YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISAVUSTUSHAKEMUS (Koskien valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi annetun lain 1336/2006 mukaista yritysten toimintaympäristön kehittämisavustusta) Uusi hakemus Korjaus/täydennys edelliseen hakemukseen 1 TYÖ- JA ELINKEINOKESKUKSEN (TE-KESKUS) MERKINTÖJÄ Kirjausmerkinnät (hakemuksen saapumispäivä, dnro) 2 HAKIJA Hakijan virallinen nimi Jyväskylä Innovation Oy Hakijan sähköposti kari.halttunen@jklinnovation.fi Puhelin 014 4455 100 Jakeluosoite Piippukatu 11, PL 27 Yhteyshenkilön nimi Kari Halttunen Puhelin Faksi 014 4451 199 Matkapuhelin 050 340 9911 Hakijan liikevaihto ja henkilöstömäärä viimeksi päättyneellä tilikaudella Tilikauden päättyminen, kk/vuosi Liikevaihto, euroa 12/2008 3.614.575 euroa Toimiala, johon hanke pääasiallisesti kohdistuu Informaatioteknologia Hakijan www-osoite WWW.JKLINNOVATION.FI Hankkeen toteutuskunta Jyväskylä Y-tunnus/henkilötunnus 2044270-3 Postinumero ja postitoimipaikka 40101 Jyväskylä Sähköposti kari.halttunen@jklinnovation.fi Fax Henkilöstömäärä keskimäärin 12 3 KUVAUS HANKKEEN KESKEISESTÄ SISÄLLÖSTÄ. Tarkempi hankesuunnitelma on esitettävä erillisellä liitteellä (ks. hakuohjeet kohta 4) Protomo Jyväskylä pilot - osahanke 2, valmisteluvaihe 2. ---- Protomo Jyväskylä pilotin tehtävänä on luoda Jyväskylän Protomoon valmius käynnistää varsinainen Protomotoiminta v. 2010 (fasiliteettien ja partnereiden hankinta/järjestäminen, resurssointi, budjetointi, tarvittavien päätösten tukeminen) sekä iteratiivisesti kehittää käytännön kautta valtakunnallisen Protomon toimintamallia ja prosesseja kuten innovaatiotiimien muodostaminen, tiimien fasilitointi ja Protomon markkinointi osallistuville tahoille tehokkaan aloituksen mahdollistamiseksi. Pilottiin valitaan neljä innovaatiotiimiä pääasiassa Nokian ICT ammattilaisista joihin rakennemuutos kohdentuu. 4 HANKKEEN NIMI JA TIIVISTELMÄ, JOTKA VOIDAAN TARVITTAESSA ANTAA JULKISUUTEEN Protomo Jyväskylä pilot - osahanke 2, valmisteluvaihe 2. Protomo yhdistää eri alojen yrityksistä vapautuvia tuotekehityksen ammattilaisia monialaisiksi ja ketterästi toimiviksi innovaatiotiimeiksi. Hankkeessa toteutetaan Protomo Jyväskylä pilot, jossa toimintamallin toimivuus testataan ja sitä kehitetään edelleen. Tämä Protomo Jyväskylä pilottiprojekti liittyy Teknologiakeskus Hermia Oy:n toteuttamaan Protomo-toimintamalliprojektiin (osahanke 1, valmisteluvaihe 2), yhteistyössä määritellään tarvittavat toimintamallit ja muut valtakunnallistamisen vaatimat toimenpiteet. Molempien projektien loputulokset tukevat ja vahvistavat PK-yrityssektoria. Hankkeen toteuttamisaikataulu Hanke alkaa (pp.kk.vvvv) 01.08.2009 Hanke päättyy (pp.kk.vvvv) 30.04.2010 Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustusta (jatkossa toimintaympäristön kehittämisavustus) on haettava ennen hankkeen aloittamista. Esimerkiksi hanketta koskevan sopimuksen tai tilauksen tekeminen, hankinnan toimitus tai hankintaa koskeva maksu merkitsee hankkeen aloittamista. 5 ONKO HAKIJALLE MYÖNNETTY KULUVAN JA KAHDEN EDELLISEN VEROVUODEN AIKANA DE MINIMIS -TUKEA (ks. myös de minimis -tukea koskeva hakemuksen ohje kohta 5) Ei Tuen myöntäjä Kyllä, tarkempi selvitys oheisessa taulukossa. Tuen laatu (esim. avustus tai korkotuki) Tuen määrä (euro) Myöntämispvm Tuesta maksettu (euro) Maksupvm Työ- ja elinkeinokeskus 1 (6)
6 HAKIJAN OMISTUSTAHOT Hakijan omistajat ja omistajien osuudet. 76% Jyväskylän Seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy (1036087-8) (kehitysyhtiö, Jyväskylän kaupungin konserniyhtiö) 24% Technopolis Oyj (0487422-3) 7 HAKIJAN TOIMINNAN KUVAUS Hakijan nykyisen toiminnan kuvaus sekä nykyiset palvelut yrityksille. Jyväskylä Innovation Oy on asiantuntijaorganisaatio, joka tukee toiminnallaan Jyväskylän ja Keski-Suomen alueen teknologiayritysten kasvua, kehitystä ja kilpailukykyä. Tehtävämme on innovaatioympäristön ja teknologiaklustereiden kehittäminen sekä Jyväskylän seudun osaamiskeskusohjelman toteuttaminen. Autamme asiakasyrityksiämme jalostamaan hyvistä ideoista menestyvää liiketoimintaa ja vahvistamaan alueen teknologia- ja liiketoimintaosaamista. Tärkeimmät osaamisalueemme ovat energiateknologia, informaatioteknologia, nanoteknologia ja paperinvalmistusteknologia. 8 HAETTAVA AVUSTUS Avustuksen määrä (euro) 80 000 Avustus % 80 9 HANKKEEN KUSTANNUSARVIO JA RAHOITUSSUUNNITELMA (euro) Kustannusarvio (Menot esitetään ilman arvonlisäveroa. Menot voidaan esittää arvonlisäverollisina vain poikkeustapauksessa, ks. hakuohjeet kohta 3) Rahoitussuunnitelma Ulkopuoliset palvelut ja asiantuntijat 1) Palkat euro 68 000 Haettu yritysten toimintaympäristön kehittämisavustus Hakijan oma rahoitus euro 80 000 Matkat 2000 Kunta Koneet ja laitteet Muu julkinen rahoitus (kts. kohta 10) Rakennukset Muu rahoitus (eriteltävä) Maa-alueet TEK ry 20 000 Aineettomat investoinnit Tilojen vuokrat 19 200 Koneiden ja laitteiden vuokrat 8 800 Raaka-aine ja puolivalmisteet Yleiskustannukset 2000 Kustannukset yhteensä 100 000 Rahoitus yhteensä 100 000 1) Hankkeeseen liittyvät markkinointimenot ilmoitetaan tässä, ks. hakemuksen ohjeet kohta 3 Työ- ja elinkeinokeskus 2 (6)
10 MUU JULKINEN RAHOITUS (euro) Onko hankkeeseen haettu/saatu muuta julkista tukea/rahoitusta Kyllä Ei Tukea/rahoitusta on haettu/saatu seuraavilta (mistä, mitä, paljonko) 11 KÄYTETTYJEN KONEIDEN JA LAITTEIDEN OSTO Sisältyykö hankkeeseen käytettyjen koneiden tai laitteiden hankintaa Ei Jos kyllä, niin ilmoita erillisellä liitteellä käytettynä hankittavat koneet ja laitteet (ks. myös käytettyjen koneiden ja laitteiden ostoa koskeva ohje kohta 3.) 12 HANKKEEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 1 Arvioikaa hakemanne toimintaympäristön kehittämisavustuksen ensisijainen vaikutus hankkeen toteuttamiseen. (HUOM! valitkaa ainoastaan yksi seuraavista vaihtoehdoista) 1 Hanketta ei toteuteta ilman myönnettävää avustusta 1) 2 Hanke toteutetaan laajempana 3 Hanke toteutetaan laadullisesti korkeatasoisempana 4 Hankkeen toteuttamisen aikataulua aikaistetaan kk 1) Hanke jää joko kokonaan toteuttamatta ilman haettavaa avustusta, tai hanke toteutetaan sellaisenaan tai osittain, mutta toteuttamisen sijaintipaikkakunta on toinen. Perustele vastauksesi lyhyesti Luotava toimintamalli tarvitsee käynnistyäkseen suunnitellun lisävalmistelun. Muilla paikkakunnilla on ollut kiinnostusta ottaa malli käyttöön. 2 Kuinka moneen pk-yritykseen arvioitte hankkeen välittömästi vaikuttavan kahden vuoden kuluttua hankkeen toteuttamisen jälkeen? Yritysten määrä (kpl) 60 3 Arvioikaa hankkeen työpaikkavaikutuksia hankkeen toteuttajatasolla kahden vuoden kuluttua (vain hakijaorganisaatioon syntyvät työpaikat) hankkeen toteuttamisen jälkeen? 2) Hankkeen toteuttamisen arvioidaan lisäävän: uusia kokoaikaisia pysyviä työpaikkoja 3) (kpl) 2 joista naistyöpaikkoja (kpl) 1 2) Kysymyksissä 2-3 arvioidaan hankkeen vaikutuksia. Kuinka paljon arvioitte työpaikkojen sekä kysymyksen 2 (pk-yritysten lukumäärä, joihin hankkeella välittömästi vaikutetaan) muuttuvan hankkeen toteuttamisen vaikutuksesta ko. ajankohtaan (kaksi vuotta hankkeen valmistumisesta) mennessä? Vaikutuksen suuruutta arvioidaan muutoksena hakemushetkellä voimassa olevaan tilinpäätöstilanteeseen (huom! 12 kk tilikausi) tai avustuksen hakemishetken tilanteeseen. 3) Ks. työpaikkojen määritelmät ja laskentaohjeet hakemuksen ohjeista. 13 SUOSTUMUS TIETOJEN SAAMISEEN JA ANTAMISEEN Työ- ja elinkeinoministeriö sekä TE-keskukset ja niiden valtuuttamat ovat oikeutettuja tämän hakemuksen käsittelemistä sekä avustuksen käytön valvontaa ja seurantaa varten saamaan ja antamaan kaikki hakijaa koskevat tarpeelliset tiedot mukaan lukien veroviranomaiselta saatavat kaikki verotustiedot riippumatta työ- ja elinkeinoministeriötä, TE-keskusta tai muuta viranomaista, yhteisöä taikka yksityistä sitovista tietojen salassapidettävyyttä koskevista säännöksistä. Mitä edellä on sanottu, koskee myös hakijaa koskevien tietojen antamista ja saamista silloin, kun se on tarpeen valtion tai siihen rinnastettavan muun julkisen rahoituksen siihen mukaan lukien EU:n rahoituksen yhteensovittamisen tai tukien muun hallinnoinnin taikka EU-ohjelmien arvioinnin kannalta. Työ- ja elinkeinoministeriö ja TE-keskukset sekä niiden valtuuttamat ovat oikeutettuja tarkastamaan hakijan liiketoimintaa siltä osin, kuin se on tarpeen edellä mainittujen perusteiden johdosta sekä saamaan käyttöönsä tarkastuksen edellyttämät asiakirjat ja muun aineiston hakijalta. Hakija on muutoinkin velvollinen avustamaan tarkastuksessa. 14 ALLEKIRJOITUS Allekirjoittaneet vakuuttavat tässä hakemuksessa ja sen liitteissä antamansa tiedot oikeiksi ja antavat yllä mainitun suostumuksen tietojen antamiseen ja saamiseen. Päiväys Virallinen allekirjoitus ja nimen selvennys 23.06.2009 Veli-Pekka Heikkinen LIITTEET, liite 1 toimitettava aina 1 Hankesuunnitelma; ks. hakemuksen ohjeet, kohta 4 2 Jäljennökset hankkeeseen liittyvistä konsultointi- ym. tarjouksista; ks. hakemuksen ohjeet, kohta 4 Työ- ja elinkeinokeskus 3 (6)
YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISAVUSTUKSEN HAKUOHJEITA 1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISAVUSTUKSEN MYÖN- TÄMISPERUSTEITA Toimintaympäristön kehittämisavustus on harkinnanvarainen avustus, jota voittoa tavoittelemattomat julkiset tai yksityiset yhteisöt sekä säätiöt voivat hakea: 1) pk-yritysten tarvitsemien palvelujen kehittämishankkeisiin, 2) yritystoiminnan kannalta tarpeellisiin selvityksiin, 3) yritysten ja oppilaitosten sekä yritysten ja muiden julkisten yhteisöjen välisen sekä yritysten välisen yhteistyön edistämiseen liittyviin hankkeisiin, 4) muihin yritysten toimintaympäristöä ja kehittymisedellytyksiä parantaviin toimenpiteisiin liittyviin hankkeisiin. Julkisella yhteisöllä tarkoitetaan tässä kuntaa, kuntayhtymää, ammattikorkeakoulua, yliopistoa tai muuta voittoa tavoittelemattomaksi julkiseksi yhteisöksi luokiteltavaa tahoa. Yksityisellä yhteisöllä tarkoitetaan tässä voittoa tavoittelematonta yhdistystä, osuuskuntaa, yritystä tai muuta voittoa tavoittelemattomaksi yksityiseksi yhteisöksi luokiteltavaa yhteisöä. Toimintaympäristön kehittämisavustuksen tarkoituksena on yritysten tarvitsemia palveluja kehittämällä sekä muilla toimenpiteillä edistää yritystoiminnan syntymistä ja kehittymistä alueella. Toimintaympäristön kehittämisavustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että hankkeella on merkittävä vaikutus alueen pienten ja keskisuurten yritysten perustamisen, laajentamisen tai kehittämisen kannalta. Mikäli kyse on hankkeesta, jossa kyse on yrityksille tarkoitetun palvelun kehittämisestä, toimintaympäristön kehittämisavustuksen myöntäminen edellyttää, että palvelusta peritään kaikilta palvelua käyttäviltä yrityksiltä yhtenäisiin hinnoitteluperusteisiin pohjautuva käypä hinta. 2 AVUSTUKSEN MYÖNTÄMINEN PÄÄOMASIJOITUSTOIMIN- TAAN Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustusta voidaan myöntää myös julkiselle ja yksityiselle yhteisölle käytettäväksi pääoman merkintään pääomasijoitusrahastoon. Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että pääomasijoitusrahasto tekee sijoituksia aloittaviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Lisäksi edellytetään, että vähintään 50 prosenttia pääomasijoitusrahaston pääomasta tulee olla yksityisten sijoittajien rahoitusta. Mikäli tämä edellytys ei täyty, voidaan avustusta kohdentaa pääomasijoitusrahastoon edellyttäen, että rahaston sijoitukset yrityksiin tehdään de-minimisehtoisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että pääomasijoitus yksittäiseen yritykseen voi olla enintään 200 000 euroa kuluvan verovuoden ja kahden edeltävän verovuoden aikana. Pääomasijoitusrahastohankkeissa avustusta voidaan myöntää käytettäväksi rahaston rahasto-osuuksien merkintään, rahastojen pääomien korottamiseen sekä rahaston hallintomenoihin. Rahoitusta pääomasijoitushankkeisiin haetaan TE-keskuksesta vapaamuotoisella hakemuksella. Ohjeet rahoituksen hakemisesta saa TE-keskuksista. 3 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISAVUSTUKSEN PIIRIIN KUULUVAT MENOT JA MYÖNNETTÄVÄN AVUSTUKSEN ENIM- MÄISMÄÄRÄ Avustuksen piiriin hyväksyttävät menot Toimintaympäristön kehittämisavustusta voidaan myöntää avustuksen myöntämisen tarkoituksena kannalta tärkeiksi katsottuihin kehittämis- ja investointimenoihin. Toimintaympäristön kehittämisavustuksen piiriin voidaan hyväksyä seuraavia menoja: 1) ulkopuolisten palvelujen ja asiantuntijoiden käytöstä aiheutuvat menot. Ulkopuolisten asiantuntijoiden ja palvelujen käytöstä aiheutuvina menoina voidaan hyväksyä myös hankkeen kohteena olevan palvelun tai muun toimenpiteen markkinointimenoja esim. tiedotusmateriaalin, esitteiden tai internetsivujen tekemiseen liittyviä menoja. 2) palkkamenot Palkkamenoja hyväksytään pääsääntöisesti vain silloin, kun hankkeen toteuttamiseen palkataan henkilöstöä avustuksen saajatahon ulkopuolelta. Avustuksen piiriin voidaan erityisestä syystä hyväksyä myös avustuksen saajan olemassa olevan henkilöstön palkkamenoja edellyttäen, että henkilöllä/henkilöillä on oleellinen merkitys hankkeen toteuttamisessa ja että asianomaisen työntekijän/työntekijöiden ajankäyttöä hankkeen piirissä seurataan erillisellä tunti- tai päivätasoisella kirjallisella työajan seurannalla, joka on maksatuksen yhteydessä tarkastettavissa. Kirjallisesta työajan seurannasta on käytävä ilmi avustuksen kohteena olevan hankkeen piirissä tehty työ sekä tämän lisäksi myös henkilön hankkeen toteuttamisaikana tekemän muun työn kokonaismäärä. Avustuksen piiriin hyväksytään palkkamenot sisältäen hankkeeseen kohdistuvan maksetun lomapalkan ja lomarahan tai lomapalkka- ja lomarahavarauksen sekä palkkaan kohdistuvat työnantajamaksut. 3) matkamenot Henkilöstön matkojen tulee kiinteästi liittyä avustuksen piiriin hyväksyttyyn hankkeeseen. Matkojen tulee olla hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeellisia ja perusteltuja. 4) tilojen vuokrista aiheutuvat menot 5) koneiden tai laitteiden vuokrista aiheutuvat menot 6) investointimenot Investoinneilla tarkoitetaan sekä aineellisia että aineettomia investointeja. Aineellisilla investoinneilla tarkoitetaan koneiden, laitteiden ja kaluston sekä rakennusten ja niihin liittyvien maa-alueiden hankintaa. Rakennusten ja niihin liittyvien maa-alueiden hankintaan liittyvät menot voivat olla avustuksen piirissä vain erityisestä syystä esimerkiksi mikäli kyse on pk-yrityksille tarpeellisten palvelujen käynnistämisen edellyttämien toimitilojen rakentamismenoista. Avustuksen myöntäminen koneiden ja laitteiden hankintaan edellyttää lähtökohtaisesti, että yrityskäyttö koneen/laitteen osalta on vähintään 50 % koneen ja laitteen käyttöajasta ja että yksittäisen yrityksen osuus koneen/laitteen laskutuksesta on vähemmän kuin 25 %. Koneen ja laitteen yrityskäyttöä koskevien arvioiden tulee perustua sovittuun koneen käyttöaikaan. Aineettomilla investoinneilla tarkoitetaan mm. käyttö- ja valmistusoikeusmaksuista aiheutuvia menoja sekä patenttioikeuksien, tietotaidon ja patentoimattoman tietämyksen hankintaa. Käytetyn koneen tai laitteen hankintameno ei ole avustuskelpoinen, jos sen hankintaan on viiden edellisen vuoden aikana saatu julkista tukea. Viiden vuoden ajanjakso lasketaan siitä, kun avustuksen hakija on hankkinut koneen tai laitteen käyttöönsä. Avustuksen myöntämisedellytyksenä on, että hakija selvittää viiden edellisen vuoden ajalta käytettyjen koneiden tai laitteiden aikaisemmat omistajat ja niille myönnetyt tuet. 7) raaka-aine- ja puolivalmistehankinnoista aiheutuvat menot 8) yleiskustannukset Yleiskustannuksina voidaan hyväksyä hankkeen toteuttamisen vaatimia hallintomenoja esimerkiksi puhelin-, posti-, sihteeri- sekä toimisto- ja teknisistä palveluista aiheutuvia menoja. Yleiskustannuksia voidaan kuitenkin hyväksyä enintään 10 % toimintaympäristön kehittämisavustuksen piiriin hyväksyttävistä menoista. Yleiskustannuksiksi voidaan hyväksyä vain tosiasiallisesti aiheutuneet ja kirjanpidosta todennettavissa olevat menot. Yleiskustannusket kohdennetaan hankkeeseen (projektikirjanpidossa) siinä suhteessa kuin ne ovat aiheutuneet hankkeesta. Työ- ja elinkeinokeskus 4 (6)
Arvonlisäveron osuus voidaan poikkeuksellisesti hyväksyä avustuksen piiriin vain mikäli avustuksen saaja esittää verottajalta saadun tai muun riittävän selvityksen siitä, ettei kyseiseen hankkeen kohteena olevaan toimintaan liittyvistä menoista ole mahdollisuutta saada arvonlisäveron palautusta. Toimintaympäristön kehittämisavustuksen enimmäismäärä Toimintaympäristön kehittämisavustusta voidaan myöntää enintään 80 % hankkeen hyväksyttävistä menoista. Toimintaympäristön kehittämisavustus myönnetään komission asetuksen (EY) N:o 1998/2006 mukaisena de minimis-tukena silloin, kun kyse on hankkeesta, jossa hankkeen välittömänä lopputuloksena luodaan tai kehitetään yrityksille tarjottava palvelu, josta tulee periä yrityksiltä maksu. Mikäli kyse on esim. selvityshankkeesta, toimintakonseptin luomiseen liittyvästä hankkeesta tai yritysverkoston kokoonjuoksuhankkeesta, avustusta ei lähtökohtaisesti myönnetä de-minimistukena. 4 HANKESUUNNITELMA Toimintaympäristön kehittämisavustus myönnetään hakijan esittämän suunnitelman mukaiseen rajattuun toimintaympäristöhankkeeseen. Kustakin hankkeesta tulee hakemuksen liitteeksi toimittaa hankesuunnitelma. Hakemuksen sujuvan käsittelyn kannalta on oleellista, että hanke on suunnitelmassa kuvattu ja eritelty riittävän yksityiskohtaisesti ja konkreettisesti. Hankesuunnitelman on oltava yksityiskohtainen ja sen tulee sisältää seuraavat asiat: 1 Hankkeen määrittely hankkeen tausta hankkeen tavoite eli mitkä ovat hankkeen konkreettiset tavoitteet hankkeen sisältö mahdollisimman konkreettisesti, eriteltävä mistä erillisistä toimenpiteistä hanke koostuu ja mikä on kunkin toimenpiteen sisältö hankkeen kustannukset eriteltynä osa-alueittain tai toimenpiteittäin hankkeen aikataulu hankkeen vaikutus pk-yritysten toimintaedellytysten parantamiseen ja hankkeen tulokset projektin päättymisen jälkeen mikäli hankkeessa on kyse palvelun/palvelujen kehittämisestä pkyrityksille tulee eritellä syntyvä/syntyvät palvelu/palvelut sekä niiden markkinahintaisuus ja palvelujen pk- yrityskäytön osuus hankkeen ero hakijan perustoimintaan hankkeessa tuetun toimenpiteen jatko hankeen päättymisen jälkeen 2 Organisointi/toteuttamisohjelma organisointi, yhteistyöosapuolet, ohjausryhmä, hanketyöryhmä, hankkeen vetäjä, asiantuntija raportointi ja seuranta. Hankittavien ulkopuolisten asiantuntija- ja muiden palvelujen (esim. konsultointi) on normaalisti perustuttava kirjalliseen tarjoukseen, josta on liitettävä kopio hakemuksen yhteyteen. Mikäli jokin avustuksen piiriin esitettävä ulkopuolinen palvelu ei perustu tarjoukseen, on hankesuunnitelmassa perusteltava miksi tarjousta ei ole. Jokaisesta hankkeeseen kuuluvasta matkasta on hankesuunnitelmassa esitettävä matkan kohde, aikataulu ja tarkoitus. Hankesuunnitelmassa ja muissa liitteissä tulee olla päiväys ja laatijan allekirjoitus. Toimintaympäristön kehittämishankkeiden ohjauksen, seurannan ja valvonnan tehostamiseksi tulee hakijan perustaa toimintaympäristöhanketta varten ohjausryhmä silloin, kun hankkeen laajuus tai luonne sitä erityisesti edellyttää. 5 DE MINIMIS -TUKI (Ns. vähämerkityksinen tuki) Yritykselle tai muulle taholle voidaan kohdistaa julkista tukea de minimis -tukena enintään 200 000 euroa kuluvan verovuoden ja kahden edeltävän verovuoden aikana. Avustuksen saaja vastaa siitä, että eri tahojen (esim. ministeriöt, ministeriön alaiset viranomaiset, Tekes, Finnvera Oyj, kunnat ja maakuntien liitot) maksamien de minimis - tukien yhteismäärä ei ylitä tätä määrää. 6 TUETTUUN TOIMINTAYMPÄRISTÖHANKKEESEEN LIITTYVIEN HANKINTOJEN KILPAILUTTAMINEN Hankintojen kilpailuttamista säätelee julkisista hankinnoista annettu laki (348/2007). Em. lain 6 :n mukaan ko. lakia sovelletaan aina julkisiin toimijoihin (valtio, kunnat, kuntainliittojen viranomaiset yms. ja muut oikeushenkilöt, joiden katsotaan kuuluvan julkishallintoon). Yrityksiin ja muihin yksityisiin yhteisöihin lakia sovelletaan vain mikäli em. taho on saanut avustusta yli 50 % hankinnan kokonaisarvosta. Lakia ei sovelleta: 1) tavara- tai palveluhankintoihin, jos hankinnan ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on vähemmän kuin 15 000 euroa; 2) rakennusurakoihin ja käyttöoikeusurakoihin, jos hankinnan ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on vähemmän kuin 100 000 euroa. Hankintailmoituksia sisältävässä HILMA-järjestelmässä, joka löytyy osoitteesta www.hankintailmoitukset.fi, on ilmoitettava kaikista yli 15 000 euron arvoisista tavara- ja palveluhankinnoista ja yli 100 000 euron rakennusurakoista. HILMAssa on tarkempaa ohjeistusta hankintojen ilmoitusmenettelystä ja lomakkeiden täyttämisestä. 7 TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMISAVUSTUKSEN HAKEMI- NEN JA MAKSAMINEN Toimintaympäristön kehittämisavustusta koskeva hakemus on jätettävä ennen hankkeen aloittamista siihen TE-keskukseen, jonka alueella hanke toteutetaan. On huomattava, että esimerkiksi hanketta koskevan sopimuksen tai tilauksen tekeminen, hankinnan toimitus tai hankintaa koskeva maksu merkitsee hankkeen aloittamista. Toimintaympäristön kehittämisavustuksen saajan on pidettävä avustuksen piiriin kuuluvista menoista projektikirjanpitoa, joka tulee toteuttaa osana avustuksen saajan kirjanpitolain mukaista kirjanpitoa, ellei TE-keskuksen kanssa ole toisin sovittu. Toimintaympäristön kehittämisavustuksen saajan on toimitettava projektikohtainen kirjanpitotuloste avustuksen piiriin kuuluvista menoista avustuksen maksatusta varten. TE-keskus maksaa toimintaympäristön kehittämisavustuksen erillisestä hakemuksesta hankkeen edistymisen mukaan myöntämispäätöksessä asetettujen ehtojen ja hyväksyttävän selvityksen perusteella. Jo hankkeen suunnitteluvaiheessa ennen hakemuksen jättämistä on suositeltavaa olla yhteydessä TE-keskuksen yritysosaston asiantuntijaan. Tämä tehostaa mahdollisen hakemuksen laadintaa ja sen käsittelyprosessia TE-keskuksessa. Samalla hakija saa lisätietoja toimintaympäristön kehittämisavustuksen myöntämisperusteista. 8 AIEMMIN MYÖNNETYN AVUSTUKSEN TAKAISINPERINTÄ JA UUDEN AVUSTUKSEN MYÖNTÄMINEN Avustusta ei voida myöntää eikä maksaa, jos avustuksen hakijalta on päätetty periä takaisin lain (1336/2006) tai sen voimaantullessa voimassa olleen lain (1068/2000) nojalla myönnettyä avustusta, eikä avustusta ole maksettu korkoineen takaisin. Avustusta ei voida maksaa myöskään silloin, jos avustuksen hakijaan kohdistuu komission asetuksen (EY) N:o 800/2008 1 artiklan 6. kohdassa tarkoitettu EY -komission aikaisempaan päätökseen perustuva maksamaton perintämääräys, jossa avustus on julistettu sääntöjenvastaiseksi ja yhteismarkkinoille soveltumattomaksi. 9 HANKKEEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI (Hakemuksen kohta 12) Uusi kokoaikainen pysyvä työpaikka Uusi työpaikka voi olla luonteeltaan a) pysyvä kokoaikainen tai b) kausiluonteinen (kesä/talvi) tai osa-aikainen (esim. 50 % kokopäiväisestä työajasta), mutta kuitenkin luonteeltaan pysyvä työpaikka. Työ- ja elinkeinokeskus 5 (6)
a) Pysyvä kokoaikainen lasketaan sellaisenaan työpaikkana. Uusia pysyviä kokoaikaisia työpaikkoja ovat tehtävät, joiden keston voidaan arvioida jatkuvan yli 5 vuotta. b) Kausiluonteiset tai osa-aikaiset työsuhteet, joiden keston voidaan arvioida jatkuvan yli 5 vuotta. Ko. työsuhteet muutetaan pysyviksi kokoaikaisiksi seuraavasti: esimerkiksi kaksi 4-tuntista työpäivää tekevää osa-aikaista työsuhdetta muodostaa yhden työpaikan (oletus 8-tuntisesta työpäivästä, tai muu normaali yrityskohtainen työpäivän pituus). Tai esimerkiksi kaksi jatkuvaa työsuhdetta, joissa työssäoloaika on kuusi kuukautta vuodessa, muodostavat yhden pysyvän kokoaikaisen työpaikan. Kohdat a) ja b) yhdessä muodostavat uusien kokoaikaisten pysyvien työpaikkojen yhteismäärän. Yritysten toimintaympäristön kehittämisavustusohjelmaa rahoitetaan osittain myös Euroopan aluekehitysrahastosta. Huolellisesti täytetty hakemus ja asianmukaiset liitteet mahdollistavat hakemuksen sujuvan käsittelyn. Lisätietoja sekä TE-keskusten yhteystiedot: www.te-keskus.fi Työ- ja elinkeinokeskus 6 (6)