,6 % Pello , % Simo ,4 % Tervola ,5 % Tornio , % Ylitornio ,9 % Yhteensä Länsi-Uusimaa Väestö 218 Osuus viraston toimialueen väestöstä Espoo ,1 % Hanko 8 4 1,8 % Inkoo ,2 % Karkkila ,9 % Kauniainen ,1 % Kirkkonummi ,5 % Lohja , % Raasepori ,9 % Siuntio ,3 % Vihti ,3 % Yhteensä Oulun seutu Väestö 218 Osuus viraston toimialueen väestöstä Hailuoto 974,3 % Ii ,4 % Kempele ,1 % Kuusamo ,2 % Liminka ,5 % Lumijoki 2 54,7 % Muhos ,1 % Oulu ,5 % Pudasjärvi ,7 % Taivalkoski ,4 % Tyrnävä ,3 % Utajärvi 2 7,9 % Vaala , % Yhteensä Pirkanmaa Väestö 218 Osuus viraston toimialueen väestöstä Akaa ,4 % Hämeenkyrö ,2 % Ikaalinen 7 5 1,4 % Juupajoki 1 881,4 % Kangasala ,5 % Kihniö 1 91,4 % Lempäälä ,8 % Mänttä-Vilppula , % Nokia ,9 % Orivesi ,9 % Parkano ,3 % Pirkkala , % Pälkäne ,3 % Ruovesi 4 395,9 % Tampere ,3 % Urjala , % Valkeakoski ,3 % Vesilahti 4 396,9 % Virrat ,4 % Ylöjärvi ,8 % Yhteensä

72 Pohjois-Karjala Väestö 218 Osuus viraston toimialueen väestöstä Ilomantsi ,1 % Joensuu ,2 % Juuka ,9 % Kitee ,4 % Kontiolahti ,1 % Lieksa ,8 % Liperi ,5 % Nurmes ,7 % Outokumpu ,2 % Polvijärvi ,7 % Rääkkylä ,3 % Tohmajärvi ,8 % Valtimo ,3 % Yhteensä Pohjois-Savo Väestö 218 Osuus viraston toimialueen väestöstä Iisalmi ,7 % Kaavi ,2 % Keitele 2 242,9 % Kiuruvesi ,3 % Kuopio ,3 % Lapinlahti ,9 % Leppävirta ,9 % Pielavesi ,8 % Rautalampi ,3 % Rautavaara 1 652,7 % Siilinjärvi ,8 % Sonkajärvi ,6 % Suonenjoki ,9 % Tervo 1 567,6 % Tuusniemi , % Varkaus ,5 % Vesanto 2 61,8 % Vieremä ,5 % Yhteensä Päijät-Häme Väestö 218 Osuus viraston toimialueen väestöstä Asikkala ,1 % Hartola ,4 % Heinola ,4 % Hollola ,8 % Kärkölä ,2 % Lahti ,8 % Orimattila , % Padasjoki ,5 % Sysmä ,9 % Yhteensä Raahen seutu Väestö 218 Osuus viraston toimialueen väestöstä Alavieska ,2 % Haapajärvi , % Haapavesi ,8 % Kalajoki ,4 % Kärsämäki ,2 % Merijärvi 1 1,9 % Nivala , % Oulainen ,2 % Pyhäjoki ,6 % Pyhäjärvi ,4 % Pyhäntä ,3 % Raahe ,8 % Reisjärvi ,3 % 65

73 Sievi ,2 % Siikajoki ,4 % Siikalatva ,5 % Ylivieska ,8 % Yhteensä Satakunta Väestö 218 Osuus viraston toimialueen väestöstä Eura ,8 % Eurajoki ,8 % Harjavalta ,9 % Honkajoki 1 664,7 % Huittinen ,1 % Jämijärvi 1 87,7 % Kankaanpää ,7 % Karvia , % Kokemäki ,9 % Merikarvia ,3 % Nakkila ,2 % Pomarkku 2 15,9 % Pori ,3 % Punkalaidun 2 9 1,2 % Rauma , % Sastamala , % Siikainen 1 459,6 % Säkylä ,8 % Ulvila ,3 % Yhteensä Varsinais-Suomi Väestö 218 Osuus viraston toimialueen väestöstä Aura 3 986,8 % Kaarina , % Kemiönsaari ,4 % Koski TL 2 341,5 % Kustavi 926,2 % Laitila ,8 % Lieto ,1 % Loimaa ,3 % Marttila 2 2,4 % Masku , % Mynämäki ,6 % Naantali , % Nousiainen , % Oripää 1 365,3 % Paimio ,3 % Parainen ,2 % Pyhäranta 2 28,4 % Pöytyä ,7 % Raisio ,1 % Rusko ,3 % Salo ,9 % Sauvo 2 999,6 % Somero ,8 % Taivassalo 1 663,3 % Turku , % Uusikaupunki ,3 % Vehmaa 2 285,5 % Yhteensä

74 Åland Väestö 218 Osuus viraston toimialueen väestöstä Brändö 447 1,5 % Eckerö 959 3,2 % Finström ,7 % Föglö 533 1,8 % Geta 57 1,7 % Hammarland ,3 % Jomala ,9 % Kumlinge 314 1,1 % Kökar 235,8 % Lemland ,8 % Lumparland 382 1,3 % Mariehamn ,5 % Saltvik ,2 % Sottunga 91,3 % Sund 1 3 3,5 % Vårdö 446 1,5 % Yhteensä

75 7. Ulosoton tilastokarttoja vuodelta 218 Karttakuvissa on esitetty uusimman tilastovuoden osalta eräitä keskeisiä ulosoton tilastotietoja suhteutettuna ulosottovirastojen toimialueiden asukaslukuihin. Muuttujia ovat asia- ja velallismäärät, ulosmittaukset ja realisoinnit sekä ulosoton perintätulos. Muuttujat on jaettu jokaisessa kuvassa aineiston perusteella kuuteen yhtä suureen luokkaan. Kartoissa kuntajako on vuodelta 217. Kunkin ulosottoviraston kunta on saanut arvoksi alueensa ulosottoviraston keskiarvon. Grafiikkatyökalu: Tilastokeskus, NComVA Statistics explorer version Vireille tulleet ja käsitellyt asiat asukasta kohden Ulosottoon vireille tulleet ja ulosotossa käsitellyt asiat on esitetty ylläolevissa karttakuvissa asukasta kohden. Vuonna 218 asioita tuli vireille asukasta kohden keskimäärin,59 kappaletta. Vaihteluväli oli,48,73 asiaa per asukas. Asioita käsiteltiin ulosotossa asukasta kohden keskimäärin,51 kappaletta. Käsiteltyjen asioiden määrä vaihteli,42 ja,61 välillä. 68

76 7.2. Velalliset ja uudet velalliset tuhatta asukasta kohden Ulosotossa vuoden aikana olleiden eri velallisten (luonnolliset henkilöt) ja uusien velallisten lukumäärät on esitetty ylläolevissa karttakuvissa tuhatta asukasta kohden. Vuonna 218 eri velallisia oli tuhatta asukasta kohden keskimäärin 1 kappaletta. Vaihteluväli oli velallista tuhatta asukasta kohden. Uusia velallisia oli ulosotossa tuhatta asukasta kohden keskimäärin 31 kappaletta. Uusien velallisten lukumäärä tuhatta asukasta kohden vaihteli 24 ja 51 välillä. 69

77 7.3. Ulosmittaukset ja toteutuneet realisoinnit tuhatta asukasta kohden Ulosotossa vuoden aikana tehtyjen ulosmittausten ja normaali- eli rooteliperinnässä toteutuneiden realisointien lukumäärät on esitetty ylläolevissa karttakuvissa tuhatta asukasta kohden. Vuonna 218 ulosmittauksia tehtiin tuhatta asukasta kohden keskimäärin 143 kappaletta. Vaihteluväli oli ulosmittausta tuhatta asukasta kohden. Normaaliperinnässä realisointeja toteutui tuhatta asukasta kohden keskimäärin,61 kappaletta. Toteutuneiden realisointien lukumäärä tuhatta asukasta kohden vaihteli,27 ja,86 välillä. 7

78 7.4. Perintätulos asukasta kohden Ulosoton perintätulos on esitetty ylläolevassa karttakuvassa asukasta kohden. Vuonna 218 ulosoton perintätulos oli asukasta kohden keskimäärin 198 euroa. Perintätulos asukasta kohden vaihteli 137 ja 364 euron välillä. 71