n tilinpäätös 2014
SISÄLLYS 1. TOIMINTAKERTOMUS... 4 1.1 JOHDON KATSAUS... 4 1.2 TOIMINTA-AJATUS JA TEHTÄVÄT... 4 1.2.1 Varautumisrahasto... 5 1.2.2 Ydinturvallisuustutkimusrahasto... 7 1.2.3 Ydinjätetutkimusrahasto... 7 1.3 VARAUTUMISRAHASTON TOIMINTA JA TALOUS VUONNA 2014... 8 1.3.1 Rahaston käytettävissä olevat varat... 8 1.3.2 Rahaston varojen käyttö... 8 1.3.3 Rahaston hallintokulut... 8 1.3.4 Rahaston toiminta... 8 1.3.5 Ehdotus tuottojäämän käytöstä... 9 1.4 YDINTURVALLISUUSTUTKIMUSRAHASTON TOIMINTA JA TALOUS VUONNA 2014... 10 1.4.1 Maksut... 10 1.4.2 Varojen käyttö... 11 1.4.3 Ehdotus tuottojäämän käytöstä... 13 1.5 YDINJÄTETUTKIMUSRAHASTON TOIMINTA JA TALOUS VUONNA 2014... 13 1.5.1 Maksut... 13 1.5.2 Varojen käyttö... 14 1.5.3 Ehdotus tuottojäämän käytöstä... 15 1.6 RAHASTON TOIMINNAN TULOKSELLISUUS... 15 1.7 JOHTOKUNTA... 16 1.8 RAHASTON HENKILÖSTÖ... 16 1.9 MAKSETUT PALKKIOT... 17 1.10 ELÄKEASIAT... 17 1.11 TILINTARKASTAJAT... 17 1.12 SISÄINEN VALVONTA... 17 1.13 MUUTA... 18 2. VALTION YDINJÄTEHUOLTORAHASTON TUOTTO- JA KULULASKELMA... 19 3. VALTION YDINJÄTEHUOLTORAHASTON TASE... 20 4. VALTION YDINJÄTEHUOLTORAHASTON RAHOITUSLASKELMA... 21 5. VARAUTUMISRAHASTON TUOTTO- JA KULULASKELMA /KP1... 22 6. VARAUTUMISRAHASTON TASE / KP 1... 23 7. VARAUTUMISRAHASTON RAHOITUSLASKELMA / KP1... 24 8. YDINTURVALLISUUSTUTKIMUSRAHASTON TUOTTO- JA KULULASKELMA / KP2... 24 9. YDINTURVALLISUUSTUTKIMUSRAHASTON TASE / KP2... 25 10. YDINTURVALLISUUSTUTKIMUSRAHASTON RAHOITUS- LASKELMA / KP2... 26 11. YDINJÄTETUTKIMUSRAHASTON TUOTTO- JA KULULASKELMA/ KP3... 26 12. YDINJÄTETUTKIMUSRAHASTON TASE / KP3... 27 13. YDINJÄTETUTKIMUSRAHASTON RAHOITUSLASKELMA / KP3... 27
14. VALTION YDINJÄTEHUOLTORAHASTON LIITETIEDOT... 27 n liite 1: Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja vertailtavuus... 28 n liite 2: lle vahvistetun talousarvion toteutuma... 28 2.1 Varautumisrahasto... 28 2.2 Ydinturvallisuustutkimusrahasto... 29 2.3 Ydinjätetutkimusrahasto... 29 n liite 3: Henkilöstökulujen erittely (euroa)... 29 n liite 4: Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset... 29 n liite 5: Käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot... 29 n liite 6: Rahoitustuotot ja kulut (euroa)... 29 n liite 7: sta annetut lainat... 29 n liite 8: Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset... 29 n liite 9: Taseen rahoituserät ja velat (euroa)... 31 n liite 10: Valtiontakaukset ja takuut sekä muut vastuut... 31 n liite 11: Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat... 31 n liite 12: Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat... 31 n liite 13: Velan muutokset... 31 n liite 14: Velan maturiteettijakauma ja duraatio... 31 n liite 15: Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut täydentävät tiedot... 32 15.1 Fortum Oyj:n lainan vakuudet... 32 15.2 Teollisuuden Voima Oyj:n lainan vakuudet... 32 15. VALTION YDINJÄTEHUOLTORAHASTON VUODEN 2014 TILIKIRJAT JA TOSITENUMEROSARJAT... 33 16. VALTION YDINJÄTEHUOLTORAHASTON ALLEKIRJOITUKSET... 34
4 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. JOHDON KATSAUS on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, joka on työ- ja elinkeinoministeriön alainen ja sen hoidossa. Se koostuu kolmesta erillisestä rahastosta: Varautumisrahasto, Ydinturvallisuustutkimusrahasto ja Ydinjätetutkimusrahasto. Vuosi 2014 oli tavanomainen toimintavuosi ja rahasto toteutti sille annetut tehtävät. Johtokunnan kokoonpano on: johtokunnan puheenjohtaja Eva Liljeblom (Hanken Svenska Handelshögskolan), varapuheenjohtaja Hannu Mäkinen (valtiovarainministeriö), Sakari Lehtiö (Valtiokonttori) sekä Heidi Nummela (työ- ja elinkeinoministeriö). Rahaston toimitusjohtajana toimii Christina Snellman (työ- ja elinkeinoministeriö) sekä varatoimitusjohtajana Sirkka Vilkamo (työ- ja elinkeinoministeriö). Rahaston toimintaympäristössä ennakoidaan tapahtuvan muutoksia, jotka vaikuttavat rahaston toimintaan. Näitä ovat mm. TVO:n Olkiluoto 3-voimalaitosyksikön valmistuminen, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n tutkimusreaktori FiR1:n käytöstäpoistaminen sekä ydinenergialakiin tehtävät muutokset tutkimusrahastojen perimien maksujen korottamiseksi alalla tarvittavan uuden tutkimusinfrastruktuurin rahoittamiseksi. Yleisesti merkittävä ydinjätehuoltoa koskeva asia on käytetyn ydinpolttoaineen kapselointi- ja loppusijoituslaitos, jonka rakentamislupahakemuksen Posiva Oy jätti valtioneuvostolle vuoden 2012 lopussa. Laitos on tarkoitus ottaa käyttöön noin vuonna 2020. Valtioneuvoston asetukseen n varoista annettavien lainojen yleisistä ehdoista (83/2010) 2 :ään tehdyllä muutoksella (245/2014) rahaston myöntämistä lainasta on peritty 1.4.2014 alkaen kahdentoista kuukauden Euribor -korko lisättynä 0,5 prosenttiyksiköllä. Valtio irtisanoi maaliskuun 2014 lopussa molemmat lainansa, yht. 299,5 miljoonaa euroa. Vuoden loppupuolella työ- ja elinkeinoministeriön kanssa käydyssä tulosneuvottelussa ministeriö totesi rahaston täyttäneen sille asetetut tehtävät ja tavoitteet. Rahaston toiminta on ollut aktiivista ja ennakoivaa. 1.2 TOIMINTA-AJATUS JA TEHTÄVÄT on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, joka koostuu kolmesta erillisestä rahastosta: Varautumisrahasto, Ydinturvallisuustutkimusrahasto ja Ydinjätetutkimusrahasto. n toimintaa sääntelevät ydinenergialaki (990/87) ja asetus (161/1988) sekä valtioneuvoston asetukset sta (161/2004) ja n varoista annettavien lainojen yleisistä ehdoista (83/2010). Rahaston kirjanpidon, maksuliikkeen, muun laskentatoimen ja tilipäätöksen osalta noudatetaan valtion talousarviosta annettua lakia (423/1988) ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja ohjeita. n hallintoa hoitavat valtioneuvoston nimeämä johtokunta ja toimitusjohtaja. Tärkeimmät rahaston operatiivista toimintaa koskevat päätökset tekee johtokunta.
5 Toimitusjohtajan tehtävänä on rahaston toiminnan johtaminen sekä johtokunnan päätösten valmistelu ja täytäntöönpano. Rahastolla voi olla muuta henkilökuntaa sen talousarvion osoittamissa rajoissa. 1.2.1 Varautumisrahasto Ydinenergialaissa omaksutun ydinjätteen tuottajan aiheuttamisperiaatteen toteuttamiseksi ja yhteiskunnan edun turvaamiseksi katsottiin välttämättömäksi perustaa valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto huolehtimaan siitä, että ydinjätehuollon edellyttämät varat ovat varmuudella olemassa ja käytettävissä silloin, kun ydinjätehuollon toimenpiteet on tehtävä. Valtio voi käyttää varoja ydinjätehuoltoon vain siinä tapauksessa, ettei jätehuoltovelvollinen itse täytä laissa säädettyä huolehtimisvelvollisuuttaan. Kunkin ydinjätteen tuottajan jätehuoltovelvollisen on suoritettava ydinjätehuoltomaksuja Varautumisrahastoon lle, jonka tulee hallinnoida kerättyjä varoja ja huolehtia siitä, että ne ovat tarpeen tullen käytettävissä ydinjätehuollon toimenpiteiden vaatimien kustannusten kattamiseen. Jätehuoltovelvollisella ja toissijaisesti sen osakkeenomistajilla on puolestaan oikeus lainata takaisin osa varautumisrahastossa olevista varoista. n tehtävänä on: vahvistaa kunkin jätehuoltovelvollisen rahasto-osuuden tai kateosuuden määrä sekä vahvistaa kalenterivuoden helmikuun loppuun mennessä näiden määrien perusteella laskettu ydinjätehuoltomaksu tai ylijäämä; päättää niiden ydinenergialain 48 50 :ssä tarkoitettujen toimenpiteiden suorittamisesta, joita ei ole säädetty valtioneuvoston tai työ- ja elinkeinoministeriön tehtäväksi; myöntää ydinenergialain 52 :n 1 momentissa tarkoitetut lainat valtioneuvoston vahvistamien yleisten ehtojen ja muilta osin itse määräämiensä yksityiskohtaisten ehtojen mukaisesti turvaavaa vakuutta vastaan; määrätä jätehuoltovelvollisen osakkeenomistajille ydinenergialain 52 :n 1 momentin perusteella annettavien lainojen suuruudesta siinä tapauksessa, että osakkeenomistajat ovat ilmoittaneet haluavansa lainata Varautumisrahastolta varoja yhteensä enemmän kuin näille voidaan lainata; huolehtia ydinenergialain 52 :n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa varojen siirtämisestä Varautumisrahastosta valtiovarastoon ja tehdä työ- ja elinkeinoministeriölle ehdotus valtiovarastosta kulloinkin takaisin Varautumisrahastoon siirrettävien varojen ja korvausten määrästä; huolehtia ydinenergialain 52 :n 3 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa varojen lainaamisesta valtiolle lainaan sovellettavien valtioneuvoston vahvistamien yleisten ehtojen ja muilta osin valtion kanssa sopimiensa yksityiskohtaisten ehtojen mukaisesti sekä tarvittaessa pyytää valtiota lyhentämään lainaansa vahvistetun ylijäämän palauttamiseksi jätehuoltovelvollisille; päättää ydinenergialain 52 :n 5 momentissa tarkoitetusta sijoitustoiminnasta; päättää myöntämiensä lainojen irtisanomisesta ja tarvittaessa vakuuksien muuttamisesta rahaksi; tehdä tarvittaessa työ- ja elinkeinoministeriölle esityksiä Varautumisrahastosta annettavien lainojen yleisiksi ehdoiksi; vahvistaa kunkin kalenterivuoden helmikuun 15 päivään mennessä ydinenergialain 53 a :n 2 momentin ja 53 b :n 2 momentin mukaisesti määräytyvät maksut;
6 päättää työ- ja elinkeinoministeriön esityksestä ydinenergialain 53 d :n 1 momentissa tarkoitettujen varojen jakamisesta tutkimushankkeiden rahoittamiseen; päättää työ- ja elinkeinoministeriön esityksestä ydinenergialain 53 c :n 3 momentissa tarkoitettujen jaettavissa olevien varojen jakamatta jättämisestä, niiden palauttamisesta ja ydinenergialain 53 e :n 3 momentin mukaisesti tutkimushankkeeseen myönnetyn rahoituksen takaisinperinnästä; päättää työ- ja elinkeinoministeriön esityksestä tutkimushankkeisiin liittyvän koordinoinnin järjestämisestä; tehdä ehdotus n talousarvioksi; hyväksyä n tilinpäätös edelleen vahvistettavaksi; vahvistaa a koskevat johtosäännöt; hyväksyä vuosittain seuraaville viidelle vuodelle n toiminta- ja taloussuunnitelma, joka jakautuu Varautumisrahastoa koskevaan toiminta- ja taloussuunnitelmaan sekä työ- ja elinkeinoministeriön esitykseen perustuviin Ydinturvallisuustutkimusrahastoa ja Ydinjätetutkimusrahastoa koskeviin toiminta- ja taloussuunnitelmiin; sekä antaa vuosittain työ- ja elinkeinoministeriölle kertomus n toiminnasta edellisenä kalenterivuonna sekä muitakin ministeriön tarvitsemia arvioita ja tietoja. Työ- ja elinkeinoministeriön ilmoitettua vuosittain lle kunkin jätehuoltovelvollisen vuotuisen rahastotavoitteen, laskee rahasto tuon tavoitteen ja jätehuoltovelvollisella varautumisrahastossa jo olevan rahasto-osuuden erotuksen. Jos rahastotavoite on vastaavaa rahasto-osuutta suurempi, vahvistaa erotuksen uudeksi ydinjätehuoltomaksuksi. Päinvastaisessa tapauksessa vahvistetaan jätehuoltovelvolliselle palautettava ylijäämä. Ydinenergialain nojalla on kullakin jätehuoltovelvollisella oikeus saada turvaavia vakuuksia vastaan lainaa määräajaksi n hoidossa olevasta Varautumisrahastosta. Jätehuoltovelvollisella rahastosta lainassa oleva määrä ei kuitenkaan saa ylittää 75 prosenttia tämän viimeksi vahvistetusta rahasto-osuudesta. Jätehuoltovelvollisen osakkeenomistajat voivat käyttää lainausoikeutta siltä määrältä kuin jätehuoltovelvollinen ei itse sitä tee. Ydinenergialain mukaan Varautumisrahastosta annettavan lainan korko on sidottava markkinoilla yleisesti noteerattavaan korkoon. Valtioneuvoston asetuksen (83/2010) mukaan em. korko on 12 kuukauden Euribor-korko lisättynä 0,5 prosenttiyksiköllä. Korkotaso tarkistetaan vuosittain. Ne varautumisrahaston varat, joita ei ole lainattu jätehuoltovelvollisille tai näiden osakkeenomistajille, voidaan lainata valtiolle samalla korolla. Jos jätehuoltovelvolliset, näiden osakkeenomistajat tai valtio eivät käytä lainausoikeuttansa joltain osin, on n sijoitettava siten käyttämättä jääneet Varautumisrahaston varat turvaavia vakuuksia vastaan muulla parhaan mahdollisen tuoton antavalla tavalla (sijoitustoiminta). Lainaus- ja sijoitustoiminnassa on huolehdittava siitä, että varat ovat tarvittaessa saatavissa n käyttöön, mikäli ydinjätehuolto sitä vaatii. Jos valtio joutuu jätehuoltovelvollisen sijasta huolehtimaan ydinjätehuollon toimenpiteistä, tulee n maksaa niistä valtiolle korvaus sitä mukaa kuin ydinjätehuolto edistyy.
7 Ydinenergialain 51 :n mukaan n kalenterivuoden voitolla hyvitetään tai tappiolla veloitetaan kalenterivuoden joulukuun viimeisen päivän rahastoosuuksia ja kateosuuksia siinä suhteessa kuin vastaavat rahasto-osuudet ja kateosuudet ovat kalenterivuoden aikana olleet rahaston varoina. Lainkohta on kirjoitettu vuonna 1996, jolloin n kokonaisuuteen eivät kuuluneet Ydinturvallisuustutkimusrahasto ja Ydinjätetutkimusrahasto. Vuonna 2003 Ydinenergialakiin lisättiin 7 a luku, jolla rahastoon lisättiin edellä mainitut kaksi tutkimusrahastoa. Tutkimusrahastojen maksuvelvoitetut ja maksuperusteet ovat erilaiset kuin Varautumisrahastossa. Ydinenergialain 51 :n tarkoituksena on ollut jakaa Varautumisrahaston voitto sen osakkaiden (=ydinjätehuoltovelvollisten) kesken. Voitonjako tapahtuu osakkaiden rahasto-osuuksien mukaisessa suhteessa. Rahasto on tehnyt työ- ja elinkeinoministeriölle lainsäädäntöaloitteen Ydinenergialain 51 :n ilmaisun täsmentämiseksi siten, että voitonjako kohdistuisi nimenomaisesti Varautumisrahastoon. 1.2.2 Ydinturvallisuustutkimusrahasto n tehtävänä on periä vuosittain erityiseen Ydinturvallisuustutkimusrahastoon ydinenergialain 53 a :ssä tarkoitettu maksu säännöksessä annetuin perustein niiltä, joilla on lupa rakentaa tai käyttää yleiseltä merkitykseltään huomattavaa ydinlaitosta, tai siltä, joka on saanut valtioneuvoston myönteisen periaatepäätöksen sellaisen laitoksen rakentamisesta, jos eduskunta on päättänyt, että periaatepäätös jää voimaan. Ydinturvallisuustutkimusrahastoon maksuina tuloutetut varat käytetään ydinturvallisuutta koskevan tutkimustoiminnan rahoittamiseen ja tarkoituksena on, että kunakin vuonna kerätyt varat osoitetaan saman vuoden kuluessa tutkimushankkeisiin työ- ja elinkeinoministeriön esittämien hanke-ehdotusten pohjalta. Ydinturvallisuustutkimusrahaston tarkoituksena on varmistaa, että Suomen viranomaisten ja muiden tarvitsijoiden käytettävissä on korkeatasoista ja nopeasti saatavissa olevaa ydinturvallisuutta koskevaa asiantuntemusta. 1.2.3 Ydinjätetutkimusrahasto n tehtävänä on periä vuosittain erityiseen Ydinjätetutkimusrahastoon ydinenergialain 53 b :ssä tarkoitettu maksu säännöksessä annetuin perustein niiltä, joille on ydinenergialaissa tarkoitettuina jätehuoltovelvollisina vahvistettu laissa tarkoitettu vastuumäärä. Nämä ovat samoja yhteisöjä, joilla on velvollisuus varautua ydinjätehuollon tulevaisuudessa edellyttämien toimenpiteiden vaatimiin kustannuksiin suorittamalla varoja edellä kohdassa 1.2.1 tarkoitettuun Varautumisrahastoon. Ydinjätetutkimusrahastoon maksuina tuloutetut varat käytetään ydinjätehuollon erilaisia toteutustapoja koskevan tutkimustoiminnan rahoittamiseen, ja tarkoituksena on, että kunakin vuonna kerätyt varat osoitetaan saman vuoden kuluessa tutkimushankkeisiin työ- ja elinkeinoministeriön esittämien hanke-ehdotusten pohjalta. Ydinjätetutkimusrahaston tarkoituksena on varmistaa, että Suomen viranomaisten ja muiden tarvitsijoiden käytettävissä on korkeatasoista ydinjätehuollon erilaisten toteutustapojen ja menetelmien vertailussa tarvittavaa asiantuntemusta.
8 1.3 VARAUTUMISRAHASTON TOIMINTA JA TALOUS VUONNA 2014 n toiminta kertomusvuonna on perustunut rahaston johtokunnan 19.12.2013 hyväksymään toiminta- ja taloussuunnitelmaan vuosiksi 2014 2018 sekä talousarvioon vuodelle 2014, jonka työ- ja elinkeinoministeriö on vahvistanut päätöksellään 19.12.2013 TEM/431/08.06.01/2013. Varautumisrahastosta myönnettävien lainojen korko on ollut 1.4.2014 alkaen 12 kuukauden Euribor-korko lisättynä 0,5 prosenttiyksiköllä. Myönnettävien lainojen Euribor-korko määräytyy kaksi päivää ennen edellisen lainan erääntymispäivää vallitsevan korkonoteerauksen mukaan. Kertomusvuonna rahastolainoista perittävä korko on ollut 1.1. 31.3.2014 0,545 % ja tämän jälkeen 1,087 % (=0,587 % + 0,5 %). Varautumisrahaston voitto oli 25 554 631,03 euroa ja rahaston taseen loppusumma 31.12.2014 oli 2 383 372 789,98 euroa. 1.3.1 Rahaston käytettävissä olevat varat Kertomusvuonna rahastolla oli käytettävissä varoja yhteensä 2 373 300 000 euroa. Varat muodostuivat jätehuoltovelvollisten suorittamista ydinjätehuoltomaksuista, lainapääomien palautuksista ja koroista, valtiolla olevasta lainapääomasta ja korosta (31.3.2014 asti) sekä sijoitustoiminnan pääomasta ja korkotuotoista. 1.3.2 Rahaston varojen käyttö Rahaston varoja käytettiin kertomusvuonna yhteensä 2 373 300 000 euroa jätehuoltovelvollisille ja sijoitustoimintaan hallintomenoilla vähennettyinä. Valtio maksoi takaisin 31.3.2014 sillä olleet kaksi lainaa (yht. n. 299,5 milj. euroa), eikä käyttänyt lainausoikeuttaan vuonna 2014. 1.3.3 Rahaston hallintokulut Rahaston hallintokulut olivat 127 931,53 euroa (159 547,41 euroa vuonna 2013). Talousarviossa kertomusvuodelle oli hallintokulujen määräksi arvioitu 126 091 euroa. Varautumisrahaston tehtäviä ei ole merkittävissä määrin suoritettu toimintavuoden aikana virkatyönä. Varautumisrahasto on suorittanut korvauksena työ- ja elinkeinoministeriölle sen toimitilojen ja irtaimiston käyttämisestä sekä ministeriön suoritteista ja palveluista yhteensä 8 142,03 euroa vuodelta 2014. 1.3.4 Rahaston toiminta Kertomusvuoden aikana olivat ydinenergialain tarkoittamia jätehuoltovelvollisia Fortum Power and Heat Oy (FPH), Teollisuuden Voima Oyj (TVO) ja Teknologian tutkimuskeskus VTT. Työ- ja elinkeinoministeriön vahvistettua jätehuoltovelvollisten rahastotavoitteet vuodelle 2014, Fortum Power and Heat Oy:n osalta 1 038 900 000 euroa, TVO:n osalta 1 310 400 000 euroa ja VTT:n osalta 8 515 000 euroa vahvisti rahasto Fortum Power and Heat Oy:n ydinjätehuoltomaksuksi 33 120 723,33 euroa, TVO:n maksuksi 56 139 039,73 euroa sekä VTT:n ydinjätehuoltomaksuksi 2 123 324,28 euroa. Ylijäämätilanteessa jätehuoltovelvollisen rahasto-osuus on suurempi kuin ministeriön jätehuoltovelvolliselle asettama rahastotavoite. Ylijäämätilanteessa rahasto palauttaa jätehuoltovelvolliselle rahasto-osuuden ja rahastotavoitteen välisen erotuksen.
9 Erääntyneet pääomat, korot ja korvaukset sekä ydinjätehuoltomaksut suoritettiin asianmukaisesti. Fortum Oyj:n ilmoitettua käyttävänsä lainausoikeuttaan Fortum Power and Heat Oy:n osakkeenomistajana ja TVO:n ilmoitettua käyttävänsä lainausoikeuttaan ja rahaston hyväksyttyä tarjotut turvaavat vakuudet, lainattiin takaisin TVO:lle 982 800 000,00 euroa ja Fortum Oyj:lle 779 175 000,00 euroa. Teollisuuden Voima Oyj tarjosi edelleen rahastolainansa ja lainakoron vakuudeksi Fortum Power and Heat Oy:tä lukuun ottamatta osakasyhtiöidensä ja Fortum Oyj:n antamia velkakirjoja käteisenä panttina. Teollisuuden Voima Oyj:n osakasyhtiöitä olivat seuraavat (sarja A): Karhu Voima Oy ( 0,07 %) EPV Energia Oy ( 6,55 %) Fortum Power and Heat Oy (26,58 %) Kemira Oyj ( 1,86 % ) Oy Mankala Ab ( 8,14 %) Pohjolan Voima Oy (56,80 %) Johtokunnan suorittamien tarkastelujen pohjalta katsottiin tarjotut vakuudet asianmukaisiksi siten kuin ne on täydennettynä tarvittavilla pankkivakuuksilla. Fortum Oyj:n rahastolainan vakuudeksi hyväksyttiin edelleen Fortum Power and Heatin omistamat (FPH) Kemijoki Oy:n vesivoimaosakkeet, mille oli FPH:n hyväksyntä, ja päätettiin hyväksyä Fortum Oyj:n esitys. käyttää sijoitustoiminnassaan Valtiokonttorin sijoituspalveluja. Valtiokonttori noudattaa rahaston varojen sijoittamisessa rahaston johtokunnan linjaamaa maltillista sijoituspolitiikkaa. Toimintavuoden aikana kertyneet sijoitustoiminnan pääoman palautukset ja tuotot päätettiin sijoittaa edelleen Valtiokonttorin sijoituspalveluihin nojautuen valtion tai muun julkisyhteisön liikkeelle laskemiin tai takaamiin sijoitusinstrumentteihin. Tämän mukaisesti varoja sijoitettiin valtion sarjaobligaatioihin. Sijoitukset toteutettiin markkinatilanteen mukaisesti vaiheistettuna siten, että edullisinta sijoitusajankohtaa odotettaessa varoja oli tarvittaessa talletuksina rahamarkkinoilla. Keskimääräisen inflaation vuonna 2014 ollessa 1,0 %, oli uusien sijoitusinstrumenttien kuponkikorko 1,125 % 4,375 % ja ennen vuotta 2013 hankittujen 1,125 % 4,375 %. Valtio irtisanoi 31.3.2014 molemmat lainansa, yht. 299,5 miljoonaa euroa. Valtiokonttori ilmoitti, ettei valtio halua käyttää lainausoikeuttaan. 1.3.5 Ehdotus tuottojäämän käytöstä Varautumisrahaston tilivuoden tuottojäämä 25 554 631,03 euroa ehdotetaan ydinenergialain 51 :n nojalla siirrettäväksi Fortum Power and Heat Oy:llä ja Teollisuuden Voima Oyj:llä sekä Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:llä rahastossa olevien rahasto-osuuksien lisäyksiksi siinä suhteessa kuin vastaavat rahasto-osuudet ovat kalenterivuoden aikana olleet rahaston varoina. Tämän mukaisesti Fortum Power and Heat Oy:n rahasto-osuuden lisäys olisi 11 279 037, 48 euroa (44,13696081 %), TVO:n rahasto-osuuden lisäys 14 188 027,05 euroa (55,52037526 %) ja VTT:n rahasto-osuuden lisäys 87 566,50 euroa (0,34266393 %).
10 Ehdotuksen mukaan Fortum Power and Heat Oy:n rahasto-osuus nousisi siten 1 050 179 037,48 euroon, TVO:n rahasto-osuus 1 324 588 027,04 euroon ja VTT:n rahasto-osuus 8 602 566,50 euroon. Edellisen tilikauden (1.1. 31.12.2013) tuottojäämä oli 21 601 912,64 euroa. 1.4 YDINTURVALLISUUSTUTKIMUSRAHASTON TOIMINTA JA TALOUS VUONNA 2014 1.4.1 Maksut Työ- ja elinkeinoministeriö ilmoitti lle ne ydinenergialain 7 a luvussa tarkoitetut yhteisöt, jotka ovat velvollisia suorittamaan maksuja rahastolle. Nämä yhteisöt ovat Teollisuuden Voima Oyj ja Fortum Power and Heat Oy ydinvoimalaitosten haltijoina ja TVO myös Olkiluoto 3 -laitosta koskevan rakentamisluvan haltijana ja Olkiluoto 4 - laitosta koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen haltijana sekä Fennovoima Oy Fennovoima 1 -laitosta koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen haltijana. Ydinenergialain 53 a :n mukaan maksu on 260 euroa kultakin luvassa ilmoitetulta nimellislämpötehon megawatilta. Rahaston johtokunnan tehtävänä on helmikuun 15. päivään mennessä vahvistaa kunkin kalenterivuoden tutkimusrahastoille kuuluvat maksut. Ministeriö ilmoitti siten TVO:n nykyisten laitosten lämpötehoksi 2500 MW/laitosyksikkö, Olkiluoto 3:n osalta 4 300 MW ja Olkiluoto 4:n osalta 4 600 MW. Fortum Power and Heat Oy:n osalta lämpötehoksi ilmoitettiin 1 500 MW / laitosyksikkö. Fennovoiman osalta lämpötehoksi ilmoitettiin 4 900 MW. Näiden perusteiden nojalla päätti asettaa 6.2.2014 seuraavat maksut: Fortum Power and Heat Oy Loviisa 1: 390 000 euroa Loviisa 2: 390 000 euroa Yhteensä 780 000 euroa Teollisuuden Voima Oyj Olkiluoto 1: Olkiluoto 2: Olkiluoto 3: Olkiluoto 4: Yhteensä Fennovoima Oy Fennovoima 1: Yhteensä 650 000 euroa 650 000 euroa 1 118 000 euroa 1 196 000 euroa 3 614 000 euroa 1 274 000 euroa 1 274 000 euroa Edellä mainitut maksut, yhteensä 5 668 000 euroa suoritettiin rahastoon asianmukaisesti.
11 1.4.2 Varojen käyttö n saatua työ- ja elinkeinoministeriön esitykset Ydinturvallisuustutkimusrahaston varojen jakamisesta johtokunta päätti jakaa ministeriön esittämiin SAFIR2014- nimisen ydinturvallisuustutkimusohjelman hankkeisiin yhteensä 5 423 000,00 euroa seuraavasti: HANKE/SAAJA(T) (suluissa hankkeiden nimilyhenne) EUROA Aalto-yliopisto Neutronics, nuclear fuel and burnup (NEPAL) 100 000 Identification of Fault situations PROpagating Between different systems and disciplines (IFAPROBE) 52 000 Yhteensä 152 000 Aalto-yliopisto, Työterveyslaitos Sustainable and future oriented expertise (SAFEX2014) 65 000 Yhteensä 65 000 FMI Ilmatieteen laitos Extreme weather and nuclear power plants (EXWE) 72 000 Yhteensä 72 000 Jyväskylän yliopisto Signalled and Silenced Aspects of Nuclear Safety (SISIANS) 60 000 Yhteensä 60 000 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Experimental studies on containment phenomena (EXCOP) 128 000 PWR PACTEL experiments (PAX) 223 000 Enhancement of Lappeenranta instrumentation of nuclear safety experiments (ELAINE) 220 000 Yhteensä 571 000 Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Teknologian tutkimuskeskus VTT Passive Containment Cooling system tests (PCCS) 132 000 Yhteensä 132 000 Teknologian tutkimuskeskus VTT Managing safety culture throughout the lifecycle of nuclear power plants (MANSCU) 85 000 Human-automation collaboration in incident and accident situations(hacas) 93 000 Criticality safety and transport methods in reactor analysis (CRISTAL) 120 000 Three-dimensional reactor analyses (KOURA) 117 000 Development of Finnish Monte Carlo reactor physics code (KÄÄRME) 120 000 Extensive fuel modeling (PALAMA) 197 000 Thermal hydraulics and fuel integrity in spent fuel dry cask interim storage facility (SPEFU) 40 000 Heavy fouling and corrosion risks in the cooling water systems of NPPs and methods for their mitigation (RICO) 53 000 Enhancement of safety evaluation tools (ESA) 227 000 Numerical modeling of condensation pool (NUMPOOL) 50 000 Modelling of pressure transients in steam generators (SGEN) 44 000 Uncertainty evaluation for best estimate analyses (UBEA) 46 000
12 Core debris coolability and environmental consequence analysis (COOLOCE-E) 74 000 Chemistry of fission products in containment (FISKES) 60 000 Thermal hydraulics of severe accidents (TERMOSAN) 79 000 Transport and chemistry of fission products (TRAFI) 132 000 Reactor vessel failures, vapour explosions and spent fuel pool accidents (VESPA) 70 000 Fracture assessment of reactor circuit (FAR) 91 000 Monitoring of the structural integrity on materials and components in reactor circuit (MAKOMON) 77 000 RI-ISI analyses and inspection reliability of piping systems (RAIPSYS) 67 000 Advanced surveillance technique and embrittlement modeling (SURVIVE) 72 000 Water chemistry and plant operating reliability (WAPA) 72 000 Fatigue affected by residual stresses, environment and thermal fluctuations (FRESH) 58 000 Impact 2014 (IMPACT2014) 50 000 Structural mechanics analyses of soft and hard missiles (SMASH) 106 000 Risk assessment of large fire loads (LARGO) 124 000 FinPSA knowledge transfer (FINPSA-TRANSFER) 102 000 Renewal of hot cell intrastructure (REHOT) 900 000 Yhteensä 3 326 000 Teknologian tutkimuskeskus VTT, Aalto-yliopisto Safety evaluation ans reliability analysis of nuclear automation (SARANA) 188 000 Safety requirements specification and management in nuclear power plants (SAREMAN) 127 000 Environmental influence on cracking susceptibility and ageing of nuclear materials (ENVIS) 242 000 Aging management of concrete structures in nuclear power plants (MANAGE) 93 000 PRA development and application (PRADA) 88 000 Yhteensä 738 000 Teknologian tutkimuskeskus VTT, Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto Seismic safety on nuclear power plants. Targets for research and education (SESA) 97 000 Yhteensä 97 000 Teknologian tutkimuskeskus VTT, FisMa Ry Coverage and rationality of the software I&C safety assurance (CORSICA) 105 000 Yhteensä 105 000 Teknologian tutkimuskeskus VTT, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Aalto-yliopisto OpenFOAM CFD-solver for nuclear safety related flow simulations (NUFOAM) 105 000 Yhteensä 105 000 Ydinturvallisuustutkimushankkeet yhteensä 5 423 000,00 euroa (vuonna 2013 5 495 792,00 euroa).
13 Hallintokuluja varten varattiin 54 567 euroa. Vuoden 2014 hallintokulut olivat 40 914,47 euroa. Ydinturvallisuustutkimusrahaston tehtäviä ei ole merkittävissä määrin suoritettu toimintavuoden aikana virkatyönä. Rahasto on suorittanut korvauksena työ- ja elinkeinoministeriölle sen toimitilojen ja irtaimiston käyttämisestä sekä ministeriön suoritteista ja palveluista yhteensä 2 714 euroa vuodelta 2014. Tutkimusohjelman sisältö, vaikuttavuus ja tuloksellisuus arvioitiin määrävälein työ- ja elinkeinoministeriön toimesta vuoteen 2014 asti. Keväällä 2014 tutkimusohjelman arviointi toteutettiin rahaston varoista (toteuttajana professori Mike Wightmanin arviointiryhmä). Tutkimushankkeiden tulokset ovat pääsääntöisesti julkistettavissa. Ohjelmalla on oma sivusto (http://safir2014.vtt.fi/index.htm). 1.4.3 Ehdotus tuottojäämän käytöstä ja siirtyvät tutkimusrahoituserät Ydinturvallisuustutkimusrahaston tilikauden tuottojäämä 87 648,61 euroa ehdotetaan lisättäväksi rahaston pääomaan käytettäväksi ydinenergialaissa säädettyihin tarkoituksiin vuonna 2015. Vuonna 2013 päätettyä tutkimusrahoitusta siirtyi vuodelle 2014 maksettavaksi yhteensä 1 239 330,74 euroa. Vuodelta 2014 vuodelle 2015 siirtyvän tutkimusrahoituksen kokonaismäärän arvioidaan olevan enintään yhteensä 1 682 934,60 euroa. 1.5 YDINJÄTETUTKIMUSRAHASTON TOIMINTA JA TALOUS VUONNA 2014 1.5.1 Maksut Työ- ja elinkeinoministeriö päätti ydinenergialain mukaan jätehuoltovelvollisten vastuumääristä ja rahastotavoitteista, ja ilmoitti näistä päätöksistä lle. Jätehuoltovelvollisia ovat Fortum Power and Heat, TVO ja VTT. Ydinenergialain 53 b :n mukaan jätehuoltovelvollisen on suoritettava Ydinjätetutkimusrahastoon vuotuinen maksu, joka on 0,08 prosenttia jätehuoltovelvolliselle ydinenergialain 43 :n 2 momentin mukaisesti vahvistetusta vastuumäärästä. Tämä vastuumäärä on maksua edeltävän kalenterivuoden lopun mukaan määräytyvä vastuumäärä. Rahaston johtokunnan tehtävänä on helmikuun 15. päivään mennessä vahvistaa kunkin kalenterivuoden tutkimusrahastoille kuuluvat maksut. Ministeriö oli vahvistanut 19.12.2013 vastuumäärät seuraavasti: Fortum Power and Heat 1 038 900 000 euroa TVO 1 310 400 000 euroa VTT 8 515 000 euroa Tämän mukaisesti päätti asettaa 6.2.2014 seuraavat maksut: Fortum Power and Heat 847 360 euroa TVO 1 054 240 euroa VTT 6 812 euroa Edellä mainitut maksut, yhteensä 1 908 412 euroa, suoritettiin rahastoon asianmukaisesti.
14 1.5.2 Varojen käyttö n saatua työ- ja elinkeinoministeriön esitykset ydinjätetutkimusrahaston varojen jakamisesta johtokunta päätti jakaa ministeriön esittämiin Kansallisen ydinjätehuollon tutkimusohjelman KYT hankkeisiin euroa seuraavasti: SAAJA/HANKE EUROA Aalto yliopisto Ydinjätteen transmutointi ADS-reaktorissa (FLUTRA) 40 000 Kuparin korroosio hapettomassa vedessä 75 000 Kuparisen ydinjätekapselin mekaaniset ominaisuudet 95 000 Betonisten vapautumisesteiden säilyvyys voimalaitosjätteen loppusijoituksessa 25 000 Bentoniitin ja täyteaineiden lohkopintojen mekaaninen käyttäytyminen leikkausrasituksessa 35 000 Syvän kallioperän bioinformatiikka (GEOBIOINFO) 35 000 Kallion rakopintojen mekaaniset ominaisuudet (KARMO) 60 000 Yhteensä 365 000 VTT Kehittyneet polttoainekierrot Laskennallinen polttoainekiertoanalyysi 40 000 Bentoniittipuskurin ominaisuuksien arviointi (BOA) 152 000 Hitsatun kuparivaipan pitkäaikaiskestävyys (MICO) 83 000 Syvien kalliopohjavesien mikrobiologinen kartoitus (Geomikro) 80 000 Betonisten vapautumisesteiden säilyvyys voimalaitosjätteen loppusijoituksessa 50 000 C-14 vapautuminen loppusijoituksessa (HIILI-14) 80 000 Mikrobiologisen korroosion riskit Suomen loppusijoitusolosuhteissa (REMIC) 70 000 Mikrobiologisen toiminnan vaikutukset kuparikapselin eri korroosiomuotoihin (MICCU) 88 000 Mikrobilajistot Olkiluodon kaasun kehityskokeessa 60 000 KYT2014 tutkimusohjelman hallintohanke vuonna 2013 (KYT-HALLI) 170 000 Kansallinen ydinjätehuollon tutkimusohjelma 2015 2018; hallintohankkeen koord. 54 300 Yhteensä 927 300 Helsingin yliopisto Kehittyneet polttoainekierrot Uudet erotustekniikat 43 000 Bentoniittipuskurin ominaisuuksien arviointi (BOA) osahanke 32 000 Kolloidien vaikutus radionuklidien kulkeutumiseen (KOLORA) 74 000 Kallion in situ tutkimukset 80 000 Radiohiilen kemialliset muodot ja sorptio kallioperässä 53 000 Yhteensä 282 000 Geologian tutkimuskeskus Bentoniitin ominaisuuksien arviointi: Betoniitin mineralogiset tutkimukset osahanke 14 000 Kallioperän suolaiset fluidit, kaasut ja mikrobit (SALAMI) 60 000 Yhteensä 74 000 Numerola Bentoniittipuskurin ominaisuuksien arviointi (BOA) osahanke, 33 000 Yhteensä 33 000
15 Jyväskylän yliopisto Bentoniitin fenomenologinen THM-mallinnus (BOA) osahanke 70 000 Kiven huokosrakenteen kuvantaminen nanotomografialla ja yhdistäminen matriisidiffuusiomallinnukseen 43 000 International Socio-Technical and Safety Challenges for Implementing Geological Disposal of Spent Nuclear Fuel Finland and EU FINSOTEC-2012-2014 45 000 Yhteensä 158 000 Itä-Suomen yliopisto Ydinjätteen riskien arviointiin soveltuvan radioekologisen mallintamisen kehittäminen empiirisen aineiston valossa 87 000 Yhteensä 87 000 Kansallisen ydinjätetutkimusohjelman hankkeet yhteensä 1 926 300 euroa (vuonna 2013 1 795 000 euroa). Hallintokuluja varten varattiin 14 567 euroa ja vuonna 2014 ne olivat 11 345,23 euroa. Työ- ja elinkeinoministeriö on hankkinut tutkimusohjelman sisällöstä, vaikuttavuudesta ja tuloksellisuudesta määrävälein ulkoisia arviointeja. Niiden mukaan tutkimusohjelma edistää uusien ydinjätehuollon asiantuntijoiden kouluttamista ja ylläpitää ydinjätehuollon tutkimuskapasiteettia. Tulokset ovat olleet hyödynnettävissä ja eri tutkimusaihepiirit ovat olleet edustettuina riittävästi. Tutkimushankkeiden tulokset ovat pääsääntöisesti julkistettavissa. Ohjelmalla on oma sivusto (http://kyt2014.vtt.fi/). Ydinjätetutkimusrahaston tehtäviä ei ole merkittävissä määrin suoritettu toimintavuoden aikana virkatyönä. Rahasto on suorittanut korvauksena työ- ja elinkeinoministeriölle sen toimitilojen ja irtaimiston käyttämisestä sekä ministeriön suoritteista ja palveluista yhteensä 2 714 euroa vuodelta 2014. 1.5.3 Ehdotus tuottojäämän käytöstä ja siirtyvät tutkimusrahoituserät Ydinjätetutkimusrahaston tilikauden tuottojäämä 35 323,48 euroa ehdotetaan lisättäväksi rahaston pääomaan käytettäväksi ydinenergialaissa säädettyihin tarkoituksiin vuonna 2015. Vuonna 2013 päätettyä tutkimusrahoitusta siirtyi vuodelle 2014 maksettavaksi yhteensä 536 160,37 euroa. Vuodelta 2014 vuodelle 2015 siirtyvän tutkimusrahoituksen kokonaismäärän arvioidaan olevan enintään yhteensä 799 366,66 euroa. 1.6 RAHASTON TOIMINNAN TULOKSELLISUUS Työ- ja elinkeinoministeriön ja n välinen tulosneuvottelu käytiin 14.11.2014. Neuvottelussa todettiin mm., että rahaston tavoitteet vuodelle 2014 määräytyvät ydinenergialaista, joten ne ovat siltä osin samat kuin aiemmin. Ministeriöllä ei ollut huomautettavaa rahaston tulostavoitteiden toteutumisesta vuoden 2014 osalta neuvotteluajankohtaan mennessä.
16 Varautumisrahastossa on oltava vuotuisesti riittävästi varoja vielä suorittamattomien ydinjätehuollon toimenpiteitä varten. Tähän tehtävään liittyy ydinenergialaissa asetettuja määräyksiä. Tulostavoitteet, jotka liittyvät edellä mainitun tehtävän hoitoon, voivat olla lähinnä määräaikojen noudattamista. Sovittiin, että Varautumisrahastoa koskevat tulostavoitteet vuodelle 2015 ovat seuraavat: ydinjätehuoltomaksut määrätään 28.2.2015 mennessä ydinjätehuoltomaksut maksetaan VYR:n tilille 31.3.2015 mennessä takaisinlainauksesta päätetään 31.3.2015 mennessä sijoitustoiminnasta päätetään 31.3.2015 mennessä Tulosneuvottelussa asetettiin tulostavoitteet VYR:n omalle toiminnalle. Tavoitteena on seurata toiminnan kulurakennetta seuraavasti: TEM:lle maksettavien korvausten suuruus VYR:n omien kulujen kuten palkkojen suuruus varainhoitopalkkion suuruus 1.7 JOHTOKUNTA Valtioneuvosto asetti 17.11.2011 n johtokunnan ajalle 1.1.2012 31.12.2014. Johtokunnan kokoonpano on ollut 1.8.2013 alkaen seuraava: Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Jäsenet rehtori Eva Liljeblom (Hanken, Svenska Handelshögskolan) budjettipäällikkö Hannu Mäkinen (valtiovarainministeriö) apulaisjohtaja Sakari Lehtiö (Valtiokonttori). hallitusneuvos Heidi Nummela (työ- ja elinkeinoministeriö) Valtioneuvosto asetti 4.12.2014 n johtokunnan ajalle 1.1.2015 31.12.2017. Johtokunnan kokoonpano pysyi samana kuin aikaisemmalla kaudella. Johtokunnan sihteerinä on toiminut rahaston toimitusjohtaja. Johtokunta kokoontui kertomusvuonna 8 kertaa. Rahaston toimintaa varten johtokunta on tehnyt ehdotuksen rahaston talousarvioksi vuodelle 2015 sekä toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille 2015 2019 sisältäen kaikkia kolmea rahastoa koskevat osiot. Rahasto on jatkanut vuosittaista tilausta VTT:ltä sähkötuotantokapasiteetin tuottoarvoista. 1.8 RAHASTON HENKILÖSTÖ Rahaston sivutoimisena toimitusjohtajana toimi työ- ja elinkeinoministeriön hallitussihteeri Christina Snellman. Valtioneuvosto nimesi teollisuusneuvos Sirkka Vilkamon varatoimitusjohtajaksi 1.10.2014 alkaen. Kertomusvuonna oli rahaston palveluksessa lisäksi sivutoiminen rahaston sihteeri sekä sivutoiminen kirjanpitäjä, joille molemmille on nimetty varahenkilöt, kaikki työ- ja elinkeinoministeriöstä.
17 Työ- ja elinkeinoministeriön yhteyshenkilöinä ovat toimineet yli-insinööri Jorma Aurela ja neuvotteleva virkamies Jaana Avolahti. 1.9 MAKSETUT PALKKIOT Johtokunnan puheenjohtajalle on maksettu palkkiona toimintakauden aikana 10 200 euroa, varapuheenjohtajalle 7 800 euroa ja jäsenille yhteensä 10 800 euroa. Toimitusjohtajalle on maksettu palkkiona toimintakauden aikana 11 160 euroa. Toimitusjohtajan sijaiselle on maksettu palkkiona toimintakauden aikana 1 404 euroa. Muulle henkilökunnalle maksetut palkkiot olivat yhteensä 14 700 euroa. Henkilöstökulut vuonna 2014 olivat yhteensä 68 186,90 euroa, josta henkilösivukulujen osuus oli 12 122,90 euroa. 1.10 ELÄKEASIAT Valtiokonttorin rahastolle vuonna 2014 antaman ennakkotiedon mukaisesti rahastosta maksettavista kuukausipalkkioista suoritettiin 19,09 % eläkemaksua. Eläkemaksuja suoritettiin yhteensä 10 702,68 euroa. 1.11 TILINTARKASTAJAT Työ- ja elinkeinoministeriö on nimennyt rahaston tilintarkastajiksi tilikaudeksi 2014 KHT Eero Suomelan (PricewaterhouseCoopers Oy) ja JHTT Klaus Krokforsin. 1.12 SISÄINEN VALVONTA n johto on valtion talousarviosta annetun lain 24 b :n mukaisesti vastuussa rahaston sisäisen valvonnan järjestämisestä sekä sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on antaa kohtuullinen varmuus siitä, että toiminta on tehokasta ja tarkoituksenmukaista, toimintaan liittyvä raportointi on luotettavaa ja toiminnassa noudatetaan lakeja ja muita säädöksiä. Sisäisen valvonnan luonteesta johtuen sen avulla ei voida saavuttaa täyttä varmuutta yllä mainittujen tavoitteiden saavuttamisesta. Rahaston sisäisen valvonnan tilaa on aiemmin arvioitu käyttämällä hyväksi soveltuvin osin valtiovarainministeriössä suosituksena valmisteltua Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointikehikkoa mm. valmisteltaessa rahaston johtosääntöä, joka uusittiin vuonna 2014 ja tuli voimaan 14.11.2014. Johtosääntö sisältää rahaston hallintoa sekä rahaston toimihenkilöiden tehtäviä ja toimivallan jakoa koskevat säännökset siltä osin kuin niistä ei ole säännöksiä ydinenergialaissa ja -asetuksessa, sta annetussa asetuksessa ja työ- ja elinkeinoministeriön taloussäännössä. n toiminnassa voidaan keskeisinä riskeinä nähdä Varautumisrahaston lainanantotoimintaan liittyvien vakuuksien arviointiin liittyvät riskit sekä sijoitustoimintaan liittyvät riskit. Näitä riskejä pyritään hallitsemaan pitäytymällä koko toiminta-ajan noudatetuissa päätöksentekomenettelyissä, joissa rahaston johtokunta tekee päätökset toimitusjohtajan esittelystä, minkä lisäksi päätöksenteon tueksi hankitaan systemaattisesti asiantuntijalausuntoja ja - selvityksiä.
18 Ydinturvallisuustutkimusrahaston ja Ydinjätetutkimusrahaston toiminnasta voidaan riskeinä mainita tutkimuspanosten ohjaaminen tehokkaimmalla ja tarkoituksenmukaisimmalla tavalla objektiivisesti katsoen parhaille käytettävissä oleville tutkimusyksiköille. Koska päätökset tehdään työ- ja elinkeinoministeriön esityksestä, tämän valmistelun asiantuntemus ja objektiivisuus on esitysten hyvän valmistelun ehdoton edellytys. Ministeriön virkamiehet laativat esitykset virkavastuulla ja noudattaen muun ohella ministeriötä ja sen energiaosastoa koskevia työjärjestyksiä sekä työnjakosäännöksiä. Esityksiä valmisteltaessa käytetään hyväksi asiantuntijaorganisaatioita ja erityisiä yhteistyöelimiä. n arvion perusteella rahaston sisäinen valvonta ja riskienhallinta täyttävät sille säädetyt vaatimukset. Rahaston riskienhallinnan suunnitelma päivitettiin tarkasteluvuoden aikana. Lisäksi tarkasteluvuoden aikana on kiinnitetty huomiota henkilöstöresursointiin mm. toimitusjohtajan varahenkilöjärjestelyillä. Rahaston riskienhallintaa tarkasteltiin työ- ja elinkeinoministeriön kanssa 14.11.2014 käydyssä tuloskeskustelussa. Keskustelussa todettiin, että rahasto on onnistunut riskien hallinnassa sekä oman arvionsa että ministeriön arvion mukaan. Tuloskeskustelussa todettiin myös, että rahasto on kehittänyt toimintaa ja keskittynyt oikeisiin asioihin. a koskevat tiedot ovat löydettävissä työ- ja elinkeinoministeriön Internet-sivuilta sekä Valtiokonttorin ylläpitämästä NETRA -järjestelmästä. 1.13 MUUTA Rahaston ostolaskujen maksatuksen on hoitanut 1.9.2009 lähtien Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus (Palkeet) Mikkelissä. Rahaston toiminnassa ei ole havaittu väärinkäytöksiä. Tilikauden toiminnassa ei ole ollut takaisinperintöjä.
19 2. VALTION YDINJÄTEHUOLTORAHASTON TUOTTO- JA KULULASKELMA Merkittävin tekijä, joka aiheutti oleellisen muutoksen vuoden 2014 arvioihin verrattuina vastaaviin arvoihin vuonna 2013, oli: takaisinmaksun korko nousi vuoden 2014 alkuvuoden 0,545 % arvosta huhtikuun alun 1,087 % jälkeiseen arvoon. Koronnousun syy oli Valtioneuvoston asetukseen Valtion ydinjätehuoltorahaston varoista annettavien lainojen yleisistä ehdoista (83/2010) 2 :ään tehty muutos. Muutoksen myötä rahaston myöntämistä lainasta on peritty 1.4.2014 alkaen kahdentoista kuukauden Euribor-korko (0,587 %) lisättynä 0,5 prosenttiyksiköllä. 1.1.2014-31.12.2014 1.1.2013-31.12.2013 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana -110,36-205,00 Henkilöstökulut -68 535,52-64 532,64 Palvelujen ostot -582 732,42-479 452,44 Muut kulut -1 041,00-652 419,30 0,00-544 190,08 JÄÄMÄ I -652 419,30-544 190,08 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot 25 711 472,27 21 761 460,07 Rahoituskulut 0,00 25 711 472,27-0,01 21 761 460,06 JÄÄMÄ II 25 059 052,97 21 217 269,98 SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT Siirtotalouden kulut elinkeinoelämälle -6 600,00-56 400,00 voittoa tavoittelemattomille yhteisöille -5 133 880,19-5 299 997,07 yliopistoille -1 817 381,66-6 957 861,85-1 842 803,57-7 199 200,64 JÄÄMÄ III 18 101 191,12 14 018 069,34 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Veronluonteiset maksut 7 576 412,00 5 183 864,00 TILIKAUDEN TUOTTOJÄÄMÄ 25 677 603,12 19 201 933,34
20 3. VALTION YDINJÄTEHUOLTORAHASTON TASE VASTAAVAA 31.12.2014 31.12.2013 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET Lainasaamiset valtiolta 0,00 299 500 000,00 Muut pitkäaikaiset euromääräiset sijoitukset 596 585 052,30 596 585 052,30 268 613 289,97 568 113 289,97 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET YHTEENSÄ 596 585 052,30 568 113 289,97 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS LYHYTAIKAISET SAAMISET Siirtosaamiset 24 486 561,59 19 340 992,15 Muut lyhytaikaiset saamiset 1 761 975 000,00 1 786 461 561,59 1 678 875 000,00 1 698 215 992,15 RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT Yhdystilisaatava valtiolta 4 090 337,93 3 681 281,16 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ 1 790 551 899,52 1 701 897 273,31 VASTAAVAA YHTEENSÄ 2 387 136 951,82 2 270 010 563,28 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Rahaston pääoma Fortum Power and Heat Oy 1 038 900 000,00 996 200 000,01 Teollisuuden Voima Oy 1 310 400 000,00 1 242 300 000,00 Teknologian tutkimuskeskus, VTT 6 391 675,72 6 337 226,27 Edellisten tilikausien pääoman muutos *) 2 299 765,11 4 699 744,41 Talousarviosiirrot 2 123 324,28-7 226,26 Tilikauden tuottojäämä 25 677 603,12 2 385 792 368,23 19 201 933,34 2 268 731 677,77 VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN Ostovelat 1 340 852,70 1 275 670,05 Edelleen tilitettävät erät 1 356,79 1 238,80 Muut lyhytaikaiset velat 2 374,10 1 344 583,59 1 976,66 1 278 885,51 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 1 344 583,59 1 278 885,51 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 2 387 136 951,82 2 270 010 563,28 *) Edellisten tilikausien käyttämättä jääneet Ydinturvallisuustutkimusrahaston (KP2) ja Ydinjätetutkimusrahaston (KP3) pääomat.