Sivu 1/15 Tilaaja: Hattulan kunta 13880 HATTULA Hanke: Opinkuja 1 13720 Parola KOKONAISSUUNNITTELU
Sivu 2/15 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1. LVI-TEKNISET SUUNNITTELUPERUSTEET... 3 1.1 Yleistä... 3 1.2 Ilmanvaihto... 3 1.3 Jäähdytyslaitteet... 4 1.4 Vesi ja viemäri... 4 1.5 Alkusammutuslaitteet... 5 1.6 Lämmitys... 6 1.7 Putkieristykset... 6 1.8 Ulkopuoliset putkistot... 6 1.9 Automatiikka... 7 2. RAKENNUSAUTOMAATIOLAITTEET... 7 3. SÄHKÖTEKNIIKKA... 8 3.1 Sähkön pääjakelujärjestelmä... 8 3.2 Asennusreitit... 9 3.3 Pistorasiat... 10 3.4 Valaistus... 10 3.4.1 Sisävalaistus... 10 3.4.2 Ulkovalaistus... 11 3.4.3 Merkkivalaistus... 11 3.5 Sähkölämmitysjärjestelmät... 11 3.6 Tietojärjestelmät... 11 3.7 Kojeistojen sähköistys... 13 4. TURVAJÄRJESTELMÄT... 13 4.1 Sähkölukitusjärjestelmä... 13 4.2 Rikosilmoitinjärjestelmä... 13 4.3 Kulunvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmä... 13 4.4 Videovalvontajärjestelmä... 14 4.5 Paloilmoitinjärjestelmä... 14 4.6 Mekaaninen lukitus... 15 5. DOKUMENTOINTI... 15
1. LVI-TEKNISET SUUNNITTELUPERUSTEET TALOTEKNIIKAN SUUNNITTELUOHJE Sivu 3/15 1.1 Yleistä LVI-järjestelmät toteutetaan talotekniikka RYL 2002 mukaisesti sekä sisäasiainministeriön rakentamismääräyskokoelman ohjeita C1, C2, C3, D1, D2, D3 noudattaen. Sisäilmaston suunnitteluarvoina käytetään: Sisäilmaluokka S2 ja puhtausluokka P2. Rakennustuotteiden tulee olla CE-merkittyjä, tyyppihyväksyntämerkinnällä varmistettuja. 1.2 Ilmanvaihto Rakennus varustetaan koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmällä, joilla pyritään saavuttamaan sisäilmastoluokan S2-S3 seuraavasti: Ilmanlaatu S2, huonelämpötila S3 ja äänitaso S3 sekä puhtausluokan tavoitearvo P2. Tilakohtaiset ilmamäärät Sisäasiainministeriön rakentamismääräyskokoelman D2 ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Liikuntahallin ilmamäärissä huomioidaan juhlasalikäyttö. Ilmastointikoneiden ominaistehon tarve saa korkeitaan olla 1,5 kw / m3/s. Ilmamäärät suunnitellaan henkilömääräperusteisen mitoituksen mukaan. Ilmanvaihtokojeet ovat tehdasvalmisteisia koteloituja tulo- ja poistoilmakoneita, joissa on suojaus, lämmitys ja lämmön talteenotto. Tulo- ja poistoilmapuhaltimet varustetaan taajuusmuuttajilla. Lisäksi kaikkiin IV-kojeisiin asennetaan tehdasvalmisteiset äänenvaimentimet (materiaali Dragon). Luokkatiloihin asennetaan tulo- ja poistokanaviin ilmamääräsäätimet, joita ohjataan läsnäoloanturein. Liikuntahallin tulo- ja poistoilmakanavat varustetaan moottorisulkupellein liikuntahallin ilmamäärän saattamiseksi liikuntahallin käyttötarkoituksen mukaiseksi. Tuloilman sisäänpuhallus toteutetaan pääsääntöisesti kattohajoittajien avulla, jotka varustetaan säädettävillä paineentasauslaatikoilla. Tuloilman virtausnopeus saa oleskelualueella olla korkeintaan 0,2 m/s. Poistoilmaventtiilit ovat pääosin yhteiskanavaventtiileitä. Keittiö varustetaan tehdasvalmisteisin RST-huuvin mallia Jeven Oy. Jäteilma johdetaan ulospuhallushajoittajien kautta vesikatolle.
Sivu 4/15 Palopellit varustetaan mikrokytkimillä ja liitetään palopeltikeskukseen. Teknisen työn tilat varustetaan alakoulukäyttöön tarkoitetuin työstökonein. Työstökoneet varustetaan määräysten mukaisin kohdepoisto- ja ilmanvaihtolaittein mallia Ourex Oy. Käsityöluokan laitteet varustetaan tekstiilin pölynpoistolaittein mallia Ourex Oy. Rakennuksen alapohja (radon) varustetaan koneellisella poistoilmanvaihdolla. Väestönsuojan kriisiajan IV-laitteet S1-luokan mukaisesti. Kanavat, jotka sijoitetaan kylmään tilaan varustetaan minimissään 100 mm lämpö/paloeristeellä. Teknisissä tiloissa ilma poistetaan termostaattiohjatuilla kanavapuhaltimilla. Korvausilma tuotetaan suodatettuna. 1.3 Jäähdytyslaitteet Kohteeseen ei asenneta lvi-teknisiä jäähdytyslaitteita. 1.4 Vesi ja viemäri Tilat liitetään Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy:n vesijohtoverkostoon päävesimittarin jälkeen lämmönjakohuoneessa. Kaikki jätevedet johdetaan tonttiviemärein Hämeenlinnan Seudun Vesi OY:n viemäriverkostoon. Kaikki hule- ja sadevedet johdetaan pihalle toteutettavien hule- ja sadeveden keruukaivojen kautta sadevesiviemärein hulevesiverkostoon. LVI -suunnittelija laatii hulevesisuunnitelman hule- ja sadevesien pääpurkuojaan saakka. Mikäli rakentaminen edellyttää jäte- ja sadevesipumppaamon sijoittamista tontille, kuuluu niiden suunnittelu toimeksiantoon. Rakennuksen kattovedet johdetaan rännikaivojen kautta hulevesiverkostoon. Kylmä- ja lämmin käyttövesi johdetaan koulu-, esiopetus- ja lämmönjakohuoneesta. Rakennuksen sisäpuoliset vesijohtorungot tehdään komposiitti- tai kupariputkista. Osastoittain runkolinjoista asennettavat vesijohdot varustetaan sulkuventtiileillä ja jakotukeilla. Jakotukit asennetaan järjestelmätoimittajan jakotukkikaappeihin. Kytkentävesijohdot vesijohtokalusteille ovat muoviputkea asennettuina yhtenäisiin suojaputkiin. Näkyviin jäävät kytkentäjohdot ovat kromattua kupariputkea. Suunnittelussa on huomioitava, että vesijohdot ovat helposti vaihdettavissa ja mahdolliset vesijohtojen vuodot tulevat esille. Sekoittajina käytetään sähköisiä hanoja seuraavasti: ruokasali terveydenhoitajan vastaanottohuone sosiaalitilat
Sivu 5/15 pesuhuoneet kaikki wc:t inva-wc:t Kaikkien wc-tilojen kosketusvapaat sekoittajat varustetaan bide -hanoilla. Kosketusvapaiden hanojen lämmönsäätö on oltava altaan alla, ei hanassa. Letkuliitinsekoittajat varustetaan pikaliittimin, letkutelinein ja tarkoitukseen riittävän pitkillä letkuilla. Kuraeteisiin asennetaan sekoittajat varustettuna suihkuletkulla ja kuraharjalla. Kaikille pyykin- ja astianpesukoneille asennetaan sulkuventtiiliryhmät käyttökorkeudelle. Rakennuksen sisäpuoliset viemärit tehdään muovi- valurauta- ja haponkestävistä (keittiö) viemäriputkista muhviliitoksin. Väestönsuojan viemärit tehdään määräysten mukaisesti esim. valurautaviemäristä. Pohjaviemäriin asennetaan määräysten mukaiset puhdistusputket ja viemäriverkostot tuuletetaan vesikatolle. Kaikki wc-tilat, kuraeteiset, iv-konehuoneet ja lämmönjakohuone ja vastaavat tilat varustetaan lattiakaivoilla. Käsityöpaja varustetaan kalusteeseen asennettavalla kipsinerottimella ja lattiakaivolla. Kuraeteisten lattioihin asennetaan kura-altaat ja hiekanerottimet. Altaiden vedet viemäröidään edellä mainittuihin hiekanerotuskaivoihin. Siivouskomeroihin asennetaan myös hiekanerottimet ja kuivauspatterit. Ilmanvaihtokojeiden ja kammioiden ym. kondenssivedet viemäröidään lattiakaivoihin. Rakennuksen koulun osan alapohjat tulee toteuttaa tuulettuvina ryömintätilaisina, mikäli mahdollista. Mahdollisesti tarvittava radonin lisätuuletus tulee toteuttaa erillisenä putkistona joka johdetaan rakennuksen vesikatolle. Vesijohtokalusteet ovat esim. mallia IDO Oy, Trevi, väriltään valkoisia. Kohteessa ei käytetä lasten matalia wc-istuimia. WC-istuimet esim. mallia IDO Oy. Hanat ovat esim. mallia Oras Oy. Ulkovesipostit ovat, esim. mallia Oras Oy. Kaatoaltaat ovat esim. mallia Kavika Oy. Vesipostit esim. Oras Oy. Lattiakaivot ja erottimet ovat esim. mallia Uponor Oy, Jalosteel Oy ja Kavika Oy. 1.5 Alkusammutuslaitteet Kohteeseen asennetaan alkusammutuslaitteet viranomaisten määräysten mukaisesti.
Sivu 6/15 1.6 Lämmitys Rakennus varustetaan vesikiertoisella lattialämmityksellä, huonekohtaisella termostaattisäädöllä varustettuna. Sosiaalitiloissa lattialämmitys ilman huonetermostaatteja. Jakotukkikaapit sijoitetaan rakenteiden sisään. Lattialämmitysputkina käytetään happidiffuusio suojattuja muoviputkia. Ilmanvaihtokojeiden lämmityspatterit varustetaan lämmityksen alakeskuksilla. Tuulikaapit ja kuraeteiset varustetaan vesikiertoisin kiertoilmapuhaltimin. Vaihtoehto A Rakennus lämmitetään maalämmityksellä. Maalämmön suunnitelmassa tulee esittää tilaajalle lämmityksen tarvitsema huipputeho ja vuosittainen energiankulutus. Maalämmön tulee tuottaa 90 95 % lämmitystehosta. Lämpökaivokapasiteetin tulee vastata lämmitystehoa. Irtomaakerros 2-5 m, lämpökaivojen väli 20 m. Vinoporauksessa yläpäiden minietäisyys 5 m. Lämpökaivojen rakenteen tulee täyttää SYKE Energiakaivo 2013 ohjeet. Lämmön keräysputkina käytetään polyeteeniputkea (PE 40 x 2,4). Lämmön kehitysliuoksena käytetään NATURET-liuosta (-17 oc). Lämmön keruujärjestelmälle tulee antaa 5 vuoden takuu. Maalämpöjärjestelmän toimittajan tulee antaa tilaajalle toteutuskuvaus. Maalämpöjärjestelmän lämpökertoimen tulee olla vähintään 3.2. Lämpökeskuslaitteille tulee antaa 2 vuoden takuu. Vaihtoehto B Rakennus lämmitetään maakaasulla. Maakaasukattilalla tuotetaan lämpö lattialämmitykseen, IV-kojeille, kiertoilmapuhaltimille ja käyttöveteen. Käyttöveden lämmitystä varten asennetaan käyttövedenvaraaja. 1.7 Putkieristykset Vesi- ja lämpöjohdot sekä viemärit eristetään Talotekniikka RYL 02 LVI-rakentamisen yleiset laatuvaatimukset, mukaisesti sekä palomääräyksiä noudattaen. 1.8 Ulkopuoliset putkistot Kylmän veden tonttivesijohto johdetaan lämmönjakohuoneeseen kadulta. Rakennuksen alla tonttivesijohto asennetaan yhtenäiseen suojaputkeen. Kaikki uudisrakennuksen jätevedet viemäröidään ja johdetaan koulun tontin rajalla olevaan jäteveden tonttiviemäriin. Tarvittaessa tehdään uusia liitoksia HS-vesi Oy katuviemäreihin.
Sivu 7/15 Jätevesilinjaan asennetaan tarkastuskaivoja Suomen rakentamismääräyskokoelman D1 määräysten mukaisesti. Keittiön jätevedet tulee viemäröidä rasvanerotinkaivon kautta jätevesiverkostoon. Tarvittaessa jätevedet pumpataan, mikäli viettoviemäröinti ei onnistu padotuskorkeuksien osalta. Kaikki katto- ja perusvedet sekä tontin pintavedet johdetaan pihalle toteutettavien hule- ja sadeveden keruukaivojen kautta sadevesiviemärein hulevesiverkostoon. LVI - suunnittelija laatii hulevesisuunnitelman hule- ja sadevesien pääpurkuojaan saakka ja toteuttaa suunnitelman mukaisen hulevesijärjestelmän. Piha- ja paikoitusalue varustetaan ritiläkannellisilla sadevesikaivoilla siten, että koko alue voidaan tarkoituksen mukaisesti viemäröidä hulevesiverkostoon. Rakennuksen kattovedet viemäröidään myös hulevesiverkostoon. Rakennuksen perustukset varustetaan salaojilla ja ne johdetaan muoviseen perusvesikaivoon. Perusvesikaivo viemäröidään hulevesiverkostoon. Hule(sade)vesilinjaan asennetaan tarkastuskaivoja Suomen rakentamismääräyskokoelman D1 määräysten mukaisesti. Tarvittaessa perus- ja sadevedet pumpataan, mikäli viettoviemäröinti ei onnistu padotuskorkeuksien osalta. Tontilla mahdollisesti olevat vanhat tarpeettomaksi jäävät vesi- ja lämpökanavat puretaan 1.9 Automatiikka Sade- ja perusvesikaivot esim. Uponor Oy. Tarkastuskaivot esim. Uponor Oy. Kiinteistö varustetaan DDC-järjestelmällä jossa on graafinen käyttöliittymä. Valvonta-alakeskuksia sijoitetaan IV-konehuoneisiin ja lämmönjakohuoneeseen. DDCjärjestelmään liitetään myös sähköiset ohjaus- ja hälytyspisteet sekä energiankulutusmittaukset. Valvonta-alakeskukset liitetään Hattulan kunnan keskitettyyn valvontaan. 2. RAKENNUSAUTOMAATIOLAITTEET Rakennuksen lämmityksen- ilmanvaihdon- ja lämpimän käyttöveden lämmityslaitteet varustetaan mikroprosessoripohjaisilla säätö- ja valvontalaitteilla. Lisäksi niihin liitetään kaikki muut erillishälytykset ja ohjaukset, mm erottimien hälytykset ja lämpötilamittaukset. Valvonta-alakeskus asennetaan iv-konehuoneeseen. Valvonta-alakeskus liitetään Hattulan kunnan keskitettyyn valvontaan.
Rakennusautomaatiolaitteet esim. Computec Oy. TALOTEKNIIKAN SUUNNITTELUOHJE Sivu 8/15 Kaikki ulkolämpötilaan ja kellonaikaan sidotut ohjaukset tehdään taloautomatiikasta. Taloautomatiikan käyttötoimenpiteet ja ohjaukset tulee voida suorittaa kohteen valvomotilasta Valvomoyhteys tulee toteuttaa laajakaista yhteyksisenä. Pumppuihin tai puhaltimiin integroituja taajuusmuuttajia ei hyväksytä. Taajuusmuuttajat sijoitetaan keskitetysti iv-konehuoneen seinälle. Seuraavilta sähkölaitteilta viedään hälytykset automatiikkaan: Rikosilmoitus huolto Rikosilmoitus murto Paloilmoitin huolto Paloilmoitin palo Kameravalvonta huolto Poistumistievalaistus huolto Seuraaville sähkölaitteille viedään ohjaus automatiikasta: Rikosilmoitus Sähkölukitus 1 Sähkölukitus 2 Sulanapito 1 Sulanapito 2 Ulkovalaistus 1 Ulkovalaistus 2 Seuraavilta laitteilta viedään määrämittaus automatiikkaan: Piha-alueen sähkömittari 3. SÄHKÖTEKNIIKKA Työssä noudatetaan standardia SFS 6000 sekä siihen rakennushetkellä tehtyjä muutoksia ja lisäyksiä. Lisäohjeistuksia löytyy ST-käsikirjasta. Asennustyön tulee luovutushetkellä täyttää kaikki viranomaisvaatimukset ja voimassa olevat standardit Rakennuksen energialuokan vaatimukset tulee huomioida sähkösuunnittelussa. Ennen töiden aloittamista suunnitelmat tulee hyväksyttää tilaajalla. 3.1 Sähkön pääjakelujärjestelmä Kiinteistö liitetään Elenia Oy:n sähköverkkoon. Liittymän koko varmistetaan laskelmalla. Energiamittaus jaetaan kahteen osaan.
Sivu 9/15 1.koulu 2.liikuntahalli Sähköpääkeskushuone on sijoitettava keskeiselle paikalle rakennusta niin että eri keskuksien väliset nousujohdot voidaan asentaa mahdollisimman lyhyinä. Pää-ja nousukeskus hankitaan kevytkenno -rakenteisina. Pääkeskuksen oletettu nimellisvirta on 630A. Talojohdon pituus määräytyy kunhan sähköyhtiö valmistelee jakoverkon sijainnit. Kaapelit 3kpl AXMK4x185S. Ryhmäkeskukset ovat rakenteeltaan kehikkokeskuksia. VSS-tilan keskus IP34. Koulutiloissa keskukset asennetaan sähkökeskuskomeroihin. Ryhmäkeskukset asennetaan seuraaviin tiloihin. Tarvittaessa voidaan lisätä. liikuntahalli keittiö,ruokala koulu 1 ja 2 krs iv-huone lämmönjakohuone vss-tila liikuntapihalle katujakokaappi autolämmityspaikkoja ja valaistusta varten (koulun mittaus) Pääjohdot asennetaan putkitettuina maahan ja nousujohdot samoin tai hyllyasennuksena. Maadoitukset standardin mukaisena. perusmaadoitus perustuksien alle putkistojen, kaapelihyllyjen ja kaikki sähköä johtavat johtokanavat telejärjestelmien laitekaapit rakennuksen teräsrakenteet, runko, lattiaraudoitus Maadoituskisko asennetaan pääkeskushuoneeseen. Alakiskot asennetaan iv-ja lj-huoneeseen. Rakennuksen pääkeskuksen yhteyteen asennetaan automaattikompensointi. Valaisimet HF laittein. 3.2 Asennusreitit Rakennukseen asennetaan kaapeliarinat nousujohtojen ja telerunkokaapelien asentamista varten. Johtotiet on mitoitettava niin että niihin jää tilaa myöhempiä lisäyksiä varten.
Sivu 10/15 Kattojen alaslaskuissa on huolehdittava huoltoluukkujen riittävyydestä. Paloalueen rajalla hyllyt päätetään seinäpintaan ja läpimenoon käytetään palokatkotiivistelaippoja. Asennusreittijärjestelyt on laadittava yhteistyössä LVI-urakoitsijoiden kanssa. Hyllyt teräspienahyllyjä missä käytetään tehdasvalmisteisia kulmia ja mutkia. Johtokanavat muovirakenteisia, valkoisia. Kanavia käytetään harkitusti kohteissa missä ne ovat näkyvillä paikoilla. 3.3 Pistorasiat Koulun ryhmä- ja luokkatiloissa tai vastaaviin asennetaan 2-osainen pistorasia alkavaa 5 seinämetriä kohden. Käytäville kaksiosainen pistorasia 10 m välein. Jokaiseen huonetilaan asennetaan vähintään yksi pistorasia. (siivous,tms.) Jokaisen kiinteän työtason yläpuolelle asennetaan vähintään yksi kaksiosainen pistorasia. Asennettavien kalusteiden peitelevyineen on oltava saman valmistajan sarjaa. Kaikki pistorasiat sulkulaittein varustettuja. Telepisteiden yhteyteen asennetaan yksi kaksiosainen pistorasia ja yksi 3 -osainen ns. eurorasia. Ryhmäkeskustiloihin asennetaan 1 kpl 5x16A pistorasia ja yksi kaksiosainen pistorasia. Pääkeskushuoneeseen ja liikuntatilan RK:n viereen edellisten lisäksi myös 1 kpl 5x16A Autolämmitysrasioita asennetaan paikoitusalueelle 20 kpl (40 autolle). Varustus/ kotelo, 2kpl kello, yhteinen vikavirtasuoja, 2 kpl sulake, avainlukitus. Pihalle katujakokaappiin asennetaan 1 kpl pistorasia 1x16A ja 1kpl pistorasia 5x16A 3.4 Valaistus 3.4.1 Sisävalaistus Yleisvalaistuksessa tulee kiinnittää huomiota häikäisemättömyyteen. Koulutiloissa valaisimina alaslaskun listoitukseen ripustettavat led-paneelit. Käytävätiloissa valaistus jaetaan kahteen syttymisryhmään, painonappiohjaus. Käytävillä ja ruokailutilassa käytetään led-paneli -valaisimia. Varastojen ja aputilojen valaistusta ohjataan liiketunnistimilla. Koulun oppimistiloissa ohjaukset painonapeilla toimivilla himmennyksillä. Ruokailutilassa valaistus jaetaan kolmeen syttymisryhmään. Valaistusvaatimukset koulutilastandardien mukaisesti. Em UGRl
Sivu 11/15 Luokat 500 19 toimistot 500 19 käytävät 300 22 keittiö 500 22 varastot 200 25 liikuntahalli 750 22 Liikuntahallin valaisimet mallia urheilutila asennetaan kattoon. Valaistus jaetaan kolmeen syttymisryhmään ja varustetaan painonappihimmennyksellä. Ohjaus oltava hoidettavissa molemmin puolin hallia. Liikuntatilaa käytetään myös juhla -ja näytelmätilana. Näyttämövalaistusta korostamaan hankitaan sähkötoiminen valaisinpuomi (katosta laskettava), mihin 6 kpl himmennettäviä valonheittimiä. Liikuntatilan peliverkkojen ja telineiden ohjaukset hoidetaan kalusteluettelon mukaisesti sähköisesti. Huomioitava sähkösuunnitelmassa. 3.4.2 Ulkovalaistus Kulkutiet, ulkopelialue ja pysäköintialue valaistaan pylväsvalaisimilla, valolähde LED. Valaisimien valonjako korostetaan alaspäin. Pihasuunnitelma on pohjana valopylväiden sijoittamiselle niin että turvallisuus on etusijalla. Valaistus liitetään alueen jakokaapille ja ohjaus taloautomatiikkaan. Valopylväitä asennetaan yksi kpl/300m2 kohden. Kulkutiet valaisin noin 25m välein. Sisäänkäyntien ja katoksien yhteyteen sijoitetaan valaisimet. Kaikkien ulkovalaisimien oltava vandaaliluokiteltuja. 3.4.3 Merkkivalaistus Rakennukseen asennetaan merkki- ja turvavalaistusjärjestelmä. Merkkivalaistuksen laitehälytys liitetään kiinteistövalvontaan. 3.5 Sähkölämmitysjärjestelmät Rakennuksen syöksytorvet ja rännit varustetaan rännikaivoon ulottuvilla sulanapitokaapeleilla. Sulanapitoa ohjataan taloautomatiikasta. 3.6 Tietojärjestelmät Rakennukseen asennetaan yleiskaapelointiverkko ja antenniverkko noudattaen viestintäviraston viimeisiä ohjeita ja määräyksiä.
Sivu 12/15 Yleiskaapelointi Kaapelointi on sähköisesti suojaamatonta rakennetta, cat6. Rasiointi 2xRJ-45 UTP, pölysuojattuja. Verkosto mitataan ja mittaustuloksista laaditaan mittauspöytäkirja. Järjestelmän aktiivilaitteet hankkii rakennuttaja. Aktiivilaitteet asennetaan normaaliin 19 asennustelineeseen tai kojekaappiin. Kaapelointia käytetään lähiverkon tiedonsiirtoon ja puhelinsisäjohtoverkkona. Jakamo pyritään sijoittamaan rakennuksen keskiosaan, jolloin tullaan toimeen yhdellä tai kahdella jakamolla. Yleiskaapelointipistorasioita asennetaan seuraaviin tiloihin: opetustilat 5 m välein käytäville 8 kpl (WLAN /INFO-TV) urheiluhalli 4 kpl keittiö 2 kpl ruokala 4 kpl väestösuoja 1 kpl taukotilat 5 kpl tsto 4 kpl +3 kpl verkkotulostinpaikka Rakennus liitetään teleyhtiön kaapeliverkkoon kuitukaapelilla. Antennijärjestelmä Varsinaista erillistä antennijärjestelmää ei rakennukseen asenneta vaan mahdolliset ohjelmakatselut tehdään langattomien lähetyksien kautta. Äänentoistojärjestelmä Rakennukseen asennetaan yleinen äänentoistojärjestelmä. Kuulutukset, välituntisoitot, taustamusiikki ja hälytysilmoitukset tehdään tämän keskitetyn järjestelmän kautta. Kuulutusalueita voisivat olla esim. liikuntatilat, ruokala,henkilökunnan tilat. Kaikkiin tiloihin ainakin kaksi ohjelmaa ja pakkosyöttö. Yksittäiset tilat varustetaan kaiuttimilla, joissa on ohjelmavalitsin ja äänenvoimakkuuden säätö ja pakkosyöttö. Urheiluhallin kaiuttimien rakenne pelisalin vaatimuksien ja suojauksien mukaan. Urheilutilaan ja ruokailutilaan kaksi mikrofonirasiaa molempiin, lisäksi piha-alueelle kaksi kaiutinta ja mikrofonipistorasia. Varattuvalojärjestelmä Terveydenhoitajan vastaanottohuoneen ovelle asennetaan sisäänkutsujärjestelmä.
Sivu 13/15 Avunpyyntöjärjestelmä Rakennuksen inva WC:t varustetaan hätäkutsujärjestelmällä. 3.7 Kojeistojen sähköistys Kohteeseen asennetaan laiteluetteloissa, kaavioissa ja piirustuksissa esitetyt sähkötoimiset laitteet kaapelointeineen, liitäntärasioineen, huoltokytkimineen sekä käynnistin- ja liitäntälaitteineen. Kaikkien hankittavien kojeiden ja laitteiden sähköinen asennus sisältyy urakoitsijan hankintaan. Kaikki LVI-järjestelmien kojeiden ohjaukset, hälytykset ja indikointi liitetään taloautomatiikkaan. Kiinteistön lämmitysmuoto on vesikiertoinen lattialämmitys. Kiinteistöön asennetaan koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto. Mahdollinen jäähdytys käsitellään tarjouskäsittelyn yhteydessä (sisältää myös mahdollisen sähköosion) 4. TURVAJÄRJESTELMÄT 4.1 Sähkölukitusjärjestelmä Rakennuksen ulko-ovet varustetaan sähkömoottorilukoilla. Lukot varustetaan telkipesävalvonnalla. 4.2 Rikosilmoitinjärjestelmä Murto- ja ryöstötapahtumien havaitsemiseksi rakennukseen toteutetaan rikosilmoitusjärjestelmä. Järjestelmä liitetään Hattulan kunnan kulunvalvonta-järjestelmään. Valvonta toteutetaan tilavalvontana liiketunnistimin sekä ovikoskettimin. Rakennuksen iltakäyttö otetaan huomioon järjestelmän ohjelmoinnissa. Ryöstö-/päällekarkaustilanteita varten rikosilmoitinjärjestelmään liitetään langattomat vastaanottimet ja hätäpainikkeet. Rikosilmoitinjärjestelmään asennetaan näyttöpääte, jolla voidaan tarkistaa ja kuitata hälytykset. 4.3 Kulunvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmä Taloon asennetaan kulunvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmä, jotka liitetään Hattulan kunnan kulunvalvontajärjestelmään. (Mahdollisuus yhdistää Titania työnohjausohjelmistoon).
Sivu 14/15 Kulunvalvontajärjestelmällä ohjataan rakennuksen ulko-ovia ja niitä sisäovia, joilla jaetaan alueita käyttötarkoituksen mukaan; iltakäyttö, urheilukentän käyttö jne. Kulunvalvonta ohjaa myös rikosilmoitinjärjestelmää. Järjestelmä mahdollistaa rakennuksen joustavan iltakäytön ja aikaohjaukset. Rakennuksen ulko-ovet varustetaan näppäimistöetälukijoilla, joilla ohjataan rikosilmoitinjärjestelmää käyttäjän oikeuksien mukaisesti. 4.4 Videovalvontajärjestelmä Sisääntulijoiden tunnistamista sekä tilojen ja omaisuuden valvontaa varten kohteeseen asennetaan videovalvontajärjestelmä. Järjestelmän tallennin, IP-serveri, sekä valvontamonitori asennetaan teletilaan. Serveri liitetään avoimeen kaapelointijärjestelmään (CAT 6), jonka välityksellä järjestelmää käytetään PC:n näyttöruudun kautta. IP- valvontakameroilla valvotaan rakennuksen sisäänkäyntejä sekä ulkotiloja. Kameroiden lähettämä kuva tallennetaan kovalevytallentimelle. Hälytystieto ohjataan tilaajan määrittelemään paikkaan. Käytetään IP-kameroita, vähintään 2 m pix. Kamerat sijoitetaan, siten että ulkoalueelta saadaan rakennuksen lähiympäristöstä ja leikkialueilta katveeton näkymä. Tallennus tulee perustua pääasiassa tallentimen omaan liiketunnistukseen. Liikeilmaisun herkkyyttä tulee voida helposti säätää kamerakohtaisesti. Tallennus tulee lisäksi voida käynnistää rikosilmoitusjärjestelmästä. Tallentimessa tulee olla tapahtumien etsintä kamerakohtaisesti ajan, liikehavainnon ja hälytyksen perusteella. Järjestelmälle asennetaan UPS-laite. Järjestelmällä ei ole aktiivista käyttäjää, joten ohjattavia kameroita ei tarvita 4.5 Paloilmoitinjärjestelmä Tulipalon nopeaa havaitsemista varten rakennukseen asennetaan automaattinen osoitteellinen paloilmoitinjärjestelmä esim. Esmi FX3Net. Järjestelmä asennetaan koko kiinteistöön. Paloilmoitinjärjestelmän tarkoitus on suojata käyttäjien kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä rakennuksessa olevia ihmisiä. Paloilmoitin, joka liitetään aluehälytyskeskukseen (palokuntaan), suunnitellaan paloilmoittimen suunnittelu- ja asennusohjeen 2009 mukaisesti ja siinä käytetään kyseiseen käyttöön puolueettoman arviointilaitoksen toimesta hyväksyttyjä laitteita. Paloilmoituskeskus suunnitellaan seuraavanlaisena kokonaisuutena: osoitteellinen ja analoginen järjestelmä ilmaisimien likaantumisvalvonta järjestelmän kalibrointi ilmaisinkohtainen herkkyyden säätö 1 kpl osoite/ilmaisin tai painike rinnakkaiskäyttö- ja näyttötaululiitäntä 1 kpl huoltovapaa akku ja karttakotelo liitäntä puhelintalojakamoon MHS 5 x 2 x 0,5 -kaapelilla kiinteistövalvontaan palo-, vika- ja ennakkohälytys potentiaalivapaina kosketintietoina
Sivu 15/15 Palo havaitaan tilan käyttötarkoituksen mukaan joko lämpö- tai savuilmaisimien ja painikkeiden antaman hälytyksen perusteella. Havaittuaan tulipalon järjestelmä hälyttää aluehälytyskeskuksessa sekä palohälyttimien (palokellojen ja ilmaisimissa olevien summerikantojen) välityksellä rakennuksessa oleville henkilöille. Paloilmoitinjärjestelmä on osoitteellinen, jossa hälytyksen tai vikailmoitusten sijainti voidaan todeta ilmaisimen tarkkuudella. Lisäksi paloilmoitinjärjestelmästä liitetään rakennusautomaatiojärjestelmään palo-, ennakkohälytys ja vikailmoitus. Paloilmoitinjärjestelmän tulee olla yhteensopiva kulunvalvontajärjestelmän kanssa. 4.6 Mekaaninen lukitus Mekaanisina avaimina käytetään Abloy Protec2 avainjärjestelmää. Lukitussuunnitelma tehdään yhdessä tilaajan kanssa. 5. DOKUMENTOINTI Kaikista järjestelmistä tehdään dokumentoinnit, joista selviää laitteet, niiden sijainnit ja kaapeloinnit. Hattula 27.3.2014 Hattulan kunta, tekninen toimi