Vuosikatsaus 2011-12. Asianajaja turvaa oikeusvaltion s. 3 Asianajotoiminta keskittyy s.18 Muutoksia liiton toimintaan s. 26

Vuosikatsaus 2011-12 Asianajaja turvaa oikeusvaltion s. 3 Asianajotoiminta keskittyy s.18 Muutoksia liiton toimintaan s. 26 1 Suomen Asianajajaliitto Finlands Advokatförbund

Suomen Asianajajaliiton vuosikatsaus Sisällys 3 Asianajajaliitto lyhyesti 4 Puheenjohtajan katsaus 5 Ordförandens översikt 6 Aktiivinen organisaatio 7 Asianajajien toiminta pohjautuu perusarvoihin 8 Liitto mukana ihmisoikeustyössä 10 Toimenpideohjelmat näyttävät suuntaa 12 Valiokunnat vaikuttavat 16 Näkyvää oikeuspoliittista vaikuttamista, lausunnot ja asiantuntijatehtävät 18 Asianajotoiminta keskittyy 20 Asianajajien valvonta 22 Liiton luottamustehtävät 26 Muutoksia liiton toimintaan 27 Yhteystiedot 2

ASIANAJAJALIITTO LYHYESTI Asianajajakunta? Suomen Asianajajaliiton lakisääteisenä tehtävänä on säännellä ja valvoa asianajotoimintaa. Asianajajaliitto edistää asianajopalveluiden laatua, kouluttaa ja tukee asianajajia sekä osallistuu aktiivisesti lainsäädännön kehittämiseen. Asianajajaliitto on lailla perustettu julkisoikeudellinen yhteisö. Asianajajaliitto ei ole rekisteröity yhdistys, ammattiliitto tai yrittäjäjärjestö. Asianajaja on asiakkaidensa asioiden hoitamiseen erikoistunut kokenut lakimies. Vain Asianajajaliittoon kuuluva lakimies saa käyttää nimikettä asianajaja. Asianajaja on turvallinen valinta oikeudellisten kysymysten ratkaisemiseen. Asianajopalveluiden laatua seurataan ja kehitetään jatkuvasti. Asianajajalta edellytetään: Lakimiestutkintoa (OTK/OTM) Asianajajatutkintoa Vähintään neljän vuoden työkokemusta Lain ja sääntöjen mukaista sopivuutta tehtävään (ks. asianajajaliitto.fi/jasenyys) Asianajaja turvaa oikeusvaltion Oikeusvaltiossa on aina valtiovallasta riippumaton asianajajakunta, joka tarjoaa yksityisille ja yrityksille korkealaatuiset ja luotettavat oikeudelliset palvelut Kaikki luottavat asianajajaan Asianajajakunnan tavoitteena on, että yksityiset ihmiset ja yritykset mieltävät asianajajat ammattitaitoisiksi oikeudellisten palvelujen tarjoajiksi. Yhteiskunta tunnustaa laajasti asianajajakunnan merkittävän roolin oikeusolojen kehittäjänä. Asianajajakuntaan kuuluminen koetaan hyödylliseksi ja sitä arvostetaan. Asianajajat lukuina Asianajajia on liki 2 000 Asianajotoimistoja on noin 900 Noin 200 julkisesta oikeusavustajasta asianajajia on noin 120. 26 % naisia, 74 % miehiä Kaikista lakimiehistä noin 10 prosenttia on asianajajia Asianajotoimistoissa työskentelee asianajajien lisäksi noin 600 lakimiestä. Missio Visio 3

PUHEENJOHTAJAN KATSAUS Mika Ilveskero, Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Paikallisosastojen tulee tavoittaa asianajajat. Asianajajaliiton ja sen osastojen toimielimissä sekä valvontalautakunnassa toimii yli 300 asianajajaa; kaikki vapaaehtoisesti ja ilman taloudellista korvausta. Vapaaehtoistoiminnan ensimmäinen edellytys on se, että toiminta on mukavaa. Kukapa haluaisi vapaaehtoisesti tuottaa itselleen mielipahaa. Pelkkä hauskanpito ei ole riittävää, vaan vapaaehtoistoiminnallakin tulee olla tarkoitus. Asianajajaliiton toiminnan tarkoitus rinnastuu asianajajien toiminnan tarkoitukseen. Asianajajat turvaavat oikeusvaltion. Toiminnan tarkoitus voidaan saavuttaa suunnitelmallisuudella. Suunnitelmat kertovat, kuka tekee, mitä tekee ja miksi tekee. Suunnitelmallisuus lisää myös toiminnan mielekkyyttä, kun suunnitelmien mukaisen toiminnan voi aina olettaa edistävän toiminnan tarkoitusta. Arvokas toiminta ei mene silloin hukkaan. Jokainen asianajaja kuuluu yhteen liiton osastoista. Osastojen tulisi tavoittaa asianajajat. Vastaavasti osastot välittävät asianajajien viestiä liiton muille toimielimille. Koska osastojen toiminta on olennaista liiton tarkoituksen ja tavoitteen kannalta, liiton osastojen tehtävät kiteytettiin yhteistoiminnassa osastojen puheenjohtajien ja liiton hallituksen kesken. Asianajajakunnan tavoitteena on, että kaikki luottavat asianajajaan. Jotta voisimme saavuttaa tavoitteemme, jokaisen asianajajan on toimittava lain ja hyvän asianajajatavan mukaisesti. Asianajajaliitto puolestaan tukee asianajajien pyrkimyksiä edistää tarjoamiensa asianajopalveluiden laatua. Asianajotoiminnan kehittämisohjelma sisältää monia konkreettisia toimenpiteitä, jotka välittömästi hyödyntävät asianajajia ja helpottavat asianajotoiminnan harjoittamista. Ohjelma antaa liiton eri toimielimille tehtävää useiksi vuosiksi. Asianajajilla on velvollisuus osallistua säännöllisesti täydennyskoulutukseen. Asianajajaliiton velvollisuus on puolestaan huolehtia, että asianajajat voivat täyttää mahdollisimman tehokkaasti ja helposti tuon velvollisuutensa. Liitto on vahvistanut pitkän aikavälin koulutussuunnitelman, jonka mukaisesti liitto tuottaa asianajajille ajankohtaista ja korkeatasoista koulutusta. Asianajotoiminta ja myös Asianajajaliiton toiminta on kansainvälistynyt. Jotta kansainvälisestä toiminnasta saataisiin mahdollisimman suuri hyöty, Asianajajaliitto päivitti viime vuoden aikana kansainvälisen tavoite- ja toimintaohjelmansa. Asianajajaliiton kansainvälisen toiminnan tärkeimpiä areenoita ovat Euroopan asianajajaliittojen neuvosto (CCBE) sekä yhteistyö pohjoismaisten ja baltialaisten asianajajajärjestöjen kanssa. Vaikka liitto on suunnitellut toimintaansa useiksi vuosiksi tulevaisuuteen, liiton toimintaan mahtuu uusia näkemyksiä. Mikään suunnitelma ei myöskään toteudu ilman vapaaehtoisia toimenpanijoita. Siksi asianajajien osallistuminen Asianajajaliiton toimintaan on jatkossakin arvokasta ja riippumattoman asianajajakunnan ylläpitämiseksi välttämätöntä. 4

ORDFÖRANDENS ÖVERSIKT Mika Ilveskero, Finlands Advokatförbunds ordförande Väl planerat är hälften gjort Inom Advokatförbundet, dess avdelningar samt inom tillsynsnämnden verkar över 300 advokater; alla frivilligt och utan ekonomisk kompensation. Den första förutsättningen för frivillig verksamhet är att den är trevlig. Ingen vill ju frivilligt vara del av något otrevligt. Det att verksamheten är trevlig, räcker dock inte, utan det frivilliga arbetet skall också ha ett syfte. Målet med Advokatförbundets verksamhet kan jämställas med syftet med advokaternas verksamhet. Advokaterna är en garant för rättsstaten. Målet med verksamheten kan uppnås genom planmässigt arbete. Ur planerna framgår vem som gör, vad som görs och varför. Planer gör även verksamheten meningsfull, eftersom planmässig verksamhet alltid kan antas främja syftet med verksamheten. På så vis går värdefull verksamhet inte till spillo. Varje advokat tillhör en av förbundets lokala avdelningar. De lokala avdelningarna borde nå alla advokater. Å andra sidan förmedlar avdelningarna information från advokaterna till andra organ inom förbundet. Eftersom de lokala avdelningarnas verksamhet är väsentlig med tanke på förbundets syfte och målsättning, har avdelningarnas uppgifter preciserats av avdelningarnas ordförande i samarbete med förbundets styrelse. Advokatkårens målsättning är att alla skall lita på en advokat. För att uppnå vårt mål, bör varje advokat handla i enlighet med lag och god advokatsed. Advokatförbundet bör för sin del stöda advokaternas strävanden att befrämja en god kvalitet på advokattjänsterna. Utvecklingsprogrammet för advokatverksamheten innehåller många konkreta åtgärder, som direkt gagnar advokaterna och underlättar utövandet av advokatverksamheten. Programmet ger förbundets olika organ uppgifter för flera år framåt. Advokaterna har en skyldighet att regelbundet delta i fortbildning. Det är Advokatförbundets skyldighet att sörja för att advokaterna så effektivt och enkelt som möjligt kan uppfylla denna plikt. Förbundet har fastslagit en utbildningsplan på lång sikt, enligt vilken förbundet ordnar aktuell och högklassig utbildning för advokaterna. Advokatverksamheten och även Advokatförbundets verksamhet har blivit internationella. För att få största möjliga nytta av den internationella verksamheten har Advokatförbundet uppdaterat sitt internationella målsättnings- och verksamhetsprogram. De viktigaste arenorna inom Advokatförbundets internationella verksamhet är Rådet för de Europeiska advokatsamfunden (CCBE) samt samarbetet med de nordiska och baltiska advokatorganisationerna. Fastän Advokatförbundet har planerat sin verksamhet för flera år framåt, kan man alltid ta nya synpunkter i beaktande. Ingen plan kan förverkligas utan frivilliga medverkande. Advokaternas deltagande i Advokatförbundets verksamhet är därför fortfarande värdefullt och nödvändigt för upprätthållande av en oberoende advokatkår. 5

SUOMEN ASIANAJAJALIITTO Aktiivinen organisaatio Asianajajaliiton jäsenet osallistuvat liki 300 luottamustehtävän hoitamiseen valtakunnallisella ja alueellisella tasolla. Asianajajaliitolla on 12 paikallisosastoa. Oheinen kaavio esittelee liiton organisaation ja kunkin toimielimen jäsenmäärän (+ varajäsenet). Ylintä päätösvaltaa käyttää liiton valtuuskunta. Suomen Asianajajaliiton Säätiö on rakenteeltaan itsenäinen Asianajajaliitosta erillinen oikeushenkilö. Säätiön toiminnasta vastaa sen oma hallitus. Säätiön tarkoituksena on muun muassa suomalaisen asianajajalaitoksen kehittäminen sekä asianajajien ammattitaidon ja eettisen kehityksen edistäminen. 1 943 asianajajaa (31.12. 2011) Helsingin Asianajajayhdistys 1092 Turun osasto 174 Satakunnan osasto 50 Hämeen osasto 151 Päijät-Hämeen osasto 41 Kymen osasto 44 Mikkelin osasto 24 Itä-Suomen osasto 76 Keski-Suomen osasto 48 Vaasan Asianajajayhdistys 77 Oulun osasto 111 Lapin osasto 55 Valtuuskunta 55 (+55) Menettelytapavaliokunta 12 (+12) Hallitus 9 (+7) Työvaliokunta 3 Oikeuspoliittinen valiokunta 7 Oikeuspoliittiset asiantuntijat 105 Defensor Legisin toimitusvaliokunta 6 Ammatillinen valiokunta 8 Nuorten toimikunta 7 Koulutusvaliokunta 7 Asianajajatutkintolautakunta 7 Sovintomenettelylautakunta 7 Palkkioerimielisyyksiä käsittelevä lautakunta 3 Eettinen valiokunta 9 IT-valiokunta 9 Suomen Asianajajaliiton Säätiö Asianajajaliiton toimisto 6

Asianajajien toiminta pohjautuu perusarvoihin LOJAALISUUS Asianajaja puolustaa aina asiakkaansa etua. RIIPPUMATTOMUUS Asianajaja ei anna minkään ulkopuolisen seikan häiritä asiakkaan edun puolustamista. ESTEETTÖMYYS Asianajaja ei ota hoitaakseen tehtäviä, joita hän ei voi hoitaa ilman eturistiriitoja. LUOTTAMUKSELLISUUS Asianajaja pitää kiinni salassapito- ja vaitiolovelvollisuudestaan. KUNNIALLISUUS Asianajaja on rehellinen ja käyttäytyy asiallisesti. > www.asianajajaliitto.fi/asianajajan_tapaohjeet 7

Asianajajaliiton oikeuspoliittinen toiminta on jatkunut aktiivisena. Keskeisiä lähiajan asioita on ollut liiton asiantuntijaryhmien esille nostamien lainsäädäntöaloitteiden työstäminen. Aloitteita on tehty muun muassa työ-, ympäristö- ja siviiliprosessioikeuden alalta sekä osakeyhtiölain ja verotuksen yhteensovittamisesta. Oikeuspoliittisessa valiokunnassa on valmisteltu myös Asianajajaliiton lausunto luonnoksesta maan hallituksen oikeusturvaohjelmaksi vuosille 2012 2016. 8

OIKEUSPOLITIIKKA Risto Sipilä, Suomen Asianajajaliiton varapuheenjohtaja Liitto mukana ihmisoikeustyössä Suomessa ei ole aiemmin laadittu kansallista perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmaa. Maan hallituksen hallitusohjelmassa on kirjaus ensimmäisen kansallisen ihmisoikeustoimintaohjelman valmistelusta. Noin kolmellakymmenellä valtiolla on ihmisoikeusohjelma. Asianajajaliitto on ollut mukana kansalaisjärjestöistä kootussa ihmisoikeuspaneelissa. Paneelin tehtävänä on ollut kerätä eri toimijoiden näkemyksiä ja kokemuksia maamme keskeisistä ihmisoikeushaasteista ihmisoikeusohjelman valmistelua varten sekä lausua näistä maan hallitukselle. Liiton resurssit ovat rajalliset, joten meidän on osallistuttava vain sellaisiin hankkeisiin, joissa asianajajakunnalla on annettavaa ja resurssimme tulevat oikein käytetyiksi. Liiton sääntöjen 2 :n mukaan liiton tulee seurata oikeuskehitystä maassa ja tarjota asianajajakunnan kokemus yhteiskunnan käytettäväksi. Paneelin työskentelyssä ilmeni, että asianajajakunta voi tuoda esiin näkemyksiä ja kokemuksia, jotka eivät kuulu muiden toimijoiden kokemuspiiriin. Kyse on sekä oikeusturvan edistämisestä että liitolle kuuluvan yhteiskuntavastuun kantamisesta. Liitto sai paneelissa ajatuksia muilta toimijoilta omassa toiminnassaan hyödynnettäväksi. Näkökulmamme asioihin laajeni. Osallistuminen ihmisoikeuspaneeliin on ollut käsillä olevan hankkeen mutta myös liiton kannalta mielekästä ja hyödyllistä. Olemme päässeet yhteistyöhön myös sellaisten toimijoiden kanssa, joiden kanssa yhteistyötä ei ole aiemmin ollut. Asianajajaliiton keskeisenä asiana paneelissa oli oikeudenkäyntien ja muiden asioiden ajallinen kesto. Paneelin antamassa lausunnossa onkin todettu Suomea sitovat oikeusturvatakeiden määräykset perustuslain 21 :ssä, Yhdistyneiden kansakuntien kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen 14 artiklassa sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklassa. Oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin kuuluu perusoikeus päästä oikeuteen ja saada asiaan ratkaisu kohtuullisessa ajassa. Paneelin työssä ja sen antamassa lausunnossa on korostettu erityisesti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen soveltamiskäytännössä asetettua ehdotonta vaatimusta, jonka mukaan mikään yksittäinen juttu ei kulloinkin käytettävissä olevista resursseista riippumatta saa odottaa käsittelyä ja ratkaisua liian pitkään. Maan hallituksen muun muassa paneelin antamien kommenttien perusteella vahvistamassa kansallisessa perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmassa vuosille 2012 2013 onkin aiheellisesti huomioitu oikeusturvan vahvistaminen, hyvä hallinto, pääsy oikeuksiin ja oikeus saada kohtuullisessa ajassa perusteltu päätös sekä yleisissä tuomioistuimissa että hallinnossa. Vaikka ihmisoikeusohjelma koskee yksityisiä ihmisiä, voidaan todeta, että samat asiat koskettavat keskeisesti myös yritysten oikeusturvaa. Ohjelmaan kirjatut asiat eivät tietenkään sellaisinaan muutu lisäresursseiksi, joita oikeusturvan kehittämiseksi tarvitaan. Oma kysymyksensä onkin, miten maan hallitus aikoo tulevaisuudessa huomioida nämä oikeusturvaongelmat. Asianajajaliitto on ilmaissut tästä näkemyksensä muun muassa lausunnossaan maan hallituksen oikeusturvaohjelmaluonnoksesta. Perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmaan sisältyy hanke Käsittelyn joutuisuus hallinnossa ja oikeussuojakeinot viranomaisen ollessa passiivinen. Hankkeesta on tarkoitus saada hallituksen esitys kuluvan vuoden aikana. Nähtäväksi tietysti jää, mitä konkreettista ehdotus tulee pitämään sisällään. Pelkkä jälkikäteisten hyvitysjärjestelmien kehittäminen tai laajentaminen ei ole missään määrin riittävä toimenpide. Pitkään esillä olleista asioista perus- ja ihmisoikeustoimintaohjelmaan on nyt kirjattu Asianajajaliiton esillä pitämä niin sanottujen paljusellien käytöstä poistaminen. Lisäksi ohjelmaan on otettu tutkintavankeusolosuhteiden parantaminen sekä oikeuksista tiedottamisen tehostaminen vapauden menettämiseen liittyvissä tilanteissa. Ohjelmasta löytyy myös Asianajajaliiton taannoin esille ottama syyteneuvottelujärjestelmän selvittäminen ja syyttämättäjättämisjärjestelmän kehittäminen, joiden pohtimiseksi asetetun oikeusministeriön työryhmän toimikausi päättynee lähiaikoina. Ohjelman hankkeisiin sisältyy myös valmisteilla oleva EU-direktiivi epäiltyjen ja syytettyjen oikeuksien vahvistamisesta. Asianajajaliitto on jatkossakin aktiivisesti mukana ihmisoikeustyössä. 9

Toimenpideohjelmat näyttävät suuntaa Asianajajaliiton hallitus vahvisti syksyllä 2011 asianajotoiminnan kehittämisohjelman. Lisäksi liitossa on päivitetty kansainvälisen vaikuttamisen suuntaviivat ja liiton viestintästrategia. Asiakirjoilla tähdätään toiminnan pitkäjänteisyyteen. Kehittämisohjelman osa-alueet Toimiston järjestäminen ja hallinnointi Henkilöstö Ammattitaidon kehittäminen Palveluiden kehittäminen Oikeusolojen kehittäminen Toimiston elinkaari Asianajajien yhteenkuuluvuus www.asianajajaliittofi/kehittamisohjelma Vuonna 2011 valmisteltu asianajotoiminnan kehittämisohjelma konkretisoi asianajajille liiton tarjoamat palvelut. Kehittämisohjelmaan on koottu toimenpiteitä, joilla liiton tarjoamia palveluita tullaan lähivuosina parantamaan ja tuomaan lähemmäksi asianajajia. Tavoitteena on, että asianajajat saavat konkreettista hyötyä asianajajakuntaan kuulumisesta ja kokevat asianajajana toimimisen houkuttelevaksi. Kehittämisohjelman avulla halutaan myös nostaa ammattikunnan nauttimaa arvostusta sekä lisätä yleistä luottamusta asianajajiin. Parhaaksi jäsenyyteen liittyväksi eduksi mielletään edelleen vahva asianajajabrändi sellaisenaan. Vaikka kansalaiset eivät erotakaan asianajajan ja muun lakimiehen eroa, niin viranomaiset ja yrityselämän edustajat tuntevat kohtuullisen hyvin asianajoalan ja sen palvelut. Osoituksena tästä lakimiehen hoitamien toimeksiantojen laatu monipuolistuu usein merkittävästi asianajajaksi hyväksymisen jälkeen. 10

Lena Mitts ja Tero Artimo ovat liiton hallituksen jäseninä osallistuneet kehittämistoimenpiteiden laadintaan. Yhteinen viesti Asianajajakuntaan kuuluminen tuo etuja, mutta niitä ei tunneta riittävän hyvin. Liiton rooli on jäänyt osin epäselväksi sekä jäsenistölle että yhteiskunnalle. Liitto onkin päivittänyt viestinnän lähtökohtiaan. Jatkossa viestintä on aiempaa yhdenmukaisempaa sekä asianajajien että alan ulkopuolisten suuntaan. Keskeisiä tavoitteita on kaksi: Liiton tavoitteet halutaan tehdä aiempaa tutummiksi jäsenistölle. Toisaalta taas asianajajien ja Asianajajaliiton roolista oikeudenhoidossa halutaan kertoa selvästi suurelle yleisölle. Asianajaja turvaa oikeusvaltion on kiteytymä, joka kuvaa asianajajakunnan olemassaolon tarkoitusta. Ajatusta pidetään esillä asianajajakunnan toiminnasta viestittäessä. Jokaisessa oikeusvaltiossa on valtiovallasta riippumaton asianajajakunta, joka tarjoaa yksityisille henkilöille ja yrityksille korkealaatuiset ja luotettavat oikeudelliset palvelut. Jokainen asianajajan hyvin hoitama toimeksianto on oikeusturvateko. Kansainvälisen toiminnan kentät Asianajajien kansainväliset järjestöt tarjoavat loppumattomasti mahdollisuuksia kansainväliseen vaikuttamiseen. Asianajajaliiton tuore kansainvälisten yhteyksien tavoite- ja toimintaohjelma linjaa ne kanavat, joiden kautta Asianajajaliitto vaikuttaa kansainvälisesti. Vaikuttaminen esimerkiksi EU-tasolla on välttämätöntä, koska unionimaiden piirissä tehdyt päätökset näkyvät nopeasti myös kansallisesti. Aktiivinen toiminta tuo tietoa niistä kansainvälisistä muutoksista, joilla on vaikutusta asianajajien ja heidän asiakkaidensa toimintaan. Asianajajaliiton kansainvälisen työn keskeisiä muotoja ovat aktiivinen yhteistyö Pohjoismaiden ja Baltian asianajajajärjestöjen kanssa sekä vaikuttaminen Euroopan asianajajaliittojen neuvostossa (The Council of Bars and Law Societies of Europe). CCBE edustaa noin miljoonaa eurooppalaista asianajajaa kansallisten asianajajajärjestöjen ja -liittojen kautta. Sillä on 31 jäsentä ja 11 tarkkailijajäsentä. Lisäksi Asianajajaliitto vaikuttaa eurooppalaiseen toimintaan asianajajajärjestöjen pääsihteerien yhteisön CEEBA:n kautta (Chief Executives of European Bar Associations). Huomattava kansainvälisen vaikuttamisen areena on myös kansainvälinen asianajajaliitto IBA (International Bar Association), joka on maailmanlaajuinen asianajajien, asianajajajärjestöjen ja lakimiesten järjestö. Sen jäsenenä on noin 40 000 lakimiestä ja 197 asianajajajärjestöä eri puolilta maailmaa. Viestinnän tavoitteet Asianajopalveluita pidetään laadukkaina ja luotettavina Asianajajan ja lakimiehen ero tiedetään Liiton yhteiskunnallinen rooli tunnetaan Asianajajuus on houkutteleva ammattivaihtoehto Muita kansainvälisiä kontakteja Nuorten lakimiesten kansainvälinen yhdistys, AIJA (Association International des Jeunes Avocats) Yhdysvaltain asianajajaliiton ABA:n (American Bar Associationin) vuosikokous Humanitääriset järjestöt: ILAC (The International Legal Assistance Consortium) ja IBAHRI (The International Bar Association s Human Rights Institute) Oikeusministeriön ja muiden viranomaisten kanssa tehtävä kansainvälinen yhteistyö Liitto kokosi aloitteet lainsäädännön uudistustarpeista > www.asianajajaliitto.fi/julkaisut Asianajajaliitto julkisti maaliskuussa 2012 lainsäädäntöaloitteensa eri hallinnonaloille. Aloitteiden tavoitteena on tarttua sellaisiin lainsäädännöllisiin epäkohtiin, jotka olisivat kohtuullisen helposti korjattavissa. Aloitteissa ei kiinnitetä huomiota laajojen kokonaisuudistusten tarpeeseen. Aloitteiden taustalla ovat käytännön epäkohdat, joita asianajajat ovat kohdanneet työtehtävissään. Aloitteet koottiin liiton oikeuspoliittisen valiokunnan koordinoimina. Aloitteiden kirjoittamiseen osallistui kymmeniä asianajajia liiton oikeudenaloittain jakautuneista asiantuntijaryhmistä. Aloitteissa käsitellään muun muassa rahoitusta, hallinto-oikeutta, oikeusapua elinkeinotoiminnassa, perhe- ja perintöoikeutta, rikos- ja rikosprosessioikeutta, siviiliprosessioikeutta, työoikeutta, ympäristöoikeutta sekä osakeyhtiölain ja verotuksen yhteensovittamista. 11

VALIOKUNNAT Tuomo Vatanen ja Merja Eskonpekka ovat liiton hallituksen jäseniä sekä valiokuntiensa vetovastuussa. Valiokunnat vaikuttavat Asianajajaliiton hallituksen tukena toimii useita valiokuntia, joiden tehtävä on valmistella hallituksen päätettäväksi tulevia asioita. Seuraavassa esitellään muutamia valiokuntien ajankohtaisia hankkeita. Kaikki valiokunnat ja liiton muut työryhmät jäsenlistoineen löytyvät vuosikatsauksen sivuilta 22 25. Eettinen valiokunta Mitä asianajajan on kerrottava markkinoinnissaan? Asianajaja markkinoi laativansa testamentin muutamalla kymmenellä eurolla sillä ehdolla, että testamentti sisältää toimeenpanijamääräyksen. Onko tällainen markkinointi hyvän asianajajatavan mukaista? Asiaa on pohdittu liiton eettisessä valiokunnassa. Valiokuntamme on liiton hallituksen työrukkanen ja reagoi nopeastikin hallitukselta tuleviin selvityspyyntöihin. Otamme kantaa hyvän asianajajatavan tulkintaan ja erilaisiin muihin asianajotoimintaan liittyviin kysymyksiin, kuvailee valiokunnan puheenjohtaja Merja Eskonpekka. Talven 2011 2012 aikana valiokunnassa pohdittiin esimerkiksi sitä, voiko ETAalueen ulkopuolinen lakimies olla osakkaana suomalaisessa asianajoyhtiössä ja millaisia ehtoja tällaiselle osakkuudelle tulisi asettaa. Valiokunnassa käsiteltiin myös kysymystä siitä, aiheutuuko edunvalvontapalveluiden järjestämisestä oikeusaputoimistoissa ongelmia asianajajan vaitiolo- ja salassapitovelvollisuuden kannalta. Eettinen valiokunta totesi lausunnossaan, että edunvalvontapalveluiden järjestämisestä oikeusaputoimistoissa on säädetty lailla ja korosti, että julkinen oikeusavustaja on velvollinen noudattamaan hyvää asianajajatapaa ja on esteellinen hoitamaan tapausta, jossa saman oikeusaputoimiston työntekijä toimii vastapuolen edustajana. Vuoden 2012 aikana valiokunnassa on ollut esillä asianajotoiminnan markkinointiin liittyvä tapaus, jossa testamentin laatimista tarjottiin alan yleiseen hinnoitteluun nähden huomattavan huokealla hinnalla. Tarjous piti kuitenkin sisällään ehdon, että testamentin toimeenpanijaksi määrätään asiakirjan laatinut asianajaja. Testamentin toimeenpanijaa koskeva määräys takaa asianajajalle testamentin tekijän kuoltua toimeksiannon, josta hän voi laskuttaa normaalin palkkiotaksansa mukaan. Tapauksesta ei ole tehty liittoon kantelua ja niinpä asia päätyi valvontalautakunnan sijaan eettisen valiokunnan ennakoivaan tarkasteluun. Yksittäisen tapauksen kommentoinnin sijaan valiokunta päätyi antamaan asianajopalveluiden markkinoinnin yleisiä periaatteita tarkentavan lausunnon. Markkinoinnin on oltava totuudenmukaista. Asianajajan on markkinoinnissaan kerrottava selkeästi seuraamuksista, joihin vaikkapa toimeksianto asiakirjan laatimisesta voi johtaa. Erityisen tärkeää tämä on, jos palvelua markkinoidaan poikkeuksellisilla ehdoilla, kuten tavanomaista alhaisemmalla hinnalla, Eskonpekka tiivistää. 12

Ammatillinen valiokunta Varmuutta vakuutuksista? Ammatillinen valiokunta seuraa asianajoalan kehitystä ja kilpailutilannetta sekä valmistelee asianajotoimistojen käytännön toimintaa parantavia toimia. Valiokunta edistää myös asianajajien yhteisiä ammattietuja. Juuri nyt ajankohtaista on esimerkiksi alalle oleellisten vakuutusehtojen tarkastelu. Ammatillisen valiokunnan kiinnostuksen kohteiden tulee olla lähellä toimistojen arjen pyörittämistä. Asianajajien on helpompi keskittyä asiakkaiden toimeksiantoihin, kun toimistojen hallinnointiin on selkeät ohjeet ja toimintamallit liiton taholta, kuvailee valiokunnassa puhetta johtava Tuomo Vatanen. Ammatillinen valiokunta osallistui viime vuonna aktiivisesti Asianajotoiminnan kehittämisohjelman laadintaan. Vatanen veti kehittämisohjelmaa suunnitellutta työryhmää ja monet ohjelman toimenpide-ehdotuksista päätyivät ammatillisen valiokunnan pöydälle jatkovalmisteluun. Kehittämisohjelman mukaisesti vuoden 2012 aikana laaditaan esimerkiksi malleja siitä, millaisia alan erityispiirteitä tulisi ottaa huomioon laadittaessa asianajotoimiston palvelu- ja työsopimuksia. Keskeisiä ovat esimerkiksi salassapitoon liittyvät kysymykset. Sinällään asianajajat osaavat taatusti laatia salassapitosopimuksia siitä ei ole kyse. Liiton tehtävänä on kuitenkin tarjota suosituksia ja malleja, jotka auttavat asianajajia järjestämään toimistonsa asianmukaisesti. Vakuutusten vertailua Kevään 2012 aikana valiokunta vertailee vakuutusyhtiöiden kuluttajille tarjoamien oikeusturvavakuutusten ehtoja. Niin ikään vertailua tehdään siitä, millaisia vastuuvakuutuksia asianajajat voivat eri yhtiöistä saada. Asianajajalla on oltava vähintään 168 187 euron vastuuvakuutus. Vakuutusyhtiöiden tarjoamat oikeusturvavakuutukset eroavat toisistaan muun muassa erisuuruisilla omavastuuosuuksilla ja toisistaan poikkeavilla vastuunrajoitusehdoilla. Tärkeintä olisi saada vakuutusyhtiöt korottamaan oikeusturvavakuutuksista korvattavaa enimmäismäärää, joka on nykyisin 8 500 euroa. Myös ehtojen soveltamisessa ilmenneitä epäkohtia tullaan kartoittamaan. Asianajajan oman toiminnan kannalta keskeistä on, millaisen vastuuvakuutuksen hän on ottanut. Valiokunta selvittää, kuinka eri vakuutusten korvauspiiriä, voimassaoloa ja vahinkoilmoitusta koskevat ehdot poikkeavat toisistaan. Vakuutusvertailut valmistuvat vuoden 2012 aikana ja tuloksista tiedotetaan laajasti asianajajille. > www.asianajajaliitto.fi/valiokunnat Asianajajatutkimus 2012 2012 Asianajajatutkimuksen suunnittelu työllisti ammatillista valiokuntaa vuonna 2011. Asianajajaliitto selvittää viiden vuoden välein laajalla tutkimuksella jäsenistöltään muun muassa toimeksiantojen luonnetta ja jakautumista, alan kilpailutilannetta, markkinointia, toimeksiantojen veloitusperusteita ja työtyytyväisyyttä. Edellinen tutkimus tehtiin vuonna 2007 ja uusi kyselytutkimus suunnataan koko jäsenistölle toukokuussa 2012. Tutkimustulokset julkaistaan syksyllä. 13

Nuorten toimikunta Oppia alalle tuleville Nuorten toimikunta tarjoaa tehokkaan verkostoitumiskanavan asianajoalan nuorille juristeille. Toimikunnan järjestämiin tilaisuuksiin osallistuu noin 25 40-vuotiaita asianajajia ja asianajotoimistoissa työskenteleviä lakimiehiä. Tapahtumien ja koulutusten lisäksi valiokunta ideoi vuoden 2012 aikana muun muassa uusille asianajajille suunnatun käsikirjan sisältöä. Toimikunnan päätapahtuma vuonna 2012 on Nuorten Päivät Tampereella syyskuussa. Koulutustapahtuman teemana ovat haastavat neuvottelutilanteet. Toimikunta järjestää pitkin vuotta myös aamiaisseminaareja Helsingissä ajankohtaisista oikeudellisista aiheista ja opiskelijaseminaareja yliopistopaikkakunnilla. Uutena koulutuksena toimikunta on suunnitellut alan eettisiin ohjeisiin keskittyviä tilaisuuksia, jotka suunnataan asianajotoimistoissa uransa juuri aloittaneille lakimiehille. Näin myös Asianajajaliitto tulee tutuksi nuorille lakimiehille jo ennen jäsenyysedellytysten täyttymistä. Niin ikään nuorille tarjotaan koulutusta ammatillisista esiintymisvalmiuksista. Toimikunta käy vuoden aikana läpi myös uusille asianajajille suunnattua käsikirjaa ja esittää kehittämisajatuksensa siitä, kertoo toimikunnan puheenjohtaja Salla Mäntykangas. Tavoitteena on, että jatkossa käsikirja tarjoaa aiempaa kohdennetummin tietoa sekä yrittäjäasemassa että työsuhteessa toimiville uusille asianajajille. Käsikirja lähetetään kaikille asianajajille ammattikuntaan liittymisen jälkeen. 14

VALIOKUNNAT Asianajajaliiton koulutustarjonta monipuolistuu jatkuvasti. Koulutusvaliokunta Koulutustarjontaa pitkällä tähtäimellä Koulutusvaliokunta vastaa liiton koulutustoiminnan kehittämisestä ja järjestämisestä. Tasokkaan koulutuksen takaavat asianajajakunnan keskuudesta saatavat luennoitsijat sekä yliopistojen ja muiden yhteistyökumppanien kanssa toteutettavat monipuoliset hankkeet. Asianajajilla on vuosittainen 18 tunnin täydennyskouluttautumisvelvollisuus. Vähimmäismääräiselläkin kouluttautumisella tämä tarkoittaa sitä, että liki 2 000 asianajajaa tarvitsee yhteenlaskettuna yli 35 000 koulutustuntia vuosittain. Ei siis ihme, että liiton tarjoama koulutus on viime vuosina lisääntynyt huomattavasti, vaikka myös kaupallista juridista koulutusta on tarjolla aiempaa enemmän. Liiton koulutuksen vahvuuksiin kuuluu kurssien järjestäminen ympäri maata. Tiedämme luonnollisesti myös sen, ketkä asianajajista ovat juuri oikeita mihinkin koulutustehtävään. Yhteistyöverkostomme ovat vahvat myös alan ulkopuolella, toteaa valiokunnan puheenjohtaja Juha Manner. Asianajajien ja muiden asianajotoimistoissa työskentelevien lakimiesten lisäksi koulutusta suunnataan myös toimistojen muulle henkilökunnalle. Esimerkiksi asianajosihteereille tarjottava koulutus lisääntyy vuonna 2012. Koulutusvaliokunta laati viime vuonna pitkän tähtäimen suunnitelman seuraavan kolmen vuoden kurssitarjonnasta. Asianajajien on aiempaakin helpompi suunnitella omaa täydennyskouluttautumistaan, kun liiton koulutustarjonnan suuntaviivat ovat tiedossa hyvissä ajoin etukäteen. Vuoden 2012 koulutustarjonnasta Manner nostaa esille esimerkiksi jo käynnistyneen koulutussarjan esitutkinta-, poliisi- ja pakkokeinolain uudistumiseen liittyen. Kurssi toteutetaan yhteistyössä syyttäjien ja poliisien kanssa. Selvitämme parhaillaan myös mahdollisuuksia tarjota jatkossa etäkoulutusta. Toisin sanoen lähivuosina voi olla mahdollista, että liiton tarjoamaa koulutusta voi seurata tietokoneen välityksellä ympäri Suomea. Tämä toki helpottaisi huomattavasti pienillä paikkakunnilla toimivien asianajajien täydennyskouluttautumista. Etäisyydet eivät olisi enää este, Manner huomauttaa. It-valiokunta Selvät ohjeet tietoturvaan It-valiokunta seuraa tietoturvakysymyksiä ja kehittää liiton it-hankkeita. Valiokunta pyrkii vaikuttamaan aktiivisesti myös koko oikeushallinnon laajuisiin tietohallintoprojekteihin. Parhaillaan työn alla on esimerkiksi asianajajille suunnattujen tietoturvaohjeiden päivittäminen aiempaa selkeämpään muotoon. Vuonna 2011 it-valiokunnan keskeisiin hankkeisiin kuului liiton uuden ekstranetjärjestelmän rakentaminen. Järjestelmä tulee liiton luottamushenkilöiden käyttöön vuoden 2012 aikana ja helpottaa asiakirjojen sisäistä jakoa sekä hyödyntämistä. Lisäksi valiokunnan työlistalla on sähköisten palveluiden ja sosiaalisen median kehityksen seuraaminen sekä näiden eduista ja riskeistä tiedottaminen asianajajakunnalle. Keskeinen kanava tiedon jakamiseen on Advokaatti-lehti. Asianajajille laaditun tietoturvaohjeistuksen päivittämisen tavoitteena on selkeyttää sitä, mitkä liiton tuottamista it-ohjeista ovat asianajajia velvoittavia sekä antaa käytännönläheisiä neuvoja näiden täyttämiseksi. Tosiasia on, että it-ala kehittyy sellaista vauhtia, että liiton ei ole järkevää tavoitella asianajajien liian yksityiskohtaista ohjeistamista. Olennaista on koota selkeästi yhteen ne tietoturvan osa-alueet, jotka asianajajilla on oltava kunnossa. Tavoitteena on luoda selkeä huoneentaulu näistä asioista, toteaa valiokunnan puheenjohtaja Hanna Räihä. Asianajajan työtä helpottaa se, että liitto tarjoaa hänelle selkeän listan, jonka pohjalta voi tarkistaa hoitaneensa kuntoon kaikki tietoturvalta vaadittavat asiat. Tietoturvaohjeiden huoneentauluun kirjataan muun muassa ohjeita koneiden suojauksesta ja tietojen oikeaoppisesta hävittämisestä, palomuurista, salasanojen käytöstä, tiedon tallennusvälineistä ja sähköpostin käytöstä. Velvoittavan huoneentaulun lisäksi päivitetään myös laajempi opas tietoturvasta. Siinä annetaan neuvoja siitä, miten velvoittavan huoneentaulun määräykset voi kätevimmin hoitaa kuntoon, Räihä selventää valiokunnan urakkaa. 15

LAUSUNNOT JA ASIANTUNTIJATEHTÄVÄT Näkyvää oikeuspoliittista vaikuttamista Asianajajaliitto osallistuu oikeusolojen kehittämiseen antamalla lausuntoja muun muassa ministeriöiden, Euroopan unionin, eduskunnan ja eri viranomaisten lainsäädäntö- ja muista hankkeista. Lausuntojen antamisesta vastaa Asianajajaliiton hallitus yhdessä 18 oikeuspoliittisen asiantuntijaryhmän kanssa. Näiden toimielimien kautta oikeuspoliittiseen vaikuttamiseen osallistuu aktiivisesti noin 110 asianajajaa. Vuonna 2011 annettiin lausunnot seuraavista aiheista Euroopan komissio EU Corporate Governance Framework Kilpailuvirasto Leniency-suuntaviivojen luonnos Priorisointi-suuntaviivat Seuraamusmaksun määrän arviointi Yrityskauppavalvonnan suuntaviivat Oikeusministeriö Rikosoikeuslain muuttaminen Valvontarangaistusasetus Isyyslainsäädännön uudistaminen Ns. itsepesun kriminalisointi EU:n yhtiölainsäädännön uudistaminen Oikeudenkäynnin viivästymisestä annetun lain ja hallintolainkäyttölain muuttaminen Tuomioistuinharjoittelua käsittelevä lainsäädäntö Eurooppalaista valvontamääräystä koskevan puitepäätöksen kansallinen täytäntöönpano Hovi- ja hallinto-oikeusverkoston kehittäminen Vesiliikennejuopumuksen promilleraja Velkajärjestelyn uudistaminen Eräiden törkeiden rikosten valmistelun kriminalisointi Avioliiton ja rekisteröityjen parisuhteiden varallisuussuhteet Oikeudenkäynti hallintoasioissa Tutkintavankeusolosuhteiden parantaminen Wienin yleissopimuksen varaumien muuttaminen Edunvalvonnan ostopalvelut oikeusaputoimistoissa Osakeyhtiölain uudistaminen pääomadirektiivin ja yritysjärjestelydirektiivien muutosdirektiivin voimaan saattamiseksi Adoptiolainsäädännön uudistaminen Tehtävien jako hallintotuomioistuinten kesken Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla Opetus- ja kulttuuriministeriö Ammattipätevyysdirektiivin uudistaminen Komission kertomus teollis- ja tekijänoikeuksien noudattamisen varmistamisesta Sisäasiainministeriö Identiteettiohjelman loppuraportti Oikeusapupalvelut turvapaikanhakijoille Työ- ja elinkeinoministeriö Tilintarkastajajärjestelmän uudistaminen Ulkoasiainministeriö Ihmisoikeusneuvoston yleismaailmallinen määräaikaistarkastelu YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus lasten myynnistä, lapsiprostituutiosta ja lapsipornografiasta tehdyn valinnaisen pöytäkirjan voimaansaattamisesta Valtakunnansyyttäjänvirasto Esitutkinnan rajoittamista ja syyttämättä jättämistä koskevien käytäntöjen uudistaminen Valtiovarainministeriö Arvopaperimarkkinalainsäädännön kokonaisuudistus Laki erillispäätöksellä määrättävästä veron- ja tullinkorotuksesta Laki valtion vahingonkorvaustoiminnasta Sijoitusrahastodirektiivin täytäntöönpano Suomessa Verohallinto Ohje hallituksen jäsenen ja toimitusjohtajan palkkion verotuksesta Lisäksi Asianajajaliittoa edustavia asianajajia kuultiin vuoden 2011 aikana useita kertoja eduskunnan lakivaliokunnan ja muiden lainvalmistelutyöryhmien kuulemistilaisuuksissa asiantuntijoina. 16

Asianajajat osallistuvat lukuisiin oikeuspoliittisiin asiantuntijatehtäviin. Seuraavassa on lueteltu Asianajajaliiton edustajina eri luottamustehtäviin kutsutut henkilöt. Lainvalmisteluun liittyvät asiantuntijatehtävät 2011 Arvela Aarno ( 21.9.2011): Työryhmä laatimaan kokonaissuunnitelma esitutkinnan, syyteharkinnan ja oikeudenkäyntien joutuisuuden parantamiseksi Auvinen Maija: Ohjausryhmä ns. Follo-mallin kokeilusta käräjäoikeuksissa Fredman Markku & Kiurunen Petra: Todistelua koskevan lainsäädännön uudistamista valmisteleva toimikunta Haapa-aho Tiina: Eräiden törkeiden rikosten valmistelun kriminalisointi Harju Kari (varajäsen Itäinen Leif) ja Tenhunen Pauliina (varajäsen Ylönen Hannu): Konkurssiasiain neuvottelukunta Ilveskero Mika: Itsepesua koskevan kriminalisointiratkaisun uudelleen harkinta Jaatinen Kari: Syyttäjälaitoksen ja yleisten tuomioistuinten asian- ja dokumentinhallinnan kehittämishanke Korpinen Inga (varajäsen Fredman Markku): Asiantuntijaneuvottelukunta valmistelemaan ehdokkaiden nimeämistä kansainvälisten tuomioistuinten ja Euroopan unionin tuomioistuimen tuomarin ja jäsenen tehtäviin Lahti Tero: Konkurssiasiamiehen toimiston sähköinen konkurssipesien hallinnon valvontajärjestelmä Lampenius Mari: Sananvapausrikoksia koskevan lainsäädännön tarkistustarpeiden arviointi Leppiniemi Riitta (varajäsen Karvo Juhani): Tuomarinvalintalautakunta Leppiniemi Riitta: Paremman sääntelyn neuvottelukunta Leppiniemi Riitta: Syyteneuvottelun käyttöönoton selvittäminen ja syyttämättäjättämisjärjestelmän kehittäminen Pelkonen Jouko: Eurooppalaisen valvontamääräyksen täytäntöönpanoa valmisteleva työryhmä Railas Lauri (varajäsen Wallgren- Lindholm Carita): Auktorisoitujen kääntäjien tutkintolautakunta Ryynänen Anu: Vesiliikennejuopumusta koskevan kriminalisoinnin muutostarve Räihä Hanna: Romeo-järjestelmän kehittämistyöryhmä Sipilä Risto: Kansallisen ihmisoikeustoimintaohjelman valmistelua tukeva ihmisoikeustoimijoiden paneeli Vapaavuori Tom: Uutta lakia kansainvälisestä oikeusavusta siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa valmisteleva työryhmä Wartiovaara Satu: Keskinäistä oikeusapua rikosasioissa koskevan eurooppalaisen yleissopimuksen toisen lisäpöytäkirjan voimaansaattamista valmisteleva työryhmä Muut asiantuntijatehtävät 2011 Airaksinen Manne: Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunta Arvela Aarno ( 21.9.2011): Haastelehden toimituskunta Heikinheimo Antti: Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan pj Jäntti Pekka: Suomen Lakimiesliiton hallituksen jäsen Järvinen Timo A.: Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton laki- ja lausuntovaliokunta Kainulainen Martti: Julkisen oikeusavun laatutyöryhmä Manner Matti: Keskinäinen Vakuutusyhtiö Ilmarisen vakuutusasiakkaiden neuvottelukunta Norros Tapani: Julkisen oikeusavun laatutyöryhmä Salmenkylä Hilkka: Julkisen oikeusavun laatutyöryhmä Salmenkylä Hilkka: Kuluttajariitalautakunnan 10. jaosto Sandström Salme: Suomen Lakimiesliiton varapuheenjohtaja Sipilä Risto: Edita Publishingin yksityis-, rikos- ja prosessioikeuden lakikirjan toimituskunnan jäsen Ylönen Markku: Eläketurvakeskuksen Yrittäjien neuvottelukunnan henkilökohtainen varajäsen 17

ASIANAJAJAT LUKUINA Asianajajakunta kasvoi, toimistojen määrä ennallaan Asianajotoiminta keskittyy Vuoden 2011 lopussa asianajajia oli 1 943. Asianajajien määrä kasvoi viime vuosien tapaan tasaisesti, noin kahdella prosentilla edellisvuodesta. Naisten osuus asianajajakunnasta pysyi liki ennallaan noin neljänneksessä (26 %). Naisten lukumäärä on kasvanut tasaisesti vuosittain muutamalla prosentin kymmenyksellä. Yli puolet asianajajista työskentelee Uudellamaalla (1 089). Seuraavaksi eniten asianajajia toimii Turun osaston (175) ja Hämeen osaston (149) alueilla. Yli sadan asianajajan rajan ylittää myös Oulun osasto (112). Näin ollen neljään suurimpaan paikallisosastoon kuuluu liki 80 prosenttia kaikista asianajajista. Luku kuvaa asianajajakunnan yhä voimakkaampaa keskittymistä suurimpiin kaupunkeihin. Yksityisiä asianajoyrittäjiä ja asianajoyhtiöitä oli vuoden 2011 lopussa 789. Vaikka asianajajien määrä kasvoi, toimistojen lukumäärä laski yhdellä vuodentakaisesta. Asianajotoimistojen toimipisteitä oli Suomessa kaikkiaan 991, joista 202 on niiden sivutoimipisteitä. Toimipisteiden maantieteellinen jakautuminen noudattaa asianajajakunnan jakautumista. Kattavin asianajotoimistojen verkosto on Uudellamaalla (349 toimistoa), Varsinais- Suomessa (87) ja Hämeessä (74). Valtion oikeusaputoimistoja on 41 ja näillä on noin 150 toimipaikkaa ja noin 80 osa-aikaisesti toimivaa sivuvastaanottoa. Julkisia oikeusavustajia on noin 220. Heistä noin puolet on liittynyt Asianajajaliiton jäseniksi. Ikääntyminen kiihtyy maakunnissa Asianajajat ikääntyvät maakunnissa. Yli 60-vuotiaiden asianajajien osuus oli Kymen osaston alueella 46 prosenttia. Lapissa eläkeikää lähestyy 29 prosenttia asianajajista ja Vaasan osaston alueella 27 prosenttia. Nopeimmin jäsenmäärä kasvaa Helsingin seudulla ja myös ikärakenne on nuorin. Uudellamaalla 28 prosenttia asianajajista on alle 40-vuotiaita. Yli 65-vuotiaita yhä aktiivisesti asianajotoimintaa harjoittavia asianajajia oli vuoden lopussa 177. Tämä on liki yhdeksän prosenttia koko ammattikunnasta. Vuosi sitten yli 65-vuotiaiden osuus oli vajaat kahdeksan prosenttia. Asianajaja saa halutessaan säilyttää asianajaja-nimikkeensä eläkkeelle jäätyäänkin, vaikkei enää harjoittaisi asianajotoimintaa. Tällaisia eläkkeellä olevia asianajajia oli vuoden 2011 lopussa 26. Tyypillinen toimisto yhä pieni Suomessa toimivissa asianajotoimistoissa työskentelee asianajajien lisäksi noin 600 muuta lakimiestä. Näin ollen asianajoalalla työskentelee liki 2 600 asianajajaa tai muuta lakimiestä. Asianajajakuntaan liittyvä lakimies toimii uransa alussa pääsääntöisesti työntekijän roolissa. Esimerkiksi vuosien 2009 2011 aikana asianajajakuntaan liittyi reilut kolmesataa uutta jäsentä. Heistä vajaa neljännes on heti liittoon liityttyään tai pian tämän jälkeen ollut osakkaana eli yrittäjäroolissa asianajotoimistossa. Ylivoimainen enemmistö uusista asianajajista on työntekijän asemassa. Kaikista asianajajista yrittäjäroolissa (osakas) on sen sijaan 68 prosenttia. Alan keskittymisestä huolimatta keskimääräinen toimistokoko on edelleen pieni. Yhden asianajajan toimistojen osuus kaikista toimistoista on noin 60 prosenttia. Yli viiden asianajajan/lakimiehen toimistoja on vajaat seitsemän prosenttia kaikista toimistoista. Toisaalta alan keskittymisestä kertoo se, että viidessä suurimmassa toimistossa Helsingissä työskentelee yhteensä noin 480 juristia, joista asianajajia on 244. Tämä on noin 13 prosenttia koko asianajajakunnasta. 18

Asianajajien ikäjakauma - alle 40-vuotiaita, 22 % - 40 49-vuotiaita, 27 % - 50 59-vuotiaita, 29 % - yli 60-vuotiaita, 22 % Asianajotoimiston koko - 1 asianajaja, 60 % - 2 asianajajaa (tai lakimiestä), 18 % - 3-5 asianajajaa (tai lakimiestä), 15 % - yli 5 asianajajaa (tai lakimiestä), 7 % 19

ASIANAJAJIEN VALVONTA Kantelun ja palkkioriita-asian käsittely valvontalautakunnassa Asianajajien toimintaa valvotaan tehokkaasti. Käytännössä valvontaa hoitaa Asianajajaliiton yhteydessä toimiva riippumaton valvontalautakunta. Kaavio havainnollistaa käsittelyprosessia. Asianajajalle ilmoitus vireilletulosta KANTELU ASIAN VIREILLETULO PÄÄTÖS TUTKITTAVAKSI OTTAMISESTA KANTELIJALLE LÄHETETÄÄN TÄYDENNYSPYYNTÖ KANTELUSTA KÄSITTELY PÄÄTTYY jos asiaa ei oteta tutkittavaksi Asianajajan ilmoitus, noudattaako suositusta Palkkioita ei suositella alennettavaksi Palkkiota suositellaan alennettavaksi Asianajajalla ja oikeuskanslerilla valitusoikeus Helsingin hovioikeuteen ( -> KKO). Kantelijalla ei valitusoikeutta Ei seuraamusta SEURAAMUS - Huomautus - Varoitus - Seuraamusmaksu (500-15 000 e) - Asianajajakunnasta erottaminen 20

Valvontalautakunta Vastaa itsenäisesti kanteluiden käsittelemisestä 9 jäsentä, joista 3 asianajajakunnan ulkopuolelta Kokoontuu täysistunnossa ja kolmessa jaostossa Valvonta-asioita valmistelee valvontayksikkö, jossa työskentelee viisi henkilöä Tilastoja Vuonna 2011 ratkaistiin 412 valvonta-asiaa Ei seuraamusta: 313 kpl, 75 % Huomautus: 75 kpl, 18 % Varoitus: 17 kpl, 4 % Seuraamusmaksu: 1 kpl Liitosta erottaminen: 3 kpl (Lisäksi 3 olisi erotettu, elleivät olisi itse eronneet) Kanteluasian voi asianajajan toiminnasta laittaa vireille: kuka tahansa oikeuskansleri Asianajajaliiton hallitus Palkkioriita-asian voi asianajajan laskutuksesta laittaa vireille vain se, jolle lasku on osoitettu. > www.asianajajaliitto.fi/valvontakertomus Asianajajalta pyydetään vastaus Asianajajan vastaus tiedoksi kantelijalle Kirjelmien vaihto jatkuu (kuulemisperiaatteen mukaisesti) KIRJEENVAIHTO PÄÄTTYY, VLTK:n SIHTEERI VALMISTELEE RATKAISUEHDOTUKSEN ASIA VLTK:n ESITTELEVÄLLE JÄSENELLE PÄÄTÖS palkkioriita-asiassa ASIAN KÄSITTELY VLTK:ssa PÄÄTÖS kanteluasiassa - Yleensä jossakin VLTK:n kolmesta jaostosta - Täysistunnossa, jos erottaminen tai seuraamusmaksu mahdollinen tai kyse tärkeästä ennakkopäätöksestä 21

Liiton luottamustehtävät Suomen Asianajajaliiton ylintä päätösvaltaa käyttää valtuuskunta, johon liiton kaksitoista osastoa valitsevat edustajansa jäsenmääränsä mukaisessa suhteessa. Valtuuskunnalla on menettelytapavaliokunta, johon kuuluu valtuuskunnan puheenjohtaja ja yksi jäsen kustakin osastosta. Valtuuskunnan linjausten toimeenpanosta vastaa liiton hallitus. Valmistelutyössä ovat mukana hallituksen valiokunnat, oikeuspoliittiset asiantuntijaryhmät ja liiton muut toimielimet. VALTUUSKUNTA DELEGATIONEN (Tilanne 31.12.2011) Puheenjohtaja Ordförande Antti Vainio (Savonlinna / Mikkelin paikallisosasto) Varapuheenjohtaja Vice ordförande Tapio Malmivaara (Seinäjoki / Vaasan Asianajajayhdistys) Jäsenet Ledamöter Varajäsenet Suppleanter Helsingin Asianajajayhdistys Helsingfors Advokatförening Mikko Elonheimo Kenneth Svartström Ari Halonen Jukka Blomberg Sakari Halonen Jukka Lång Antti Heikinheimo Jussi Lehtinen Miia Hirvonen Jussi Järvensivu Petri Impola Johanna Karvinen Timo A. Järvinen Patrick Lindgren Hannu Kalkas Teppo Vuorela Tuomas Lehtinen Tom Hedkrok Otso Nykänen Janne Nyman Heikki Uotila Salla Suominen Anna Pellosniemi Pekka T. Talari Olli Pohjakallio Elina Sarelius Tero Puha Nina Aganimov Risto Rouvari Erkki Pusa Seppo Ruuhonen Heikki Lampela Mikko Salo Pirkko Erämetsä Toni Siimes Kai Kuusi Antti Sorjonen Atik Ali Auni Särkkä Maija Brander Marja Toivio-Kaasinen Eero-Pekka Uotila Jukka Ahomäki Satu Wartiovaara Pirjo Ojala Liisa Vehmas Kalle Kyläkallio Raili Rauvala Turun osasto Åbo avdelning Niina Palaja Antti Palo Julia Plathin-Kankare Jari Malinen Jarkko Ruohola Leena Innanen Janne Saarnilehto Sauli Haaksiluoto Tiina Salmela-Laine Inkeri Kuosmanen Satakunnan osasto Satakunta avdelning Ilkka Härmäläinen Tuulia Pirttilä Markku Lindén Raine Ylikoski Hämeen osasto Tavastlands avdelning Eija Karimaa Jukka-Pekka Alanen Tomi Kauppinen Heikki Lehtinen Marjatta Kuha Hilkka Tuori Seppo Mäkelä Jukka Reilin Jäsenet Ledamöter Päijät-Hämeen osasto Päijänne-Tavastlands avdelning Juha Untamo Timo Vitikainen Mirva Lehtinen Kymen osasto Kymmene avdelning Timo Böhme Pirjo Lahdensivu Matti Hartikainen Jukka Salo Mikkelin osasto S:t Michels avdelning Antti Vainio Esa Valjakka Itä-Suomen osasto Östra Finlands avdelning Aki Pietarinen Kai Laine Matti Reinikainen Harri Tuure Timo Pennanen Keski-Suomen osasto Mellersta Finlands avdelning Teija Hyytiäinen Antti Paasonen Ari Kuukka Vaasan Asianajajayhdistys Vasa Advokatförening Tapio Malmivaara Anita Rinkineva Anne Mäkelä Kari Autio Christian Näsman Mika Mukkala Oulun osasto Uleåborgs avdelning Mikko Pikkujämsä Sirkku Kylmänen Kyösti Salmirinne Hannu Karhu Olli Siponen Pasi Hagman Lapin osasto Lapplands avdelning Mikael Henriksson Paul Henriksson Matti Pulkamo Veikko Pyyny MENETTELYTAPAVALIOKUNTA PROCEDURUTSKOTTET (Tilanne 31.12.2011) Jäsenet Ledamöter Antti Heikinheimo, pj Jarkko Ruohola Ilkka Härmäläinen Eija Karimaa Juha Untamo Timo Böhme Antti Vainio Aki Pietarinen Christian Näsman Olli Siponen Matti Pulkamo Varajäsenet Suppleanter Marja Toivio-Kaasinen Janne Saarnilehto Markku Lindén Seppo Mäkelä Pirjo Lahdensivu Esa Valjakka Matti Reinikainen Teija Hyytiäinen Kari Autio Kyösti Salmirinne Mikael Henriksson OSASTOJEN PUHEENJOHTAJAT AVDELNINGARNAS ORDFÖRANDE Helsingin Asianajajayhdistys Turun osasto Satakunnan osasto Hämeen osasto Päijät-Hämeen osasto Kymen osasto Mikkelin osasto Itä-Suomen osasto Keski-Suomen osasto Vaasan Asianajajayhdistys Oulun osasto Lapin osasto Varajäsenet Suppleanter Hilkka Salmenkylä Jarkko Ruohola Kaija Ruosteenoja Janne Vuorilahti Katri Mäntylä Pirjo Lahdensivu Esa Valjakka Taneli Simonen Tero Artimo Christian Näsman Olli Siponen Liisa Isomaa 22

LUOTTAMUSTEHTÄVÄT HALLITUS STYRELSEN Puheenjohtaja Ordförande Mika Ilveskero (Helsinki) Varapuheenjohtaja Vice ordförande Risto Sipilä (Helsinki) Jäsenet Ledamöter Tero Artimo**) Merja Eskonpekka**) Markku Fredman*) Juha Manner Lena Mitts Jouko Pelkonen**) Hanna Räihä Pekka Suojanen*) Jaakko Tuurihalme*) Tuomo Vatanen Varajäsenet Suppleanter Janne Vuorilahti**) Liisa Isomaa**) Mikko Helenius*) Timo Santavuo Olof Rehn Antti Riihelä**) Kalle Pirilä Kalle Niskanen*) Toni Isoluoma*) Jarmo Salmi Hallituksen työvaliokunta Mika Ilveskero Risto Sipilä Markku Ylönen, työvaliokunnan sihteeri *) 10.6.2011 saakka **) 10.6.2011 alkaen Kuvissa liiton hallituksesta Mika Ilveskero (ylhäällä), Risto Sipilä, Tuomo Vatanen, Tero Artimo, Jouko Pelkonen, Hanna Räihä, Merja Eskonpekka, Lena Mitts, Juha Manner sekä valtuuskunnan puheenjohtaja Antti Vainio, pääsihteeri Markku Ylönen ja apulaispääsihteeri Pirkko Kivikari. 23

LUOTTAMUSTEHTÄVÄT VALVONTALAUTAKUNTA TILLSYNSNÄMNDEN (31.7.2011 saakka) VALVONTALAUTAKUNTA TILLSYNSNÄMNDEN (1.8.2011 alkaen) Puheenjohtaja Ordförande Matti Kunnas Puheenjohtaja Ordförande Matti Kunnas Varapuheenjohtajat Vice ordförande Sinikka Kelhä Jouko Ylisuvanto Varapuheenjohtajat Vice ordförande Sinikka Kelhä Sirpa Niemistö Jäsenet Ledamöter Varajäsenet Suppleanter Jäsenet Ledamöter Varajäsenet Suppleanter 1. jaosto 1. sektion Jouko Ylisuvanto, pj Sirpa Niemistö Jarkko Otva Matti Niiranen Hannu Rajalahti, oikeusneuvos Ahti Saarenpää, professori Sanna Leppänen, jaoston sihteeri, lakimies 1. jaosto 1. sektion Sirpa Niemistö, pj Jarkko Otva Hannu Rajalahti, oikeusneuvos*) Ahti Saarenpää, professori**) Ilkka Salonen Matti Niiranen Ahti Saarenpää, professori*) Mika Huovila, hovioikeudenlaamanni**) 2. jaosto 2. sektion Matti Kunnas, pj Jukka Holopainen Pia Letto-Vanamo, professori Katja Arve-Salonen Matti Tolvanen, professori Päivikki Hartikainen, jaoston sihteeri, valvonta-assistentti 3. jaosto 3. sektion Sinikka Kelhä, pj Anna-Karin Mickwitz Helena Männikkö, käräjätuomari Gunilla Nyström, jaoston sihteeri, lakimies Heikki Sillanpää Peter Salovaara Antti Savela, käräjätuomari Valvontalautakunnan täysistunnon sihteeri Veli-Pekka Timonen (22.11.2011 saakka). Sanna Leppänen, jaoston sihteeri, lakimies 2. jaosto 2. sektion Matti Kunnas, pj Katja Arve-Salonen Pia Letto-Vanamo, professori Markus Luotola Matti Tolvanen, professori Päivikki Hartikainen, jaoston sihteeri, valvonta-assistentti 3. jaosto 3. sektion Sinikka Kelhä, pj Peter Salovaara Helena Männikkö, käräjätuomari Gunilla Nyström, jaoston sihteeri, lakimies Heikki Sillanpää Veronica Dalenius Antti Savela, käräjätuomari Valvontalautakunnan täysistunnon sihteeri Veli-Pekka Timonen (22.11.2011 saakka) ja Minna Melender (1.2.2012) alkaen. *) 31.10.2011 saakka **) 1.11.2011 alkaen Asianajajakunnan ulkopuolisten jäsenien nimen perässä on heidän ammattinimikkeensä. 24