Harmaa talous majoitus- ja ravitsemisalalla Opetushallitus Hotelli-, ravintola- ja cateringalan koulutuspäivä 20.3.2013 Minna Immonen Länsi-Uudenmaan poliisilaitos
Majoitus- ja ravitsemisalan harmaan talouden kannalta tunnusomaisia piirteitä Lähde: Harmaa Hirvi Oy Yrityksiä on paljon, valtaosa niistä pieniä. Vuonna 2008 enintään 4 henkilöä työllistäviä yrityksiä oli 82 % eli 8.943 (yrityksiä kaikkiaan 10.923) Liikevaihdosta suuri osa on suurten ketjujen hallussa. Vuonna 2008 yli 250 henkilöä työllistävien 14 suurimman yritysten osuus alan liikevaihdosta oli 26,8 % Suuremmissa ravintoloissa ja hotelleissa paljon toimintoja on ulkoistettu Yrityskannan vaihtuvuus on suuri; toimintansa aloittaneita majoitus- ja ravitsemisalan yrityksiä on ollut 2000-luvulla vuosittain 1 400-1 600, eli noin 12-14 prosenttia vallitsevasta vuotuisesta yrityskannasta Arviolta 13 prosenttia toimialan yrityksistä oli vuonna 2008 Suomeen muuttaneiden yrittäjien hallinnassa Ravintola-alan yrityksistä runsaalla 8.000:lla on anniskelulupa Ravintola-ala kuuluu harmaan talouden riskialueina pidettyihin käteistoimialoihin, jolla suuri osa tulovirrasta tulee käteisenä yksityisasiakkailta
Anniskelulupien määrä 2001-2011 Anniskelulupaa 10 000 9 000 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 A-luvat: oikeus anniskella kaikkia alkoholijuomia B-luvat: enintään 22 % alkoholijuomat C-luvat: enintään 4,7 % käymisteitse valmistetut alkoholijuomat Anniskeluluvat yhteensä A- ja B-luvat C-luvat Lähde: THL; Valvira. 3 30.5.2012
Harmaan talouden esiintymismuotoja majoitus- ja ravitsemisalalla Harmaan talouden perusmuotona ravintoloissa on kirjanpitoon tulouttamatta jätetty myynti ja näistä tuloista maksetut pimeät palkat sekä omistajien peitellyt osingot Viranomaisvalvonnassa on havaittu jopa kokonaan verottajan rekistereistä puuttuvia tai toimimattomaksi ilmoittautuneita pubeja, pizzerioita ja keskiolutbaareja Kertakäyttöyritysten ja niihin liittyvän konkurssikeinottelun käyttö on yleistä, mihin viittaa myös toimialan yrityskannan suuri vaihtuvuus Henkilökunta ja esiintyjät on yhtiöitetty alihankintaketjuiksi, joissa vero- ja muut velvollisuudet laiminlyödään Erityisesti etnisissä ravintoloissa on todettu ulkomaisen työvoiman väärinkäyttöä ja jopa ihmiskaupan tunnusmerkit täyttäviä tilanteita Matkailualan yrityksissä käytetään paljon kausityövoimaa, esimerkiksi opiskelijoita, joiden kohdalla työnantajavelvollisuudet on laiminlyöty Epäilyjä rahanpesusta, laittomasti maahantuodun alkoholin myyntiä ja alkuperältään epämääräisten lihatuotteiden käyttöä
Harmaan talouden määrä tutkimusten mukaan Ravintola-ala on tutkimusten mukaan eräs harmaalle taloudelle alttiimmista toimialoista V. 2008 laskennalliset arvonlisäveromenetykset olivat 168 miljoonaa euroa Ilmoittamatta jätetyt arvonlisäverot vastaavat n. 600 miljoonan euron fiktiivistä liikevaihtoa Majoitus- ja ravitsemisalan tuotannosta laskennallisen piilotalouden arvo muodosti vuonna 2008 runsaan kymmenen prosenttia Laskennallinen piilotyöllisyys oli 13.700 henkilötyövuotta Työvoimatutkimuksen mukaiseen työllisen työvoiman määrään suhteutettuna toimialan laskennallinen piilotyöllisyys oli vajaa viidennes Eduskunnan tarkastusvaliokunnan teettämän, vuonna 2010 valmistuneen Suomen harmaata taloutta koskevan tutkimuksen yhteydessä tehtiin Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n jäsenyrityksille kysely, jossa pyydettiin heidän näkemyksiään harmaan talouden esiintymismuodoista, syistä, kehityksestä ja sen aiheuttamista kilpailuhaitoista
Majoitus- ja ravitsemisalan harmaan talouden ilmenemismuodot Yrityskysely 2009 Pimeän työvoiman käyttö 176 Kirjanpidon ohittava ruokamyynti 133 Kirjanpidon ohittava olut- ja muu alkoholimyynti 76 Konkurssikeinottelu Alkoholin myynti ilman anniskelulupaa yms. Starttirahojen yms. tukien väärinkäytökset Alipalkkaus ja muiden työelämän säädösten kierto Pimeät esiintymispalkkiot Järjestyksenpitoon yms. ulkoistukseen liittyvät väärinkäytökset Omistajien peitelty osingonjako 37 34 31 24 16 10 10 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 Pistettä
Majoitus- ja ravitsemisala; Harmaan talouden taustatekijät Yrityskysely 2009 Palkkakustannukset 123 Arvonlisävero 87 Koventunut kilpailu, ylikapasiteetti 68 Viranomaisvalvonnan vähyys Löyhä anniskelulupakäytäntö Löyhä liiketoimintakieltokäytäntö Kilpailun vääristymät Valmisteverot Työlainsäädäntö/työehtosopimukset Elinkeinotoimintaa rasittava byrokratia Väärinkäytöksiin houkutteleva puutteellinen lainsäädäntö Yleinen välinpitämätön asenneilmapiiri 37 34 33 32 27 26 24 22 21 0 20 40 60 80 100 120 140
Prosenttia Majoitus- ja ravitsemisala; Harmaan talouden kilpailua vääristävä vaikutus Yrityskysely 2009 40 35 30 34,7 36,8 25 20 17,9 15 10 8,4 5 0 Erittäin merkittävä Merkittävä Kohtalainen Melko vähäinen Erittäin vähäinen 2,1
Majoitus- ja ravitsemisala; Harmaan talouden kehitys 2000-luvulla Yrityskyselyt 2001, 2004 ja 2009
Ravintola-alan tehostettu valvontahanke vuosina 2003-2005 Verohallinto toteutti yhdessä useiden muiden viranomaisten kanssa vuosina 2003 2005 laajan ravintola-alan valvontahankkeen Verotarkastuksia suoritettiin valvontaprojektin puitteissa kaikkiaan 900 Yhteensä verohallinto paljasti harmaata taloutta noin 70 miljoonan euron edestä ja sen johdosta esitettiin maksuunpantaviksi lähes 30 miljoonan euron verot Tutkintapyyntöjä poliisille tehtiin 76 Lupaviranomaiset tekivät lähes 11.000 tarkastusta ja peruuttivat pysyvästi noin 280 anniskelulupaa. Määräaikaisia anniskeluluvan peruutuksia oli 240 Lupaviranomaisten (Sosiaali- ja terveysministeriön Tuotevalvontakeskus ja lääninhallitukset) toimenpitein suorituksia verohallinnolle tuli hankkeen aikana yhteensä 7,8 miljoonaa euroa ja verovelkamassa laski vuoden 2005 aikana kaikkien luvanhaltijoiden osalta 1.5 miljoonaa euroa Välittömästi valvontahankkeen jälkeen suoritettu tilastollinen tarkastelu osoitti, että anniskelutoimipaikkojen ravitsemismyynti kasvoi vuosina 2004-05 keskimääräistä enemmän verotarkastusten piirissä olleilla paikkakunnilla kuin niillä paikkakunnilla, jotka jäivät tarkastusten ulkopuolelle
Alkoholilakiin perustuva valvonta Alkoholilain noudattamista valvovat Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) sekä aluehallintovirastot Alkoholilain 44 :n mukaan ko. viranomaisilla on oikeus päästä tarkastamaan luvanhaltijan tiloja ja toimintaa ja saada valvonnan kannalta tarpeelliset tiedot ja asiakirjat Alkoholitarkastajien suorittama valvonta tuo tärkeän lisän harmaan talouden torjuntaan Anniskeluluvan haltijan valvontaa varten antamat, mm. henkilökuntaa ja myyntiä koskevat tiedot voivat antaa viitteitä harmaasta taloudesta, samoin alkoholitarkastajan paikan päällä tekemät havainnot Uhka anniskeluluvan peruuttamisesta on monessa tapauksessa saanut yrityksen hoitamaan verorästinsä Valvontaviranomaisilla ei kuitenkaan ole toimivaltuuksia valvoa sellaista elinkeinonharjoittajaa, jolla ei ole anniskelulupaa Ongelmaksi ovat osoittautuneet alkoholitarkastajien puuttuvat toimintavaltuudet silloin kun esimerkiksi pitopalveluyritys tai tilausravintola tarjoaa asiakkailleen mahdollisuuden järjestää itse alkoholitarjoilu yksityistilaisuuteen esimerkiksi Virosta salakuljetettuja juomia käyttäen Valvontaviranomaisilla on ollut myös vaikeuksia yrityksen tosiasiallisen omistajan selvittämisessä esimerkiksi omistajanvaihdoksen yhteydessä
Ravintola-alan harmaan talouden torjuntaa Ruotsissa Tyyppihyväksytyt kassakoneet Ravintola-alan harmaa talous on Ruotsissa saman suuruusluokan ongelma kuin Suomessa Ruotsin verohallinnon mukaan Joka vuosi Ruotsissa menetetään arviolta 20 miljardia kruunua (2,16 Mrd ) verotuloja harmaaseen talouteen majoitus- ja ravintola-alalla sekä muissa elinkeinoissa, joissa maksetaan käteisellä tai maksukorteilla. Verovilpin mahdollistaa se, että kaikkia myyntitapahtumia ei lyödä kassakoneeseen ja sen johdosta ns. pimeä myynti jää kokonaan kirjanpidon ulkopuolelle. Ruotsin verottaja teki vuoden 2009 aikana yllätystarkastuksen noin 500:aan yritykseen eri puolella Ruotsia. Kahviloita tarkastettiin 200 ja niistä löytyi käsiteltyjä kassakoneita 180 Vuonna 2010 tuli voimaan laki, joka velvoittaa yritykset, joiden kauppatapahtumat tapahtuvat käteisellä rahalla tai maksukortilla käyttämään hyväksyttyjä kassakoneita kaikissa myyntitapahtumissa Verohallinnon tilastot osoittavat tosin, että kirjanpidoissa ilmoitettu arvonlisäveron määrä ravintola-alalla on lisääntynyt 7 % vuoden 2010 aikana. Yleisesti vallitsevan mielipiteen mukaan Ruotsin käyttöönottama tyyppihyväksytyt kassakoneet vastaavat jopa 50% myynnin kohoamisesta 2010 alkaen
Ravintoloiden harmaan talouden torjuntaa Ruotsissa Henkilöstöpäiväkirja Ruotsissa astui voimaan 1.1.2007 Laki verovalvonnasta tietyillä aloilla (2006:575), mikä sisältää säännökset henkilöstöpäiväkirjan pitämisestä. Lain mukaan ravintola- ja kampaamoalalla on pidettävä työssä olevasta henkilökunnasta jatkuvaa päiväkohtaista luetteloa (personalliggare). Ravintoloilla tarkoitetaan myös kahviloita, pizzerioita, katukeittiöitä, pitopalveluyrityksiä, henkilöstöruokaloita ja noutoruokamyymälöitä. Lain ulkopuolelle jäävät ammatinharjoittajat ja ns. yhden miehen yhtiöt, joissa työskentelee vain yrittäjä itse, hänen puolisonsa tai alle 16-vuotiaat lapset. Päiväkirjaan tulee merkitä Yrityksen nimi ja yritystunnus Toimitiloissa työskentelevän henkilön nimi ja henkilötunnus Kellonajat milloin henkilökunnan vuorot alkavat ja päättyvät Mikäli päiväkirjassa on vakavia puutteita, sitä ei ole säilytetty säädettyä aikaa, sitä ei esitetä tarkastettavaksi tai sitä ei ole lainkaan pidetty, voidaan määrätä tarkastusmaksu 10 000 kruunua. Lisäksi voidaan määrätä tarkastusmaksu 2 000 kruunua jokaisesta työntekijästä, jota ei ole merkitty päiväkirjaan. Toistuvista virheistä maksu voidaan korottaa 20 000 kruunuun Ruotsin veroviranomaisten mukaan palkat ravintola-alalla ovat lisääntyneet v.2010 henkilöstöpäiväkirjan käyttöpakon seurauksena 1,5 miljardilla kruunulla. Työpaikkojen määrä on lisääntynyt 4 000-6 000:lla.
Esityksiä ravitsemisalan harmaan talouden torjunnan tehostamiseksi Suomessa Työ- ja elinkeinoministeriössä on vuosina 2011 2012 toiminut kaksi työryhmää, joissa on pohdittu keinoja ravitsemisalan harmaan talouden vähentämiseksi mm. Ruotsissa saatujen kokemusten pohjalta Viimeisin työryhmä hylkäsi raportissaan (TEM raportteja 3/2012) ehdotuksen tyyppihyväksyttyjen kassakoneiden käyttöpakosta katsoen, ettei siitä ole hyötyä harmaan talouden torjunnassa, jollei kassakonetta lainkaan käytetä. Sitä vastoin työryhmän mukaan harmaan talouden torjunnassa tulisi pikaisimmin puuttua myyntiin kokonaan ohi kassan ja kirjanpidon säätämällä elinkeinonharjoittajalle velvollisuus antaa kuitti. Työryhmän muistiosta ei käy ilmi, miten varmistetaan kuitin ja kirjanpidon välinen yhteys, jos tyyppihyväksyttyä kassakonetta ei käytetä Työryhmä esittää kuitenkin, että majoitus- ja ravitsemisalalla tehdään selvitys kassakoneiden manipuloinnista sekä mahdollisuuksista ja tarpeesta tehostaa työaikakirjanpitoa esimerkiksi ottamalla käyttöön henkilöstöpäiväkirja Työryhmä esittää myös käteisellä maksetun palkan kieltämistä. Palkan maksaminen käteisellä on ollut majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopimuksen mukaan mahdollista, mutta esimerkiksi rakennusalan työehtosopimuksessa kiellettyä Työryhmä ehdotti lisäksi mm. alkoholitarkastajien valvontaoikeuksien laajentamista myös niihin ravintoloihin, joilla ei ole alkoholilupaa sekä viranomaistoiminnan ja lupamenettelyn kehittämistä
Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n ohjeet siitä, miten tunnistat harmaan ravintolan Jos kuitti jäi saamatta, kaikki ei ole kunnossa. Kuitin vaatiminen on helpoin tapa huolehtia, että ostoksestasi jää jälki yrityksen kassavirtaan. Jatkuvasti huomattavan edullisesti tuotteitaan myyvä ravintola toimii luultavasti laittomasti. Esimerkiksi pizzaa ei voi koko ajan myydä alle kuuden euron. Hinnasta ei jää mitään yritystoiminnasta aiheutuvien kulujen (esim. verojen, lainakorkojen ja lyhennysten) maksamiseen. Raaka-aineiden osuus ravintola-annoksen hinnasta on vain reilut 30 prosenttia. Työvoimakulujen eli palkkojen ja työnantajamaksujen osuus pizzan myyntihinnasta on 36,5 prosenttia, arvonlisäveron 11,5 prosenttia, vuokran keskimäärin 9,5 prosenttia ja muiden kiinteiden kulujen 8,0 prosenttia. Harmaassa taloudessa toimiva ravintolayritys vaihtaa usein tiheästi nimeään, vaikka omistajat ja paikka säilyvät samoina. Ravintola-ala on tarkasti säädeltyä ja valvottua. Laittomat ravintolayritykset toimivat usein myös elintarvikevalvonnan ulkopuolella ja ilman tarvittavia lupia ja omavalvonta-järjestelmää. Yrityksissä saatetaan käyttää lisäksi laittomasti maahantuotuja raaka-aineita, joiden sisältöä ja laatua ei valvo kukaan. Harmaassa taloudessa toimivat ravintolayritykset maksavat työntekijöilleen usein palkkaa alle työehtosopimuksessa määritellyn minimitason. Työntekijät eivät myöskään saa ilta- ja sunnuntailisiä, ylityökorvauksia, sairausajan palkkaa, palkallisia lomia tai muita heille kuuluvia etuja
Kiitos mielenkiinnosta! Minna Immonen rikoskomisario Länsi-Uudenmaan poliisilaitos Talousrikostutkintayksikkö p. 071 8738 484 minna.immonen@poliisi.fi 16