Suomen Asianajajaliiton yhteydessä toimiva valvontalautakunta on kokouksessaan vahvistanut seuraavan TYÖJÄRJESTYKSEN

Transkriptio

1 Suomen Asianajajaliiton yhteydessä toimiva valvontalautakunta on kokouksessaan vahvistanut seuraavan Yleistä TYÖJÄRJESTYKSEN 1. Valvontalautakunnalla on puheenjohtajisto, jonka muodostavat valvontalautakunnan puheenjohtaja sekä varapuheenjohtajat. Puheenjohtajisto johtaa valvontalautakunnan toimintaa ja seuraa ratkaisukäytännön yhdenmukaisuutta. Puheenjohtajisto vastaa valvontalautakunnan hallinnosta, tiedottamisesta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Puheenjohtajiston kutsuu koolle valvontalautakunnan puheenjohtaja. Puheenjohtajisto on päätösvaltainen, kun läsnä on puheenjohtaja ja vähintään kaksi varapuheenjohtajaa. 2. Valvonta-asioiden käsittelystä ja valmistelusta valvontayksikössä vastaa valvonnasta vastaava lakimies. 3. Kullakin valvontalautakunnan jaostolla on valvontayksikön henkilökunnasta erikseen nimetty sihteeri. Lautakunnan täysistunnossa käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelusta vastaa valvonnasta vastaava lakimies. 4. Lautakunnan ja jaostojen käsiteltäväksi tulevat asiat on valmisteltava aiheetonta viivästystä välttäen ja valmistelun päätyttyä siirrettävä välittömästi ratkaistavaksi. 5. Valvonnasta vastaava lakimies huolehtii valvonta-asioiden jakamisesta eri jaostojen käsiteltäväksi asioiden saapumisjärjestyksessä niin, että jaostojen työmäärä on mahdollisimman tasainen. Ruotsinkieliset ja ruotsinkielistä asianajajaa, julkista oikeusavustajaa tai luvan saanutta oikeudenkäyntiavustajaa koskevat kantelut ja palkkioriita-asiat käsitellään ruotsiksi erikseen määrätyssä valvontalautakunnan jaostossa. Jos valvonta-asiaan liittyy palkkiosuosituksen antamista tarkoittava hakemus, asiat käsitellään samassa jaostossa. Palkkioriita-asiassa palkkion alentamista suositellut valvontalautakunnan jaosto ei saa ratkaista liiton hallituksen myöhemmin vireille saattamaa palkkion huomattavaan alentamiseen perustuvaa valvonta-asiaa. Asiat, joilla on asiallinen yhteys, jaetaan samalle jaostolle ja pyritään käsittelemään samassa jaoston kokouksessa.

2 Valvontalautakunnan jäseneen kohdistuvaa kantelua tai palkkioriita-asiaa ei jaeta sen jaoston käsiteltäväksi, jonka jäsenenä kantelun tai palkkioriita-asian kohteena asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja on. Kantelu- ja palkkioriita-asioiden vireilletulovaihe 6. Valvonnasta vastaava lakimies: - päättää asianajajista annetun lain 7 c :n 2 momentin ja 7 e :n 1 momentin tarkoittamissa tilanteissa, onko kantelu tai palkkioriita-asiaa koskeva hakemus niin puutteellinen, ettei asiaa voida ottaa ratkaistavaksi ja pyytää kantelijaa tai hakijaa korjaamaan puutteellisuuden; - päättää asianajajista annetun lain 7 c :n 2 momentin tarkoittamissa tilanteissa, onko aikaisemmin ratkaistua asiaa koskevassa kantelussa esitetty asiaan vaikuttavaa uutta selvitystä niin, että kantelu voidaan saattaa valvontalautakunnan tutkittavaksi. Jos asiaa ei lakimiehen käsityksen mukaan voida ottaa valvontalautakunnan tutkittavaksi, on kysymys saatettava valvontalautakunnan ratkaistavaksi; - päättää, jos tapahtumista, joista kantelussa on kysymys, on kulunut enemmän kuin viisi vuotta, asianajajalta, julkiselta oikeusavustajalta tai luvan saaneelta oikeudenkäyntiavustajalta vastausta pyytämättä saattaa kantelun tutkittavaksi ottamatta jättäminen valvontalautakunnan ratkaistavaksi; - päättää, jos kantelun kohde ei enää ole tai ei kantelussa tarkoitettuna ajankohtana ole ollut asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja ettei asiaa saateta vireille. Palkkioriita-asioissa noudatetaan soveltaen samaa menettelyä; - päättää, mikäli on epäselvää voidaanko luvansaanutta oikeudenkäyntiavustajaa koskeva valvonta-asia ottaa tutkittavaksi, saattaa asian tutkittavaksi ottamisen valvontalautakunnan ratkaistavaksi; - päättää, jos palkkioriita-asiassa riidan kohteesta on tuomioistuimen ratkaisu tai palkkioriita-asia on jo hakijan toimesta vireillä tuomioistuimessa, ettei asiaa saateta vireille; - havaitessaan, että asia tulisi käsitellä valvontalautakunnan täysistunnossa saattaa asian valvontalautakunnan puheenjohtajan ratkaistavaksi. 7. Jos vireille tullut kantelu kohdistuu valvontalautakunnan jäseneen, tästä ilmoitetaan valvontalautakunnan puheenjohtajalle. Valvontalautakunnan jäsen ei voi osallistua samankaltaisten asioiden käsittelyyn kuin mistä häntä koskevassa kantelu- tai palkkioriita-asiassa on kyse. Kantelun kohteena olevan asianajajan tai asianajajakuntaan kuulumattoman jäsenen tehtävänä on oikeudenkäymiskaaren tuomarin jääviä koskevien säännösten (OK 13 luvun 7 ) nojalla harkita, missä laajuudessa hän kantelun vireillä ollessa voi osallistua valvontalautakunnan toimintaan. Jäsenen tulee ilmoittaa tästä valvontalautakunnan puheenjohtajalle.

3 Siinä tapauksessa, että jäsenen osallistumisen laajuudesta on erimielisyyttä, voi seuraavaksi kokoontuva valvontalautakunnan toinen jaosto OK 13 luvun 9 :stä ilmeneviä periaatteita noudattaen ratkaista jäsenen esteellisyyden käsiteltävänä olevassa asiassa sekä myös päättää, voiko jäsen osallistua jaoston toimintaan niin kauan, kuin jäsentä koskeva valvonta-asia on valvontalautakunnassa vireillä. 8. Jos palkkioriitaa koskevasta hakemuksesta ilmenee, että kyseessä on sellainen palkkio, joka ei voi lainsäädännön määräysten perusteella olla suositusmenettelyn kohteena, voi valvonnasta vastaava lakimies päättää, ettei asiaa saateta vireille. Epäselvissä kysymyksissä asia on saatettava valvontalautakunnan ratkaistavaksi. 9. Palkkioriita-asiaa vireille saatettaessa noudatetaan seuraavia periaatteita: - jos toimeksiantoa hoitanut lakimies ei ole asianajaja, vastaajina asiassa ovat lakimiehen toiminnasta vastaava asianajaja ja asianajoyhtiö; - jos toimeksiantoa hoitanut asianajaja ei ole asianajoyhtiön osakas, vastaajina asiassa ovat mainittu asianajaja ja asianajoyhtiö; - jos toimeksiantoa on hoitanut asianajoyhtiön osakas, vastaajina ovat ne tahot, jotka hakemuksessa nimetään. 10. Nimettömänä tehtyä kantelua ei saateta vireille. Siltä osin kuin on kysymys asianajajan tai julkisen oikeudenkäyntiavustajan toiminnasta, valvonnasta vastaavan lakimiehen tulee saattaa tällainen kantelu liiton hallituksen käsiteltäväksi, jonka tehtävänä on päättää asian mahdollisesta vireille saattamisesta. Luvansaanutta oikeudenkäyntiavustajaa koskeva nimetön kantelu saatetaan oikeuden käyntiavustajalautakunnan tiedoksi. 11. Valvonnasta vastaavan lakimiehen tehtävänä on päättää, onko saapunutta kirjoitusta pidettävä kanteluna. Jos hän katsoo, ettei kyseessä ole kantelu, asiakirjat palautetaan niiden toimittajalle ja samalla annetaan ohjeet, miten kantelu on tehtävä. Valvonta-asian vireille tulosta ilmoitetaan välittömästi asianajajalle, jota se koskee. Muussa Euroopan Unionin jäsenvaltiossa toimivaan liiton jäseneen kohdistuvasta, tutkittavaksi otetusta valvonta-asiasta ilmoitetaan sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa asianajaja toimii. EU-asianajajaan kohdistuvasta, tutkittavaksi otetusta valvonta-asiasta ilmoitetaan ennen käsittelyn aloittamista sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, josta asianajaja on peräisin.

4 12. Valvonta- ja palkkioriita-asioissa kantelu, hakemus ja muut lausumat voidaan tehdä ja menettelyjen kirjeenvaihto hoitaa myös sähköisen tiedonsiirron välityksin. Ilmoitukset, tiedotukset ja menettelyn käytännöllinen järjestäminen voidaan hoitaa kulloinkin soveliaimmalla tavalla. Kantelu- ja palkkioriita-asioiden valmistelu valvontayksikössä 13. Jaoston sihteeri huolehtii jaoston käsiteltäväksi tulevien asioiden kirjeenvaihdosta, muistioiden laatimisesta ja päätösehdotusten ja julkisten ratkaisuselosteiden valmistelusta. Sihteeri vastaa yksittäisen asian valmistelusta, pyytää asianajajalta vastauksen yksilöityihin moitteisiin ja vaatimuksiin sekä huolehtii siitä, että asianajaja on vastannut kaikkiin häntä vastaan esitettyihin moitteisiin. Jos kanteluasiakirjoista ilmenee, että asianajajan kantelussa tarkoitetusta menettelystä on tehty myös rikosilmoitus, tulee asianajajan huomiota kiinnittää oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeisiin kuuluvaan rikoksesta epäillyn oikeuteen sekä esitutkinnassa että muussa viranomaistoiminnassa vaieta ja olla myötävaikuttamatta oman syyllisyytensä selvittämiseen. Asianajajalle tulee hänelle lähetettävässä vastauspyynnössä ilmoittaa, että mikäli asianajaja haluaa käyttää tätä oikeuttaan, hän voi häneltä vaaditun vastauksen sijaan pyytää, että asian käsittely lykätään odottamaan esitutkinnan, syyteharkinnan ja mahdollisen oikeudenkäynnin lopputulosta ja, ettei hänen tarvitse antaa vastaustaan kanteluun ennen mainittujen viranomaistoimien päättymistä. Asiakirjat ovat salassa pidettäviä kunnes asia on ratkaistu. Ratkaisun jälkeisestä salassapitovelvollisuudesta määrää valvontalautakunnan asian ratkaissut jaosto. Jaoston sihteeri voi harkintansa mukaan pidentää vastaukselle annettua n. 2-3 viikon määräaikaa. Ilman erityisiä syitä ei määräaikaa voida pidentää useita kertoja samassa asiassa tai pidemmäksi aikaa. Jaoston/täysistunnon sihteeri toimittaa aktit ja muistiot esittelevälle jäsenelle pääsääntöisesti yhtenä lähetyksenä noin neljä viikkoa ennen jaoston tai täysistunnon kokousta. Esittelevän jäsenen tulee tarkistaa mahdollinen esteellisyytensä ja ilmoittaa siitä välittömästi sihteerille. Esittelevä jäsen palauttaa päätösehdotukset ja ratkaisuselosteet liiton toimistoon hyvissä ajoin ennen kokouskutsun lähettämistä. Jaoston sihteeri lähettää jaoston tai täysistunnon kokouskutsun viimeistään viikkoa ennen kokousta. 14. Tarvittaessa jaoston tai täysistunnon käsiteltäväksi tulevan asian esittelevä jäsen voi olla yhteydessä kantelijaan tai hakijaan selvittääkseen kantelijan moitteet tai hakijan vaatimukset. Esittelevällä jäsenellä on oikeus pyytää kanteluun tai hakemukseen vastanneelta asianajajalta tarkennusta vastaukseen jos hän katsoo, että asianajajan asiassa antama vastaus vaatii tarkennusta. Tarvittaessa kantelijatahoa on informoitava yhteyden-

5 otosta ja varattava tälle tilaisuus lausuman antamiseen. 15. Jos valmistelun yhteydessä havaitaan, että asian selvittämiseksi tulisi järjestää suullinen kuuleminen, esittelevän jäsenen tulee ilmoittaa tämä jaoston puheenjohtajalle, joka voi määrätä suullisen kuulemisen toimittamisesta. 16. Valvonta-asian valmistelussa on selvitettävä asianajajan, julkisen oikeusavustajan taikka luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan aikaisemmin saamat, julkisessa päiväkirjassa olevat kurinpidolliset seuraamukset. 17. Mikäli joku muu taho, kuin osapuolet, joita menettely koskee, toimittaa valvontaasiaan materiaalia valvonta- tai palkkioriita-asiassa asiaa ratkaistaessa huomioon otettavaksi, tulee jaoston sihteerin palauttaa tällainen aineisto ja kehottaa tätä joko tekemään oma itsenäinen kantelunsa asiassa, ilmoittaa yhtyvänsä jo tehtyyn kanteluun tai toimittaa materiaali joko kantelijalle/hakijalle tai asianajajalle, julkiselle oikeusavustajalle taikka luvansaaneelle oikeudenkäyntiavustajalle, joiden harkinnassa on toimittavatko aineiston omissa nimissään valvontalautakunnalle. 18. Jos asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja, vastatessaan oman päämiehensä kanteluun, liittää vastaukseensa asiakirjoja, jotka hän katsoo salassa pidettäväksi, tulee jaoston sihteerin olla yhteydessä asianajajaan ja pyrkiä varmistautumaan siitä, että asiakirjat ovat todella salassa pidettäviä. Asioiden käsittely valvontalautakunnassa 19. Valvontalautakunta ja jaosto kokoontuvat puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan tämän varajäsenen kutsusta. Kutsu valvontalautakunnan täysistunnon tai jaoston kokoukseen on lähetettävä todisteellisesti valvontalautakunnan jäsenelle viimeistään seitsemän päivää ennen kokousta. Jaoston puheenjohtajana toimii joko valvontalautakunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, ellei laissa toisin määrätä. Puheenjohtajan ollessa esteellinen tai jos hän ei muutoin osallistu jaoston kokoukseen, puheenjohtajana toimii kokoonpanon varsinaisista jäsenistä valvontalautakunnan toiminnassa vanhin jäsen. Täysistunnossa puheenjohtajan ollessa esteellinen puheenjohtajana toimii valvontalautakunnan toiminnassa vanhempi varapuheenjohtaja. Mikäli varapuheenjohtajat ovat olleet yhtä kauan valvontalautakunnan toiminnassa, varapuheenjohtajat sopivat keskenään kumpi toimii täysistunnossa puheenjohtajana. 20. Jaosto voi laissa säädetyn lisäksi siirtää käsittelemänsä asian valvontalautakunnan täysistunnossa käsiteltäväksi jos: - asia on luonteeltaan periaatteellinen;

6 - asiaa ratkaistaessa halutaan muuttaa valvontalautakunnan vakiintunutta ratkaisukäytäntöä; - asiassa on kysymys uudesta oikeudellisesta ilmiöstä tai - asiaa ratkaistaessa jaosto olisi päätymässä äänestykseen. Jos valvontalautakunta määrää käsiteltävänä olevassa asiassa asianajajan toimiston tarkastettavaksi, sen on samalla määrättävä tarkastuksen toimittajiksi joku sen osaston hallituksen jäsenistä, johon asianajaja kuuluu, ja joku valvontalautakunnan sihteereistä. Esityksen tekemisestä oikeudenkäyntiavustajalautakunnalle luvan peruuttamiseksi tai seuraamusmaksun määräämiseksi päättää aina täysistunto. Esitys oikeudenkäyntiavustajalautakunnalle luvan peruuttamiseksi tai seuraamusmaksun määräämiseksi voidaan kuitenkin tehdä vain, jos asiassa valvontalautakunnassa on järjestetty suullinen käsittely. Seuraamusmaksua ei määrätä, jos samaa rikkomusta koskeva asia on vireillä esitutkinnassa, syyteharkinnassa tai tuomioistuimessa rikosasiana taikka jos asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja on lainvoimaisesti tuomittu rangaistukseen kyseisestä rikkomuksesta. 21. Kutsu suulliseen käsittelyyn toimitetaan asianosaisille saantitodistuksin. Asianosaisen poissaolo ei estä asian käsittelyä ja ratkaisemista. Mikäli asianajajalle, julkiselle oikeusavustajalle tai luvan saaneelle oikeudenkäyntiavustajalle harkitaan kurinpidolliseksi seuraamukseksi seuraamusmaksua, tulee hänelle varata käsittelykutsun yhteydessä tilaisuus esittää asianajajalain 7 5 momentissa tarkoitettu selvitys taloudellisista oloistaan. Tätä selvitystä ei toimiteta kantelijan tietoon. Julkinen päiväkirja ja julkinen ratkaisuseloste 22. Julkiseen päiväkirjaan tehtävistä merkinnöistä vastaa valvonnasta vastaava lakimies. 23. Julkiseen päiväkirjaan ei merkitä tietoa sellaisesta valvonta- tai palkkioriita-asiasta, jota valvontalautakunta ei ole ottanut tutkittavaksi. Asiasta, jota ei oteta tutkittavaksi, ei laadita julkista ratkaisuselostetta. Mikäli valvontalautakunnan ratkaisusta on valitettu, lainvoimainen tuomio merkitään julkiseen päiväkirjaan ratkaisuselosteeksi. 24. Julkiseen päiväkirjaan tehtyjen merkintöjen poistamisesta päättää valvonnasta vastaava lakimies. Tutkittavaksi otettua asiaa koskeva julkinen ratkaisuseloste poistetaan samalla, kun asiaa koskevat tiedot poistetaan julkisesta päiväkirjasta.

7 Valvonta- ja palkkioriita-asioiden ratkaisut 25. Valvonta-asian ratkaisemista ei estä sen liittyminen tuomioistuimessa vireillä olevaan asiaan. 26. Ratkaisut kantelu- ja palkkioriita-asioissa toimitetaan asianajajalle, julkiselle oikeusavustajalle, luvansaaneelle oikeudenkäyntiavustajalle, oikeuskanslerille, tuomioistuimelle ja kantelijalle tavallisena tiedoksiantona postitse. Asianajajia ja julkisia oikeudenkäyntiavustajia koskevat ratkaisut toimitetaan lisäksi Asianajajaliiton hallitukselle. Päätökseen, johon asianajajalla, julkisella oikeusavustajalla tai luvansaaneella oikeudenkäyntiavustajalla on oikeus hakea muutosta, on liitettävä valitusosoitus. Jos asianajajalle tai julkiselle oikeudenkäyntiavustajalle on kurinpidollisena seuraamuksena määrätty seuraamusmaksu tai erottaminen, tiedoksianto tapahtuu saantitodistusta käyttäen. Jaoston kokouksen pöytäkirjan tarkastaa puheenjohtaja valvonta-asioiden osalta ja asianajajakunnan ulkopuolinen jäsen palkkioriita-asioiden osalta. Jaoston kokouksen pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja. Jaoston sihteeri allekirjoittaa ratkaisusta asianosaisille postitse lähetettävät jäljennökset. Mikäli ratkaisu sisältää asianajosalaisuuden piiriin kuuluvia tai muutoin salassa pidettäviä tietoja, tulee kantelijalle tai hakijalle toimitettavasta päätösjäljennöksestä poistaa tällaisia tietoja sisältävät kohdat. Päätösjäljennösten postittamista seuraavana arkipäivänä tehdään ratkaisua koskevat merkinnät julkiseen päiväkirjaan. 27. Valvonta- ja palkkioriita-asioiden arkistoinnista vastaa valvonnasta vastaava lakimies ja asiakirjat arkistoidaan Suomen Asianajajaliiton arkistosäännön edellyttämällä tavalla. 28. Jos kantelija ratkaisun tiedoksisaatuaan toimittaa kirjoituksen, jossa hän moittii ratkaisua esittämättä uusia perusteita kantelulleen, kirjoitus, mikäli valitusaika ei vielä ole päättynyt, toimitetaan oikeuskanslerinvirastolle tiedoksi mahdollista valitusta varten. Jos valitusaika on päättynyt, kirjoitus palautetaan kantelijalle ilmoituksin, ettei hänellä ole valitusoikeutta. 29. Palkkion alentamista tarkoittavan suosituksen antamista koskevat ratkaisut toimitetaan tiedoksi Asianajajaliiton hallitukselle.

8 Asiakirjojen julkisuus 30. Valvonta- ja palkkioriita-asiaa käsitellyt jaosto päättää asiakirjojen julkisuudesta. Asian käsittelyn päätyttyä tulee jokaiseen salassa pidettävään asiakirjaan merkitä asianmukaiset salassapitomerkinnät. 31. Mikäli valvontalautakunnan ratkaisusta tai valvonta- tai palkkioriita-asiaan liittyvistä asiakirjoista pyydetään jäljennöstä, valvonnasta vastaava lakimies tekee päätöksen asiakirjan antamisesta. Mikäli asiakirjaa ei voida salassapitovelvollisuuden vuoksi antaa, valvonnasta vastaava lakimies tekee päätöksen, ettei asiakirjaa anneta ja ohjaa hakijaa pyytämään asiakirjan valvontalautakunnalta tai sen jaostolta. Valvonnasta vastaavan tehtävä päätös 14 vrk kuluessa, kun asiakirjaa pyydetty. Sen jälkeen valvontalautakunnan on mahdollisimman pian ratkaistava asia. Valvontalautakunnan päätöksestä, ettei asiakirjaa anneta, on annettava muutoksenhakuohjaus Helsingin hallintooikeuteen. Valvontalautakunta ohjeistaa asiakirjojen salassapidosta erikseen. Valvontakertomus 32. Valvontalautakunnan on annettava vuosittain kertomus, jossa tilastotietojen lisäksi lyhyesti selostetaan periaatteellisesti merkittävien valvonta-asioiden vaiheet ja ratkaisun perusteet tarpeellisin osin. Kertomukseen voidaan ottaa muitakin tietoja lautakunnan käsittelemistä asioista, Asianajajaliiton hallituksen toimenpiteistä asianajajien valvonnassa sekä oikeudenkäyntiavustajalautakunnan toimenpiteistä luvansaaneiden oikeudenkäyntiavustajien valvonnasta. Kertomus annetaan kertomusvuotta seuraavan toukokuun loppuun mennessä valtuuskunnalle, oikeusministeriölle, oikeuskanslerille ja oikeudenkäyntiavustajalautakunnalle.