KANSALAIS- JA ELÄMÄNTILANNE- LÄHTÖINEN JOHTAMINEN



Samankaltaiset tiedostot
Huoltaja-säätiö sosiaalihuollon vaikuttaja. Kunnallista sosiaalipolitiikkaa ihmisten hyväksi ihmisten toimin

LÄHESTYMISTAPOJA SOSIAALISEEN KUNTOUTUKSEEN

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOTE-RATKAISUSTA NOUSEVIA KYSYMYKSIÄ

SOSIAALINEN KUNTOUTUS KÄSITE JA KÄYTÄNNÖN SISÄLTÖ. Mistä uusia ideoita asiakastyöhön? HUS Aulikki Kananoja

kehitä johtamista Iso-Syöte Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

Sosiaalityöntekijän ammatillisen osaamisen kriteerit asiakasturvallisuuden näkökulmasta

Asumispalveluiden visio. Asumispalveluiden johtoryhmä

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö. Yhdenvertaisuus ja osallisuus perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tarkasteltuna

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

SOSIAALINEN RAPORTOINTI

osaamisella? Eduskuntaseminaari Juha Luomala Johtaja, sosiaalialan osaamiskeskus Verso

Uusi sosiaalihuoltolaki - lasten, nuorten ja lapsiperheiden ehkäisevät palvelut

HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ?

Yhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle

Sosiaalityö osallisuuden tiloissa

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.

Asiantuntijatyön lähtökohtia ARVOT, LAIT JA AMMATTIETIIKKA

Palveluohjaus ja vastuutyöntekijämalli

VISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.

Toimintakyky vaikuttavuuden mittarina

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

Arjen turvaa kunnissa

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA

Ajankohtaista järjestöjen roolista maakunta- ja soteuudistuksessa

Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja. Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6.

Takaisin tulevaisuuteen katse tulevaan

Kansalaisen hyvinvointi (tieto)

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Lapsiperheiden palvelut

Mikä ihmeen hyvinvointi?

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi

Terveyden edistämisen laatusuositus

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

Monialainen hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnan menestystekijänä

Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa

Mitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta?

Sosiaalinen kuntoutus liikkeessä Jyväskylä

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Sosiaalialan osaamisen ajankohtaispäivä Toimintaympäristö, tulevaisuus, haasteet Jukka Lindberg, tilaajajohtaja

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

Vuoden 2019 toimintasuunnitelman esittely WHO Healthy Cities tavoitteet kaudella

SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKILÖIDEN VALVONTA

Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät , Jyväskylä Päivi Haarala

Uutta asiantuntijuutta sosiaalialalle:! sosiaalipedagogiikka ja sosionomi (AMK)!!

Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen

Mirja Antila, LAPE-akatemian fasilitaattori

HYVIEN VÄESTÖSUHTEIDEN EDISTÄMINEN KÄYTÄNNÖSSÄ. Panu Artemjeff Erityisasiantuntija

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS , Eveliina Pöyhönen

Sosiaalityö ja vaikuttavuus: kuinka työn vaikuttavuus otetaan haltuun?

Asiakasturvallisuus SOCOBA -työpaja

TUTKIMUS, KOULUTUS JA KEHITTÄMINEN UUDISTUVISSA RAKENTEISSA

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA. Anna Vilen

Lain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Järjestöedustamo ja Kumppanuus ohjelma

Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja

Kuuleeko laki? - Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja?

Posken ja sosiaalityön oppiainepoolin työkokous/ VamO-hankkeen esittely Marjo Romakkaniemi

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Kuntalaisten tarpeiden arviointi

YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

KÖYHYYS, SYRJÄYTYMINEN JA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUDET

Perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kansallisesti ja kansainvälisesti

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena

Julkisen hallinnon teknologisen kehittämisen tulevaisuuden näkymiä

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut

Hyviä osallisuuskäytäntöjä Suomessa

Gerontologinen sosiaalityö tukee asiakasta

Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen - käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Rotia-projekti ( )

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa. Avausseminaari

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Asukkaiden osallisuus palveluissa - käsitteistä käytäntöön Anne Pyykkönen

Sosiaalisen kuntoutus Noste Lahdessa

Muutoksessa elämisen taidot

Vaikuttamistyö kehitysmaissa. Mariko Sato,

Kansalaisnäkökulma sisäiseen turvallisuuteen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

SOSIAALITYÖN ARVOT JA JOHTAMINEN. Sosiaalityön johtamisen kehittämisrakenne Rovaniemi Anneli Pohjola

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki ja sen vaikutukset

Transkriptio:

KANSALAIS- JA ELÄMÄNTILANNE- LÄHTÖINEN JOHTAMINEN SOSIAALITYÖN JOHTAMISEN KEHITTÄMISRAKENNE IV POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS 9.9.2010 AULIKKI KANANOJA

ESITYKSEN RAKENNE Mitä ymmärrän sosiaalihuollon ja sosiaalityön johtamisella? Mitä johdetaan, kun johdetaan sosiaalityötä ja sosiaalihuoltoa? Palvelu sosiaalihuollon ja sosiaalityön instrumenttina Kansalaiset/ihmiset ja johtaminen Elämäntilanne/tilanteet ja johtaminen Johtaminen yhteistyönä Luottamus organisaation toimintaan johtamisen haasteena Johtajan identiteetti Johtamisen arviointi 2

SOSIAALIHUOLLON JA SOSIAALITYÖN JOHTAMINEN JOHTAMINEN ON VASTUUTA SIITÄ, ETTÄ TOIMINNAN YDINTARKOITUS TOTEUTUU EETTISESTI, SOSIAALISESTI, TALOUDELLISESTI JA EKOLOGISESTI KESTÄVÄLLÄ TAVALLA 3

MITÄ SOSIAALIHUOLLOSSA JA SOSIAALITYÖSSÄ JOHDETAAN? (1) ON PALATTAVA SOSIAALITYÖN JA SOSIAALIHUOLLON PERUSTEHTÄVÄÄN JA LUONTEESEEN ON ANALYSOITAVA KÄSITE SOSIAALINEN : IHMISTEN ELÄMINEN TOISIINSA LIITTYNEENÄ YHDYSKUNTANA JA YHTEINEN VASTUU HEIKOMMISTA (mm. Eino Kuusi 1931) SOSIAALIHUOLTOLAIN TARKOITUSPYKÄLÄ (1 ):...EDISTÄÄ JA YLLÄPITÄÄ YKSITYISEN HENKILÖN, PERHEEN SEKÄ YHTEISÖN SOSIAALISTA TURVALLISUUTTA JA TOIMINTAKYKYÄ. 13 : SOSIAALISTEN OLOJEN KEHITTÄMINEN JA SOSIAALISTEN EPÄKOHTIEN POISTAMINEN 4

MITÄ SOSIAALIHUOLLOSSA JA SOSIAALITYÖSSÄ JOHDETAAN? (2) SOSIAALITYÖN YHTEISKUNNALLINEN TEHTÄVÄ: Sosiaalialan työn tavoitteena on ihmisten hyvinvoinnin lisääminen. Keinoina ovat tätä tukevan sosiaalisen muutoksen, ihmissuhdeongelmien ratkaisujen ja itsenäisen elämänhallinnan edistäminen. Työn kohteena on vuorovaikutus ihmisen ja hänen ympäristönsä välillä... (IFSW 2005) Sosiaalityön tehtävänä on puutteellisten sosiaalisten olojen ja vaikeiden elämäntilanteiden parantaminen sekä vähävoimaisten yksilöiden ja ryhmien toimintaedellytysten, osallisuuden ja elämänotteen vahvistaminen. Sosiaalityö on muutostyötä (Kananoja 1997) 5

MITÄ SOSIAALIHUOLLOSSA JA SOSIAALITYÖSSÄ JOHDETAAN? (3) Sosiaalityöntekijän työn sisältö Helmi Mäen tutkimuksen (1966) mukaan: Sosiaalityöntekijä ottaa samanaikaisesti huomioon sekä asiakkaassa että tämän ympäristössä olevia ongelmia Sosiaalityöntekijä toimii asiakkaan ja ympäristön välimiehenä Välimiestehtävät: Opastava välimiestehtävä Hoitava välimiestehtävä Eheyttävä välimiestehtävä Helmi Mäki (Mirja Satka toim.) 2006. Hyvä kysymys. PS-kustannus 6

MITÄ SOSIAALIHUOLLOSSA JA SOSIAALITYÖSSÄ JOHDETAAN? (4) KOOTUSTI: SOSIAALIHUOLLOSSA JA SOSIAALITYÖSSÄ JOHDETAAN IHMISTEN, ELÄMÄNTILANTEIDEN JA YMPÄRISTÖJEN VÄLISEEN SUHTEESEEN KOHDISTUVAA TOIMINTAA SITEN, ETTÄ IHMISTEN JA YHTEISÖJEN SOSIAALINEN TURVALLISUUS JA TOIMINTAKYKYISYYS LISÄÄNTYVÄT JA ETTÄ VÄHÄVOIMAISTEN IHMISTEN JA RYHMIEN TOIMINTAEDELLYTYKSET, OSALLISUUS JA ELÄMÄNOTE VAHVISTUVAT 7

YLEISESTÄ TEHTÄVÄSTÄ KÄYTÄNTÖÖN Yleinen johtamistehtävä ja -tavoite on konkretisoitava jokaisessa organisaatiossa ja jokaisella tehtäväalueella erikseen siten, että tehtävän toteutumista voidaan seurata ja arvioida Organisaation strategia kuvaa sitä reittiä ja niitä keinoja, joilla tehtävää ja tavoitetta toteutetaan Vuosittaiset toiminta- ja taloussuunnitelmat jaksottavat toteutusaikataulun Johtaminen tukee organisaation tehtävän ja tavoitteen konkretisoitumista sosiaalityöntekijöiden käytännön työssä kunkin asiakkaan kohdalla 8

PALVELUT YDINTARKOITUKSEN TOTEUTTAMISEN VÄLINEINÄ (1) Sosiaalipalvelut ovat sosiaalihuollon ja sosiaalityön näkökulmasta ydintarkoituksen toteuttamisen esimerkiksi hyvinvoinnin vahvistamisen instrumentteja, välineitä Olennaista on, mitä palvelut vaikuttavat ihmisten ja yhteisöjen elämään Suurikaan määrä palveluja tai niiden hyvä saavutettavuus eivät ole tarkoituksia sinänsä, elleivät palvelut paranna ihmisten elämäntilanteita tai edistä toimintaedellytyksiä, anna osallisuuden kokemusta tai vahvista omaa otetta elämästä 9

PALVELUT YDINTARKOITUKSEN TOTEUTTAMISEN VÄLINEINÄ (2) Palvelut ihmisarvon kunnioittamisen demonstraationa ja ihmisarvon vahvistajina Palvelut sosiaalisen turvallisuuden varmistajina Palvelut toimintaedellytysten ja toimintakyvyn vahvistajina Palvelut tukena sosiaalisten ongelmien käsittelyssä ja elämänotteen vahvistamisessa Palvelut osallisuuden mahdollistajina ja rohkaisijoina Palvelut yhteisöjen vahvistajina ja yhteisen vastuun demonstraationa Palvelut sosiaalisena infrastruktuurina 10

PALVELUT YDINTARKOITUKSEN TOTEUTTAMISEN VÄLINEINÄ (3) PALVELUJEN SUHDE YHTEISKUNNALLISIIN PROSESSEIHIN: Suotuisan yhteiskunnallisen kehityksen myötävoima Sopeutuminen sellaiseen kehitykseen, johon ei voida vaikuttaa ( esim. ilmastonmuutos, globaali talous) Epäsuotuisan kehityksen vastavoima, kehityksen sosiaalisesti haitallisten seurausten ehkäisy, riskitilanteisiin puuttuminen ja korjaava työ 11

SOSIAALITYÖN JOHTAMISEN MAASTO JA KOHDEALUEET KESKIÖSSÄ IHMISET JA ELÄMÄNTILANTEET YMPÄRILLÄ: ELÄMÄNTILANTEISIIN VAIKUTTAVAT YLEISET YHTEISKUNNALLISET JA YHTEISÖLLISET TEKIJÄT JA NIIHIN LIITTYVÄT YHTEISTYÖKUMPPANIT ORGANISAATIO JA SEN RAKENTEET, ML. ARVOT JA ETIIKKA, TOIMINTAMUODOT, JOHTAMISRAKENTEET YM. PÄÄTÖKSENTEKIJÄT (MM. VOIMAVAROJEN SÄÄTELIJÖINÄ) HENKILÖSTÖ: MÄÄRÄ, MOTIVAATIO, ETIIKKA JA OSAAMINEN, RAKENNE 12

KANSALAISET/IHMISET JA JOHTAMINEN (1) Sosiaalityön näkökulmasta ihmiset ovat subjekteja, toimijoita omassa elämässään, yhteisen työskentelyn kumppaneita Sosiaalityötä tai sosiaalipalveluja ei voi antaa kuten rahaa, vaan kysymyksessä on yhteinen työskentely ja yhteinen vastuu elämäntilanteen ja toimintaedellytysten muutoksessa asiakkaan osuus vaihtelee hänen lähtökohtiensa ja edellytystensä mukaan Johtaminen tukee sellaista ammatillista kulttuuria ja sellaista lähestymistapaa, joka rakentuu ammattilaisen ja asiakkaan yhteiselle työskentelylle, ei palvelujen antamiselle 13

KANSALAISET/IHMISET JA JOHTAMINEN (2) Sosiaalityön tehtävästä ja luonteesta johdettu johtaminen merkitsee kansalaisosallisuuden muotojen luomista myös koko organisaation tasolla Kuntalain 27 edellyttää valtuuston huolehtivan siitä, että asukkailla on edellytykset osallistua ja vaikuttaa palvelujen suunnitteluun ja toteutukseen Suomen Kuntaliitolla on hanke Aluevaikuttaminen kunnanosien ja maaseudun kehittämisessä (ALVA) www.kunnat.net/alva Yhteistyö kansalaisyhteiskunnan ja sen edustajien kanssa on sosiaalityön johtamisen nouseva tehtävä 14

ELÄMÄNTILANNE YMPÄRISTÖJÄ JA YKSILÖÄ YHTEENLIITTÄVÄNÄ KÄSITTEENÄ SOSIAALITYÖN JA SEN JOHTAMISEN NÄKÖKULMASTA ELÄMÄNTILANNE ON KESKEINEN KÄSITE ELÄMÄNTILANNE PITÄÄ SISÄLLÄÄN ULKOISEN YMPÄRISTÖN ERI ULOTTUVUUDET, NIIDEN HEIJASTUSVAIKUTUKSET IHMISEN ELÄMÄÄN, LÄHI- IHMISSUHTEET JA EDELLISIIN LIITTYVÄT IHMISEN SOSIAALISET KOKEMUKSET ELÄMÄNTILANTEELLA ON AJALLINEN ULOTTUVUUS: ELÄMÄNHISTORIA, AJANKOHTAINEN ELÄMÄNTILANNE JA ELÄMÄN TAVOITTEET 15

ELÄMÄNTILANTEESEEN VAIKUTTAVAT YMPÄRISTÖTEKIJÄT Yleiset elinolot: ekologisesti, sosiaalisesti ja terveydellisesti kestävä ympäristö, asunto-olot, työllisyys, lainsäädännön määrittelemät oikeudet, sosiaaliturva, liikkuminen, kulttuuriympäristö, vapaa-ajan mahdollisuudet Paikalliset olosuhteet: hyvinvointia edistävä ympäristö, asuminen, työmahdollisuudet, sosiaalinen turvallisuus, sosiaalinen koheesio/yhteisöllisyys, sosiaalinen eheys (polarisaation vähäisyys), läheisten ihmissuhteiden turvallisuus ja muut sosiaaliset suhteet, tiedolliset ja toiminnalliset voimavarat ( koulutus, terveydenhuolto, sosiaalipalvelut), itsensä toteuttamisen mahdollisuudet 16

JOHTAMISEN SUUNNAT Elämäntilanteisiin suuntautuva johtamisen funktio koskee yhteistyötä ja vaikuttamista niihin tahoihin, joiden toimet vaikuttavat ihmisten elinympäristöihin ja niiden kautta elämäntilanteisiin Päätöksentekijöihin suuntautuva johtamisen funktio koskee kunnallisessa toiminnassa mm. poliittisia luottamushenkilöitä ( esim. esittelyt lautakunnassa) sekä kunnan keskushallinnon edustajia ja se toteutuu mm.oikeaa ja luotettavaa tietoa jakamalla Omaan organisaatioon liittyvä johtamisen funktio koskee organisaation ydinfunktion esillä pitämistä ja sitä toteuttavan toimintatavan edistämistä sekä organisaation eri osien toiminnan yhteensovittamista Henkilöstöön suuntautuva johtamisen funktio koskee toiminnan arvojen ja etiikan, osaamisen ja tavoitteiden toteuttamista niin että organisaation ydinfunktio toteutuu henkilöstön työkykyä ylläpitävällä ja vahvistavalla tavalla 17

JOHTAMINEN YHTEISTYÖNÄ Johtaminen kokonaisuuden suunnan osoittajana ja ylläpitäjänä Johtaminen jatkuvien ja vaihtuvien jännitteiden kentässä Johtaminen erilaisten osaamisten ja ammatillisten kulttuurien yhteensovittajana Johtaminen tarpeiden ja voimavarojen välisen ristiriidan käsittelijänä Johtaminen kansalaisyhteiskunnan kumppanina 18

JOHTAMINEN JA KANSALAISTEN LUOTTAMUS Anu Muurin tutkimuksen mukaan julkiset palvelut nauttivat laajasti suomalaisten luottamusta; valtaosa (73 %) Muurin tutkimuksen kohderyhmästä oli sitä mieltä, että sosiaalipalvelut toimivat hyvin. Pääosa kansalaisista (93 %) oli sitä mieltä, että julkisella sektorilla tulisi olla kokonaisvastuu palvelujen järjestämisestä. Kansalaiset luottavat sosiaalipalveluihin sitä enemmän, mitä universaalimpia (kaikille tarjottuja, esim. päivähoito) ne ovat ja sitä vähemmän, mitä valikoivampia (tarveharkintaisia) ne ovat. Kansalaisten luottamus on alhaisinta toimeentulotuessa ja kotipalvelussa. (Muuri 2008) 19

SOSIAALITYÖN JOHTAMISEN VAIKEITA KYSYMYKSIÄ Kun kunnan rahat eivät riitä ja joudutaan toimimaan lainsäädännön rajoja hipoen Kun johtajan ja työntekijöiden etiikka on koetuksella Kun ei saa viestiä perille päättäjille, kunnan keskushallinnolle tai omalle johdolle Kun työntekijät uupuvat Kun tulee vastaan kysymyksiä, joissa ei tiedä mikä on oikein tai mikä auttaa Kun muita sektoreita ei saa tukemaan sosiaalihuolloon tavoitteita tai yhteistyössä syntyy konflikteja 20

VAIKEIDEN KYSYMYSTEN KÄSITTELYSTÄ (1) Julkiset varat ovat aina rajoitetut ja kunnan on toimittavataloudellisesti; sosiaalijohdon tehtävä on antaa oikeaa tietoa lakisääteisistä velvoitteista, raportoida luotettavalla tavalla mahdollisten leikkausten vaikutuksista sekä rohkaistava henkilöstöä uusien lähestymistapojen omaksumiseen Eettisesti vaikeiden kysymysten käsittelyssä johdon on tärkeä edistää sellaisia foorumeita, joilla eettisia ongelmia voidaan yhdessä käsitellä ja sopia menettelytravoista sellaisten ilmetessä Jos viesti ei mene perille, kannattaa arvioida myös omat viestintätavat, asettua vastaanottajan tilanteeseen ja sovittaa omat viestintätavat vastaanottajan kysymyksiin 21

VAIKEIDEN KYSYMYSTEN KÄSITTELYSTÄ (2) Sosiaalityö tuo työntekijöiden käsiteltäväksi inhimillisesti vaikeita ja tunteita koskettavia tilanteita; on tärkeä, että työntekijöillä on mahdollisuuksia käsitellä ja purkaa työssä vastaan tulevia kokemuksia; jos niitä ei käsitellä, ne kuormittavat työntekijän psyykkistä kestokykyä ja aiheuttavat kasvavaa uupumusta (työnohjaus tähän hyvä väline) Konsultaatiomahdollisuudet tilanteissa, joissa oma tieto ei riitä, ovat olennaisia. Tosi asiantuntemus syntyy siitä, että tuntee omat rajansa. (Helen Harris Perlman) Ennen kuin yrittää myydä omia tavoitteitaan, kannattaa kuulla mitka ovat yhteistyökumppanille tärkeitä tavoitteita. 22

JOHTAJAN IDENTITEETTI Sosiaalihuollon / sosiaalityön johtaja: palvelutehtaan toimitusjohtaja vai oman yhteisönsä sosiaalisen kehityksen arkkitehti vai valmentaja, ammatillinen seniori vai tekninen koordinaattori Organisaation koko ja organisatorinen asema vaikuttaa: koko organisaation johtaja toimintayksikön/toimiston johtaja lähiesimies 23

SOSIAALIHUOLLON JA SOSIAALITYÖN JOHTAMISEN ARVIOINTI Tuottavuus: asiakkaiden/suoritteiden määrä/panokset Tehokkuus: suoritteiden määrä/panokset/kustannukset Vaikuttavuus: muutokset ihmisten elämäntilanteissa ja toimintaedellytyksissä, muutokset palvelutarpeissa Kustannus-vaikuttavuus: vaikutukset/kustannukset Luottamus: seuranta- ja arviointivälineet rakennettava, erilliset tutkimukset Ihmisten osallisuus: seuranta- ja arviointivälineet rakennettava 24

SOSIAALIALAN JA SEN JOHDON KEHITTÄMISVÄLINEISTÄ Oman alan yhteiskunnallisen tehtävän, toiminnan tarkoituksen ja eettisten näkökohtien jatkuva esillä pitäminen ja niitä vastaavien toimintatapojen edistäminen ja ylläpitäminen Erilaisten näkökulmien ja intressien yhteensovittamisen taidot; realismi oman vastuun rajojen määrittelyssä (esim. budjetit) Jännitteisessä toimintakentässä toimimisen ja johtamisen kestäminen ja jännitteiden hyödyntäminen toiminnan uudistamisessa Sosiaalisen raportoinnin menetelmien kehittäminen ja hyödyntäminen kunnallisessa sosiaalipolitiikassa Toimivien menetelmien kehittäminen ja hyödyntäminen henkilöstön uupumistilanteissa Asiantuntevien konsultaatio- ja ohjausmahdollisuuksien turvaaminen henkilöstölle ( ja itselle) Toiminnan vaikutusten jatkuva seuraaminen ja sosiaalityöhön soveltuvien vaikutusten seuranta- ja arviointimenetelmien kehittäminen yhdessä alan opettajien, tutkijoiden ja kehittäjien kanssa 25

KIRJALLISUUTTA Arki, arvot, elämä, etiikka. Sosiaalialan ammattilaisen eettiset ohjeet 2005. Helsinki: Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry. Kananoja, Aulikki 1997. Murros on mahdollisuus. Sosiaalityön selvityshenkilön raportti. Raportteja 211. Helsinki: Stakes. Kananoja, Aulikki & Lähteinen, Martti & Marjamäki, Pirjo & Laiho, Kristiina & Sarvimäki, Pirjo & Karjalainen, Pekka & Seppänen, Marjaana 2007. Sosiaalityön käsikirja. Helsinki: Tietosanoma. ( Uusi painos tulossa) Kananoja, Aulikki & Niiranen, Vuokko & Jokiranta, Harri 2008. Kunnallinen sosiaalipolitiikka. Osallisuutta ja yhteistä vastuuta. Jyväskylä: PS-kustannut. Kuusi, Eino 1931. Sosiaalipolitiikan käsite, sen tarkoitus, olemus ja vaikuttimet. Teoksessa Eräsaari, Risto ja Rahkonen, Keijo (toim.) 1975. Työväenkysymyksestä sosiaalipolitiikkaan Yrjö-Koskisesta Heikki Warikseen. Helsinki: Gaudeamus 238 250. Muuri, Anu 2008. Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tutkimus suomalaisten mielipiteistä ja kokemuksista sosiaalipalveluista ja niiden suhteesta legitimiteettiin. Tutkimuksia 178. Helsinki: Stakes. Mäki, Helmi 1966. Yksilökohtainen sosiaalityö. Sosiaalityöntekijöiden yksittäistapausten erittely. HY lisensiaattityö. Teoksessa Satka, Mirja ( toim.) 2006. Hyvä kysymys. Sosiaalityöntekijöiden asiakaskohtaisen työn sisältöä etsimässä 1960-luvulla. Jyväskylä: PS-kustannus. 26

KIRJALLISUUTTA ( lainsäädäntöä) Perustuslaki 1999/731 Kuntalaki 1995/365 Sosiaalihuoltolaki 1982/710 Lastensuojelulaki 2007/417 Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 1983/361 KIITOS! 27