Tuulivoiman (ja biokaasun) mahdollisuudet täytettäessä Suomen uusiutuvan energian velvoitetta



Samankaltaiset tiedostot
Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät

Suomen energiapoliittiset sitoumukset: vaatimuksia ja mahdollisuuksia

Sisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla

Suomen biokapasiteetti ja sen. Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Uusiutuvien energialähteiden verkkoon pääsyn edistäminen syöttötariffit tulossa. Poliittiset linjaukset syöttötariffista

Pohjalaismaakuntien väestö ja perheet

Väestöennuste 2012 mikä muuttui?

Sähkön hinta ja toimitusvarmuus

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori,

Erasmus liikkuvuus Suomesta

Korkeakoulutettujen työllistyminen ja työmarkkinoiden muutokset

- Tuulivoimatuotannon edellytykset

Metsien luonnontuotteet ja luomu. Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO

Primäärienergian kulutus 2010

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Eduskunnan tarkastusvaliokunta

*) %-yks. % 2018*)

muutos *) %-yks. % 2016

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä?

muutos *) %-yks. % 2017*)

Nuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, Liisa Larja

Tilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat. Markus Rapo, Tilastokeskus

Suprajohtava generaattori tuulivoimalassa

Maatalouden energiankulutus Suomessa ja Euroopassa

Tuulisuuden kartoitus Suomessa

Kansallinen metsäohjelma 2015: Metsien ilmasto- ja energiahyödyt

Energiavuosi Energiateollisuus ry Merja Tanner-Faarinen päivitetty:

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä Satu Helynen

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Suomi - Älykkään energiamittauksen kärkimaa

Korkeasti koulutettujen työllisyys

Mäntyöljykyllästys vaihtoehto kreosootille?

TUULIVOIMA KOTKASSA Tuulivoima Suomessa

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Energia- ja ilmastostrategia VNS 7/2016 vp

NUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi

Ajankohtaista Fingridistä

Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty

Tuottavuuskehitys pkyrityksissä

MITEN KÄY KUSTANNUSTEN EHDOTETUSSA SOTE MALLISSA

MMM/R0/MY Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta on pyytänyt tietoa Suomeen ja muihin jäsenvaltioihin kohdistuneista rahoitusoikaisuista.

Maatalous ja tuotantoeläinten hyvinvointi. Jukka Markkanen MTK

Tilastokeskuksen väestöennusteet

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2017

Ilmailijan lääketiede. Uudet medikaalivaatimukset. Helsinki Fly In, Jukka Terttunen, AME Liikennelääketiedeyksikkö. Yhteinen asia.

Kuinka ammattirakenteet mukautuvat globaaleihin arvoketjuihin

Rakentamisen suhdannekatsaus

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri

Fingrid uuden edessä. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Kantaverkkopäivä

Energia- ja ilmastostrategia VNS 7/2016 vp

Kuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää Helsinki

Talouspolitiikka Suomessa Ennusteet, pitkä vs. lyhyt aikaväli, globalisaatio Matti Viren. Turun yliopisto

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen

KVS2008. Pertti Kuronen

Sirpa Rajalin. tutkijaseminaari

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Metsien hiilinielujen

Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. Saavuttaako Suomi tuulivoimatavoitteensa Jari Suominen, puheenjohtaja, Suomen Tuulivoimayhdistys ry

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 %

Maatalouspolitiikan uudistaminen vuosiksi

maa- ja metsätalousvalokunta Jaana Kaipainen maa- ja metsätalousministeriö

Suomen uusiutuvan energian kasvupotentiaali Raimo Lovio Aalto-yliopisto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Ympäristövaliokunta Heikki Granholm maa- ja metsätalousministeriö

4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA

Seuraava vaalikausi: Työllisyys ja hyvintointivaltion rahoitus

Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset

Työttömyysetuuksien vaikutuksesta työmarkkinakäyttäytymiseen - tarkastelussa enimmäiskeston lyhennys

Teollisuustuotannon määrä kuukausittain

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori

Osaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia

Elämää PISA:n varjossa

Projektikokemuksia pk-yrityshankkeista

Kohti uutta normaalia? Pakolaisuus ja muuttoliike lukuina, tänään

EU:n ilmastopolitiikan haasteet ja jäsenmaiden välinen taakanjako. Laura Saikku Helsingin Yliopisto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

VANTAA Matkailun tunnuslukuja

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Tuulivoiman mahdollisuudet sisämaassa Tuulivoimahankkeen vaiheet Pieksämäen kaupungintalo

KUNNAT JA VESIHUOLTO: VAIHTOEHTOJA VAI SUORAVIIVAISUUTTA Pekka Pietilä, TkT TTY/CADWES-ryhmä

MEKIN UUDET HAASTEET. Keski-Suomen matkailuparlamentti Jyväskylä Pirkko Perheentupa Matkailun edistämiskeskus

Hyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö

Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aurinkoenergian osuus

Broilereiden hyvinvointi ja

Kuka päättää sote-palveluiden kehittämisestä: asukas, professio vai manageri? Jouko Isolauri

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Miten valtio tukee biokaasulaitoksia? Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö

Transkriptio:

Tuulivoiman (ja biokaasun) mahdollisuudet täytettäessä Suomen uusiutuvan energian velvoitetta Jari Ihonen, TkT Suomen tuulivoimayhdistys ry:n hallituksen puheenjohtaja

Suomen Tuulivoimayhdistys ry http://www.tuulivoimayhdistys.fi Perustettu 1988 Jäsenistö: noin 30 yritystä noin 150-200 yksityishenkilöä On foorumi asiasta kiinnostuneille henkilöille ja alan yhteisöille, päätöksentekijöille, poliitikoille Tavoite: Edistää tuulivoiman käyttöä Suomessa Julkaisee Tuulensilmä -lehteä tiedottaa www-sivujen avulla osallistuu messuille järjestää seminaareja ja konferensseja osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun

Esityksen rakenne Huomioita Suomen velvoitteesta ja julkisuuden keskustelusta Katsaus tuulivoiman globaaliin tilanteeseen Tuulivoiman (ja biokaasun) mahdollisuudet Suomen velvoitetta täytettäessä

Ei sota yhtä miestä kaipaa? Suomen tavoite leimattu mahdottomaksi kotimaisessa mediassa jo ennen sen julkistamista Useat poliitikot (Paavo Lipponen, Olli Rehn) sekä etujärjestöt (EK, ET) ja pääkirjoittajat (HS) ovat vaatineet tavoitteiden hylkäämistä ja/tai uusiutuvien korvaamista ydinvoimalla Haluammeko kantaa vastuumme vai olla rintamakarkureita?

45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Suomi on uusiutuvan energian mallimaa - vai onko? Uusiutuvan energian osuus loppukulutuksesta EU-27 maissa v.2005, % Finland Austria Portugal Estonia Romania Denmark Slovenia Lithuania France Bulgaria Spain EU Poland Greece Slovakia Czech Republic Germany Italy Hungary Ireland Cyprus Netherlands Belgium United Kingdom Luxembourg Malta Sweden Latvia

Suomessa uusien uusiutuvien osuus mitätön - kustannustehokas uusiutuva on otettu käyttöön - kuten muuallakin (kaavio: Tilastokeskus) Uusiutuvan energian käyttö 1975-2006

Energian kokonaiskulutus ja loppukäyttö sektoreittain 1970-2006 (Tilastokeskus)

Uusiutuvan energian velvoitteen saavuttaminen edellyttää energian kulutuksen kasvun pysäyttämistä Ennusteet kokonaiskulutuksen kasvulle eri skenaarioissa 2005-2020 ovat olleet luokkaa 15 % (1450-1650 PJ) Loppukäytössä vastaava kasvu johtaisi tasoon 1250 PJ Mikäli kasvu pysäytetään energiasäästötoimin on energian loppukäyttö 1100 PJ vuonna 2020 Uusiutuvien velvoite (38 %) jos loppukäyttö: 1250 PJ 475 PJ - lisää tarvitaan noin 157 PJ (44 TWh) 1100 PJ 418 PJ - lisää tarvitaan noin 100 PJ (27,8 TWh) Mikä on tuulivoiman (ja biokaasun) osuus tästä?

Paljonko tuulivoimaa on ja paljonko sitä rakennetaan? Tuulivoima tuottaa vuonna 2006 ~ 2% Euroopan sähköstä ~ 6% Saksan sähköstä (tavoite 25% vuonna 2030) > 8% Espanjan sähköstä > 20% Tanskan sähköstä (tavoite 35% vuonna 2015) Tuulivoimainvestoinnit vuonna 2006 2. suurimmat investoinnit sähköntuotantoon USAssa (vuonna 2007: 30% kaikesta uudesta kapasiteetista) 2. suurimmat investoinnit sähköntuotantoon Euroopassa (Vuonna 2007 suurin uuden kapasiteetin muoto Euroopassa?)

Tuulivoima maailmalla- markkinat 2006 2007 /MW 5244 1667 1800 3500 3400 2 20000

Tuulivoima maailmalla- Yhdysvallat 2

Tuulivoima maailmalla- Kiina 6000 3400 Vuotuinen markkinoiden kasvu 2006: 166 % 2007: 154 % 2007 2

Tuulivoima EU:ssa - tilanne vuoden 2006 lopussa (57 000 MW / 2007)

Tulevaisuus EU:ssa- komission näkemys 2

Summaus markkinoiden kehityksestä globaalisti, Euroopassa ja Suomessa Tuulivoimamarkkinat kasvoivat 1000% vuodesta 1997 (1500 MW) vuoteen 2006 (15000 MW) Viimeisin kasvuennuste vuosille 2007-2009 nyt noin 25 % / vuosi mikä pitää voimaloiden hinnat korkealla - vuoteen 2020 mennessä globaalit markkinat 7-10 -kertaistuvat vuoteen 2006 verrattuna Tuulivoimasta tulee globaalisti merkittävin yksittäinen uuden sähkön tuotannon muoto vuosimarkkinoiden ollessa 100-200 mrd Epäjohdonmukaisen edistämispolitiikan aiheuttama kotimarkkinoiden puuttuminen tuulivoimalta Suomessa on aiheuttanut sen että Suomen tuulivoimateollisuus ei ole kasvanut markkinoiden mukana - seurauksena satojen teollisuustyöpaikkojen menettäminen (nyt 3000) Nykypolitiikan jatkuminen maksaa vuonna 2020 jo tuhansia työpaikkoja

Suomessa ei tuule - ei tuotantopaikkoja - ei mahdollisuuksia kuten muualla? Moderneilla korkeilla torneilla varutetuilla tuulivoimaloilla Suomen tuulivoimapotentiaali maalla on monikymmenkertainen aiempiin arvioihin verrattuna = tuhansia megawatteja (ainakin) Voimalakoon kasvaessa on jo nyt mahdollista rakentaa tuhansia megawatteja tuulivoimaa merelle - ja resurssi vain kasvaa voimalakoon kasvaessa

Tuulivoiman tuotanto Suomessa nyt V. Finland 2007 lopussa 2007: ~122 107 MW, MW 106 wind turbines Wind park > 5 MW Wind park 0.6 5 MW Single turbine 1...3 MW Single turbine < 1 MW Gulf of Bothnia, South 13.8 MW Lemland Gulf of Bothnia, North Vaasa 14.3 MW Meri-Pori Pori Turku 8 MW Hanko Tampere Rovaniemi Helsinki Kemi Lahti Utsjoki Ivalo 7 MW Kuivaniemi 11.5 MW Raahe 6 MW Dragsfjärd Jyväskylä Gulf of Finland Kajaani Kuopio Teho n. 122 MW vuoden 2007 lopussa Tuotanto 153 GWh v. 2006, 0,2 % sähkön tuotannosta Suunnitelmia 2008: +20-90 MW Pidemmällä aikajänteellä > 1300 MW Kaksi suurta merituulivoimahanketta julkistettu (400 MW ja 600 MW, WPD Finland) Kasvava kiinnostus sähkön markkinahinta nousussa Investointien edistämiskeinot rajoittavat kehitystä

Pulonkaula suunnittelussa - Ajanmukaisen Tuuliatlaksen Puute Nykyinen tuuliatlas vuodelta 1991 lähes käyttökelvoton pääosaan, jos ei kaikkiin sijoituspaikoista mittaukset liian matalalta mittaukset vääristä paikoista mallit vanhentuneita ja epätarkkoja Tuuli- ja toimintaolosuhteet tulee tuntea 100-150 m korkeudessa Perusta toimintamahdollisuuksille ja investointisuunnitelmille Perusta tukitoimien mitoitukselle Suomen tuuliatlas, 1991, Ilmatieteen laitos

Tuuliatlaksen päivitys - saadaan perustyökalu hinta-potentiaali käyrän muodon selvittämiseen, esimerkkinä USA 140 Onshore Offshore Class 7 Class 7 Levelized Cost of Energy, $/MWh 120 100 80 60 40 20 Class 6 Class 5 Class 4 Class 3 Class 6 Class 5 Class 4 Class 3 0-200 400 600 800 1,000 Quantity Available, GW

Tuuliresurssin kartoitus: Finnkampen Ruotsissa 2002-2008 1. Tuuliatlasken päivitys 2. Resurssikartoistus vuodelle 2020 Vindkraft i framtiden Realiserbar potential i Sverige år 2020 3. Löydetty > 600 TWh potentiaalia, josta 30 TWh käyttöön vuoteen 2020 (20 TWh maalle 10 TWh merelle) = 60-70 % Ruotsin velvoitteesta Suomessa: Naurettavia selvitystekeleitä, joissa päättömiä oletuksia

Tuloksia Ruotsista - on-shore

Tuuliatlasfarssi TEM:n Energiaosastoa informoitu noin 10 vuoden ajan tuuliatlaksen päivityksen tarpeesta Koska Energiaosasto ei saanut mitään oma-aloitteisesti aikaan ajettiin asia hallitusohjelmaan asti (STY & Co.) Kesällä 2007 Energiaosastolta kysyttiin useaan otteeseen onko asia hoidossa ja rahoitus kunnossa vuoden 2008 budjettiin Energiaosasto väitti näin olevan Budjettineuvottelujen jälkeen havaittiin että rahoitusta ei ole - ei tuuliatlasta? Ylimmän johdon (Pekkarinen) käskytyksen jälkeen virkamiehet pakotettiin etsimään rahoitus - siirto investointituesta pelasti Loppuviivoilla hanke yritettiin vielä typistää torsoksi

Back to Business: Tuulivoimapotentiaali eri arvioiden mukaan (ilman kustannuskäyrää) Maakuntakaavojen alueilla 10 000 MW ~ 30 TWh/a Arvioitu teknis-taloudellinen potentiaali v. 2020 ~2000 MW ~5 6 TWh (KTM, Pöyry) Tehokkain edistämiskeinoin v. 2020 ~3000 MW = ~10 TWh (Teknologiateollisuus ry) 10 km 50 km 100 km Lapin tunturit: maankäytön ja nykyisen sähkönverkon rajoitukset huomioon ottaenn. 0,5 TWh/a. 5MW:n voimaloita 1km välein Rannikolla ja saaristossa maankäytön ja nykyisen sähköverkon rajoitukset huomioon ottaen 2-3 TWh/a. Offshoretuulivoima: tekninen potentiaali hyvin suuri, esim. 100 km x10 km alueelta yli 15% Suomen sähkötuotannosta 500 MW, 1,5 TWh/a 2000 MW, 7,5 TWh/a 5000 MW, 15 TWh/a 100 km 10 km Sisämaassa tuulen keskinopeus mäkien laella on 4,5 5,5 m/s. Tuulienergiapotentiaalia ei ole laskettu.

Muutama sana biokaasupotentiaalista Eri arvioissa saatu maksimipotentiaaliksi maatiloilla 15-30 TWh (lanta/jäte 5 TWh + olki/energiakasvit 10-25 TWh) Syöttötariffityöryhmän mietintö joulukuulta: Vuoteen 2020 on biokaasun lisäysmahdollisuus syöttötariffin avulla 0,5-0,6 TWh sähköä tukitasolla 180 Euroa / MWh Eroon syynä Pöyry Energia Oy:n selvitys jossa tehtiin muutama oletus: tilojen lannan energiasisältö noin 1,5 TWh (muissa tutkimuksissa 3-5 TWh) peltoenergiaa saa olla vain 50% yhteismädättämöjen syötteestä energiaksi laskettuna peltoenergian maksimipotentiaali saatiin rajattua noin 10% todellisesta maksimista teoreettinen maksimipotentiaali 6 TWh koska yhteimädättämön kasvimassa rajattu vaaditaan tilakooksi suhteettoman suuret navetat/sikalat/kanalat tekninen potentiaali olemattomaksi virhe kustannustasossa luokkaa 20%, potentiaalissa 1000%

Johtopäätökset Energiankäyttöä tehostamalla uusiutuvan energian lisäystarpeeksi 100 PJ vuoteen 2020 Tuulivoimalla mahdollista 10 TWh = 36 PJ Biokaasulla (jäte+pelto) mahdollista 5 TWh = 18 PJ Lämpöpumpuilla mahdollista 10 TWh = 36 PJ Muille eli lähinnä metsäbiomassalle 10 PJ Velvoite saavutettavissa - helposti Suomen uusiutuvien energialähteiden edistäminen onnistunutta vain jos tavoitteena on ollut epäonnistua Perustettava uusi organisaatio hoitamaan uusiutuvien edistämistä - TEM/Energiaosasto ei tule onnistumaan