Systeemisen muutoksen johtaminen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä. To Be or Wellbe, Oulu 27.9.2011 Sirkku Kivisaari, VTT



Samankaltaiset tiedostot
JUURRUTTAMINEN SYSTEEMISEN INNOVAATION KEHITTÄMISESSÄ Menetelmän historiaa ja laajennuksia

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Maisemamallin levittäminen kuntajohtamisen välineeksi

NodeHealth: Innovaatioiden haltuunotto ja diffuusio julkisyksityisissä terveyspalveluissa

ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS ALKAEN

Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Etelä- Savon valtuuskunta Helsinki, Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Sosiaaliset innovaatiot ja investoinnit Suomessa. Hannu Hämäläinen InnoSI, Kuntaliitto

Maisema-malli. yleisesittely. Nopea näköala parempaan palvelukokonaisuuteen

Talous ja työllisyys

Busy in Business. Juha Lehtonen

Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla

Uuden sukupolven organisaatio ja johtaminen -verkostohanke. Uusia johtamismalleja ja organisaatiorakenteita 2020-luvun haasteisiin

VÄESTÖMUUTOSTEN ENNAKKOTIETOJA KUNNITTAIN JA SEUTUKUNNITTAIN ETELÄ-SAVOSSA

Systeemisen innovaation rakentamisen haasteita Esimerkkinä liikuntaneuvontakäytäntöjen kehittäminen Päijät-Hämeessä

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

Liite 11: Seudullisesti tärkeä ELY-liikenne

Palveluseteli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistapana

Systeemisen innovaation polku sosiaali- ja terveydenhuollossa

Maaseudun palvelukeskukset maakunta ja SOTE Suomessa, case Etelä-Savo

VÄESTÖMUUTOSTEN ENNAKKOTIETOJA KUNNITTAIN JA SEUTUKUNNITTAIN ETELÄ-SAVOSSA

VÄESTÖMUUTOSTEN ENNAKKOTIETOJA KUNNITTAIN JA SEUTUKUNNITTAIN ETELÄ-SAVOSSA

Innovaatiot ja niiden johtaminen julkisella sektorilla

VÄESTÖMUUTOSTEN ENNAKKOTIETOJA KUNNITTAIN JA SEUTUKUNNITTAIN ETELÄ-SAVOSSA

Pohjois- ja Etelä-Savon kasvihuonekaasupäästölaskenta 2010

Etelä-Savon PYLL-tulokset

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Vaikuttavuusindikaattorit INKA-kaupungeissa. INKA-ohjelman kevätseminaari Vaasa Ville Valovirta

Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka: johdatus ryhmäkeskusteluun. Raimo Lovio Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Saate. Vastaanottaja: Median edustajat Pvm: Lähettäjä: Jaana Kokkonen Puhelin:

Saate. Vastaanottaja: Median edustajat Pvm: Lähettäjä: Jaana Kokkonen Puhelin:

Retkisatamaverkoston kehittäminen ja tulevaisuus Eeva Taimisto

Osaamisen kehittäminen uusissa sote-rakenteissa

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Kansallinen terveysarkisto (KanTa)

Etelä-Savon maakuntatilaisuus

Liikennealue // Nykyinen Waltti- Waltti Kunta // seutulipun yleiskausilipun *) kuntakausilipun **) Yhteysväli // hinta hinta hinta

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Tekes hankkeet Pohjois-Pohjanmaalla Hyvinvoinnin ja Terveyden näkökulmasta

PSK:n kevätseminaari Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea

Hallinnoijana Rajupusu Leader ry

MITEN RAHOITTAA HYVÄ HANKE? KIRSI KARJALAINEN ASIANTUNTIJA, HANKERAHOITUS KUOPIO

Seuraamme kaupungin väestön määrän kehitystä kuukausittain. Tähän kuuluu myös luonnollinen väestökehitys (kuolleet ja syntyneet) sekä maahanmuutto.

ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin ensihoitopalvelun palvelutasopäätös alkaen

Seuraamme kaupungin väestön määrän kehitystä kuukausittain. Tähän kuuluu myös luonnollinen väestökehitys (kuolleet ja syntyneet) sekä maahanmuutto.

Etelä-Savon kuntatalouden kipupisteitä

Tiedolla johtamisen, ohjauksen ja valvonnan valtakunnallinen kehittäminen. Erityisasiantuntija Mikko Huovila STM OHO DITI

Mikkelin kaupungin asukasluvut, työttömyysprosentit, työnhakijoiden lukumäärät sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin kuukausittain

Sosiaali-ja terveydenhuollon palvelurakenteet

Seuraamme kaupungin väestön määrän kehitystä kuukausittain. Tähän kuuluu myös luonnollinen väestökehitys (kuolleet ja syntyneet) sekä maahanmuutto.

Kuukausikatsaus tammi-toukokuu 2019

Sosiaali- ja terveydenhuollon systeemisen innovaation johtaminen

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2017

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille

Miten valtio tukee sotekehittämistä. tulevaisuudessa. Taina Mäntyranta STM terveyspalveluryhmä

HYVINVOINTI OSANA KUNNAN SUUNNITTELUA JA PÄÄTÖKSENTEKOA Sähköinen hyvinvointikertomus ja vaikutusten ennakkoarviointi

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016

Kuukausikatsaus tammi-heinäkuu 2019

Taltioni. Digitaalisten terveyspalvelujen ekosysteemi. #Taltioni

Tulevaisuuden maakuntamalli ja valinnanvapaus harvaan asutulla maaseudulla. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2017

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Asmo Honkanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Kansallisen innovaatiostrategian linjaukset. Petri Peltonen TEM / INNO

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016

Kohti huomisen sosiaali ja terveydenhuoltoa. LähiTapiolan Veroilla ja varoilla seminaari Mikko Kosonen, yliasiamies

Torstai Mikkeli

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM Copyright Tekes

SOTE-tuotantohanke ja miten se vaikuttaa strategian jatkovalmisteluun

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2017

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella

VAIKUTTAVUUSARVIOINNIN HAASTEET

Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi. Terveyspalvelujen käsikirja

El. Etelä-Savon piirin piirihallitus v jäseniä yhteensä

Tekes riskirahoittajana -

HOITOTYÖN STRATEGIA Työryhmä

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Toimintasuunnitelma 2012

Käytettävyydestä bisnestä: Tutkimuksesta tuotekehityksen kilpailutekijäksi

#innovaativat julkiset hankinnat. Ilona Lundström

Julkisen sektorin innovaatiot ja innovaatiotoiminta

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Varhaiskasvatussuunnitelma johtamisen välineenä

ETELÄ-SAVON JÄRJESTÖKYSELYN 2018 KESKEISIMPIÄ TULOKSIA

Sapuska kansainvälistä liiketoimintaa

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

ETELÄ-SAVON VALMIUSSUNNITTELU. Tuomo Halmeslahti Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät , Tampere

Käytäntöjen kehittämisen, mallintamisen ja arvioinnin REA-työkalu

Maakuntauudistus ja hyvinvointi. Kunta-alan hyvinvointiseminaari Antti Kuopila Erityisasiantuntija

Mikkelin kaupungin keskeiset asukasluvut, työttömyysprosentit, avoimet työpaikat sekä työmarkkinatuen vertailu 11 kaupunkiin Hallintopalvelut 2016

Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija ,

kehitä johtamista Iso-Syöte Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

TechnoGrowth Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

MIKKELIN KAUPUNGIN KESKEISET TYÖTTÖMYYSPROSENTIT 15 KUUKAUDEN AIKAJANALLA

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat

Transkriptio:

Systeemisen muutoksen johtaminen sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä To Be or Wellbe, Oulu 27.9.2011 Sirkku Kivisaari, VTT

2 Jäsennys 1. Systeemisten innovaatioiden tarve 2. Monitasoinen näkökulma muutokseen: esimerkkitapaus 3. Mitä muutoksen johtamisesta on opittu

3 Terveydenhuollon trendejä ja muutosajureita Th-järjestelmän trendit Kustannusten hallinta (vaikuttavuus, laatu, tuottavuus, tasa-arvo) Terveysjatkumo Markkinatrendit Markkinoiden kasvu kansantulon kasvaessa Uudet kasvavat markkinat Sääntely Teknologiset trendit Laitteista palveluihin Jokapaikan tietotekniikka Standardit, tietojen yhteiskäyttö Yhteiskunnalliset trendit Väestön ikääntyminen Elämäntyylit Terveystietoisuus Terveyspalvelujen kansainvälinen kauppa Parhaat käytännöt & Näyttöpohjainen lääketiede Terveysteknologioiden arviointi Uudet liiketoimintamallit Insinööri- ja biotieteiden konvergenssi Kansallinen yhteiskäyttöinen potilaskertomus Kuluttajaliike Valtauttaminen, vertaistuki, vertaisryhmät Systeemiset innovaatiot Liiketoimintamahdollisuudet Kestävä sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmä Lähde: Saranummi, mukaeltu

4 Systeeminen innovaatio Organisatoriset Organisatoriset innovaatiot innovaatiot Systeeminen innovaatio Palvelu-/ Palvelu-/ prosessiinnovaatiot prosessiinnovaatiot Verkosto- Verkosto-jaja arvoketjuinnovaatiot arvoketjuinnovaatiot Teknologiset Teknologiset innovaatiot innovaatiot

5 Innovaation yhteiskunnallinen laadukkuus syntyy yhteistyön tuloksena Kehittäjät Siirrettävyys Parhaat käytännöt Kehityskustannukset Sopivuus eri organisaatioiden vaatimuksiin Tuottajat Palvelun edistyksellisyys Henkilöstön hyvinvointi Tuotanto- ja jakelukustannukset Sopivuus tuotanto- ja jakelujärjestelmään Innovaation yhteiskunnallinen laatu Käyttäjät Terveysarvo Käytettävyys Osto- ja käyttökustannukset Sopivuus käyttöympäristöön Yhteiskunnalliset toimijat Olennaisuus, laaja-alaisuus Normien mukaisuus Ulkoiskustannukset Sopivuus yhteiskuntarakenteisiin

6 Monitasoinen muutoksen malli (Geels 2002 mukaeltu) Toimintaympäristö Vallitseva sosiaali- ja terveyden huollon järjestelmä Käyttäjien tarpeet Tiede Politiikka Kulttuuri Palvelut ja teknologia Paikalliset kokeilut Aika

7 Esimerkkitapaus: Raision mallin tie paikallisesta kokeilusta valtakunnalliseen käyttöön

8 Raision mallista uusi johtamismalli kuntien palvelurakenteen muutokseen 16000000 14000000 12000000 10000000 8000000 6000000 4000000 2000000 ESH Hoito ja hoiva Vastaanotto Hammashuolto Maisemamalli on johtamisinnovaatio Analyysi-, suunnittelu- ja seurantatyökalu, jolla voidaan vertailla oman kunnan palvelujen kustannuksia ja laatua toisten kuntien toimintaan tunnistaa ongelmat kunnan palvelurakenteessa, suunnitella muutokset, ja seurata muutoksen toteutumista 0 Mikkeli Pieksämäki Mäntyharju Kangasniemi Puumala Ristiina Hirvensalmi Pertunmaa Suomenniemi Varkaus Juva Joroinen

9 Oppimisen polku maisemamallin tapauksessa Toimintaympäristö Väestön ikääntyminen Kiristynyt talous Vallitseva sosiaali- ja terveyden huollon järjestelmä Käyttäjien tarpeet Tiede Politiikka Kulttuuri Uusi th-laki Paras-hanke Sitran th-ohjelma Tekesin sote-ohjelma Palvelut ja teknologia Vallitsevan järjestelmän ongelmia Paikalliset kokeilut Maisemamalli pysyvään käyttöön 50 kuntaan, yli 100 kunnassa vertaisarviointi Ensimmäiset vertaisarvioinnit 11 kunnassa Muutoksen esteitä Oppimishaasteita Raision kaupunki Aika

10 Systeemisen muutoksen johtamisen haasteita Johtamisessa on kysymys samanaikaisesti innovaation kehittämisestä, käytäntöön viemisestä ja levittämisestä Nämä ovat toinen toisiinsa kietoutuneita prosesseja, eivät toisiaan seuraavia vaiheita. On rakennettava jatkuvasti uudistuva kehittäjien verkosto, jonka kokoonpano heijastaa eri näkökulmia muutokseen Verkostossa tarvitaan tyypillisesti julkisia, yksityisiä ja kolmannen sektorin toimijoita Johtaminen luonteeltaan jaettua neuvottelevaa, erilaisten toimijoiden verkostossa Ratkaistavan ongelman yhteinen määrittely

11 Innovaation levittämisen muutosagentit Organisaatioiden sisäiset muutosagentit Erityisesti aluksi tarvitaan innovaation ja käyttöönottoympäristön vastavuoroista sopeuttamista. Siksi myös käyttöönottavassa organisaatiossa tarvitaan muutosagentti. Hybriditoimijat Visionäärisiä toimijoita, jotka edistävät innovaatioprosessia luomalla yhteyksiä paikallisten kokeilujen ja vallitsevan sosiaali- ja terveysjärjestelmän prosessien välille.

12 Innovaation yhteiskunnallinen laadukkuus syntyy yhteistyön tuloksena