Kehittyvä tapahtumakaupunki Yhdessä yrittäjä on enemmän

2014 Kehittyvä tapahtumakaupunki Yhdessä yrittäjä on enemmän

2 3 Formu syntyi tositarpeeseen Yritys- ja tonttipalvelupiste Formu palvelee keskellä kaupunkia yrittäjiä ja yrittäjiksi aikovia. 3 4 6 7 8 10 12 16 22 23 Tervetuloa Formuun Magneettikenttä Kurikkaan Kurikan koirapuisto Älykästä ja vihreää kasvua Kehittyvä tapahtumakaupunki Yhdessä yrittäjä on enemmän Sauno Kurikassa Kurikan kampus hahmottuu Kurikka Nyt Kolumni: Anni Kuivinen Kurikka kehittyy vauhdilla KURIKKA NYT -sidosryhmälehti on jo perinne neljännen kerran ilmestyessään. Samalla se on myös keskeinen osa kurikkalaista markkinointiviestintää. Lehteen on tälläkin kerralla koottu ajankohtaisia kurikkalaisten arkeen, kehittämiseen ja elinkeinoelämään liittyviä juttuja ja artikkeleita. Toivon, että tämä julkaisu antaa hyvän läpileikkauksen Kurikasta nykyisille, entisille ja tuleville asukkaille, yrityksille sekä kaupungin eri sidosryhmille. Suuria päivän polttavia keskustelun aiheita Kurikassakin ovat kuntaja sote-uudistukseen, kuntayhteistyöhön sekä kunnallistalouteen liittyvät kysymykset. Mitä tulee kuntaliitoksiin, Kurikalla on vahvaa tahtoa säilyä itsenäisenä. Kurikalla on kuitenkin mahdollisuus tarvittaessa olla vastaanottavana kaupunkina valtuuston niin päättäessä. Kurikan talous on edelleen hyvällä tolalla moniin muihin kuntiin ja kaupunkeihin verrattuna. Kurikan palvelutaso ja veroprosentti ovat säilyneet kilpailukykyisinä. Kurikkalainen perhe saavuttaa melkoisia verohyötyjä kaupungin matalalla kunnallisverolla. Myös kaupungin kehittämiseen laaditut suunnitelmat ovat edenneet. Kaupunkikeskustan suunnitelmia toteuttaa nyt yrittäjien ja kaupungin yhteinen projekti. Keskustan uudet kerrostalot etenevät. Kaupungin sisääntulon risteysjärjestelyissä on löytynyt viranomaistahojen yhteisymmärrys, joten Kurikan Magneettia voidaan taas markkinoida. Kurikan koulukampus nykyisen ammattioppilaitokseen yhteyteen on toteutumassa. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin. Yhteistyöterveisin, Hannu Alanen Hannu Alanen, kehittämispäällikkö Kurikka NYT on Kurikan kaupungin sidosryhmälehti. PÄÄTOIMITTAJA Hannu Alanen, SUUNNITTELU JA TOTEUTUS I-print plus, TEKSTIT Outi Myllymäki, Anne Kohtala, KUVAT Matti Hautalahti, ULKOASU/Taitto Satu Haavisto, PAINO I-print Oy, Joutsenmerkitty painolaitos, lupanumero 441-895, PAINOSMÄÄRÄ 60 000 kpl, KANNEN KUVA Matti Hautalahti ANNE KOSKELA KERTOO, ETTÄ FORMUSTA LÖYTÄÄ MYÖS KAUPUNGIN TONTTITARJONNAN. Olen ollut todella tyytyväinen ja yllättynytkin Formun neuvonnasta ja avusta, jota yrityksen perustamista suunnitteleva tarvitsee. Siellä järjestyvät myös yrityspalaverit, eikä tarvitse ajella muualle. Olen saanut apuja myös liiketilojen etsinnässä sekä muissa käytännön asioissa. Voin suositella lämpimästi Formun rentoa ja välitöntä ilmapiiriä." LEENA OJALA, YRITYKSEN PERUSTAMISTA SUUNNITTELEVA Yrityspalvelujen tehostaminen Kurikassa uuden henkilökunnan ja projektien kautta antoi positiivisen signaalin yrityspuolelle. Formun perustaminen ja asioiden keskittäminen saman katon alle mahdollisesti parantaa ja tehostaa palveluja. Se madaltaa kynnystä avata ovi ja lähteä katsomaan, mitä Formu tarjoaa. Itse henkilökohtaisesti en ole vielä käyttänyt Formun palveluja, mutta kaupunkikeskustan kehittämishankkeen ja Yrittäjänaisten yhteistyökuvioiden selvittämisen kautta olen jonkun verran ollut yhteydessä. Ainakin uusia tai uudistettuja ideoita Formusta näyttää "pulpahtelevan" mukavaan tahtiin. Nyt vain on yrittäjien otettava koppi annetusta pallosta ja lähdettävä rohkeasti mukaan. VIRPI RINTA-LAULAJA, KURIKAN YRITTÄJÄNAISET RY:N PJ. Yritysidea Kurikkaan? Ota yhteyttä! Anne Koskela p. 044 732 4196 anne.koskela@kurikka.fi Kurikan Yrittäjillä on jo pitkään ollut toiveena niin sanottu yhden luukun periaate yrittäjäpalveluissa. Tämä ongelma vielä korostui kaupungintalon muuttaessa väistötiloihin eri puolille Kurikkaa. Palvelua oli kyllä saatavissa, kunhan vain osasi ja jaksoi kysellä oikeista paikoista. Formu on vastaus yrittäjien toiveisiin. Nyt kun hyvää ja asiantuntevaa palvelua saa saman oven takaa, pallo on yrittäjillä ja yrittäjiksi aikovilla. JARI ISOHELLA, KURIKAN YRITTÄJÄT RY:N PJ. Asiakkaat ovat hakeneet Uusyrityskeskuksen palveluina aloittavan yrittäjän perusneuvontaa: neuvontaa idean arviointiin, rahoitukseen, verotukseen ja yritysmuodon valintaan liittyvissä asioissa sekä neuvontaa Y ritys- ja tonttipalvelupiste Formussa on yritysasiamies Anne Koskelan ja kaupunkikeskustan kehittämishankkeen projektipäällikkö Johanna Hietasen työpisteet. Lisäksi paikan päällä käy tarvittaessa muitakin yrityksen perustamiseen ja kehitystoimintaan liittyviä asiantuntijoita. Minun kauttani voi varata ajan muun muassa Uusyrityskeskus Neuvoa-antavan ja Finnveran asiantuntijoille, Koskela opastaa. Tarjolla on myös Etelä-Pohjanmaan maakuntakorkeakoulun palvelut. Seinäjoen ammattikorkeakoululta voit saada apua vaikkapa markkinatutkimukseen, tuotetestaukseen tai työharjoitteluun. Viime syksynä avattu Formu on saanut Kurikassa hyvän vastaanoton. Yrittäjät ovat mukavasti löytäneet meidät tästä R-kioskin vierestä. Tervetuloa juttelemaan yrittäjyyteen tai Kurikan kehittämiseen liittyvistä asioista. Me olemme täällä palvelemassa myös tulevia kurikkalaisia, Koskela kannustaa hymyillen. liiketoimintasuunnitelman laatimiseen. Kurikkalaiset asiakkaat ovat arvostaneet Formun sijaintia keskellä Kurikkaa ja asioinnin helppoa saatavuutta. Lisäetuna on se, että samalla kertaa on joskus hoitunut myös mahdollisiin toimitiloihin tutustuminen ja aloittavan yrittäjän neuvonta. RAILI ERKKONEN-MYLLYNIEMI, UUSYRITYSKES- KUS NEUVOA-ANTAVAN YRITYSNEUVOJA Suosittelen ehdottomasti kaikille yrittäjille ja yrittämisestä kiinnostuneille käyntiä Formussa. Olen itse saanut suunnattomasti apua Formusta uuden yrityksen suunnitteluun ja eteenpäin viemiseen. Ainakin minun kohdallani Formussa oli erittäin matala kynnys. JYRKI KANTONIEMI, MONIALAYRITTÄJÄ Yrittäjämyönteinen kaupunki huomasi jotain puuttuvan ja päätti korjata tilanteen. Formussa on jo ehditty ohjeistaa uusia yrityksiä matkaan ja autettu olemassa olevia yrityksiä löytämään omaan toimintaan piristystä esimerkiksi hankkeiden kautta. Samojen seinien sisältä löytyy myös Kurikan kaupungin kattava tonttitarjonta. Suosittelen käyntiä, paikka on Formu! RAMI ALA-NISULA, KURIKAN ELINKEINOJAOSTON PJ. On hienoa, että olemme saaneet Kurikkaan erityisesti pk-yrityksien tarpeisiin vastaavan palvelupisteen. Kiitos kaikille asiaan vaikuttaneille. Yritysasiamies on ottanut aina hienosti vastaan ja käsitellyt kinkkisetkin asiat ammattitaidolla ja osaamisella eteenpäin. Samoin kaupunkikeskustan projektipäällikkö ja kaikki Formussa kohtaamani ammattilaiset ovat ylittäneet odotukseni. Suosittelen lämpimästi käyttämään Formun palveluita tilanteessa kuin tilanteessa. KAIJA HEITTOLA, YRITTÄJÄ Koulutuksen ja yrityspalveluiden tarjoajana maakuntakorkeakoulun toiminta on vielä alueella uutta, joten on hyvä olla paikka, jossa voi tavata sekä kaupungin elinkeinontoimijoita, yrittäjiä että muita sidosryhmien toimijoita samassa paikassa. Olen pitänyt muun muassa Asu ja Elä -tapahtuman aikana Formussa infoa Kurikassa alkavasta pkyrittäjyyden tradenomikoulutuksesta, ja siihen Formu soveltui myös oivallisesti. Formussa on ollut mahdollisuus tavata henkilöitä, joita en ehkä muualla olisi tullut tavanneeksi. TARJA SANDVIK, E-P:N MAAKUNTAKORKEAKOU- LUN YRITYSASIAMIES

4 TEKSTI OUTI MYLLYMÄKI KUVA MATTI HAUTALAHTI 5 Mikä olisi se pyydys, jonka vuoksi autoilijat pysähtyisivät Kurikassa eivätkä ajaisi Seinäjoelle? TIMO VIITALA Kurikka aikoo rakentaa umpeen tyhjiön, joka erottaa kaupungin kolmostien liikennevirrasta. Suunnitteilla oleva Kurikan Magneetti muodostaa vetovoimaisen yrityskentän, joka houkuttelee nykyisten kurikkalaisten Ptoimijoiden rinnalle myös uusia yrityksiä. KAUPUNKI SATSAA TIESUUNNITTELUUN ohjanmaan Kaluste Oy:n toimitusjohtaja Timo Viitala odottaa kaupungilta vahvaa signaalia vetovoimaisen Kurikan Magneetin perustamistoimissa. On saatava päätökseen alueelle suunnitellut tiejärjestelyt. On saatava sitova tieto siitä, miten ja milloin valtatie 67:n, kolmostien ja Kurikan uuden sisäänajotien tiejärjestelyt toteutetaan sekä milloin saadaan alueelle vahvistettu asemakaava. Kun tiejärjestelyt ja asemakaava saadaan toteutettua, päästään houkuttelemaan investoreita ja kartoittamaan potentiaalisia toimijoita, hän linjaa. Viitalan mukaan on myös pohdittava tarkkaan, miten saadaan Kurikasta, lähikunnista ja Suupohjasta suuntautuva ostosmatkailu osaksi Kurikkaan Seinäjoen ja Tuurin sijaan. Kun yhtälöön lisätään vielä Kurikan maantieteellinen sijainti ja skenaario siitä, miten nettishoppailu on muuttanut ja tulee muuttamaan kaupankäyntiä, olemme haasteellisen, mutta ei mahdottoman tilanteen edessä. Kaiken bisneksen ja investointipäätösten takana on riittävä kassavirta, jonka takaavat vain riittävät asiakasvirrat joko netin kautta tai kaupan oven avaamalla, hän muistuttaa. Tällä hetkellä valtatie 67:ää pitkin puhaltaa NYTKÄHTI HIUKAN ETEENPÄIN Kurikan ohi tuhansia autoja päivässä kohti Seinäjokea. Viitala visioi Kurikan Magneetista vetovoimaista keskusta, jossa tehdään yhteistyötä monen eri toimijan kanssa. Mikä olisi se pyydys, jonka vuoksi autoilijat pysähtyisivät Kurikassa eivätkä ajaisi Seinäjoelle? Uusia ideoita minullakin on, mutta en niitä vielä julkisesti lähde spekuloimaan. Kurikan Magneetista voisi pitkällä juoksulla tulla toimiva juttu, hän arvioi. Kurikan ympäristöjohtaja Seppo Kangas kertoo, että tiejärjestelyjen suunnittelussa on lähdety liikkeelle kaupungin omalla rahapussilla. Hän toivoo, että tieviranomaiset ymmärtäisivät tämän satsauksen jälkeen, miten tärkeä kehittämishanke Magneetti on Kurikalle. Osayleiskaava on saatu valmiiksi, ja nyt päästään suunnittelemaan jatkoa. Toivottavasti asiat etenevät vauhdilla, hän toteaa. Kehittämispäällikkö Hannu Alanen korostaa, että Kurikka ansaitsee arvoisensa sisääntulon kolmostieltä ja tarvitsee sen ympärille syntyvää magneettikenttää. Sen avulla kaupunki pystyy houkuttelemaan lisää yrityksiä. Kurikan magneetti on tällä hetkellä kaupungin kehittämisen ykköshanke, hän linjaa.

6 TEKSTI OUTI MYLLYMÄKI KUVA MATTI HAUTALAHTI 7 IHMINENNyT Hännänheiluttajilla OMA KOHTAAMISPAIKKA Kurikassa huomioidaan myös ihmisen parhaat ystävät. Karvakorville on oma aidattu puisto keskeisellä paikalla kaupunkia. Kuntalaisaloit- teen koirapuistosta muutama vuosi sitten tehnyt Tiia Kivelä tunnustaa yllättyneensä, kuinka mallikkaasti puistosta tuli totta. Keskustassa Paulaharjuntien ja Kärrytien risteyksessä on koirille ja heidän omistajilleen upea kohtaamispaikka. Koirapuisto on todella loistava paikka jo sosiaalisille koirille temmeltää toisten kanssa. Isoille ja pienille koirille on varattuna omat aitaukset, joten kaikenkokoiset koirat voivat tulla tänne peuhaamaan, hän kehuu. Yleisestä koirapuiston hoidosta huolehtii Kurikan 4H-yhdistys. Luonnollisesti jokainen koiranomistaja korjaa oman koiran jätökset pussiin, joten paikka on aina hyvässä kunnossa. Nyt kun puistoon tuli valaistus, siellä kelpaa peuhata iltasellakin. Kivelä toivoo, että myös uusi koiraväki uskaltautuisi testaamaan puistoa. Mitä enemmän koiria on paikalla, sitä paremmin voidaan lemmikkejä sosiaalistaa toisille karvakorville. Yksinäinen koira ei juuri puistosta hyödy. IMUA MYÖS NAAPURISTA Koirapuistosta iloitsee myös Mari Luomala-Kulkula, joka tapaa piipahtaa Largo-koiransa kanssa siellä seurustelemassa TIIA KIVELÄÄ, MARI LUOMALA-KULKULAA JA MIRA MÄKYSTÄ YHDISTÄÄ RAKKAUS KOIRIIN. LARGO JA FRINI TYKKÄÄVÄT JUOSTA OMASSA PUISTOSSA. samanhenkisten kanssa. Tällä kertaa puistossa vieraili myös nuori Frini-koira naapurikaupungista Kauhajoelta emäntänsä Mira Mäkysen kanssa. On todella hienoa, että Kurikassa on tällainen koirapuisto. Varsinkin nyt, kun olen työharjoittelussa Ilmajoella, on tänne puistoon lyhyt matka, Mäkynen toteaa. Koiraihmiset ilmoittelevat puistotreffeistä Facebookin avulla. Julkinen ryhmä on nimeltään Kurikan koirapuisto. Lisäksi voi liittyä suljettuun Kurikan koiramiitti -ryhmään, joka on tiiviimmin yhdessä toimivien koiraharrastajien kerho. Kivelä haaveilee, että Kurikassa toimisi tulevaisuudessa myös koiraihmisten oma yhdistys. Toistaiseksi ei ole löytynyt riittävän aktiivisia vetäjiä. Koirapuisto kaupungissa on hyvä alku. Nyt toiminta ei ole ainakaan kokoontumispaikasta kiinni, hän toteaa. Mitä enemmän koiria on paikalla, sitä paremmin voidaan lemmikkejä sosiaalistaa toisille karvakorville. TIIA KIVELÄ Älykästä ja vihreää KASVUA KURIKKAAN Kurikka on yhdessä Kauhajoen kanssa vetovastuussa laajasta Älykkään ja vihreän kasvun kaupungit -pilotista. Hannu Alanen toivoo tämän näkyvän Kurikassa uusina yritysideoina ja nykyisten yritysten kasvuna. T yö- ja elinkeinoministeriö käynnisti vuoden 2014 alussa viisi pilottia, joiden tavoitteena on seutukaupunkien ja maakuntakeskusten kilpailukyvyn ja yhteistyön edistäminen. Kurikan kehittämispäällikkö Hannu Alanen kertoo, että Kurikalle ja Kauhajoelle näin suuren hankkeen veturina toimiminen on mielenkiintoinen näytön paikka. Tavoitteena on luoda 15 kaupungin yrityksen kesken yhteistyöverkosto, jossa kehitetään konkreettisesti liiketoimintaa. Toiveena on uusia tuotteita ja palveluita. Kehitystyötä tehdään myös muiden teemoihin osallistuvien kanssa, joten verkosto kattaa yhteensä 36 kaupunkia. Tavoitteena on vahvistaa mukana olevien seutukaupunkien verkottumista, osaamisprofiilia ja näkyvyyttä. Ydinajatuksena on, että osallistuvat alueet luovat kansallisen verkoston, jolla edistetään tiedon ja kokemusten vaihtoa, paikallisen osaamisen esille tuontia ja teemallista näkyvyyttä. Alanen toivoo, että kaksi vuotta kestävä pilotti näkyy Kurikassa uusina yritysideoina ja nykyisten yritysten kasvuna. Tämä on kaupungille ja yrityksille tuhannen taalan paikka. Hankkeella on hyvä yhteys julkisiin rahoittajiin, joten nyt kannattaa olla aktiivinen, hän kannustaa. Kurikassa työn alla on muun muassa sähkökaupungin road mapin rakentaminen. Tuo tavoitekartta sisältää esimerkiksi sähköisiä ja älykkäitä ratkaisuja perinteisille toimialoille, sähköön liittyviä uusia tuotteita, sähköajoneuvojen ja latausteknologian pilotointia, tuulivoimahankkeen innovatiivisia ratkaisuja ja apuvälineiden kehittämistä vanhuksille ja erityisryhmille. Pilottiin osallistuvat Alajärvi, Forssa, Juankoski, Kankaanpää, Kannus, Kauhajoki, Kemi, Kurikka, Salo, Teuva, Viitasaari, Kaskinen ja Novago-kunnat (Lohja, Hanko, Inkoo, Raasepori ja Siuntio). Muita kehitysteemoja vetävät Salo (rakennemuutos), Rauma (pk-teollisuus) Imatra (matkailu ja hyvinvointi) ja Kemi (arktisuus). Odotan kovasti, että erityisesti Rauman teemaryhmästä, pk-teollisuuden uudistaminen ja kilpailukyky, tulee meillekin päin uusia luovia ideoita, Alanen pohtii.

8 TEKSTI OUTI MYLLYMÄKI KUVA MATTI HAUTALAHTI 9 AJASSANyT Kurikka haluaa erottua edukseen Millä tavoin Kurikka voi erottua muista kaupunkikeskustoista? Omaperäisillä jutuilla ja yhdessä tekemällä. Kurikan kaupunkikeskustan kehittämistä luotsaava projektipäällikkö Johanna Hietanen korostaa, että komeat seinät eivät riitä: vetovoimaisen kaupungin tekevät ihmiset yhdessä. Siksi on tärkeää, että eri tahot liittyvät yhteen ja suunnittelevat Kurikkaan juuri sinne sopivaa säpinää. Viime marraskuussa järjestettiin Wanhalle Asemalle tapahtumahautomo, jossa nelisenkymmentä luovaa kykyä kokoontui ideoimaan uusia tapahtumia Kurikan keskustaan. Vetäjinä toimivat Osku Ketola ja Maija Romu Frami Oy:n Tapahtumalataamosta. Jos työpajan perusteella järjestettäisiin tapahtumia, niin Kurikan keskustassa olisi vuoden varrella muun muassa ulkoilmapainit, konttauskisat, aikuisten puuhapäiviä, stand up -iltoja, rusettiluistelua ja ekoteemainen perhetapahtuma, Hietanen kertoo. Aika näyttää, mitkä näistä ideoista kypsyvät vetovoimaisiksi tapahtumiksi Kurikassa. Joka tapauksessa mietimme koko ajan erilaisia tapoja kehittää keskustan vetovoimaisuutta on se tapahtuma, shoppailukampanja tai vaikkapa taideteos, hän jatkaa. ASUKKAILTA HYVIÄ IDEOITA Kaikki kurikkalaiset saivat viime vuoden lopulla mahdollisuuden kertoa omista näkemyksistään kaupunkikeskustan kehittämisestä. Kyselyyn vastasi reilut kolmesataa henkilöä. Halusimme saada kokonaiskuvaa siitä, millaisia palveluja kurikkalaisten mukaan kaupungista puuttuu. Tiedustelimme myös, miten Kurikan vetovoimaa tulisi kehittää, Hietanen selvittää. Enemmistö oli sitä mieltä, että keskustaan tulisi saada lisää erikoisliikkeitä. Toisaalta liki puolet oli sillä kannalla, että ihmisten tulisi hyödyntää paremmin keskustan tarjontaa. Tulisi siis vahvistaa sekä kysyntää että tarjontaa. Vahvasti viestittiin myös siitä, että nykyisten liikkeiden tulisi panostaa palveluun ja parantaa tarjontaansa. Kolmasosa vastaajista toivoo, että toritoimintaa aktivoidaan ja torin viihtyisyyttä parannetaan. Hietasen mukaan tässä on selvä kehittämisen kohde. Muita kehittämiskohteita ovat muun muassa katukuvan tuunaaminen uuteen ilmeeseen ja upean jokimaiseman parempi hyödyntäminen. Tapahtumaidea Kurikkaan? Ota rohkeasti yhteyttä, tehdään tapahtuma yhdessä! Johanna Hietanen p. 044 752 0916 johanna.hietanen@kurikka.fi TAPAHTUMAHAUTOMOSSA ASIOITA KYPSYTELTIIN PELILAUDAN AVULLA. TÄÄLTÄ LÖYTYY MONTA IDEAA POIKINEEN. KUVA: ANNE KOSKELA

10 TEKSTI ANNE KOHTALA KUVA MATTI HAUTALAHTI 11 P yrittäjä on enemmän Kun neljä naista ja kolme yritystä kohtaavat, syntyy tunnelmien talo, josta asiakas ei haluaisi lähteä ulos. arhaat kohtaamiset yrityselämässäkin tapahtuvat usein sattumalta. Niin kävi myös neljälle kurikkalaiselle naisyrittäjälle, jotka viime keväänä ja kesänä herättivät eloon liikekiinteistön Kurikan Keskuspuistikolla. Kolmen yrityksen yhteistyö sai alkunsa, kun sisustusliikkeen yrittäjät Maija Välimäki ja Maikki Haara sekä kenkäkaupan perustamista suunnitteleva Anni Siltala huomasivat piirittävänsä samaa liiketilaa vuokralle. Hoksasimme, että tilaa riittäisi useammallekin yrittäjälle. Mikä onkaan naiselle tai miehelle hienompaa kuin piipahtaa sisustusasioilla kenkäostosten lomassa tai toisinpäin, Välimäki sanoo. Uusi kenkäkauppa Kenkäkoko ja isompiin tiloihin muuttanut Sisustus Ruufus pitivät yhteiset avajaiset huhtikuussa. Tulossa olevaa kahvilaa jäätiin vielä odottamaan, mutta pallo oli jo heitetty Maijan ja Maikin ystävälle Seija Huhta-Koivistolle. Sain puhelun naisilta helmikuussa, kun olin autossa matkalla Lappiin. Ennen perillepääsyä olin jo tehnyt ratkaisun, pitkään omasta kahvilasta haaveillut kotitalousopettaja kertoo. Hän otti vuoden virkavapaan työstään Kurikan Yhteiskoululta ja avasi Kahvila Kropsun heinäkuussa. KULKUESTEEKSI HUONEKALUJA Väliseiniä ei liiketilaan rakennettu. Jos yksi liike on pidempään auki kuin toinen, kulkuesteeksi vedetään huonekaluja. On mukavaa, kun kuuluu naurua ja puheensorinaa joka suunnasta. Tunnelma soljuu erikoisella tavalla läpi koko tilan ja hienointa on, että asiakkaat voivat istua täällä tuntikausia, kahvilayrittäjä kuvaa. Kolmikko luettelee, että yhteistyö perustuu luottamukseen, avoimuuteen, reiluuteen ja ystävyyteen. Vaikka tila on yhteinen, yritykset ovat aivan erilliset. Toistemme kassoille emme mene, emmekä Seijan keittiöön, mutta asiakkaiden kysymyksiin vastailemme parhaan taitomme mukaan, linjaa Välimäki. Yhteistyönsä hyötyjä naiset eivät ole rahassa laskeneet, mutta lista yhdessä yrittämisen iloista on reilussa puolessa vuodessa kasvanut pitkäksi: yhteismarkkinointi ja tarjouskampanjat näkyvät paremmin, asiakasillat kiinnostavat isompaa joukkoa ja asiakkaiden kirjo on laajempi kaiken kaikkiaan. Löytöjä tehdään ohimennen ja kahvilaan vetää viimeistään tuoksu. Mutta ei kai kolmen naisyrityksen rinnakkaiselo voi olla mahdollista ilman, että jokin välillä myös hiertää? Kysymys vetää kolmikon hiljaiseksi eikä kenellekään tule mitään mieleen, kunnes Välimäki sen kiteyttää. Kun tekee asioita sydämellä ja avoimin mielin, oikeat ihmiset ja yhteistyökumppanit löytyvät. SEIJA HUHTA-KOIVISTO Avasi Kahvila Kropsun yleisön pyynnöstä heinäkuussa 2013 ja jäi vuodeksi virkavapaalle Kurikan Yhteiskoulun kotitalousopettajan työstään. Saa yrittäjänä itselleen parhaan palkinnon, kun ympärillä soljuu puhe ja nauru. Avoimena vielä on, jatkaako hän vuoden virkavapaan jälkeen yrittäjänä vai palaako opettajan töihin. On mukavaa, kun kuuluu naurua ja puheensorinaa joka suunnasta. Tunnelma soljuu läpi koko tilan. SEIJA HUHTA-KOIVISTO MAIJA VÄLIMÄKI Hankki tutulta sisustusalan yrittäjältä varaston ja perusti sisustusliike Sisustus Ruufuksen ja nettikaupan kesällä 2012 yhdessä Maikki Haaran kanssa. Reilu puoli vuotta myöhemmin yritys muutti isompiin tiloihin Keskuspuistikolle. On työskennellyt yrittäjyytensä ohessa Etelä- Pohjanmaan Muistiyhdistyksen kehittämispäällikkönä, mutta siirtyy vuoden 2014 alussa täysipäiväiseksi sisustusyrittäjäksi. ANNI SILTALA Perusti huhtikuussa 2013 kenkäkauppa Kenkäkokon pitkään yrittäjänä toimineen isänsä Pasi Siltalan vinkistä: Kurikka tarvitsi kenkäkaupan. On työskennellyt aikaisemmin myyjänä eri paikoissa, viimeksi vaatekaupassa Seinäjoella. Nauttii yrittäjyydestä ennen kaikkea asiakaspalvelun takia: omassa kaupassa voi yrittää tilata asiakkaalle senkin kenkäparin, mitä ei ole hyllyssä.

12 TEKSTI KIRSI POLTTO KUVAT YRITYSTEN KUVA-ARKISTOT, SHUTTERSTOCK 13 Mäntylän Tila on Kurikan Närvijoella sijaitseva eteläpohjalainen talonpoikaistalo ja toimiva maatila, joka tarjoaa vierailleen neljältä vuosisadalta olevan rakennuskokonaisuuden. Saunapihalla on Isoo Savusauna, jonka pehmeistä löylyistä voi pulahtaa vilvoittelemaan uimaaltaaseen. Savusaunan yhteydessä on 1700-luvulta peräisin oleva aitta, joka toimii pukeutumistilana sekä lasiterassi, jossa voi vilvoitella. Kesäaikana käytettävissä on myös saunapihan Latogrilli. mantylantila.fi Suomessa on noin kolme miljoonaa saunaa eli enemmän kuin joka toiselle kansalaiselle omansa. Kurikasta löylyttelypaikkoja löytyy eksoottisimpaankin makuun. Uusin ja erikoisin lienee Veli-Matti Penttilän, Jani Kriikulan, Pasi Penttilän ja Tomi Luomaluhdan vuonna 2013 rakentama lentokonesauna. Reinon Tupa sijaitsee Kurikan Niinistönjärvellä, keskellä kauneinta pohjalaista suomaisemaa, Pohjanmaan Lappia. Reinon Tuvalla on kaksi saunaa, vihtasauna ja savusauna. Saunaloitsut, taikajuomat ja tarinat saunan historiasta ovat osa mukavaa saunailtaa. Saunan jälkeen voi vielä Yhdysvaltojen suurlähettiläs Bruce Oreckin tavoin pulahtaa virkistävälle uinnille suonsilmään. Muuta ohjelmaa järjestetään toiveiden mukaan vaikkapa Juha Miedon vetämä sauvakävelyretki. reinontupa.fi Panttilan Sahankylässä sijaitsevan Iso-ojan talon on rakentanut Tuomas Iso-Oja vuonna 1864. Iso-Ojan pihapiiriin kuuluu 18 rakennusta, joista vanhin on pikkusauna 1700-luvulta. Tilan muita saunoja ovat iso savusauna, vanha savusauna ja korsusauna. Lepällä ja kuusella lämmitettävään isoon savusaunan mahtuu isompikin joukko. Vanhan savusaunan kiuaskivet ovat mustaa graniittia, ja löylyistä siellä nautitaan vanhaan malliin olkien päällä. iso-ojanperinnetalo.fi KUVA: ILKKA ÄRRÄLÄ Rypölän Torpan Perinnekeskuksessa voi elää päivän vanhanajan rauhalliseen tyyliin. Keskus järjestää myös opintopäiviä muun muassa perinnerakentamisesta, pajatöistä ja muista perinteitä vaalivista asioista. Kansainvälinen Savusaunaklubi on 2002 myöntänyt Rypölän savusaunalle suosituslaatan. Savusaunan jälkeen siirrytään tavalliseen saunaan, jossa otetaan pienet kipakat löylyt. Lopuksi elämys kruunataan vanhanajan vatipesulla, jossa käytetään pehmeää Nenättömän vettä. netikka.net/rypolantorppa Savusaunasta suonsilmään Yhdysvaltain Suomen-suurlähettiläs Bruce Oreck vaimoineen vieraili Kurikassa 2012, jolloin hän toimi Rytmiraidefestivaalin suojelijana. Suurlähettiläspari osallistui illanviettoon Reinon tuvalla, jossa heille tarjoutui eksoottinen mahdollisuus savusaunomiseen. Pidättekö yhä savusaunasta? "Pidän saunomisesta ja varsinkin savusaunasta. Paras aika saunomiseen on mielestäni varhain kesäaamuna, kun aurinko on vasta nousemassa horisontista. Aamun valo on aivan upea. Pidin erityisesti Kurikan savusaunasta ja piristävästä pulahduksesta suonsilmään. Mitä muistoja teille jäi Kurikasta? Jäikö jokin erityisesti mieleen? "Mieleeni jäi lähtemättömästi Sauna, Tar & Booze -teoksen kantaesitys. Perttu Hemminki ja Ilkka Helander olivat kirjoittaneet sanoitukset, jotka kertoivat eteläpohjalaisten amerikansiirtolaisten tarinaa. Musiikista vastasivat Esa Kuloniemi ja Aija Puurtinen. Minuun tekivät syvän vaikutuksen tarinat tuhansista suomalaisista, jotka lähtivät Suomesta Yhdysvaltoihin. Muistelen myös kurikkalaisten ylenpalttista vieraanvaraisuutta herkullista ruokaa ja juomaa oli yllin kyllin. Kurikalla on oma erityinen sykkeensä. Se on eläväinen ja vilkas kaupunki." SUURLÄHETTILÄSPARI CODY JA BRUCE ORECK IHASTUIVAT KURIKAS- SA SAVUSAUNAAN. REINON TUVALLA ISÄN- TINÄ TOIMIVAT REINO JA MARKO HAANPÄÄ. Kävimme tummassa ja tuoksuvassa savusaunassa ja kastauduimme sitten viileään suoveteen, joka näytti ensin tummalta kuin muste, mutta olikin ihoa vasten kirkasta ja kullanruskeaa kuin tee." ROUVA CODY ORECK www.usembassy.fi/blog

14 TEKSTI ANNE KOHTALA KUVA MATTI HAUTALAHTI 15 TONTTIASIOISSA PALVELEE KURIKAN KAUPUNGIN TONTTIPUHELIN 044 550 2647 JOKA PÄIVÄ KLO 8 22. Onhan lasten hyvä täällä maalla kasvaa. Sen näen joka päivä katsoessani tyttärien menoa." EVELIINA LATVA-HOISKA H HANNU JA EVELIINA LATVA- HOISKA SEKÄ LAPSET ELENA (5) JA LUNA (2) MUUTTIVAT KURIKKAAN VUONNA 2010. Hannu Latva-Hoiskalle ja hänen perheelleen rakennuslupa Tuiskulasta ei merkinnyt vain paluumuuttoa Kurikkaan. Se merkitsi paluuta juurille usean sukupolven jatkeeksi. annu Latva-Hoiskan juuret ovat syvällä Kurikassa ja Tuiskulan Hoiskantiellä. Sinne muutti isännäksi Hoiskan taloon hänen isänsä paappa 1800-luvulla, ja siitä lähtien on pohjalaistalo ollut suvun hallussa. Siinä talossa asuvat nyt Hannun vanhemmat, ja siinä asui Hannu itsekin, kunnes lähti opiskelemaan Vaasaan. Paappa ja mumma asuivat talon toisessa päässä ja me toisessa. Lapsena tuntui mukavalta, kun isovanhemmat olivat aina lähellä, Hannu muistaa. Kun Hannu ja hänen parkanolainen vaimonsa Eveliina Latva-Hoiska alkoivat suunnitella asettumista Kurikkaan, olisi isovanhempien puoli talosta ollut jo tyhjillään. Aivan niin tarkasti perhe ei kuitenkaan halunnut toistaa historiaa. He hakivat rakennusluvan samalle tontille peltomaisemiin vajaan sadan metrin päähän. Talopakettina hankittu sininen puutalo nousi maisemaan ja valmistui asumiskuntoon vuodessa. Rakennuspaikka oli ihanteellinen, sillä saimme rakentaa hiekkamaalle ja toisaalta löytyi savimaata maalämmölle. Meillä kävi myös tuuri, kun Tuiskulan Vesihuolto-osuuskunnalla ja kaupungilla oli täällä juuri viemärihanke meneillään, Hannu kiittää. Vuoden 2010 jouluksi kolmen hengen perhe muutti sisään ja pian heitä oli neljä, kun Elenan pikkusisko Luna syntyi. OMA TALO HUONEISTON HINNALLA Ennen muuttoa perhe asui Seinäjoella, josta Hannu sai oman alansa töitä ohjausjärjestelmiä tekevältä Epeciltä heti insinööriksi valmistumisensa jälkeen vuonna 2007. Eveliina puolestaan työskentelee Faballa kiertävänä seminologina. Hänen asiakkaansa ovat sadan kilometrin säteellä, joten asuinpaikka ei vaikuta työmatkaan. Ennen rakentamispäätöstä katselimme myös Seinäjoen rivitaloasuntoja. Äkkiä kyllä totesimme, että kovin paljon ei tarvitse laittaa lisää euroja, niin saamme talon, kun tontti oli tiedossa. Ajan täältä töihin Seinäjoelle puolessa tunnissa jopa talvikelillä, Hannu kertoo. Lisäksi perhe on Tuiskulassa hiukan lähempänä Hannun yhtä tulevaisuuden suunnitelmaa. Onhan minulla toki sellainen ajatus, että jossain vaiheessa siirrymme asumaan tuohon minun kotitalooni. Haluaisin entisöidä sen entisemmän näköiseksi. Sehän on Kurikan vanhimpia säilyneitä rakennuksia, kun sen runko on peräisin 1700-luvulta. ISÄN VUORO OLLA KOTONA Nyt Hannu on ollut koti-isänä lasten kanssa puoli vuotta ja muutama kuukausi on vielä edessäpäin. On Eveliinan vuoro käydä töissä. Vanhemmat toivovat, että he voisivat mahdollisimman pitkään vuorotella kotonaoloa niin, että lapsia ei tarvitsisi viedä hoitoon. Mukavaa vaihtelua on, että kotona olen välillä minäkin, eikä aina Eve. Tykkään sitä paitsi ruuanlaitosta. Väittäisin, että teen parempaa pizzaa kuin yksikään ravintola näillä main, Hannu hymyilee. Perhe tavoittelee muutoinkin lapsentahtista kasvatusta ja Eveliina toimii Seinäjoella perustetun Kiintymysvanhemmuusperheet ry:n puheenjohtajana. Vauva-aikana se tarkoitti kantoliinailua, kestovaippailua ja mahdollisimman tiivistä läheisyyttä, nyt isompana lapsen kuuntelemista. Oikeastaan siinä ei ole muuta kummallista, kuin että yritetään ajan kanssa keskittyä siihen, mitä sanottavaa lapsella on, Eveliina kiteyttää. Kurikassa Eveliina etsii vielä omia verkostojaan, mutta lasten kasvattamisen paikkana kaupunki on hänet jo vakuuttanut: onhan lasten hyvä täällä maalla kasvaa. Sen hän näkee joka päivä katsoessaan tyttäriensä menoa.

16 TEKSTI ANNE KOHTALA KUVAT MATTI HAUTALAHTI 17 TIETO- JA TIETOLIIKENNETEKNIIKAN KOULUTUS- OHJELMASSA SEDUSSA OPISKELEVAT ANNIKA POLLARI, JONI LEHTINIEMI, MARKO ROKALA JA ANTTI KUHANEN NÄKEVÄT HANKKEEN PLUSSAT. UUDISTUS HELPOTTAISI KAKSOISTUTKINNON SUORITTAMISTA JA TOISI MYÖS TERVETULLEEN UUDISTUKSEN OPETUSTILOIHIN. REIJA LEPOLA JA JUHANI MÄKI USKOVAT, ETTÄ KURIKAN KAMPUS KUTSUISI OPISKELIJOITA MYÖS OMAN MAAKUNNAN ULKOPUOLELTA. Jos suunnitelmat käyvät toteen, Kurikan uudella kampuksella opiskelee vuonna 2017 noin 800 900 ammattiopiskelijaa ja lukiolaista. Samalla Kurikasta kehittyy toisen asteen koulutuksen keskus. S einäjoen koulutuskuntayhtymä ja Kurikan kaupunki suunnittelevat Kurikkaan kampusaluetta toisen asteen koulutukselle. Huovintien kampuksella toimisivat yhdessä ja rinnakkain nykyisen Koulutuskeskus Sedun Kurikan yksikkö, Ilmajoen ja Jurvan kulttuurialan koulutukset, aikuiskoulutus sekä Kurikan lukio. Tavoitteena on, että toisen asteen koulutus pukeutuu uuteen kuosiin, joka vastaa tulevaisuuden tarpeisiin. Hanke on edelläkävijä koko maassa, sillä täysin vastaavaa on kokeiltu vain Kuusamossa ja sielläkin pienemmässä mittakaavassa. Sedu ja lukio toimisivat hallinnollisesti erillään, mutta tiiviissä yhteistyössä, joka on alkanut jo nyt tilasuunnittelulla. Tässä on hieno mahdollisuus yksilöllisille opintopoluille, joita opiskelijat yhä enemmän haluavat toteuttaa, sanoo Koulutuskeskus Sedun johtaja Reija Lepola. Hän ja Kurikan kunnanhallituksen puheenjohtaja Juhani Mäki näkevät hankkeessa lukuisia synergiaetuja: Yleiset tilat, kuten kirjasto ja liikuntasali sekä jotkut erikoisluokat voisivat olla yhteiskäytössä. Samoin terveydenhuolto ja opettajat. Lisäksi molemmat oppilaitokset ovat remontin tarpeessa. Lepola uskoo, että vahvuuksia yhdistelemällä kampuksesta voisi kasvaa tapahtumatuotannon koulutuskeskittymä, joka houkuttelisi opiskelijoita myös oman maakunnan ulkopuolelta. Kurikan lukio on jo nyt ilmaisu- ja musiikkipainotteinen. Se vahvistettuna Jurvan ja Ilmajo- en ammatillisilla kulttuurialan yksiköillä olisi aika toimiva paketti, hän heittää. Ei ole mitään syytä, miksi lukion ei kannattaisi siirtyä kampukselle, vaikka vastustustakin on kaupungissa jonkin verran ollut. Tämä on kaupungille tuhannen taalan paikka kehittyä toisen asteen koulutuksen keskukseksi, Mäki jatkaa. RAKENTAMAAN 2015 Päätös suunnittelutyön loppuunsaattamisesta on jo tehty koulutuskuntayhtymän yhtymävaltuustossa, ja vuoden 2014 aikana vahvistuu, mitä lopulta ryhdytään rakentamaan ja kenelle. Itse rakentaminen sijoittuisi vuosille 2015 2016. Kyseessä on liki 20 miljoonan euron satsaus ja koulutuskuntayhtymän historian suurin investointi maakuntaan. Myös kaupunki tulee olemaan Vahvuuksia yhdistelemällä kampuksesta voisi kasvaa tapahtumatuotannon koulutuskeskittymä. REIJA LEPOLA mukana rahoittajana, mutta lähitulevaisuuden päätöksistä riippuu, millä osuudella. Kampuksesta tulisi yksi koulutuskuntayhtymän suurimmista yksiköistä, kun mukaan kampukselle tulee myös lukiokoulutus. Se on luonteva tehdä Kurikkaan, jossa meillä on selvitysten mukaan mittavat korjaustarpeet ja jo nyt suuri ammatillinen yksikkö, Lepola sanoo. Ensimmäisten suunnitelmien mukaan noin puolet nykyisen Koulutuskeskus Sedun Huovintien rakennuksista kunnostettaisiin. Puolet purettaisiin pois uuden tieltä, sillä ne on todettu korjauskelvottomiksi. Rakentaminen voisi alkaa entisen urheilukentän kohtaan kaavaillusta uudisrakennuksesta. Silloin koulun arki voisi jatkua vanhoissa rakennuksissa rakennustöiden ajan ilman keskeytyksiä, esittelee Lepola täsmentymistä odottelevia suunnitelmia.

18 TEKSTI ANNE KOHTALA KUVAT MATTI HAUTALAHTI 19 ennenkö kuoloo" Marraskuussa 2013 toimintansa aloittanut Kankaan päiväkoti on päässyt hyvään vauhtiin koulun kainalossa. Molemmat hyötyvät toisistaan. 1. Mikä uudessa päiväkodissa ja eskarissa on parasta? 2. Olitte tänään koululla askartelemassa eka- ja tokaluokkalaisten kanssa. Oliko kivaa? AVIOPARI RAIPIA NÄYTTELEE ITSE TIRKISTELYÄ- KOMEDIANSA KAIKKI ROOLIT. KUVA: PETRI HEINONEN Anu Raipia: Jokainen kokemus näyttämöllä jättää jäljen. Mille nuoret juuri nyt nauravat ja mitä arvostavat? Mikä pelottaa tai mietityttää? Yhteiskoulun teatterikisa on raottanut esirippua yläasteikäisten mietteisiin 30 vuotta. K MOON AINA HALUNNU KÄYRÄ LAS VEEGASIS, SANAILIVAT YSILUOKKALAISET MIKAEL KUKKAMAA (REISKA) JA ARTTU KANAMÄKI (TAUNO) YHTEISKOULUN TEATTERIKISAN NÄYTELMÄSSÄ. urikan yhteiskoulun teatterikisa on jokavuotinen aitiopaikka yläasteikäisten maailmaan: oppimisen paikka yhtä paljon yleisölle kuin esiintyjille. Perinteeseen kuuluu, että koulun kaikki luokat valmistavat kisaan oman näytelmän. Oppilaat kehittelevät käsikirjoituksen sekä ohjaavat, näyttelevät ja lavastavat näytelmän alusta loppuun itse. Äidinkielen opettajat toppuuttelevat itseään ja puuttuvat tekemiseen vain, jos jokin on menossa pahasti metsään. Metsään ei mennyt tänä vuonna ysiluokkalaisten sarjan voittanut kahden rollaattorimiehen sanailu Bingosta baanalle. Se meni Las Vegasiin ja nauroi vanhuksille heitä pilkkaamatta. Pääroolien esittäjiksi 9 B:ltä ilmoittautuivat empimättä Arttu Kanamäki ja Mikael Kukkamaa. Kun luin käsikirjoituksen, laitoin heti luokan Facebookryhmään, että me ollaan sitten Tauno ja Reiska, sanoo Mikael. Haluttiin vähän pauketta elämään ennenkö kuollaan, jatkaa roolinsa äänellä Arttu. Viiksekkäät vanhainkodin vaarit bilettivät Vegasissa uskottavasti improvisoiden ja sanoma kävi selväksi: ota elämäsi omiin käsiin, niin saat enemmän. Koko luokalle löytyi Sara Mäki-Saaren käsikirjoituksesta rooli ja he, jotka eivät halunneet näytellä, hitsasivat rollaattorin tai vastasivat tekniikasta. SYVÄÄ LUOKKAHENKEÄ Äidinkielen opettaja Minna Leppinen kertoo, että joka vuosi jokin teema nousee erityisesti esiin, vaikka luokat varjelevat käsikirjoituksia kuin valtionsalaisuuksia. Tänä vuonna korostuivat pehmeät arvot, kuten välittäminen, vanhemmuus ja ystävyys. Oli liikuttavia ja rankkoja tarinoita esimerkiksi perhesuhteista. Samoin vanhuksia oli lavalla monessa näytelmässä. Ehkä nuoren on helpompi käsitellä vaikeita asioita hiukan etäämpää, erilaisen sukupolven näkökulmasta, hän miettii. Näytelmät arvioi vuosittain vaihtuva ammattilaistuomaristo, ja jokaisen luokkatason kaksi parasta esiintyvät suurelle yleisölle teatteri-iltamissa. Kisaa on käytetty draamakasvatuksen malliesimerkkinä myös äidinkielen opettajien koulutuksessa. Draaman kaaren ja esiintymistaidon lisäksi opitaan paljon muutakin: vuorovaikutusta, sitoutumista, vastuunkantamista, yhteistyötä, riskinottamista, virheistä oppimista ja yhteisöllisyyden kokemusta. Ennen esitystä kaikkien hermot ovat raunioina jännityksestä ja kun nähdään, että yleisö tykkää, kaikki saavat huokaista, kuvaa Arttu. Ehdottomasti paras kuukausi koulussa koko vuoden aikana, lähettää Mikael terveisiä myös tuleville seiskaluokkalaisille. Näyttelijä Anu Raipia, olet Kurikan Yhteiskoulun ja teatterikisan kasvatti 80 90-luvun taitteesta. Mitä muistat kisasta? Kisat olivat mukavaa yhdessäoloa ja hauskanpitoa. Tapahtuma yhdisti koko koulua ja jännittävääkin se taisi hieman olla. Parhaiten muistan kisat kuitenkin lukioajaltani, jolloin pääsin tuomaroimaan yläastelaisten esityksiä. Se oli suuri kunnia. Ohjasiko kisa uravalintaasi? Totta kai taipumus ja halu alalle ovat kyteneet jo pikkutytöstä lähtien ja kaikki esiintymiskokemukset jonkinlaisen jäljen jättävät. Enemmän taisivat kuitenkin vuodet kansalaisopiston näytelmäkerhossa vaikuttaa uravalintaan. Missä näyt vuonna 2014? Alkuvuodesta 2014 jatkuu minun ja mieheni Panu Raipian yhdessä kirjoittama ja esittämä parisuhdekomedia Tirkistelyä Tampereen Komediateatterissa. Myös Uusi päivä jatkuu, ja kesällä olen mukana Pyynikin kesäteatterin Pirunpellossa. Lomaillessa kasvot näkyvät usein Kurikassa ja Luovankylän lenkkipoluilla. VÄLITUNTIMUSIIKKIA UUDESSA AULASSA Kurikan Yhteiskoulu on saanut uudet kasvot vuonna 2011 aloitetussa saneerauksessa, jossa peruskorjattiin osa vanhoista rakennuksista ja rakennettiin kaksi uutta reilun kuuden miljoonan euron budjetilla. Uudet tilat ovat olleet käytössä reilun vuoden, ja rakennustyöt jatkuvat enää pihalla. Mikä on ollut saneerauksen paras anti, vt. rehtori Sirkku Järvinen? Aivan parasta on uusi, yhteisöllinen D-aula, jossa oppilaat saavat viettää yhteistä aikaa, ja jossa järjestämme koulun tilaisuuksia. Viimeksi tänään saimme kuulla siellä välituntimusiikkia. Saamme olla kiitollisia kaupungin satsauksesta: asiat sujuvat nykyaikaisissa, nykyajan tekniikalla varustetuissa luokissa ja muissa tiloissa. LUMIA KUNTOLA eskarilainen 1. Kun saa leikkiä ja lukea pehmopesässä. 2. Oli kivaa. Ei jännitä enää yhtään mennä sinne. SIRKKU SIRVIÖ päiväkodin johtaja 1. Tilat, värit ja yhteistyö koulun kanssa. Tiloissa on otettu huomioon, että tarvitsemme sopukoita pienryhmille ja toisaalta avaruutta. Ryhmien värikoodit auttavat hahmottamaan tiloja ja samalla pienimmätkin oppivat värit. 2. On loistavaa, että saamme tehdä moniammatillista yhteistyötä koulun kanssa ja käyttää myös koulun tiloja, kuten ruokalaa ja käsityöluokkia. On yhteisiä työpajoja, ja oppilaat käyvät lukemassa päiväkodin lapsille satuja. Alkamassa on myös kerho, jossa koululaiset tulevat tänne iltapäiväksi leikkimään pienten kanssa. ILONA SILVOLA eskarilainen 1. Kun saa pelata tietokoneella Muumi-peliä ja leikkiä pehmopesässä kotista. Pehmopesässä ei saa riehua. 2. Oli, kun siellä saa askarrella pulpetilla. Joskus me käydään myös koulun jumppasalissa ja tietokoneluokassa. ARTTU LAITILA eskarilainen 1. Kun saa käydä pihalla ja keinua hämähäkkikeinussa. Meillä on myös puisia taloja, puita ja possuja, joista saa tehdä vanhanaikaisia kaupunkeja. 2. Oli kivaa. Sain siellä uuden kaverin. Kankaan päiväkodissa on 1 5-vuotiaiden sisarusryhmät Sininen salonki, Keltainen kammari, Oranssi olkkari ja eskarit sekä vuorohoitoryhmä Violetti vintti. Kankaan koulussa on noin 120 oppilasta ja yhdeksän opettajaa.

20 TEKSTI OUTI MYLLYMÄKI KUVAT MATTI HAUTALAHTI 21 KUNNON KOHELTAJISSA ON VOIMAA KUIN PIENESSÄ KYLÄSSÄ. TYYLINÄYTETTÄ ANTAVAT RISTO HYVÄRINEN, JORMA OJA-NISULA, SIMO KUUSIO, KARI PIIRTO, ESKO KOHTANEN JA MATTI HISSA. Kurikassa vaikuttaa kaveriseura, jonka peruskunto on todella kohdallaan. On sitten kysymys liikunnasta, huumorista tai elämänasenteesta. Kunnon Koheltajat on aatteellinen yhdistys, joka syntyi 24 vuotta sitten aamuvarhaisella hyvin juhlittujen varpajaisten jälkeen. Ylensyöneet miehet tuumasivat yhteen ääneen, että nyt tarttis tehdä jotain. Se jotain oli Kunnon Koheltajat, nykyään 28 miehen iloinen liikuntasakki, jonka puheenjohtajana toimii Matti Hissa, sihteerinä Pauli Oksamo ja kunniapuheenjohtana Yrjö Ylli Talosela. Missä muutamakin koheltaja kokoontuu, siellä viihtyy myös elämän ilo ja toisista välittäminen. Kunnon Koheltajien pyhäksi paikaksi on vuosien varrella muodostunut kuntokeskus Kroppani. Kuntokeskusyrittäjä Pasi Haapoja on ottanut sydämen asiakseen pitää huolta, että yli viisikymppisten miesten kunto pysyy kohdallaan. Tulemme tänne joka keskiviikkoilta treenaamaan. Pasin rääkin jälkeen jokaisen paita on hiestä märkä, Simo Kuusio vakuuttaa. Kuntopiirin jälkeen koittaa illan palkinto: korttipelituokio. Rahastonhoitaja Risto Hyvärinen ottaa juhlallisesti esille pelikortit ja toimii seremoniamestarina. Korttipelin pääpalkintona on pullollinen elämän eliksiiriä. Siis sitä, joka vain paranee vanhetessaan. Pitkän yhteisen matkan kulkeneet miehet huolehtivat muustakin kuin kunnostaan. HYVÄNTEKEVÄISYYTTÄ JA YHDESSÄOLOA Pitkän yhteisen matkan kulkeneet miehet huolehtivat muustakin kuin kunnostaan. Joulun alla he jakavat parisensataa sankoa hiekoitussepeliä yksineläville kurikkalaisille vanhuksille. Se on meidän joulukukkatervehdyksemme, Jorma Oja-Nisula kertoo. Kari Piirto muistuttaa, että Kunnon Koheltajat ovat tuttu näky myös Kurikan markkinoilla. Siellä he myyvät hirviän hyvää soppaa yhdistyksen toiminnan rahoittamiseksi. He jakavat myös mahdollisuuksien mukaan stipendejä ansioituneelle nuorelle. Esko Kohtanen lisää, että miesten porukkahengestä pääsevät osallisiksi myös vaimot kerran vuodessa perhepikkujoulussa. Oma lukunsa ovat sitten nuo opintomatkat, jonne matkataan puhdasoppisesti miesporukalla. Noilla matkoilla miehet ovat olleet lähes kaikissa Euroopan maissa. Koheltajat ovat ylpeitä porukastaan. Kuntoilun lisäksi se on tuonut paljon hyviä ystäviä, joiden kanssa voi puhua vakavistakin asioista. Miten Kunnon Koheltajiin oikein pääsee mukaan? Alaikäraja on 45 vuotta, sillä poikaset ovat erikseen. Yläikärajaa ei ole, koska puheenjohtajan mukaan pojat ovat poikia sataan vuoteen saakka. Jäsenmäärä on tällä hetkellä niin suuri, että koheltajien kasvuun suhtaudutaan varauksella. Mukaan kutsutaan oman väen suosittelemana ja valinta on aina yksimielinen. Yksi tärkeä sääntö on, josta ei missään tapauksessa poiketa: Mua pahempia pölvästejä ei oteta mukaan, Hissa laukoo hyväntahtoisesti hymyillen. KURIKASSA TILOJA MONIPUOLISEEN LIIKUNTAAN: Monnari Jurvan liikuntahalli Jäähalli Uimahalli Molskis Tennishalli Kaksi urheilukenttää Sisäampumarata Golf-harjoituskenttä Kaksi frisbeegolfrataa Moljakan hevosuittola Botniaring Kurikan Enducross Säläisjärven vapaa-ajan alue Pitkämön uimaranta Mietaan hiihtokeskus

22 23 Videoyhteydellä saa palveluja Jurvaan Kurikassa toimii kaksi yhteispalvelupistettä: Kurikassa Kärrytiellä ja Jurvassa Veistokouluntiellä. Yhteispalvelussa kuntalaiset saavat kaupungin ja valtion palveluja sekä neuvoja omien asioiden hoitamiseen. Hallintojohtaja Kaarina Hautala kertoo, että Sellan tiloissa toimiva Jurvan yhteyspalvelupiste hyödyntää videoyhteyksiä palvelujen tuottamisessa lähelle. Siellä voi etäyhteyden avulla asioida suoraan virkailijan kanssa Kelaan, oikeusapuun ja edunvalvontaan sekä verotoimistoon (lähinnä maatalouden verotusasioissa). Kokeiluna ovat myös omistajanvaihdokseen liittyvät asiat Etelä- Pohjanmaan yrittäjäjärjestön kanssa. Kyröönjoki Meirän joki on kulttuuriteko Kurikan kulttuurilautakunta palkitsi Kyröönjoki Meirän joki -kirjan vuoden 2013 kulttuuritekona ja sen toimittajan, kurikkalaissyntyisen dosentti Osmo Rinta-Tassin vuoden kulttuurivaikuttajana. Syksyllä 2013 ilmestynyt 384-sivuinen suurteos kertoo Kyrönjoen esihistoriasta metsästys- ja keräilykulttuurin kautta aina nykyiseen teollistuneeseen yhteiskuntaan. Se kuvaa kartoin, valokuvin ja tekstein, mitä Kyrönjoen ympärillä on puuhattu: kalastettu, metsästetty, raivattu, riidelty, kaupiteltu, rakennettu patoja, ruopattu koskia, tärvelty, suojeltu, sodittu, synnytty, kuokittu elantoa suosta ja jokirannasta, kuoltu, toivottu parempaa. Ennen muuta kirja osoittaa, kuinka tärkeä Kyrönjoki on aina ollut sen varrella asuville. Ilman Kyrönjokea eteläpohjalaisia ei olisi. Osmo Rinta-Tassin lisäksi kirjan tekijöitä ovat FL Ismo Nuuja, dosentti Heikki Rantatupa, professori Janne Vilkuna ja FM Jari Järvinen. Kirjan on kustantanut Kurikan kaupungin 1998 perustama Samuli Paulaharjun Säätiö. Lisätietoa: www.paulaharju.fi Hautala kannustaa rohkeasti kokeilemaan modernia tapaa toimia. Palveluneuvoja opastaa videoyhteyden ottamisessa ja neuvoo muutenkin tarvittaessa. Ensimmäinen palvelukerta jännittää monia. Sen jälkeen, kun asiakas on uskaltanut kokeilla videoyhteyttä, kokemukset ovat olleet hyviä. Ei siellä tarvitse esiintyä, vaan jutella ihan normaalisti videon välityksellä. Kaupungin omien palveluiden lisäksi Kurikan yhteispalvelupisteessä hoidetaan joitain poliisin tehtäviä. Jurvan yhteispalvelupisteessä on Kelan lisäksi myös TE-toimiston avustavia asiakaspalvelutehtäviä. Yhteispalvelupisteet ovat olleet toiminnassa lähes Kurikan tuloveroprosentti on Etelä-Pohjanmaan alhaisin ja peräti kaksi prosenttiyksikköä pienempi kuin koko maakunnan keskiarvo (21%). Käteen jäävissä vuosiansioissa puhutaan tällöin jo huomattavista summista. Kokeile itse www.kurikassa.fi -verolaskurilla, miksi kannattaa olla kurikkalainen. Kurikan vuoden 2014 budjetti turvaa kaupunkilaisten nykyiset palvelut, kiteyttää Kurikan kaupunginjohtaja Paavo Tyrväinen. Budjetissa on Tyrväisen mukaan kuitenkin myös erillisherkkuja. Esimerkiksi rakennettaville vesiosuuskunnille on voimassa avustus vielä vuoden loppuun saakka. Lisäksi Kurikassa maksetaan ylimääräistä lasten kotihoidon kuntalisää. Ja kaikki tämä on tarjolla maakunnallisesti alennettuun hintaan eli 19 prosentin tuloveroprosentilla. kolme vuotta. Hautala kertoo, että suurimpana haasteena on ollut palvelujen markkinointi. Hyvät kokemukset ja puskaradio ovat vieneet viestiä eteenpäin. Kurikka on yksi edelläkävijä valtakunnallisessa yhteispalvelupisteiden kehitystyössä. Kurikka vastasi myönteisesti, kun Etelä-Pohjanmaan liitto kyseli kuntia mukaan etäpalvelupilottiin. Tämä on tulevaisuuden juttu, jonka avulla voimme säilyttää monet tärkeät palvelut lähellä asukkaita. Meillä on kummassakin yhteispalvelupisteessä töissä ammattitaitoiset ja innostuneet palveluneuvojat. He auttavat neuvomalla ja tarvittaessa ohjaavat eteenpäin alan asiantuntijalle. HINTANSA VÄÄRTI Kannattaa olla kurikkalainen Kaupungin taloussuunnitelman mukaan kurikkalaiset maksavat 19 prosenttia kunnallisveroa aina vuoteen 2016 saakka. Kurikka on kuntien joukossa positiivinen poikkeus, sillä lähes puolet Suomen kunnista, yhteensä 156 kuntaa, nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle 2014. Maan korkein tuloveroprosentti on Kiteen 22,5 ja alhaisin Kauniaisten 16,5. Keskimääräinen tuloveroprosentti on 19,74, mikä merkitsee 0,36 prosenttiyksikön kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Ero alhaisimman ja korkeimman tuloveroprosentin välillä on jo kuusi yksikköä, mikä merkitsee kolme tuhatta kuukaudessa ansaitsevan henkilön tuloissa peräti 1 900 euron eroa vuodessa, laskee Kuntaliiton kuntatalousyksikön johtaja Ilari Soosalu. Verolaskuri: www.kurikassa.fi Kunnallisveroprosentin erojen vaikutus tuloveroihin eräillä tulotasoilla (euroina) Palkka/kk Palkka/vuosi mukaanlukien lomaraha 6,0 %-yksikköä Vaikutus tuloveroon vuodessa 1,0 %-yksikköä 0,5 %-yksikköä Korkeimman (22,50) ja matalimman (16,50) kunnallisveroprosentin erotus on kuusi prosenttiyksikköä. Yleisin korotus kunnallisveroprosenttiin vuodelle 2014 on 0,5 prosenttiyksikköä. ANNI KUIVINEN FYSIOTERAPEUTTI, HANKEVETÄJÄ PAINOVOIMAA LIIKKEELLÄ -HANKE, KURIKAN KAUPUNGIN VAPAA-AIKATOIMI Voit aloittaa mindfulness-harjoittelun nollasta keskittymällä muutaman hengenvedon ajaksi hengityksesi tarkkailemiseen. Havainnoi vain hengitystä, ilman pyrkimystä muuttaa sitä mitenkään. Jos ajatukset pyrkivät karkaamaan johonkin muuhun asiaan, palauta huomio lempeästi uudelleen hengityksen tarkkailemiseen. Hengitys on kuin ankkuri, jolla saamme aina itsemme kiinnitettyä nykyhetkeen, koska se on meissä joka hetki läsnä. Lue lisää: www.samsaraa.fi Lasten ja nuorten kyky rauhoittua ja keskittyä on keskimäärin heikompi kuin vaikkapa vuosikymmen sitten. Jos teet kasvatustyötä, toimit harrastuksen ohjaajana tai olet pitänyt lasten synttärijuhlia, tiedät omakohtaisesti, että tämä on totta. No, tämähän on jo vanha virsi. Lohdullista on se, että rauhoittumisen ja keskittymisen taitoa voidaan varta vasten harjoitella. Yhden työkalupakin tällaiseen harjoitteluun tarjoaa Mindfulness-menetelmä. Samoja työkaluja voivat hyödyntää myös he, jotka toimivat lasten esimerkkeinä kaikkialla: aikuiset. Tunneälyksi sanotaan niitä taitoja, joiden avulla pystymme hyödyntämään tunteitamme ja selviämään vaikeistakin tilanteista. Tunnetaidot tunnustetaan nykyään yhä laajemmin jopa tärkeämmäksi älykkyyden ulottuvuudeksi kuin älykkyysosamäärä. Monien tutkimusten mukaan tunnetaitojen kehittäminen on tehokkain tapa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin ja elämässä pärjäämiseen yleensä. Eipä siis ihme, että tunnetaitojen harjoittelu on noussut viime aikoina päivähoidossa ja kouluissa opetuksen keskiöön. Mindfulness on ajattelutapa tai menetelmä, jonka keinoin tunnetaitoja voidaan harjoitella yksin tai yhdessä. Tietoisen hyväksyvän läsnäolon taidossa on kysymys taidosta rauhoittua ja rauhoittaa muita. Siinä on kysymys kyvystä pysähtyä tutkimaan ympäristöä ja omaa itseä aistit avoinna vaikkapa vain muutaman hengenvedon ajaksi tai sitten pidempään. Tätä menetelmää on hyödynnetty Kurikassa lasten ja nuorten parissa. Muutama opettaja osallistui viime marraskuussa kurssille. On kiinnostavaa seurata, miten he näitä uusia taitojaan soveltavat opetustyössä. Kurikan lukiossa pidettiin viime syksynä uutuutena psykologiassa Hyvän mielen kurssi, johon on kuulunut vahvasti mindfulness-ideologiaan tutustuminen ja harjoitteiden kokeileminen. Paulaharjun alakoululle suunnitellaan kevääksi opettajien mindfulness-kerhoa. Kun nämä taidot tulevat riittävän tutuiksi opettajille, he voivat viedä harjoitteita omiin luokkiinsa. Mahtavaa, että Kurikassa mindfulness on tiedostettu lupaavaksi metodiksi oppimiseen ja kasvatustyöhön. Toivottavasti se edesauttaa huomaavaisemman sukupolven kasvamista kaupunkiimme. Tässähän olisi mielenkiintoinen mahdollisuus vaikka brändätä koko kaupunki uudelleen: Kurikka huomaavaisten ihmisten kaupunki. Kuulostaisi hyvältä myös englanniksi: Kurikka city of mindfulness.

Sarvijoki Niemenkylä Närvijoki Kesti Jurva Kurikka Mieto Panttila 67 Luopa 3