Luotaus sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien mielipiteistä toimeentulotuen kehittämisestä. Huhtikuu 2008

Luotaus sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien mielipiteistä toimeentulotuen kehittämisestä Huhtikuu 2008 Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia Tero Ristimäki

Sisällys: Johdanto...3 Nopea mielipideluotaus...3 Aineisto...4 Toimeentulotuen myöntämiskäytäntöjen kehittäminen...5 Toimeentulotukilain sosiaalitakuun toteutuminen...5 Toimeentulotuen kehittämiskohteet...6 Toimeentulotuen kehittäminen...8 Ensisijaiset etuudet, toimeentulotuen taso, etuoikeutettu tulo ja sosiaalinen luototus...8 Toimeentulotukityön tehtävä- ja palvelurakenteet...9 Tehtävärakenteiden kehittäminen...9 Aktivoinnin seudullinen yhteistyö ja perustoimeentulotuen Kela-siirto...10 Perustoimeentulotuki Kelalle edut ja haitat...11 Arvioidut edut...11 Arvioidut haitat...11 Asiakasohjaus Kelan ja sosiaalityön välillä...12 Kela-siirrot arvioidut henkilöstövaikutukset kuntien sosiaalitoimeen...13 Yhteenveto...15 2

Johdanto Talentia selvitti keväällä 2005 työmarkkinatuen ja toimeentulotuen rahoitusmuutoksen yhteydessä nopealla luotauksella sosiaalialialan asiantuntijoiden näkemyksiä toimeentulotuen ja aktivoinnin kehittämislähtökohtiin. Tuon kyselyn jälkeen toimeentulotukilakia on muutettu siten, että toimeentulotuki muodostuu perustoimeentulotuesta, täydentävästä toimeentulotuesta ja ehkäisevästä toimeentulotuesta. Perustoimeentulotukeen kunnat saavat 50 menoperusteista valtionosuutta. Yksilökohtaista sosiaalityön harkintaa edellyttävät täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki ovat edelleen laskennallisen valtionosuusjärjestelmän piirissä. Toimeentulotukilain ja työmarkkinatuen rahoitusmuutoksen yhteydessä selvitettiin vuonna 2005 myös mahdollisuutta siirtää normitettavissa oleva toimeentulotuki Kelan maksettavaksi. Kelalle siirtoa ei kuitenkaan toteutettu. Uusi Vanhasen II hallitus valmisteli syksyllä 2007 toimeentulotukeen ns. sosiaalitakuun, joka astui voimaan 1.1.2008. Toimeentulotuen sosiaalitakuu asettaa seitsemän (7) arkipäivän aikarajan toimeentulotukipäätöksen saamiselle sekä turvaa asiakkaan mahdollisuutta päästä halutessaan keskustelema henkilökohtaisesti sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa seitsemän (7) arkipäivän kuluessa. Hallitusohjelman mukaisesti keväällä 2008 on aloitettu sosiaaliturvauudistuksen valmistelu. Tähän valmisteluun liittyen huhtikuussa 2008 sosiaaliturvauudistusta valmisteleva SATA-komitea ja sen hallinto- ja prosessijaosto pyysi Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian edustajaa kuulemistilaisuuteen kertomaan Talentian näkemyksiä sosiaalityön ja toimeentulotuen suhteesta. Osana tätä asiakokonaisuutta komitea oli kiinnostunut myös sosiaalialan kentän näkemyksistä mahdollisuuksista siirtää perustoimeentulotuki Kelan maksettavaksi. Nopea mielipideluotaus Talentia on linjannut toimeentulotuen kehittämisen lähtökohdat keväällä 2005. Kolmessa vuodessa toimintaympäristö toimeentulotukeen liittyen on muuttunut. Toimeentulotukilakia on muutettu ja siihen liittyvä sosiaalitakuu on astunut voimaa. Sosiaalitoimistojen sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien sekä etuuskäsittelijöiden tehtävärakenteet ovat muuttuneet. Samaan aikaan toimeentulotuen asiakasmäärä on laskenut. Vuoden 2005 luotauksen pohjalta tehtyjä Talentian linjauksia oli syytä tarkastella uudelleen. Talentia teki nopean luotauksen sosiaalialan ammattilaisille toimeentulotuesta ja sen kehittämisestä. Luotaus tehtiin lähettämällä 3.4.2008 sähköinen kysely Talentian jäsenrekisteristä poimituille sosiaalitoimistoissa työskenteleville johtaville sosiaalityöntekijöille, sosiaalityöntekijöille ja sosiaaliohjaajille. Kyselyn vastausaika päättyi 11.4.2008. Luotauksen tarkoituksena oli kerätä tietoa toimeentulotukilain sosiaalitakuun toteutumisesta (kysymykset 3-4: määräaika toimeentulotukipäätöksen tekemiselle ja sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa keskusteluun pääsylle). Toisena asiakokonaisuutena oli kentällä työskentelevien sosiaalialan asiantuntijoiden näkemysten luotaaminen toimeentulotuen myöntämiskäytäntöjen kehittämisestä sekä toimeentulotukeen liittyvistä muista kehittämistarpeista. (kysymykset 5-6). 3

Osana toimeentulotuen kehittämistarpeita tiedusteltiin johtavien sosiaalityöntekijöiden, sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien mielipidettä perustoimeentulotuen siirtämisestä Kelan maksettavaksi. Tähän kysymykseen liittyen vastaajilta pyydettiin avokysymyksellä arvioimaan tiiviisti Kelalle siirron etuja ja haittoja. Toisella avokysymyksellä tiedusteltiin sitä, millä menettelyillä turvataan sosiaalityön tarpeen tunnistaminen ja asiakasohjaus kunnan sosiaalityöhön, mikäli perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan. Lopuksi vielä kysyttiin vastaajien arvioita mahdollisen Kelalle siirron vaikutuksista henkilöstön määrään sosiaalitoimessa. Luotauksen tarkoituksena oli selvittää sosiaalialialan asiantuntijoiden näkemyksiä toimeentulotuen sosiaalitakuun toteutumisesta sekä mielipiteitä toimeentulotuen myöntämiskäytäntöjen kehittämiseksi sekä toimeentulotuen muista kehittämistarpeista. Luotauksessa käytettiin osin samoja kysymyksiä kuin vuonna 2005 tehdyssä kyselyssä, joten keskeisissä kysymyksissä voidaan myös tehdä vertailua vuoteen 2005. Aineiston keruu tehtiin siten, että katoanalyysiä ei ole mahdollista tehdä. Aineistosta ei myöskään ole mahdollista vetää tilastollisesti yleistettäviä johtopäätöksiä, koska otanta ja otos ei ole suoritettu tilastollisen päättelyn edellyttämällä tavalla. Vastaajajoukon suuruus oli kuitenkin niin suuri, että tuloksia voidaan mainiosti tarkastella laajana luotauksena sosiaalialan asiantuntijoiden mielipiteisiin. Aineisto Toteutettu mielipideluotaus raportoidaan tässä paperissa lyhyesti. Kyselyn linkki lähetettiin 1180:lle jäsenelle sähköpostilla. Sähköposti tavoitti n.820 vastaajaa. Vastaajia raportointihetkellä (13.4.2008) oli 233. Tehtävänimikkeen suhteen vastaajat jakautuivat taulukon 1 mukaisesti. Pääosa vastaajista oli sosiaalityöntekijöitä ja johtavia sosiaalityöntekijöitä. Sosiaaliohjaajia oli vastanneista 20. Ryhmän muut vastaajat olivat sosiaalityön johtajia, sosiaalisihteerejä ja muita esimiehiä sekä joitakin etuuskäsittelijöitä. Vuoden 2005 aineistossa oli sosiaalityöntekijöitä ja johtavia sosiaalityöntekijöitä 185, sosiaaliasiamiehiä 13 ja muita 30, yhteensä 228 vastaajaa. Sosiaalityöntekijöiden ja johtavien sosiaalityöntekijöiden osalta vuosien 2005 ja 2008 kyselyjen tuloksia voidaan siis vertailla. Vuoden 2005 aineistossa ei ollut sosiaaliohjaajia. Taulukko 1: Vastaajien jakautuminen tehtävänimikkeittäin Sosiaalityöntekijät ja johtavat sosiaalityöntekijät 170 74 170 74 Sosiaaliohjaajat 45 20 215 94 Muut 14 6 229 100 Yht. 229 100 229 100 Vastaajien toimintaympäristöt on luokiteltu kolmeen luokkaan taulukon 2 mukaisesti. Suuret kaupungit viittaavat yli 50.000 asukkaan kuntayksiköihin, keskisuuret kaupungit ovat 10.000-50.000 asukkaan paikkakuntia ja pieninä kuntina pidettiin alle 10.000 asukkaan paikkakuntia. 4

Taulukko 2:Vastaajan työskentelykunnan koko Suuret kaupungit (yli 50.000 asukasta) 106 45 106 45 Keskisuuret kaupungit (10.000-50.000 asukasta) 72 31 178 76 Pienet kunnat/kaupungit (alle 10.000 asukasta) 55 24 233 100 Yhteensä 233 100 233 100 Suurten kaupunkien vastaajien osuus oli vuoden 2005 luotauksessa 51 ja pienten kuntien 19. Tämä luotaus painottui siis hieman enemmän pieniin alle 10 000 asukkaan kuntiin kuin vastaava luotaus vuonna 2005. Toimeentulotuen myöntämiskäytäntöjen kehittäminen Toimeentulotukilain sosiaalitakuun toteutuminen Toimeentulotukilain ns. sosiaalitakuu tuli voimaan 1.1.2008 alkaen. Asiakkaan tulee lain mukaan saada päätös toimeentulotukihakemukseensa seitsemän (7) arkipäivän kuluessa hakemuksesta. Lisäksi halutessaan asiakkaalla on oikeus päästä keskustelemaan sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sitä halutessaan. Kyselyssä tiedusteltiin johtavilta sosiaalityöntekijöiltä, sosiaalityöntekijöiltä ja sosiaaliohjaajilta näiden toimeentulotukilain sosiaalitakuiden toteutumista. Vastaukset (taulukko 3) osoittavat, että aikarajojen toteutumisessa on vielä toivomisen varaa. Työntekijöistä 84 vastasi, että asiakas saa toimeentulotukipäätöksen seitsemän arkipäivän kuluessa. Ajan saaminen sosiaalityöntekijälle tai sosiaaliohjaajille toteutui työntekijöiden mukaan 70 :sti. Taulukko 3: Toimeentulotukilain sosiaalitakuun toteutuminen Montako arkipäivää asiakas joutuu odottamaan toimeentulotukipäätöstä hakemuksen jättämisestä keskimäärin? enintään 7 arkipäivää 195 84 195 84 8-12 arkipäivää 27 12 222 95 13-17 arkipäivää 11 5 233 100 yli 18 arkipäivää 0 0 233 100 Montako arkipäivää asiakas joutuu odottamaan, että hän saa ajan sosiaalityöntekijälle tai sosiaaliohjaajalle? enintään 7 arkipäivää 164 70 164 70 8-12 arkipäivää 25 11 189 81 13-17 arkipäivää 44 19 233 100 yli 18 arkipäivää 0 0 233 100 5

Kuntakoko vaikuttaa aikarajojen toteutumiseen. Taulukossa 4 esitetään aikarajojen toteutuminen kuntakoon mukaan ryhmiteltynä. Suurissa kaupungeissa 25 vastaajista ilmoitti, että toimeentulotukipäätösten saaminen kestää yli 7 arkipäivää. Alle 10 000 asukkaan kunnissa taas aikaraja pystytään käytännössä pitämään. Sama suunta, mutta vahvempana, toteutui kyselyn mukaan asiakkaan mahdollisuudessa saada aika keskusteluun sosiaalityöntekijälle tai sosiaaliohjaajalle. Suurissa kaupungeissa työskentelevistä työntekijöistä ainoastaan 56 ilmoitti, että aika työntekijälle järjestyy seitsemän (7) arkipäivän kuluessa, keskisuurissa 76 ja pienissä 91. Suurissa kaupungeissa vastaajista 20 ilmoitti, että ajan saaminen kestää yli kolme (3) viikkoa. Kun työntekijälle joutuu odottamaan aikaa yli kolme viikkoa, on se ongelmallista asiakkaiden mutta myös toimeentulotukeen liittyvän sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen kannalta. Taulukko 4: Toimeentulotukilain sosiaalitakuun toteutuminen kuntakoon mukaan Montako arkipäivää asiakas joutuu odottamaan toimeentulotukipäätöstä hakemuksen jättämisestä keskimäärin? Suuret kaupungit + 50 000 asukasta Keskisuuret kunnat/kaupungit 10 000-49 999 asukasta Pienet kunnat Alle 10.000 asukasta Yht. enintään 7 arkipäivää 75 86 96 84 8-10 arkipäivää 15 7 4 10 11-15 arkipäivää 5 3 0 3 yli 16 arkipäivää 5 4 0 3 Yht. 100 100 100 100 N 106 72 55 233 Montako arkipäivää asiakas joutuu odottamaan, että hän saa ajan sosiaalityöntekijälle tai sosiaaliohjaajalle? Suuret kaupungit + 50 000 asukasta Keskisuuret kunnat/kaupungit 10 000-49 999 asukasta Pienet kunnat Alle 10.000 asukasta Yht. enintään 7 arkipäivää 56 76 91 70 8-10 arkipäivää 10 6 7 8 11-15 arkipäivää 14 17 2 12 yli 16 arkipäivää 20 1 0 9 Yht. 100 100 100 100 N 106 72 55 233 Toimeentulotuen kehittämiskohteet Kyselyssä tiedusteltiin sitä, mihin suuntaan toimeentulotuen myöntämisen käytäntöjä tulee kehittää toimeentulotuen eri elementtien suhteen (perustoimeentulotuen kirjallinen myöntäminen etuuskäsittelynä, täydentävä toimeentulotuki, ehkäisevä toimeentulotuki). Vastaukset (taulukko 5) osoittavat, että sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien mielestä perustoimeentulotuen kirjallista myöntämistä etuuskäsittelynä tulee edelleen lisätä. Tätä mieltä oli 54 vastaajista (v.2005, 52). Ehkäisevän toimeentulotuen käytön lisäämisen kannalla oli 63 vastaajista (v.2005, 56 ). 6

Etuuskäsittelyn laajentaminen toimeentulotukityössä näyttää edelleen olevan ajankohtainen asia sosiaalialan ammattilaisten parissa. Ehkäisevän toimeentulotuen käytön lisäämisen kannalla oli vuoden 2005 tuloksiin verrattuna selkeästi useampi vastaaja. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna sosiaalityöntekijät ja johtavat sosiaalityöntekijät painottavat enemmän etuuskäsittelyn laajentamista (59 ) kuin sosiaaliohjaajat (36). Pienten alle 10 000 asukkaan kuntien/kaupunkien vastaajat painottavat enemmän kirjallisen etuuskäsittelyn lisäämistä (62 ) ja yli 10 000 asukkaan kuntien/kaupunkien vastaajat vähemmän (51 ). Täydentävän toimeentulotuen lisäämisen kannalla oli 51 yli 10 000 asukkaan paikkakuntien vastaajista ja 38 alle 10 000 asukkaan paikkakuntien vastaajista. Sama trendi päti myös ehkäisevän toimeentulotuen lisäämiseen lukujen ollessa 66 (+ 10 000 as.) ja 53 (alle 10 000 as.). Taulukko 5: Mihin suuntaan toimeentulotuen myöntämiskäytäntöjä on kehitettävä? Perustoimeentulotuen kirjallinen myöntäminen etuuskäsittelynä 1 = Lisättävä 125 54 125 54 2 = Säilytettävä ennallaan 87 37 212 91 3 = Vähennettävä 21 9 233 100 Yksilökohtaista sosiaalityön harkintaa edellyttävän täydentävän toimeentulotuen käyttö 1 = Lisättävä 112 48 112 48 2 = Säilytettävä ennallaan 115 49 227 97 3 = Vähennettävä 6 3 233 100 Yksilökohtaista sosiaalityön harkintaa edellyttävän ehkäisevän toimeentulotuen käyttö 1 = Lisättävä 146 63 146 63 2 = Säilytettävä ennallaan 82 35 228 98 3 = Vähennettävä 5 2 233 100 Johtopäätös 1: Sosiaalitakuu toteutuu huonosti suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa. Sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat ovat halukkaita edelleen kehittämään toimeentulotuen myöntämiskäytäntöjä laajentamalla kirjallista etuuskäsittelyä. Lisäksi sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat näkevät, että täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen käyttöä tulee laajentaa. 7

Toimeentulotuen kehittäminen Ensisijaiset etuudet, toimeentulotuen taso, etuoikeutettu tulo ja sosiaalinen luototus Väittämäkysymyksiin, jotka liittyvät ensisijaisten etuuksien tasoon, toimeentulotuen tasoon, etuoikeutettujen tulojen määrän korottamiseen ja sosiaalisen luototuksen lisäämiseen, vastaukset jakautuivat taulukon 6 mukaisesti. Toimeentulotuen kehittämistoimenpiteistä ajankohtaisimmat sosiaalialan ammattilaisten mielestä liittyivät ensisijaisten etuuksien tason korjaamiseen niin, että toimeentulotuen tarve vähenee. Tätä mieltä oli peräti 93 vastaajista. Toimeentulotuen tasokorotuksen tarve tai etuoikeutetun tulon määrän edelleen nostaminen eivät olleet näin selkeästi vastaajien enemmistön kehittämislistalla. Perusosan korottamista kannatti 55 ja etuoikeutetun tulon nostamista 50. Sosiaalisen luototuksen laajentamista kannattaa 58 vastaajista. Taulukko 6: Toimeentulotukeen liittyvien väittämien vastausjakautumat tehtäväluokittain Ensisijaisten etuuksien tasoa ja/tai verotusta on tarkistettava niin, että toimeentulotuen tarve vähenee. 1 = Kyllä 225 97 225 97 2 = EI 6 3 231 99 3 = EOS 2 1 233 100 Perustoimeentulotuen tasoa tulee korottaa. 1 = Kyllä 127 55 127 55 2 = EI 90 39 217 93 3 = EOS 16 7 233 100 Etuoikeutettua tulon määrää (tilapäiset tulot, joita ei oteta huomioon toimeentulotukea määritettäessä) tulee nostaa. 1 = Kyllä 117 50 117 50 2 = EI 85 36 202 87 3 = EOS 31 13 233 100 Sosiaalisen luototuksen käyttöä on lisättävä. 1 = Kyllä 136 58 136 58 2 = EI 44 19 180 77 3 = EOS 53 23 233 100 Johtopäätös 2: Ensisijaisten etuuksien tason korottaminen siten, että toimeentulotuen tarve vähenee on sosiaalialan ammattilaisten keskeisin toimeentulotukeen liittyvä kehittämistoive. Sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien enemmistö näkee myös tarvetta toimeentulotuen tason korjaamiseen, etuoikeutettujen tulojen määrän korottamiseen sekä sosiaalisen luototuksen lisäämiseen. 8

Toimeentulotukityön tehtävä- ja palvelurakenteet Toimeentulotuen tehtävä- ja palvelurakenteen kehittämisestä esitettiin väittämäkysymyksiä. Tehtävärakenteista kysyttiin sosiaaliohjaajien ja sosiaalityöntekijämäärän lisäämisestä. Palvelurakenteiden osalta tiedusteltiin työvoiman palvelukeskusten henkilöstörakenteen kehittämisestä sekä aktivoinnin toteuttamisesta seutukunnallisena yhteistyönä. Lopuksi tiedusteltiin tulisiko perustoimeentulotuki siirtää Kelan maksettavaksi. Tehtävärakenteiden kehittäminen Taulukossa 7 ovat vastaukset toimeentulotukityöhön liittyviin henkilöstön tehtävärakenteiden uudistamista koskeviin väittämiin. Aikuissosiaalityössä henkilöstön tehtävärakenteita pitäisi vastaajien mukaan muuttaa lähinnä sosiaaliohjaajien määrän lisäämällä. Tällä kannalla oli kaikista vastaajista 71. Vastaajista 65 oli sitä mieltä, että työvoiman palvelukeskuksissa on tarvetta lisätä sosiaalialan asiantuntijoiden määrää. Sosiaalityöntekijöiden määrän lisäämisen kannalla oli 52 vastanneista. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna vastaukset hieman erosivat. Sosiaaliohjaajista 47 ja sosiaalityöntekijöistä 52. näki tarvetta lisätä sosiaalityöntekijöiden määrää aikuissosiaalityössä. Vastaavasti sosiaaliohjaajien määrän lisäämisen kannalla oli 67 sosiaalityöntekijöistä ja 82 sosiaaliohjaajista. Sosiaaliohjaajat kannattivat myös selvästi enemmän työvoiman palvelukeskusten sosiaalialan asiantuntijoiden määrän lisäämistä (80 ) kuin sosiaalityöntekijät (61 ). Taulukko 5: Toimeentulotukityön tehtävärakenteisiin liittyvien väittämien vastausjakautumat Aikuissosiaalityössä (toimeentulotuki) tehtävärakenteita on muutettava lisäämällä sosiaaliohjaajien määrää. 1 = Kyllä 165 71 165 71 2 = EI 33 14 198 85 3 = EOS 35 15 233 100 Aikuissosiaalityössä (toimeentulotuki)sosiaalityöntekijöiden määrää on lisättävä. 1 = Kyllä 120 52 120 52 2 = EI 79 34 199 85 3 = EOS 34 15 233 100 Työvoiman palvelukeskuksien henkilöstössä sosiaalialan asiantuntijoiden määrää on lisättävä. 1 = Kyllä 152 65 152 65 2 = EI 29 12 181 78 3 = EOS 52 22 233 100 Johtopäätös 3: Aikuissosiaalityössä on jatkettava tehtävärakenteiden kehittämistä lisäämällä sosiaaliohjaajien määrää kunnissa. Samalla on huolehdittava siitä, että kunnissa säilyy riittävät sosiaalityöntekijäresurssit, joiden käyttöä ohjataan vaativaan sosiaalityöhön. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota työvoiman palvelukeskusten sosiaalialan asiantuntijoiden määrää ja laatuun. 9

Aktivoinnin seudullinen yhteistyö ja perustoimeentulotuen Kela-siirto Taulukossa 8 ovat vastaukset toimeentulotukityöhön liittyviin palvelurakenteita koskeviin kysymyksiin. Aktivoinnin järjestämistä seudullisena yhteistyönä kannatti vastaajista 54. Luku on täsmälleen sama kuin vuonna 2005 tehdyssä vastaavassa kyselyssä. Erityisesti pienten kuntien (alle 10 000 asukasta) vastaajat kannattivat seutuyhteistyötä (65 ). Vuonna 2005 tehdyssä luotauksessa puolet vastaajista oli toimeentulotuen normitettavissa olevan osuuden Kelalle siirtämisen kannalla. Kolme vuotta myöhemmin Kela-siirron kannatus on laskenut erityisesti sosiaalityöntekijöiden osalta. Perustoimeentulotuen Kelalle siirtämistä kannatti vuoden 2005 aineistossa 51 (N= 179) sosiaalityöntekijöistä ja johtavista sosiaalityöntekijöistä. Kolme vuotta myöhemmin sosiaalityöntekijöistä ja johtavista sosiaalityöntekijöistä Kela-siirtoa kannatti enää 37 (N=170). Sosiaaliohjaajat olivat vuonna 2008 sosiaalityöntekijöitä kriittisempiä Kela-siirtoa kohtaan. Vuoden 2005 aineistossa ei ollut mukana sosiaaliohjaajia. Kuntakoolla ei ollut 2008 aineistossa vaikutusta Kela-siirron kannatukseen. Taulukko 8: Toimeentulotukityön tehtävärakenteisiin liittyvien väittämien vastausjakautumat ammattinimikkeen mukaan Nuorten työttömien ja pitkäaikaistyöttömien aktivointi tulee järjestää laajemmalla alueella seutukunnalliselta pohjalta Sosiaalityöntekijä ja johtavat stt Sosiaaliohjaaja Muu Yht. Kyllä 56 49 43 54 Ei 18 27 29 20 EOS 26 24 29 26 Yhteensä 100 100 100 100 N= 170 45 14 229 Perustoimeentulotuki on siirrettävä Kelan maksettavaksi Sosiaalityöntekijä ja johtavat stt Sosiaaliohjaaja Muu Yht. Kyllä 37 27 36 35 Ei 41 58 43 44 EOS 22 16 21 21 Yhteensä 100 100 100 100 N= 170 45 14 229 Johtopäätös 4: Toimeentulotukeen liittyvää työttömien aktivointia tulee kehittää seutukunnallisesti. Toimeentulotuki sosiaalityön työvälineenä on otettava tarkempaan tarkasteluun. Perustoimeentulotuen Kela-siirtoa kohtaan sosiaalityöntekijöiden kriittisyys vuodesta 2005 on lisääntynyt. 10

Perustoimeentulotuki Kelalle edut ja haitat Arvioidut edut Vastaajilta kysyttiin avokysymyksellä: Mitä etuja/haittoja näet asiakkaan kannalta perustoimeentulotuen siirtämisellä Kelalle? Etuina sosiaalityöntekijät, johtavat sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat näkivät perustoimeentulon saamisen yhdeltä luukulta. Lisäksi Kelassa toimeentulotuen myöntämiskäytännöt nähdään yhdenmukaisempina ja Kela neutraalimpana asiointipaikkana. Kela-siirron nähtiin myös vapauttavan sosiaalitoimistojen voimavaroja muuhun työhön. Asiakkaiden kohdalla toteutuisi paremmin yhden palvelupisteen periaate ja leimautuminen vähenisi. Sosiaalitoimistossa vapautuisi sosiaalityön voimavaroja perhe- ja lastensuojelutyöhön, aina kasvavaan päihdetyöhön ja ehkä myös ennakoivan ja ennaltaehkäisevän työn suuntaan. (-13728973) ETUJA: - Toimeentulotuen myöntämisen käytännöt varmaankin yhtenäistyisivät (vrt. kuntakohtaiset soveltamisohjeet),jolloin asiakkaiden tasavertaisuus asuinpaikkakunnasta riippumatta parantuisi - Osa asiakkaista kokee varmasti, että toimeentulotuen hakeminen Kelasta ei ole läheskään yhtä leimaavaa kuin sosiaalitoimesta hakeminen. Kela on suurimmalle osalle ihmisistä paikkana neutraalimpi kuin sosiaalitoimisto (-13773685) Etuina näyttäytyy myös se, että Kela hoitaa jo nyt suuren osan tuloista, joiden viivästymisen vuoksi henkilöille myönnetään toimeentulotukea. Kelan etuna voi olla maksatuksen nopeus, mutta osa vastaajista arvioi käsittelyaikojen pidentyvän Kelassa. Etuna tod.näk. nopeammat käsittelyajat ja kelamaiset "tasapuoliset" perustelut päätöksille sekä muiden etuuksien helpompi yhteensovittaminen toimeentulotuen kanssa (mm. työmarkkinatuki, asumistuki). Haittana toimeentulotukipäätösten oikaisujen/korjausten ja täydentävän toimeentulotuen hakemiseen ohjauksen viivästymiset. (-13732183). Asiakkaiden odotusajat pitenee ja kelan toiminta on liian kankeaa ja jäykkää. (-13741351) Arvioidut haitat Kela siirtoon liittyvät uhat liittyvät huoleen siitä, että sosiaalityö ei tavoita asiakkaita nykyisessä mitassa, mikäli toimeentulotuki on Kelan käsittelyssä. Järjestelmän arvellaan tuottavan väliinputoajia (asumisen turvaaminen, päihdehuolto, lapsiperheet etc.), sosiaalityön palvelusuunnitelmien pelätään jäävän tekemättä niiltä, jotka siitä hyötyisivät. Uhkana nähdään lisäksi syvenevä syrjäytyminen ja lisääntyvä asunnottomuus sekä varhaisen puuttumisen mahdollisuuden väheneminen. Valtaosalla asiakkailla kysymys ei ole pelkästä rahasta, vaan elämäntilanne vaatii muutakin: ohjausta, neuvontaa, päihde-, velka-, työttömyystilanteiden selvittämistä ym. Kelalla ei riitä resurssit ja asiantuntemus tähän! Kysymys on ainoastaan sosiaalitoimistojen resurssien riittämättömyydestä, jota paikattaisiin siirrolla kelaan, eikä se ratkaise perusongelmia. Vastustin kelakokeilun lopettamista aikanaan, mutta jälkikäteen on huomattu, että pelkkä rahapäätös ei vie asiakkaiden asioita eteenpäin! Ensisijaisten etuuksien tason nosto toki vähentäisi ttt-asiakkaiden määrää jonkin verran, mutta lopulta isokaan korotus ei auta, jos elämäntilanne ei ole hallinnassa... (-13729602). 11

Vastaajat toteavat, että luukkuja on muutoksen jälkeenkin edelleen kaksi, sillä sosiaalityön harkintaa tarvitaan edelleen muiden toimeentulotuen osuuksien myöntämisessä. Kelan mahdollisuudet asiakaskohtaiseen harkintaan nähdään varsin pieniksi ilman asiantuntevia sosiaalialan osaajia. Kela näyttäytyy osassa vastauksissa myös varsin byrokraattisena ja hitaana organisaationa. Monissa vastauksissa viitattiin myös siihen, että ensisijaisten etuuksien tasokorotus olisi ratkaisu toimeentulotukeen liittyviin ongelmiin. Lisäksi vastaajat painottivat toimeentulotuen ja sosiaalityön välistä yhteyttä. Haitat: Yksilökohtainen harkinta jää pois. Maksusitoumukset mm. apteekkeihin jäävät pois (kalliit lääkkeet, asiakkaat eivät pysty maksamaan tuloistaan). Vuokria ei Kela maksa suoraan vuokranantajalle ja myös vuokranmaksun valvonta jää pois. Mietityttää miten nopeasti rahat tulevat tilille. Kahdesta paikasta toimeentulotuen hakeminen edellyttää Kelan ja sos.toimen toimivia yhteyksiä toimeentulotukiasioissa. Jos asiakas on vaikka juuri saanut perustoimeentulotuen ja sitten on heti esim. seuraavana päivänä sos.tstossa hakemassa harkinnanvaraista toimeentulotukea- ihmiset eriarvoiseen asemaan, ne jotka osaavat hakea lisätukea ja toiset eivät. hyödyt: Kaikille asiakkaille tulee yhtenäinen käytäntö, samoin perustein maksetaan perustoimeentulotukea. Paras vaihtoehto olisi, että pienet etuudet olisivat niin suuria, ettei toimeentulotukea tarvitse hakea tai sitten olisi perustoimeentulominimi kaikille. (-13742641) Kelassa asiointi monelle hankalaa ja byrokraattista, toimeentulotukiasioissa tulee ottaa huomioon asiakkaan kokonaisvaltainen tilanne, joten asiantuntemusta kelassa tähän ei ole. Samoin asiakaspalvelualttius kelassa on usein heikkoa. (-13742713) Kela käsittelee asiat paperilla, ei kohtaa ihmistä. Kelalla ei nähdä, miten asiakas voi ja mitä muuta hän toimeentulotuen lisäksi saattaisi tarvita. (-13742737) Sosiaalityön osuus jäisi pois. Ei ole kysymys puhtaasti vain etuudesta, vaan laajemmasta elämäntilanteen selvittämisestä ja mm. ehkäisevästä lastensuojelutyöstä. (-13743816). Sosiaalityön irroittaminen etuuden maksamisesta on suuri riski asiakkaan kannalta; kokonaisvaltainen näkemys asiakkaan tilanteesta katoaa ja asiakkaan tulisi asioida saman asian puitteissa kahdessa eri toimistossa. Toimeentulotuki ei ole vain tulot- ja menot -laskelmista, vaan paljon mutkikkaampi toimenpide, jota ei rutiininomaisesti voida Kelasta suorittaa. Kela sekoilee tarpeeksi jo nykyistenkin maksujensa kanssa. (-13745345) Asiakasohjaus Kelan ja sosiaalityön välillä Kyselyssä tiedusteltiin asiakasohjausta Kelan ja sosiaalityön välillä seuraavalla avoimella kysymyksellä: Millä menettelyllä turvataan sosiaalityön tarpeen tunnistaminen ja asiakasohjaus sosiaalityöhön, mikäli perustoimeentulotuki siirtyy Kelaan?, Vastauksissa tämä todettiin erääksi keskeisistä kysymyksistä, joka on ratkaistava ennen mahdollista toimeentulotuen uudelleenorganisointia. Mielestäni juuri tämä on kysymys, johon vastaus tulisi saada ennen kuin siirto Kelalle tapahtuisi. Kertoisiko rästiin jäävät maksut perustoimeentulotuessa elämänhallinnan menettämisestä ja tällöin ohjaus sosiaalityöhön tulisi, ja mitä muitatunnusmerkkejä perustoimeentulotuen hakemisessa olisi mikä kertoisi sosiaalityön tarpeesta. (-13883146) Varsin useassa vastauksessa todettiin, että asiakasohjaus Kelasta kunnan sosiaalityöhön ei onnistu millään keinoilla. Ei millään (-13730552) Ei millään, koska Kelan kirjallisessa käsittelyssä eivät tällaiset asiat nouse esiin. Asiakkaita tavattaisiin vain aktivoinneissa tms. ja tapauksissa, jotka tulevat muista viranomaisverkostoista. (-13728890) 12

Toinen selvästi erottuva ryhmä vastaajista esitti sosiaalityöntekijöiden ja/tai sosiaaliohjaajien palkkaamista Kelaan huolehtimaan asiakasohjauksesta. Hyvä kysymys, millä tosiaankin?? Tästä johtuen mielestäni etuutta ei tule Kelaan siirtää. Kuka arvioi ja millä ammattitaidolla sos.työn tapreellisuuden ellei sitä tee sos.työntekijä tai sos.ohjaaja?!! (-13728927) Kelaan palkattava sosiaalialan ammattilaisia (sosiaaliohjaaja/ sosiaalityöntekijä), jotka voivat ohjata asiakkaita eteenpäin.(-13730594) Kelan sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen resurssien lisäämisen ohella asiakasohjauksen turvaamiseksi esitettiin sosiaalitoimen, muiden tahojen ja Kelan yhteistyötä, Kelan henkilöstön koulutusta tai käytäntöjä, jotka turvaisivat asiakasohjauksen sosiaalityöhön. Kouluttamalla kelalaisia tunnistamaan sosiaalityön tarpeessa olevat (-13748082) Asiakkuuden pitkittyessä, esim. yli 3 kk, samanlainen kolmikantasuunnittelu kuin työvoiman palvelukeskuksissa ja aktivointitoimenpiteissä. kelan, sosiaalitoimen ja asiakkaan kanssa yhteistyössä laadittava suunnitelma toimenpiteistä.suunnitelman toteutumisen seuranta sosiaalityössä. (-13752433) Nähtävästi pitäsi määritellä ohjeet ja kriteerit siitä, miten usein asiakkaan on asioitava sosiaalitoimessa ja missä vaiheessa. Tietenkin asiakas itse tai kelan ohjaamana voisi varata ajan sos.työhön niin halutessaan. Nuoret joutuisivatasioimaan sosiaalityöntekijällä/-ohjaajalla edelleen vähintään kuukausittain. (-13796957) Kela-siirrot arvioidut henkilöstövaikutukset kuntien sosiaalitoimeen Sosiaalityöntekijät, johtavat sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat arvioivat perustoimeentulotuen siirtämisen Kelalle vähentävän jonkin verran hallinnon henkilöstöä, sosiaalityöntekijöitä ja sosiaaliohjauksen resurssia kunnissa. Etuuskäsittelyn suhteen vähennys arvioidaan merkittäväksi. Ks Taulukko 9. 13

Taulukko 9: Mikäli normitettavissa oleva osa toimeentulotuesta siirtyy Kelan maksettavaksi, miten se arviosi mukaan vaikuttaa henkilöstön määrään sosiaalitoimessa? Hallinnon henkilöstö 1 = Lisääntyy merkittävästi 4 2 4 2 2 = Lisääntyy hieman 3 1 7 3 3 = Pysyy ennallaan 162 70 169 73 4 = Vähenee hieman 52 22 221 95 5 = Vähenee merkittävästi 12 5 233 100 Sosiaalityöntekijät 1 = Lisääntyy merkittävästi 7 3 7 3 2 = Lisääntyy hieman 15 6 22 9 3 = Pysyy ennallaan 146 63 168 72 4 = Vähenee hieman 52 22 220 94 5 = Vähenee merkittävästi 13 6 233 100 Sosiaaliohjaajat 1 = Lisääntyy merkittävästi 12 5 12 5 2 = Lisääntyy hieman 38 16 50 21 3 = Pysyy ennallaan 93 40 143 61 4 = Vähenee hieman 69 30 212 91 5 = Vähenee merkittävästi 21 9 233 100 Toimistohenkilöstö Lisääntyy merkittävästi 3 1 3 1 Lisääntyy hieman 5 2 8 3 Pysyy ennallaan 16 7 24 10 Vähenee hieman 60 26 84 36 Vähenee merkittävästi 149 64 233 100 Yhteensä 233 100 233 100 Johtopäätös 5: Perustoimeentulotuen Kelalle siirron positiiviset vaikutukset (tehostuva sosiaalityö) eivät ole itsestäänselvyys. Keskeistä on ratkaista, miten varmistetaan asiakasohjaus Kelasta kuntien sosiaalityöhön. Oleellista on pohtia missä määrin perustoimeentulotuen siirtämisellä Kelaan voidaan edistää syrjäytymisen ehkäisyä ja parantaa kuntien sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien mahdollisuutta tehdä nykyistä paneutuvampaa ja vaikuttavampaa sosiaalista muutostyötä asiakkaiden kanssa. Mahdollisen Kela siirron yhteydessä sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen resurssit kunnissa voivat olla uhattuina. 14

Yhteenveto Johtopäätös 1: Sosiaalitakuu toteutuu huonosti suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa. Sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat ovat halukkaita edelleen kehittämään toimeentulotuen myöntämiskäytäntöjä laajentamalla kirjallista etuuskäsittelyä. Lisäksi sosiaalityöntekijät ja sosiaaliohjaajat näkevät, että täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen käyttöä tulee laajentaa. Johtopäätös 2: Ensisijaisten etuuksien tason korottaminen siten, että toimeentulotuen tarve vähenee on sosiaalialan ammattilaisten keskeisin toimeentulotukeen liittyvä kehittämistoive. Sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien enemmistö näkee myös tarvetta toimeentulotuen tason korjaamiseen, etuoikeutettujen tulojen määrän korottamiseen sekä sosiaalisen luototuksen lisäämiseen. Johtopäätös 3: Aikuissosiaalityössä on jatkettava tehtävärakenteiden kehittämistä lisäämällä sosiaaliohjaajien määrää kunnissa. Samalla on huolehdittava siitä, että kunnissa säilyy riittävät sosiaalityöntekijäresurssit, joiden käyttöä ohjataan vaativaan sosiaalityöhön. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota työvoiman palvelukeskusten sosiaalialan asiantuntijoiden määrää ja laatuun. Johtopäätös 4: Toimeentulotukeen liittyvää työttömien aktivointia tulee kehittää seutukunnallisesti. Toimeentulotuki sosiaalityön työvälineenä on otettava tarkempaan tarkasteluun. Perustoimeentulotuen Kela-siirtoa kohtaan sosiaalityöntekijöiden kriittisyys vuodesta 2005 on lisääntynyt. Johtopäätös 5: Perustoimeentulotuen Kelalle siirron positiiviset vaikutukset (tehostuva sosiaalityö) eivät ole itsestäänselvyys. Keskeistä on ratkaista, miten varmistetaan asiakasohjaus Kelasta kuntien sosiaalityöhön. Oleellista on pohtia missä määrin perustoimeentulotuen siirtämisellä Kelaan voidaan edistää syrjäytymisen ehkäisyä ja parantaa kuntien sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien mahdollisuutta tehdä nykyistä paneutuvampaa ja vaikuttavampaa sosiaalista muutostyötä asiakkaiden kanssa. Mahdollisen Kela siirron yhteydessä sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen resurssit kunnissa voivat olla uhattuina. 15