1 TESTAMENTTI, AVIOEHTO JA EDUNVALVONTA- VALTAKIRJA Pykälät tutuiksi maatiloille päivä 13.11.2012
Avio-oikeus ja puolisoiden varallisuussuhteet
Miten avioliitto vaikuttaa omistussuhteisiin? Avioliitto ei muuta puolisoiden omaisuuden omistussuhteita mitenkään avioliiton kestäessä Puoliso ei kuitenkaan saa luovuttaa yhteisenä kotina käytettyä kiinteistöä tai huoneistoa ilman puolison suostumusta panttaukseen lupaa ei tarvita Rekisteröidyn parisuhteen varallisuusoikeudelliset seuraamukset ovat samat kuin avioliiton
Mitä avio-oikeus tarkoittaa? Avio-oikeus tarkoittaa sitä, että aviopuolisoiden netto-omaisuus tasataan osituksessa Avio-oikeus toteutuu vasta osituksessa, joka voidaan toimittaa vain, mikäli: avioeroa koskeva asia on vireillä tai avioliitto on päättynyt puolison kuolemaan Avio-oikeus toteutuu siten, että varakkaampi puoliso maksaa vähemmän omistavalla puolisolle niin paljon omaisuutta, että kummallekin jää yhtä paljon Esimerkki: Erkki omistaa 100.000 arvosta omaisuutta, ja Esteri 150.000 arvosta omaisuutta Esteri maksaa osituksessa 25.000 tasinkoa Erkille
Avio-oikeuden poissulkeminen Avio-oikeus voidaan poissulkea avioehtosopimuksella avio-oikeuden voi säilyttää tietyn omaisuuden osalta ja poissulkea tietyn omaisuuden osalta Avio-oikeus voidaan poissulkea myös lahjakirjassa tai testamentissa Ositusta voidaan tietyissä tilanteissa sovitella ja puolittamisperiaatteesta poiketa sovittelusäännöksen soveltaminen on kuitenkin aina poikkeuksellista sovittelu on mahdollista vain avioliittolaissa säädetyissä rajatuissa tilanteissa esim. lyhytkestoinen avioliitto
Viljelijä ja avioliitto Jos avioliitto päättyy eroon, voi maatalousyrittäjä joutua maksamaan suuren määrän tasinkoa ongelmia voi olla tulossa jos on valmiiksi velkainen eikä likvidiä varallisuutta ole Avioliittolain mukaisesti tehdyssä osituksessa omaisuus arvioidaan käyvin arvoin esimerkiksi pellon hinta voi nousta hurjaksi Avioehtosopimuksen tekemistä kannattaa harkita vakavasti mahdollisuus rajata avioehto koskemaan vain maatalouden varallisuutta tai kiinteistöjä tms. Jos velkarahoitusta on valmiiksi paljon, voi olla hankalaa saada rahoitusta ositusta varten
Tietoa avio-oikeudesta Avio-oikeus ei ole koskaan esinekohtainen oikeus - esim. puolet talosta Avio-oikeuden perusteella toiselle puolisolle kuuluva tasinko voidaan aina maksaa rahana Lähtökohta on, että tasingon luovuttaja (=varakkaampi puoliso) valitsee itse, mitä omaisuutta luovuttaa tasinkona tasinkoa ei saa kuitenkaan valita kiusantekomielessä ei saa luovuttaa autoa puolisolle, jolla ei ole ajokorttia
Esimerkkejä avio-oikeudesta Puolisot Tarja ja Pentti. Tarja on saanut sukupolvenvaihdoskaupassa maatilan, jonka hän omistaa yksin. Puolisot omistavat kuitenkin talon yhdessä puoliksi. Puoliso Pentti on opettaja, eikä hän työskentele päätoimisesti tilalla. Tarjan omaisuus pellot 50 ha 350 000 metsä 80 ha 250 000 ½ asuinrakennuksesta 70 000 rahaa 20 000 koneet ja kalusto 40 000 velkaa - 250.000 netto-omaisuus 480.000 Pentin omaisuus ½ asuinrakennuksesta 70 000 rahaa 30 000 netto-omaisuus 100.000 Yhteenlaskettu netto-omaisuus 580.000 tästä puolet eli avio-osa kuuluu molemmille 290.000 Tarjan on siirrettävä Pentille 190.000 edestä omaisuutta luovutettavan omaisuuden hän valitsee itse
Esimerkki: Tarjan ja Pentin omaisuuden jako, mikäli he ovat laatineet avioehdon Mikäli Tarjalla ja Pentillä olisi kokonaan poissulkeva avioehtosopimus, ei ositusta toimiteta, vaan omaisuuden erottelu Tällöin molemmat pitävät omistuksessaan oman omaisuutensa Käytännössä ainoastaan yhteisesti omistettu talo pitäisi jakaa tällöin toinen puoliso lunastaa toisen puolikkaan käyvästä hinnasta vaihtoehto on, että talo myydään
Esimerkki: osituksen lopputulos, mikäli avio-oikeus on poissuljettu peltojen ja metsien osalta Tarjan omaisuus pellot 50 ha 350 000 metsä 80 ha 250 000 ½ asuinrakennuksesta 70 000 rahaa 20 000 koneet ja kalusto 40 000 velkaa - 250.000 netto-omaisuus 130.000 Pentin omaisuus ½ asuinrakennuksesta 70 000 rahaa 30 000 netto-omaisuus 100.000 Avio-oikeuden alainen netto-omaisuus on yhteensä 230.000 ja avioosa 115.000 Tarjan on maksettava Pentille 15.000 -> lopullinen summa muuttuu tietysti sen mukaan, kumpi lunastaa yhteisen talon
Avio-oikeus ja omistusjärjestelyt vaihtelevat Tilan omistusoikeus vaihtelee toinen puoliso omistaa tilan molemmat puolisot omistavat tilan tai ainakin osan tilasta Tilalla tehty työpanos vaihtelee molemmat ovat työssä tilalla toinen hoitaa lapsia toinen käy palkkatyössä tilan ulkopuolella molemmat käyvät palkkatyössä tilan ulkopuolella Avio-oikeutta, omistusjärjestelyjä ja avioliiton aikaista tulonjakoa on mietittävä molempien puolisoiden kannalta tulonjako avioliiton aikana omaisuuden jako, mikäli liitto päättyisi avioeroon
Tilaa omistamattoman puolison ongelmat, mikäli puolisolla ei ole avio-oikeutta Mikäli puolison avio-oikeus on poissuljettu, eikä hän omista tilaa, on hänen taloudelliseen asemaansa kiinnitettävä erityistä huomiota Pulmakysymyksiä Omasta koulutusta vastaavasta työstä luopuminen saako töitä enää myöhemmin omalta alalta, jos jää pois töistä? Tulotason säilyttäminen vastaako tilalta saatava työtulo palkkatasoa omassa ammatissa Riittävä eläketurva MYEL-eläkkeen taso OP-Eläkevakuutus tai OP-Eläkesäästö
Esimerkki: Maunon ja Tellervon avioehtosopimus Mauno omistaa yksin tilan maatilan Puoliso Tellervo on jäänyt pois omasta toimistosihteerin työstään ja jäänyt kotiin hoitamaan lapsia ja osallistumaan tilan töihin Puolisoilla on kokonaan poissulkeva avioehtosopimus Tellervolle ei tule osuutta maatilan työtulosta hänellä on käyttöoikeus miehensä tiliin, mutta ei omia säästöjä
Miten Tellervolle kävisi erotilanteessa? Tellervon asema on erittäin heikko ei saisi erossa tai kuolintapauksessa tasinkoa, koska tilaan ei ole avio-oikeutta eläketurva on riittämätön, koska oma eläkekertymä jää pieneksi Millä keinoin Tellervon asemaa voitaisiin parantaa? osittainen avio-oikeus: muutetaan avioehtosopimusta siten, että omaisuuteen tai osaan siitä on avio-oikeus työtulon jakaminen Tellervolle elatusvelvollisuuden piirissä rahan jakaminen Tellervolle säännöllinen säästäminen omassa käytössä olevista rahavaroista
Keinoja tasata tuloja avioliiton aikana Tilalla työskentelevälle puolisolle voidaan maksaa osuus tilan työtulosta Vaikka puoliso ei saisi osuutta maataloustulosta, voi puoliso elatusvelvollisuutensa piirissä siirtää varoja kuukausittain puolisolle puoliso voi tästä summasta esim. säästää säännöllisesti tulevaisuuden varalle Molempien puolisoiden eläketurva kannattaa huolehtia kuntoon MYEL-eläkkeet, vapaaehtoinen eläkevakuutus, PS-tili (2010 lähtien)
Sopimus avioeron varalle Avioehtosopimuksella sovitaan siitä, mitä omaisuutta tasauksessa otetaan huomioon avioehtosopimuksella ei kuitenkaan konkreettisesti sovita siitä, miten yhteinen omaisuus jaetaan eron jälkeen avioehtosopimuksella on ankarat muotovaatimukset Aviopuolisot voivat myös tehdä sopimuksen avioeron varalle (osituksen esisopimus) tällaisessa sopimuksessa voidaan yksityiskohtaisesti sopia siitä, miten omaisuus erotilanteessa jaettaisiin
TESTAMENTTI Aika ennen testamenttia: jos perittävällä ei ollut omaa lasta, lapseksi ottaminen ainoa keino varmistaa jäämistövarallisuuden siirtyminen Yleistä kaikkialla antiikin maailmassa Roomalaisen oikeuden XII taulun laista 450 ekr löytyy mainintoja testamentista Alkuperäisenä tarkoituksena estää omaisuuden pirstoutuminen Germaanisessa oikeudessa kirkon vaikutus suuri: Jolla on yksi poika, tehköön Kristuksesta toisen jne. Pohjolan perille testamentti rantautui Tanskan kautta 1100-luvulla Testamentin määritelmä: Testamentti on jäämistöä koskeva kuolemanvarainen, vastikkeeton ja yksipuolinen oikeustoimi.
Isovanhemmat Perimysjärjestys jota voidaan testamentilla muuttaa 4 3 2 1 Vanhemmat Aviopuoliso Lapset Sedät, tädit, enot Siskot ja veljet Ensiksi kuolleen toissijaiset perilliset Lapsenlapset VALTIO Edellisten lapset eli serkut Edellisten lapset
Testamentti MUODOLLE ASETETTU ANKARAT VAATIMUKSET Allekirjoitettu 2 esteettömän henkilön yhtä aikaa oikeaksi todistama testamentintekokelpoisen henkilön tekemä tulee voimaan vasta testamentintekijän kuoleman jälkeen
Testamentin muuttaminen ja peruuttaminen Testamentin voi muuttaa milloin tahansa. Jos halutaan muuttaa testamentin määräyksiä, muutos pitää tehdä testamentin määrämuodossa. Testamentin voi peruuttaa joko hävittämällä alkuperäisen asiakirjan tai tekemällä uuden testamentin, jolla peruutetaan aiempi asiakirja. Keskinäinen testamentti on kuitenkin syytä muuttaa tai peruuttaa yhteisellä päätöksellä. Monesti on selkeintä, että alkuperäisiä testamentteja on ainoastaan yksi kappale.
Omistusoikeustestamentti saajalle täysi määräämisvalta omaisuuteen perintöverovelvollisuus Hallintaoikeustestamentti saajalle oikeus käyttää omaisuutta ja nauttia sen tuotto ( asunnon käyttö, metsän tuotto, tilien korko) hallintaoikeuden saajalle ei perintöverovelvollisuutta Harkittava, että esineen omistus ja hallinta tulevat järkevästi jaettua -> Verotus ei saisi määrätä
Yleis- ja eritystestamentti YLEISTESTAMENTTI koko omaisuus, määräosa siitä taikka se, mitä muiden määräysten täyttämisen jälkeen on jäljellä, saaja on kuolinpesän osakas ERITYISTESTAMENTTI ELI LEGAATTI saajalle tietty esine omistusoikeuksin, arvomäärä taikka omaisuutta omistusoikeutta rajoitetummin oikeuksin (käyttö- tai tuotto-oikeustestamentit) saaja ei ole kuolinpesän osakas
Lakiosa ja testamentti Rintaperillisellä on testamentista huolimatta oikeus lakiosaan. Lakiosa on puolet rintaperilliselle tai ottolapselle lain mukaisen perimysjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta. Jos perittävällä on kaksi lasta, yhden lapsen lakiosan suuruus on ¼ perinnön arvosta. Testamentti on perillistä kohtaan tehoton siltä osin kuin se estää häntä saamasta lakiosaansa jäämistöstä. Perillisen on esitettävä lakiosavaatimuksensa testamentin saajalle kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hän on saanut testamentista tiedon. Jos perillinen ei esitä lakiosavaatimustaan määräajassa, hän menettää oikeutensa lakiosaan. Testamenttia ei tarvitse valvoa käräjäoikeudessa.
Perintöveroasteikko I veroluokassa 1.1.2012 lukien Verotettavan osuuden arvo euroina Veron vakioerä osuuden alarajan kohdalla euroina Veroprosentti ylimenevästä osasta 20.000 40.000 100 7 40.000 60.000 1.500 10 60.000 200.000 200.000-3.500 21.700 13 16 OPK/Lakipalvelut
Perintöveroasteikko II veroluokassa 1.1.2009 lukien Verotettavan osuuden arvo euroina Veron vakioerä osuuden alarajan kohdalla euroina Veroprosentti ylimenevästä osasta 20.000 40.000 100 20 40.000 60.000 4.100 26 60.000-9.300 32 OPK/Lakipalvelut
Testamentin laadinta on tarpeen Avoparit avoparien perintöoikeuden turvaaminen Lesken aseman turvaaminen testamenttimääräykset lesken aseman turvaamiseksi Perinnön hajautus legaateilla osa perintöverosuunnittelua Hallintaoikeustestamentit turvaa lesken asemaa ja alentaa perillisten perintöveroja Olemassa olevan testamentin tarkistaminen muuttuneiden perintöverosäännösten mahdollinen vaikutus testamenttimääräyksiin
Perintöverotuksen puolisovähennys Puolisovähennyksen määrä on noussut 6.800 eurosta 60 000 euroon Puolisovähennys myönnetään perinnönjättäjän aviopuolisolle, parisuhdekumppanille ja nk. verotukselliselle avopuolisolle Verotuksellisella avopuolisolla tarkoitetaan avioliitonomaisissa olosuhteissa yhteisessä taloudessa avioliittoa solmimatta jatkuvasti eläneitä henkilöitä, jotka ovat aiemmin olleet keskenään avioliitossa tai joilla on tai on ollut yhteinen lapsi Jos lesken perintöosuus jää alle 80.000 euron, hänen ei tarvitse maksaa ollenkaan perintöveroa Testamentin avulla puolisovähennyksen voi hyödyntää myös silloin, kun on rintaperillisiä
Esimerkki puolisovähennyksestä Perheen 158.000 euron arvoinen asunto on yksin ensiksi kuolleen puolison nimissä. Puolisoilla ei ole muita varoja eikä velkaa. Pariskunnalla on kaksi lasta. Puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Puolisot ovat tehneet keskinäisen omistusoikeustestamentin. Kun puolisoilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen, leski saa puolet varoista (158.000 : 2 = 79.000) avio-oikeuden nojalla tasinkona verotta ja puoleen varoista (79.000 ) kohdistuu perintöverotus Lesken perintöosuus 79.000 puolisovähennys - 60.000 perintöosuus 19.000 Lesken ei tarvitse maksaa perintöveroa, koska puolisovähennyksen jälkeen perinnön arvo jää alle 20.000.
Perintöverotuksen alaikäisyysvähennys Alaikäisyysvähennyksen määrä nousi 3.400 eurosta 40 000 euroon vuonna 2008 Alaikäisyysvähennykseen soveltamisalaa on rajoitettu siten, että se myönnetään vain sellaiselle alaikäiselle lapselle, jolla kuolinhetkellä lähinnä oli oikeus periä perinnönjättäjä Vähennys kohdistuu pääsääntöisesti vain vanhempansa menettäneeseen alaikäiseen lapseen Alaikäisen perinnönsaajan ei tarvitse maksaa perintöveroa, jos hänen perintöosansa arvo jää alle 60.000 euron Perinnöstä luopumisella ei saada aikaan tilannetta, jossa alaikäisyysvähennys myönnettäisiin perinnöstä luopuneen perillisen alaikäisille lapsille 30
Lesken hyväksi tehty testamentti Testamentilla voidaan antaa hallintaoikeus leskelle, jolloin perillisten perintöverosta tehdään hallintaoikeuden perusteella vähennys Lesken ollessa iäkäs hallintaoikeusvähennys on melko pieni Testamentista huolimatta perilliset joutuvat maksamaan perintöverot heti Omistusoikeustestamentista voi tarvittaessa luopua ja ottaa sen vastaan pelkkänä hallintaoikeustestamenttina
Rajoitettu omistusoikeustestamentti lesken hyväksi Vaikka testamentissa on toissijaismääräys, testamentin saaja saa (rajoitetun) omistusoikeuden omaisuuteen => perintövero Kun vanhempien väliseen keskinäiseen omistusoikeustestamenttiin otetaan toissijaismääräys, katsotaan omaisuuden tulevan osaksi ensiksi kuolleelta ja osaksi viimeksi kuolleelta puolisolta => progressioetu KHO 1984 II 634 Keskinäisen omistusoikeustestamentin tehneistä puolisoista jälkeen eläneen kuoltua katsottiin yhteisen rintaperillisen saaneen perintönsä yksinomaan viimeksi eläneeltä.
Perintö verovapaaksi testamenttimääräyksillä Elinaikana tapahtuva perintöverosuunnittelu tarjoaa entistä enemmän mahdollisuuksia verosäästöihin Keskeinen keino on 20 000 euron vapaaosien hyödyntäminen suvun sisällä Jos perintöosuus sellaisenaan tai puolisovähennyksen tai alaikäisyysvähennyksen vähentämisen jälkeen ei nouse 20.000 euroon, se on verosta vapaa. Perittävä voi elinaikanaan tehdä alle 20 000 euron legaatteja eli erityistestamentteja esimerkiksi kaikille lapsenlapsilleen, lasten puolisoille ja muille läheisilleen lopun perinnön mennessä omille perillisille
Perinnön hajautus testamentilla ja sen vaikutus perintöveroon Esimerkki 1: Perintö mummolta täysi-ikäiselle pojalle 150.000 euroa Perintövero 15.200 Esimerkki 2: Testamentti omalle lapselle 19.999 euroa ja oman lapsen puolisolle 19.999 euroa ja loput 110.002 euroa kolmelle lapsenlapselle eli kunkin perintöosa 36.667 euroa Jokaisen lapsenlapsen perintövero 1.262 eli yhteensä 3 x 1.262 = 3.786 Maksetut verot yhteensä 15.200 Maksetut verot yhteensä 3.786
Legaatit Perittävän omaisuuden hajauttaminen yleensä alenevassa polvessa, mutta myös leskelle Verovapaan alarajan monistaminen mahdollisimman tehokkaasti Esimerkki: Reino kuolee ja jää leski Maija, 3 lasta, joista kullakin 2 lasta eli 6 lastenlasta. Puolisoiden yhteenlasketun omaisuuden arvo 420.000, josta Reinon avio-osa on 210.000. Jos mitään ei ole tehty ja kukin lapsi ottaa vastaan 70.000 euron perintönsä, kukin maksaa perintöveroa 4.800 (yhteensä 14.400 ) Jos kaikki lapset luopuvat tehokkaasti, kaikkien lastenlasten perintöosat ovat 35.000 ja kunkin perintövero 1.150. (yhteensä 6.900 ) Jos on tehty legaatti lesken hyväksi 30.009 ja lastenlasten hyväksi 6 x 19.999 = 119.994, niin pesän säästöksi jää silloin 59.997 ja kunkin lapsen perintöosaksi jää silloin 19.999 (perintöverot yhteensä 0 )
Testamentin tiedoksi antaminen Jos testamenttia säilytetään pankissa, perilliset saavat tiedon testamentista joko pankin ilmoituksesta tai tallelokeron avaamisen yhteydessä. Testamentin sisällöstä riippuen testamentin saajat joko kutsutaan perunkirjoitukseen tai heille ilmoitetaan muutoin heidän hyväkseen tehdystä testamentista. Testamentin tiedoksi antaminen on tapahduttava todisteellisesti ja perillisille on annettava oikeaksi todistettu jäljennös testamentista. Keskinäinen testamentti on annettava tiedoksi erikseen kummankin testamentintekijän jälkeen. Jos testamentintekijän perillisenä on leski, on testamentti annettava tiedoksi hänen toissijaisille perillisilleen. Lakiosaan oikeutettujen perillisten on vaadittava lakiosaa molempien testamentintekijöiden jälkeen erikseen.
Testamentin hyväksyminen Jos testamentin saaja haluaa vedota testamenttiin, hänen on annettava testamentti tiedoksi perillisille. Perillinen voi testamentista tiedon saatuaan ilmoittaa, että hän hyväksyy testamentin eikä tule moittimaan sitä. Tällöin testamentista tulee hänen osaltaan lainvoimainen. Jos perillinen ei hyväksy testamenttia, hän voi moittia testamenttia kanteella tuomioistuimessa. Jos kukaan perillisistä ei nosta moitekannetta kuuden kuukauden kuluessa testamentin tiedoksiannosta, tulee testamentista lainvoimainen.
EDUNVALVONTAVALTUUTUS Uusi tapa varautua asioiden hoitoon
MIKÄ ON EDUNVALVONTAVALTUUTUS? uusi oikeudellinen tapa hoitaa asioita henkilö itse ennakoi mahdollista toimintakyvyttömyyttään ja valtuuttaa valitsemansa henkilön huolehtimaan asioistaan sitten, kun oma toimintakyky ei enää riitä ei poista omaa oikeustoimikelpoisuutta
MITEN EROAA EDUNVALVOJASTA? edunvalvontavaltuutuksessa henkilö itse etukäteen määrittelee ne asiat, joita valtuutus koskee, sekä valitsee sen henkilön/ne henkilöt, joille valtuutus halutaan antaa edunvalvojan määräämistä kevyempi ja joustavampi vaihtoehto
MITÄ ASIOITA VALTUUTUS KOSKEE? valtuuttaja itse määrittelee valtuutus voi koskea taloudellisia asioita (esim. pankkiasioita) tai henkilöä koskevia asioita (esim. terveydenhoitoon liittyvät asiat) voidaan antaa yleisluontoinen valtakirja tai vain johonkin tiettyyn oikeustoimeen oikeuttava valtakirja (esim. pankkiasioiden hoito tai asunnon myynti)
MITÄ VALTAKIRJAN NOJALLA SAA TEHDÄ? yleinen valtuutus antaa oikeuden hoitaa kaikkia valtuuttajan asioita, paitsi ei voi myydä tai pantata kiinteistöjä ei voi lahjoittaa omaisuutta ellei valtakirjassa ole erillistä määräystä näistä oikeustoimista. Huom! Asunto-osakkeen saa myydä!
KUKA TOIMII VALTUUTETTUNA? henkilö itse valitsee valtuutetun, esim. sukulainen, ystävä, asianajaja voidaan valita myös varavaltuutettu (jos valtuutettu on tilapäisesti estynyt) ja toissijainen valtuutettu (jos valtuutettu ei pysty hoitamaan tehtävää) tehtävästä maksetaan kohtuullinen palkkio
MITEN VALTUUTUS ANNETAAN? valtuutusta laadittaessa täytyy olla oikeustoimikelpoinen laaditaan kirjallinen valtakirja kahden esteettömän todistajan läsnä ollessa valtakirjan laatimiselle on laissa asetettu tiukat muotovaatimukset rinnastuu testamentin laadintaan
MITEN VALTUUTUS TULEE VOIMAAN? maistraatti vahvistaa valtuutuksen valtakirja voidaan vahvistaa vasta sitten, kun tilanne on muuttunut niin, että valtuuttaja on tullut kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan esim. dementian tai muun sairauden takia valtakirjaa ei voida käyttää ennen sen vahvistamista
KOSKA VALTUUTUS PÄÄTTYY? vahvistettu valtuutus päättyy, kun valtuuttaja peruuttaa valtuutuksen valtuutettu luopuu tehtävästä määrätään virallinen edunvalvonta valtuuttaja kuolee jos valtuutusta ei ole vielä vahvistettu tehdään uusi valtakirja otetaan valtakirja pois valtuutetulta ilmoitetaan valtuutetulle peruutuksesta
MITEN MENETELLÄ ASIASSA? mikäli haluat keskustella edunvalvontavaltakirjan laatimisesta, ota yhteyttä omaan Osuuspankkiisi ja varaa aika asiantuntijalle
Kymenlaakson Osuuspankin asiantuntijat Mika Viskari pankkilakimies, varatuomari 010 257 7292 mika.viskari@op.fi Jaana Haavisto pankkilakimies, varatuomari 010 257 7290 Jaana.haavisto@op.fi