Kirkkoneuvosto 19.11.2014 Sivu 1 KARKKILAN SEURAKUNTA TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA VUODELLE 2015 SEKÄ ENNAKKOSUUNNITELMIA VUOSILLE 2016 JA 2017
Kirkkoneuvosto 19.11.2014 Sivu 2 Karkkilan seurakunnan tiekartta vuodelle 2014
Kirkkoneuvosto 19.11.2014 Sivu 3 SISÄLLYS 1 YLEISKATSAUS... 4 1.1 Kirkkoherran katsaus... 4 1.2 Suhdanne-ennusteita vuodelle 2015... 5 2 TOIMINNAN JA TALOUDEN SUUNNITTELUN PERIAATTEET... 5 2.1 Seurakunnan strategia 2015... 5 2.2 Painopistealue vuodelle 2015 on Jumalanpalveluselämän kehittäminen... 6 2.3 Toiminnan suunnittelussa noudatetut periaatteet... 6 2.4 Talousarvion laadinnassa noudatetut periaatteet... 7 3 TOIMINNALLISET TAVOITTEET, TOIMENPITEET NIIDEN SAAVUTTAMISEKSI JA TAVOITTEIDEN MITTAAMINEN... 8 4 INVESTOINTISUUNNITELMAT... 12 5 TALOUSINFORMAATIO... 13 5.1 Talousarvion rakenne sekä käytön ohjeistus... 13 5.2 Ohjeita talousarvion noudattamiseen... 14 5.3 Käyttötalousosa... 15 5.4 Tuloslaskelmaosa... 20 5.5 Investointiosa... 22 5.6 Rahoitusosa... 24 6 HAUTAINHOITORAHASTO... 26
Kirkkoneuvosto 19.11.2014 Sivu 4 1 YLEISKATSAUS 1.1 Kirkkoherran katsaus Kokonaiskirkko julkaisi kesän kynnyksellä uuden strategian: Kohtaamisen kirkko vuonna 2020. Strategiassa kirkko kutsuu ihmisiä Jumalan yhteyteen ja rohkaisee välittämään lähimmäisistä ja luomakunnasta. Strategian arvoja ovat usko, toivo ja rakkaus. Karkkilan seurakunnassa vuoden 2014 seurakuntavaaleissa valittujen luottamushenkilöiden tehtävänä on ensi vuoden alussa aloittaa seurakunnan uuden strategian tekeminen vuosille 2015-2020. Siihen kirjataan miten kirkon strategiaa sovelletaan Karkkilan seurakunnassa. Paikallisuutta ja paikallista tunnettavuutta tulisi entisestään vahvistaa ja seurakunnalle on kyettävä antamaan tunnistettava hahmo. Strategian pitää pystyä hahmottelemaan millainen haluaisimme Karkkilan seurakunnan olevan vuonna 2020. Taloudellisesti epävarmana aikana seurakunnan on erityisen tärkeää korostaa toiminnassaan kristillisen uskon mukaista elämää huolehtia lähimmäisistä ja luomakunnasta. Kristillisten arvojen pitäminen esillä Karkkilassa on seurakunnan tehtävä. Mitä epävarmempaa ja turvattomampaa elämä on, sen tärkeämpää on pitää esillä toivoa. Seurakunnan yhteyden perustana oleva usko ja siitä nouseva kristillinen rakkaus korostavat yhteisöllisyyttä ja keskinäistä välittämistä. Siksi seurakunnan pitää olla avoin kaikelle yhteistyölle mikä edistää yhteistä hyvää paikkakunnalla. On suotavaa, että seurakunta elää niin kuin se opettaa. Erityinen vastuu asiassa on erityistehtäviin kutsutuilla työntekijöillä ja seurakuntalaisten valitsemilla luottamushenkilöillä. He antavat esimerkin muille seurakuntalaisille. Seurakunnan painopistealue vuonna 2015 on jumalanpalveluselämän kehittäminen. Haluamme uudistaa jumalanpalveluselämää entistä monipuolisemmaksi. Monipuolisuus mahdollistaa entistä useamman seurakuntalaisen löytämään kotiseurakunnan jumalanpalveluksen. Monipuolisuus toteutuu toimittamalla säännöllisesti erilaisia jumalanpalveluksia. Perheille ja lapsille suunnattuja jumalanpalveluksia on vuodessa toimitettava useammin kuin ennen. Periaate mikä sopii lapsille, sopii myös aikuisille, on hyvä ohjenuora jumalanpalveluselämää suunniteltaessa. Osa kehittämistyötä on huomioida erityisesti kastettavat lapset ja heidän perheensä jokaisessa jumalanpalveluksessa. Kehittämisessä avainasemassa ovat työyhteisö ja jumalanpalveluselämän vapaaehtoiset. Ilman heidän yhteistyötään, innostustaan ja sitoutumistaan kehitystyö ei onnistu. Vuoden 2015 suuri ponnistus on siunauskappelin ja kappelin yhteydessä olevan kylmiön saneeraus. Hanke on iso ja kallis, mutta välttämätön. Siunauskappeli on valmistunut vuonna 1964 ja se on lähes alkuperäisessä kunnossa. Sinne on valmistumisen jälkeen tehty vain pieniä muutos- ja korjaustöitä. Hankkeen suunnittelua varten varattiin vuoden 2014 talousarvioon 15 000. Tällä rahalla aloitettiin hankkeen arkkitehdin valinta. Asia on tätä kirjoitettaessa vielä kesken, mutta etenee. Kappelin korjaushanke on merkittävä, sillä sen onnistuminen ja korjauksessa valittavat ratkaisut tulevat vuosikymmeniä vaikuttamaan seurakunnan hautaan siunaamisten tunnelmaan, niiden käytännön toimivuuteen ja uuden hautausmaan ilmiasuun. Hannu Bogdanoff, kirkkoherra
Kirkkoneuvosto 19.11.2014 Sivu 5 1.2 Suhdanne-ennusteita vuodelle 2015 Suomen talous supistuu vuonna 2014 jo kolmatta vuotta peräkkäin. Kansantalouden tuotanto on pienentynyt heinäkuun loppuun mennessä 0,8 prosenttia edellisvuodesta. Talouden ennustetaan kuluvana vuonna heikkenevän noin 0,2 prosenttia. Ennusteet talouden kehityksestä loppuvuodelle 2014 ovat heikot. Kuluttajahintojen vuosimuutos eli inflaatio oli elokuussa 1,1 prosenttia. Inflaatio on alentunut kolme vuotta ja pysynyt alle 2 prosentin tasossa vuoden 2013 alusta alkaen. Kokonaistalouden ennustetaan kasvavan vajaan prosentin vuonna 2015. Inflaation arvioidaan olevan noin 1,3 prosenttia, työttömyysasteen noin 8,6 prosenttia ja ansiotason kehityksen arvioidaan olevan 1,3 prosenttia. Siten koko yhteiskuntaa koskeva ansiotason alhainen kasvu ja työttömyyden lisääntyminen leikkaa suoraan kirkollisverotuottojen määrää. Lisäksi kirkon jäsenmäärän väheneminen leikkaa kirkollisveron maksajien määrää. Kirkon jäsenmäärä on alentunut viime vuosina noin yhden prosenttiyksikön vuodessa. Vuoden 2013 lopussa kirkkoon kuului 75,2 prosenttia koko maan väestöstä. Valtion tilittämä yhteisövero on poistumassa kirkolta vuoden 2016 alussa. Jatkossa kirkko saa valtion rahoitusta tiettyihin yhteiskunnallisiin tehtäviin, joita ovat hautaustoimi, väestökirjanpito ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ylläpito. Talousarviosuunnittelussa on myös huomioitava, että kirkon keskusrahasto voi nostaa nykyistä 1,2% eläkerahastomaksua vuonna 2016 2%:iin ja vuonna 2017 3%:iin. (Kirkkohallituksen yleiskirje nro 20/2014 25.9.2014) 2 TOIMINNAN JA TALOUDEN SUUNNITTELUN PERIAATTEET 2.1 Seurakunnan strategia 2015 Missiomme Perustehtävämme nousee Kaste- ja lähetyskäskystä sekä rakkauden kaksoiskäskystä. Seurakuntamme kutsuu kaikkia ihmisiä pelastavan kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen. Rohkaisemme kaikkia välittämään aidosti lähimmäisistämme ja kantamaan vastuuta luomakunnasta. Strategiset arvomme Pyhyys Kolmiyhteinen Jumala Jeesuksen sovitustyön ainutkertaisuus Anteeksiantamus kuuluu kaikille Tiedostamme rukouksen ja hiljentymisen voiman Vastuullisuus Käytämme voimavaroja vastuullisesti ja pyrimme kohtuullisuuteen Pidämme kiinni yhteisesti sovituista tavoitteista Huolehdimme heikoista ja syrjäytyneistä Olemme ihmisläheisiä hengellisyyttä unohtamatta Vastuu ihmisistä lähellä ja kaukana Oikeudenmukaisuus Näkemyksemme perustuu kristilliseen ihmiskäsitykseen Tasa-arvo, kaikki ihmiset ovat tasavertaisia Jumalan edessä
Kirkkoneuvosto 19.11.2014 Sivu 6 Avoimuus on osa toimintakulttuuriamme Totuudellisuus Julistamme rohkeasti Jumalan valtakunnasta Uskomme, julistuksemme ja opetuksemme ovat elämämme kanssa tasapainossa Visiomme 2015 olemme Seurakuntalaiset ja sen työntekijät rakentavat yhdessä itsenäistä ja taloudellisesti riippumatonta toivon yhteisöä yhteistyössä eri toimijoiden ja seurakuntien kanssa. Seurakunta koetaan luonnollisena yhteistyökumppanina ihmisen arjessa ja juhlassa. Karkkilan seurakunta on vuonna 2015 kasvava sähköisessä viestinnässä mukana oleva ihmiset mukaan hyväksyvä seurakuntalainen tiedostaa olevansa yhteisönsä täysivaltainen jäsen seurakunta tuntee työntekijänsä omakseen seurakunnan rakennukset ovat kunnossa oikealla tavalla jalkautunut 2.2 Painopistealue vuodelle 2015 on Jumalanpalveluselämän kehittäminen Jumalanpalveluselämä Yhteiset hankkeet yli työalarajojen Keskittyminen perustehtävään 2.3 Toiminnan suunnittelussa noudatetut periaatteet Piirien ja kerhojen toteuttamista ohjaava taulukko. Kerho min. ryhmäkoko/ohjaaja Huomioita 3-vuotiaden kerhot 6 lasta / ohjaaja Kirkkohallituksen ohje Päiväkerhot (4-5 vuotiaiden 7 lasta / ohjaaja Kirkkohallituksen ohje kahdella ryhmät) ohjaajalla maksimi 16 lasta Kuorokerho 7 lasta maksimi 20 lasta Varhaisnuorten kerhot 6-8 lasta kokkikerho 6 lasta Rippikoulu 8 nuorta Päiväkoulun toteuttaminen kesäkaudella Nuorten ryhmä 8 nuorta Piirit kylillä ja aikuisten ryhmät 8 osallistujaa
Kirkkoneuvosto 19.11.2014 Sivu 7 2.4 Talousarvion laadinnassa noudatetut periaatteet Talousarvion laadinnassa on noudatettu seuraavia määreitä ja periaatteita: Kirkollisveroprosentti 1,50% Inflaatio 1 % Palkkojen yleiskorotus vuonna 2015, elokuu 0,4% Kirkon eläkerahastomaksu 1,2%, kirkollisveron määrästä Kirkollisverotulojen muutos ennusteeseen 2014 0 % Talousarvio vuodelle 2015 on tehty tiukaksi. Tulojen kasvu on epävarmaa, minkä vuoksi menoja pitää tarkastella kriittisesti. Seurakunnan henkilöstö seuraavalla suunnittelukaudella käsittää 16,5 vakinaista työntekijää: 3 pappia, kanttori, 2 nuorisotyönohjaajaa, diakoni, varhaiskasvatuksen ohjaaja, 1,5 lastenohjaajaa, talouspäällikkö, 2 toimistosihteeriä, 2 kiinteistö/hautausmaantyöntekijää, osa-aikainen suntio ja emäntä. Vakituista henkilökuntaa sijaistetaan toimituspappi- ja kanttorijärjestelyillä sekä riittävällä määrällä kesätyöntekijöitä. Siivoustyö, haudankaivu ja osa talvikunnossapidosta on ulkoistettu. Koulutus- ja kehittämistarpeet: Koulutus- ja kehittämistarpeet on harkittu tarkoin ja perusteltu hyvin. Työntekijöiden omia ehdotuksia kuullaan henkilöstön kehittämissuunnitelmaa tehtäessä. Pääsääntöisesti kullekin kokoaikaiselle työntekijälle on varattu yksi ammattiosaamista tukeva koulutusjakso. Jokaisesta koulutuksesta on neuvoteltu lähiesimiehen kanssa, joka on arvioinut koulutuksen hyödyllisyyden ja tarpeen sekä suositellut työntekijää koulutukseen. Lopullisen päätöksen työntekijän lähettämisestä koulutukseen tekee aina kirkkoneuvosto hyväksyessään henkilöstön kehittämissuunnitelman vuodelle 2015. Henkilöt, jotka ovat mukana pitkäkestoisissa koulutusohjelmissa keskittyvät niiden suorittamiseen. 2.5 Vakituinen henkilöstö 2013 2014 2015 Papisto 3 3 3 Kanttorit 1 1 1 Diakoniatyö 1 1 1 Nuorisotyö 2 2 2 Lapsi- ja perhetyö 2/3 2 2,5 Kirkkopalvelu 2 2 2 Kiinteistö ja hautausmaa 2 2 2 Hallinto 3 3 3 Yhteensä 17/16 16 16,5
Kirkkoneuvosto 19.11.2014 Sivu 8 3 TOIMINNALLISET TAVOITTEET, TOIMENPITEET NIIDEN SAAVUTTAMISEKSI JA TAVOITTEI- DEN MITTAAMINEN Yleinen seurakuntatyö Tavoitteet ja toimenpiteet Meillä on monipuolinen jumalanpalveluselämä. Seurakunnassa on säännöllisesti myös iltamessuja, perhemessuja sekä erikoismessuja, jotta jokaisella seurakuntalaisella olisi mahdollisuus löytää paikkansa kotiseurakunnan jumalanpalveluselämässä. Myös vapaaehtoiset ovat säännöllisesti mukana toimittamassa jumalanpalvelusta. Juhla-aikoina, pääsiäisenä ja jouluna, jumalanpalveluselämämme on rikasta ja monipuolista, jotta mahdollisimman moni karkkilalaisen haluaa juhlia suuria kristillisiä pyhiä yhdessä muiden seurakuntalaisten kanssa. Huomioimme erityisesti kastetut jumalanpalveluksen esirukouksen yhteydessä. Kirkossa on kastepuu, jonne jumalanpalveluksen esirukouksen yhteydessä kiinnitetään jokaisen kastettavan merkiksi nimellä varustettu lehti. Vuoden aikana kastetut kutsutaan yhteiseen juhlaan kirkkoon ja seurakuntatalolle. Työalat ovat säännöllisesti toimittamassa jumalanpalvelusta. Tavoitteiden mittaaminen Pidämme tilastoa erilaisista jumalanpalveluksista, niiden kävijämääristä ja jumalanpalveluksen toteuttamiseen osallistuneista ihmisistä ja vertaamme niitä kolmen viimeisen vuoden tilastoihin. Pidämme erikseen tilastoa pääsiäisen ja joulun tilaisuuksien kävijämääristä. Meillä on kirkossa kastepuu, jonne on käytäntönä laittaa jokaisessa päämessussa merkki muistuttamaan kaikista vuoden aikana kastetuista uusista seurakuntalaisista. Tiedotus ja viestintä Tavoitteet ja toimenpiteet Uusimme seurakunnan nettisivut. Otamme käyttöön uusia toimintamalleja viestinnässä, esim. blogi ja elävät kyltit. Tavoitteiden mittaaminen Meillä on käytössämme uudet nettisivut ja olemme pystyneet ideoimaan uusia tapoja tiedottaa toiminnastamme. Musiikki Tavoitteet ja toimenpiteet Musiikkielämämme on vireää. Järjestämme kolmen kerran kuoron tai vastaavan projektikuoron/bändin houkuttelemaan lisää musiikin vapaaehtoisia seurakunnan musiikkityöhön. Tällä virkistämme seurakunnan musiikkityötä ja jo olemassa olevia kuoroja. Monipuolistamme seurakunnan konserttielämää. Järjestämme konsertteja ympäri vuoden. Hyödynnämme tässä pappilan kaunista pihapiiriä kesäaikana ja musiikkityömme on mukana rautapäivillä.
Kirkkoneuvosto 19.11.2014 Sivu 9 Tavoitteiden mittaaminen Pidämme kirjaa seurakunnan kuorotoimintaan vuoden aikana osallistuneista ihmisistä ja vuoden aikana toteutuneiden konserttien määrästä ja vertaamme niiden lukumäärää edellisvuoteen. Diakonia- ja lähetystyö Tavoitteet ja toimenpiteet Diakoniatyöllä on kasvava määrä yhteistyökumppaneita. Tiivistämme yhteistyötä paikallisten diakoniakentässä toimivien kumppanien kanssa ja tarkastelemme yhteistyömahdollisuuksia uusien toimijoiden kanssa. Kehitämme perjantaikahvilaa ja diakoniaruokailua. Pidämme lähetystyötä esillä kaikilla työaloilla. Tavoitteiden mittaaminen Teemme säännöllisesti yhteistyötä kaupungin sosiaalitoimen ja muiden alueella toimivien kumppaneiden kanssa. Olemme onnistuneet hankkimaan lisää vapaaehtoisia perjantaikahvilaan ja diakoniaruokailuun. Aikuistyö Tavoitteet ja toimenpiteet Aikuistyömme pohjautuu vapaaehtoisuuteen. Aikuistyön suunnitteluryhmissä on vapaa-ehtoisia, jotka kantavat suuren osan piirien tilaisuuksien järjestelyvastuista. Lisäämme seurakunnan tuttuutta kohderyhmässä 40-50-vuotiaat. Järjestämme aikuispiirien aloitus- tai lopetusmessut. Tavoitteiden mittaaminen Miesten- ja naistenpiirit toimivat pääasiassa vapaaehtoisvoimin. Suunnitteluryhmät ovat elinvoimaisia, vastuuhenkilöiden määrä on riittävä ja piirien toimintakausi alkaa tai loppuu messuun. Kasvatusala Karkkilan seurakunnan kasvatustyö muodostuu seuraavista työaloista: avoimet perhekerhot, päiväkerhot, päiväkotiyhteistyö, varhaisnuoriso- ja nuorisotyö sekä rippikoulutyö. Myös aikuistyö on osa kasvatustyötä. Seurakuntamme kasvatustyön yhteiset suuntaviivat ovat: Avoimet perhekerhot, päiväkerho- ja päiväkotiyhteistyö (l. pyhäkoulutyö) Tavoitteet ja toimenpiteet Päiväkerhoilla ja avoimilla kerhoilla on yhteiset kausi- ja kuukausisuunnitelmat. Teemme yhteistyötä muiden varhaiskasvatuksen toimijoiden kanssa. Pyydämme muita toimijoita mukaan yhteisiin retkiin ja tapahtumiin. Uudistamme avointen kerhojen esitteen ja tiedotamme kerhoista erityisesti kastekoteihin. Vakinaistamme varhaiskasvatuksen ohjaajan viran. Osallistumme rovastikunnalliseen yhteistyöhön.
Kirkkoneuvosto 19.11.2014 Sivu 10 Tavoitteiden mittaaminen Vertaamme päiväkerho- ja päiväkotiyhteistyössä tavoitettujen lasten lukumäärää ja päiväkotiyhteistyön tapahtumamääriä vuoden 2014 lukuihin. Varhaisnuoriso- ja nuorisotyö Tavoitteet ja toimenpiteet Kehitämme ja hyödynnämme yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa (muut seurakunnat, koulut, kaupunki). Esimerkiksi järjestämme yhdessä muiden tahojen kanssa toimintaa loma-ajoille. Nuoret ovat mukana toiminnan suunnittelussa. Luomme matalan kynnyksen tapahtumia niille nuorille, joiden on vaikea tulla mukaan seurakunnan toimintaan. Kehitämme rovastikunnallista yhteistyötä. Pidämme nuorille oman messuavustajakoulutuksen. Tavoitteiden mittaaminen Vertaamme koululaisten kerhojen ja kerhoissa kävijöiden määrää vuoden 2014 koululaisten kerhojen lukuihin. Tarkastelemme onko seurakunnan vapaaehtoisissa nuoria vastuunkantajia ja vertaamme isoskoulutuksen aloittaneiden ja isoseksi kesällä lähtevien lukumäärän suhdetta toisiinsa. Rippikoulutyö Tavoitteet ja toimenpiteet Järjestämme neljä rippileiriä Leirirannassa kesä-heinäkuussa. Uudistamme rippikoulun rakennetta. Seurakuntaan tutustuminen jatkuu kuukauden ajan vielä leirin jälkeen ja konfirmaatiot ovat kuukauden päässä leiristä (heinä-elokuulla). Tavoite on, että nuoren seurakuntayhteys ei lakkaisi rippileiriin. Panostamme rippikoulun jälkeiseen nuorisotyöhön. Tavoitteiden mittaaminen Tarkastelemme, toteutuivatko suunnitellut neljä rippileiriä ja vertaamme konfirmoitujen nuorten määrää koko ikäluokan kokoon sekä vuoden 2014 prosenttiosuuteen ikäluokan ja konfirmoitujen suhteesta. Pidämme syksyllä työntekijöiden rippikoulupalaverin, jossa käydään läpi, mikä onnistui rippikouluvuodessa, ja mitä on kehitettävää. Yleishallinto Tavoitteet ja toimenpiteet Perehdytämme uudet luottamushenkilöt ja rakennamme toimivaa vuorovaikutusta heidän kanssaan. Teemme seurakunnalle uuden strategian, joka palvelee vuosittaista toiminnan suunnittelua. Vakiinnutamme hallintotiimin jäsenten roolit.
Kirkkoneuvosto 19.11.2014 Sivu 11 Päivitämme hallinnollisia säännöstöjä ajan tasalle. Vaalimme työyhteisömme työhyvinvointia Tavoitteiden mittaaminen Uudet luottamushenkilöt on perehdytetty tehtäväänsä Uusi strategia vuosille 2015-2020 on käytössä Hallintosääntöjen päivittäminen on aloitettu, hallintotiimin työroolit on vakiinnutettu ja työnkuvat selkeät Henkilökunnan sairauspoissaolojen määrä henkilötyövuosista on alle 2% Hautatoimi Tavoitteet ja toimenpiteet Teemme valmiiksi Vanhan hautausmaan puistosuunnitelman ja suunnittelemme toimenpiteet Vanhalla hautausmaalla suunnitelman mukaisesti. Otamme käyttöön uuden uurnarivin Vanhalla hautausmaalla. Lisäämme tiedottamista hautausmaiden asioista. Osallistumme jälleen mukaan Karkkilan Rautapäiville (hm-kävely ja tapuliin tutustuminen). Toteutamme tarpeelliset pienkonehankinnat. Tutkimme mahdollisuutta istuttaa uutta kukkalajia sankarihautausmaalle. Varmistamme ulkoistetun haudankaivuun toimivuutta. Tavoitteiden mittaaminen Uusi puistosuunnitelma Vanhalle hautausmaalle on valmis. Uusi uurnarivi on käytössä ja uurnahautausten määrä on vähintään 60%. Riittävän monella kausityöntekijällä on puutarha-alan perustutkinto ja kustannustehokkuus toteutuu toimivilla koneilla, ammattitaitoisella henkilökunnalla ja riittävällä yleishoitotasolla. Hautausmaatoiminto näkyy aiempaa paremmin seurakuntalaisille. Kiinteistötoimi Tavoitteet ja toimenpiteet Päivitämme seurakunnan opastekyltit ajan tasalle. Jatkamme vapaaehtoisten kannustamista kirkko- ja keittiöpalvelutyöhön. Hallitsemme sijaisuustarpeet. Suhtaudumme avoimesti tilojemme vuokrausmahdollisuuksiin. Toteutamme tarpeelliset korjausinvestoinnit. Tavoitteiden mittaaminen Avustajia on säännöllisesti mukana tarjoiluissa ja suntion tukena. Sijaisuudet kirkkopalvelu- ja kiinteistötehtävissä ovat hallinnassa. Säännöllinen vuokratulo Vanhasta seurakuntatalosta jatkuu. Tärkeimmät suunnitellut korjausinvestoinnit saadaan toteutettua.
Kirkkoneuvosto 19.11.2014 Sivu 12 4 INVESTOINTISUUNNITELMAT Investointisuunnitelma 2015 Kylmiön ja kappelin peruskunnostus Korjauksen hankesuunnittelu 13.640 1-3/2015 o rakennushanketyöryhmä perustetaan o hankesuunnitteluvaihe, sis. kustannuslaskenta ja rahoitus o hankesuunnittelun perusteella Kirkkovaltuusto päättää korjausprojektin toteuttamisesta 4-5/2015 Kirkkovaltuuston erillisen päätöksen perusteella: Rakennustekninen, lvi- ja sähkösuunnittelu sekä luvat 20.000 5-6/2015 ja rahoitus, mikäli korjausprojekti päätetään toteuttaa Rakennusurakan tarjouskilpailutus ja urakoitsijan valinta 8-9/2015 Peruskunnostusurakka, arvioitu osuus vuodelle 2015 200.000 Kylmiö ja kappeli vuodelle 2015 yhteensä 233.640 Pappilan vajan maalaus Pappilan katon kokonaisläpikäynti o pellitykset, tiilipinnan puhdistus, lämpökaapeli ränniin Kirkon rännien korjaus Muut pien- ja korjausinvestoinnit o keittiön kaapit, puhelinjärj.uusinta, uurnahautarivi, ja muut ilmenevät Muut korjausinvestointitarpeet vuodelle 2015 yhteensä 55.000 Investointisuunnitelmia seuraaville vuosille Kylmiön ja kappelin peruskunnostusurakka, arvio-osuus v.2016 200.000 Kirkon peltikaton maalaus Leirirannan kokonaisarviointi Leirirannan metsänraivaus Seurakuntatalon huopakatto Seurakuntatalon sisäremontti, salit, sosiaalitilat, ilmastointilaitteet (2) UH hautausmaan pääkäytävien asfaltointi ja vesijohdot
Kirkkoneuvosto 19.11.2014 Sivu 13 5 TALOUSINFORMAATIO 5.1 Talousarvion rakenne sekä käytön ohjeistus 5.1.1 Yleistä Talousarvion hyväksymisen yhteydessä hyväksytään kolmea vuotta koskeva toiminta- ja taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on suunnitelman ensimmäinen vuosi ja se on sitova. Talousarvion laadinnan yhteydessä asetetaan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Näiden tavoitteiden toteutumista arvioidaan samassa yhteydessä, kun tilinpäätös hyväksytään. Talousarvio sisältää käyttötalous- ja tuloslaskelmaosan sekä investointi- ja rahoitusosan. Talousarvion sitovuustaso kirkkovaltuustoon nähden on pääluokkataso ulkoiset tulot ja ulkoiset menot netto. Talousarvion sitovuustaso kirkkoneuvostoon nähden on tehtäväalue ulkoiset tulot ja ulkoiset menot netto. 5.1.2 Käyttötalousosa Käyttötalousosa muodostuu toimintatuotoista ja toimintamenoista, toimintatuottoihin ei sisälly verotuotot, joten toimintakate on yleensä aina negatiivinen, eli menot ovat suuremmat kuin tuotot. Kirkkovaltuuston päätöksen 31.10.2008 mukaisesti talousarvion sitovuustaso kirkkovaltuustoon nähden on pääluokkataso, siten tässä talousarviodokumentissa käyttötalousosa esitetään pääluokkatasolla. Vuoden 2015 talousarviossa vertaillaan käyttötalouden pääluokkien toimintakatetta, koska tiettyjä kustannuseriä on aiempaa enemmän kompensoitu toimintatuloilla. mm. Vanhan seurakuntatalon vuokraus. Käyttötalouden pääluokkien toimintakate seurakunnan kokonaistoimintakatteesta Yleishallinto 16% (17%) Seurakunnallinen toiminta 47% (45%) Hautatoimi 14% (14%) Kiinteistötoimi 23% (24%) Henkilöstömenojen osuus käyttötalouden kokonaismenoista on 65,6% (65,3%), joka on edellisen vuoden tasolla, mutta sitä aiempia vuosia tehokkaampi tunnusluku. 5.1.3 Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelma osa sisältää toimintatulojen ja menojen lisäksi kaikki muutkin tulot ja menot. Tärkeimpänä verotulot. Vuosikate kertoo, kuinka vuotuiset tulot kattavat vuotuiset menot. 5.1.4 Rahoitusosa Rahoituslaskelmasta seurataan kuinka seurakunnan rahaliikenteen on suunniteltu toteutuvan ja mikä on arvioitu varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta. 5.1.5 Investointiosa Investointiosassa esitetään tarvittavat uudet investoinnit sekä korjaus- ja ylläpitoinvestoinnit. Investointeja ennakkosuunnitelmavuosille 2016 ja siitä eteenpäin on esitelty vain karkeasti.
Kirkkoneuvosto 19.11.2014 Sivu 14 5.2 Ohjeita talousarvion noudattamiseen 5.2.1 Määrärahojen käyttö Talousarvio on sitova. Määrärahat voidaan käyttää pääsääntöisesti vain siihen tarkoitukseen, johon ne on varattu. Suoranaista oikeutta ei määrärahan käyttöön talousarvion hyväksynnälläkään vielä muodostu. Viranhaltijoiden ja työntekijöiden tulee tuntea talousarvion toteuttamisperiaatteet ja noudattaa sen ohjeistusta. Kunkin työalan vastaava viranhaltija tai työntekijä vastaa työalansa varojen käytöstä talousarvion puitteissa. Kun toimintaa ja hankintoja suunnitellaan, on aina ensin varmistauduttava, että varoja on jäljellä. Voimassaolevia ja sovittuja hankintalähteitä tulee käyttää ja sopimuksia hyödyntää. 5.2.2 Hankinnat ja ostolaskujen hyväksyminen Hankintoja suoritettaessa noudatetaan seurakunnan hankintasääntöä. Ostolaskut tiliöidään hankinnan käyttötarkoituksen mukaan kyseiselle tehtäväalueelle ja tilille. Ostolaskun tarkistaa se viranhaltija tai työntekijä, joka on hankinnan suorittanut. Tarkistuksessa varmistetaan, että lasku on lähetyslistan mukainen. Ostolaskun hyväksyy tehtäväalueesta vastuussa oleva henkilö. Henkilökohtaiset kululaskut hyväksyy aina ao. henkilön esimies. Ostolaskut kiertävät Kirkonpalvelukeskuksen sähköisessä laskujen käsittelyjärjestelmässä, jolloin yhden ostolaskun käsittelee aina vähintään kaksi henkilöä. 5.2.3 Toimituspalkkiosopimus Seurakunnan puolelta kirkkoherra esittää pyynnön papille tulla suorittamaan kirkollinen toimitus. Kanttorin tehtäviin pyynnön esittää kanttori tai kirkkoherra. Sekä papeille että kanttoreille maksetaan korvaus kirkkovaltuuston hyväksymän toimituspalkkiosopimuksen mukaisesti. 5.2.4 Luottamushenkilöiden matkakorvaukset ja kokouspalkkiot Kirkkoneuvoston ja kirkkovaltuuston jäsenille maksetaan kokouspalkkio, joka on kirkkovaltuuston hyväksymä. Lisäksi kirkkovaltuuston puheenjohtajalle ja kirkkoneuvoston varapuheenjohtajalle maksetaan vuosipalkkio, joka on kirkkovaltuuston hyväksymä. Luottamushenkilöiden matkakorvaukset ja kokouspalkkiot maksetaan kahdesti vuodessa. Hallintoelinten sihteerien on toimitettava palkanlaskijalle luettelot kokoukseen osallistuneista kokouspalkkioiden maksua varten joulukuun alussa. Luottamushenkilöt toimittavat matkalaskunsa palkanlaskijalle joulukuun alussa. 5.2.5 Muut palkkiot ja matkalaskut Muista palkkiosta täytetään maksumääräyslomake, joka palkkionsaajan on allekirjoitettava. Virkamatkojen laskutus tapahtuu matkalaskunkäsittely järjestelmässä. Virkamatkojen laskutuskausi on kalenterikuukausi. Virkamatkat tulee suorittaa KirVESTES:n mukaisesti ja tarkoituksenmukaisuus huomioiden. 5.2.6 Koulutukseen liittyvät kustannukset Koulutukseen liittyvissä matkoissa ja majoituksissa on huomioitava kustannustehokkuus. Jos matka on mahdollista suorittaa julkisella kulkuneuvolla, näin tulee toimia.
Kirkkoneuvosto 19.11.2014 Sivu 15 5.3 Käyttötalousosa Käyttötalousosa
Kirkkoneuvosto 19.11.2014 Sivu 16
Kirkkoneuvosto 19.11.2014 Sivu 17
Kirkkoneuvosto 19.11.2014 Sivu 18
Kirkkoneuvosto 19.11.2014 Sivu 19
Kirkkoneuvosto 19.11.2014 Sivu 20 5.4 loslaskelmaosa Tuloslaskelmaosa
Kirkkoneuvosto 19.11.2014 Sivu 21
Kirkkoneuvosto 19.11.2014 Sivu 22 5.5 Investointiosa Investointiosa
Kirkkoneuvosto 19.11.2014 Sivu 23
Kirkkoneuvosto 19.11.2014 Sivu 24 5.6 Rahoitusosa Rahoitusosa
Kirkkoneuvosto 19.11.2014 Sivu 25
Kirkkoneuvosto 19.11.2014 Sivu 26 6 HAUTAINHOITORAHASTO Karkkilan seurakunnan hautainhoitorahasto Talousarvio vuodelle 2015
Kirkkoneuvosto 19.11.2014 Sivu 27
Kirkkoneuvosto 19.11.2014 Sivu 28
Kirkkoneuvosto 19.11.2014 Sivu 29
Kirkkoneuvosto 19.11.2014 Sivu 30 Liitteet Käyttötalous tehtäväalueittain Koulutussuunnitelma