Sisällys. mei hua chen toimittaja. Vera pohjanen. toimittaja. johanna jukkola. pauliina halonen toimittaja. toimittaja. eero sankila taittaja



Samankaltaiset tiedostot
Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Löydätkö tien. taivaaseen?

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

Paritreenejä. Lausetyypit

Nettielämä on oikeaa elämää JA SE ON TAITOLAJI!

OMAN VUORON ODOTTAMINEN. Materiaali 2018 Viitottu Rakkaus Kuvat MyCuteGraphics.com Diapohjat SlidesCarnival.

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Saa mitä haluat -valmennus

Vinkkejä kirjoittamiseen. Kultaiset säännöt:

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

Wanted. Kohti hyvää elämää Hyvään. Taiteen taito. Mysteeriloota. Tölön taidetta. Koulun kysytyin kysymys

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

Preesens, imperfekti ja perfekti

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

KOHTAA. Sano jotain mukavaa. jollekin opettajalle. Kysy sellaiselta luokka kaverilta, jonka kanssa et kovin usein juttele, mitä hänelle kuuluu.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Yleinen kielitutkinto, keskitaso, harjoituksia /

NUKKUMAANMENO. kuvat: Ilona Vestu 1

Työharjoittelu Saksassa - Kleve Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta

Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten

VINKKEJÄ OPISKELUUN. Tampereen teknillinen lukio

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Vienna. Oh, Vienna. Oh, Vienna. (Ultravox, suomalaiset sanat: Juha Jäävalo, 2017)

ANOPPI NAIMATON SORMUS LAPSETON KIHLOISSA KOTI UUSPERHE VANHEMMAT PARISKUNTA PUOLISO NAMISISSA SINKKU AVIOLIITOSSA VAIMO SUURPERHE

RIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

苏 州 (Suzhou)

Espoon tuomiokirkkoseurakunta Rippikoulun Ennakkotehtävä Mistä ponnistan? oman elämän ja taustoja rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua.

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Dialogin missiona on parempi työelämä

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä ikinä?

veta Nuori ja suojatut henkilötiedot

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.

MITEN TEET AIKAAN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ JA MITEN VASTAAT NIIHIN?

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Tekstaritupuun Marita Vainio Zappar mestat.fi/mammi

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Sohvalle vai lenkille?

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

TOTUUS TALOUDESTASI TERHI MAJASALMI

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

MISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ?

4.1 Samirin uusi puhelin

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Vastuuta ja valikoimaa

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Kinnarilaiset haastattelivat lukiolaisia Järjen mediapajalla Minkälaista lukio on?

Tervetuloa selkoryhmään!

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto

U N E L M Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

Työssäoppimassa Tanskassa

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero.

Etäopetus erityistilanteissa

SUOMALAISUUS. Lämmittely. Sano suomalaisuus -sana ja kerro, miksi valitsit tämän sanan.

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

PAPERITTOMAT -Passiopolku

Märsky Heikki Pajunen Novetos Oy. Luomme menestystarinoita yhdessä

Koulumaailman tehtäväpaketti. alakoululaisille

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Miten minä voisin ansaita rahaa

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

o l l a käydä Samir kertoo:

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

Lingon & Blåbär. pähkinänkuoressa

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, LK

TURVATAITOKOULUTUS LOPPUTYÖ: Sosiodraama

MODUULI 1 TÄRKEÄT VERBIREKTIOT (VERBI + KYSYMYSSANA)

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

VERBI + VERBI - LAUSE. -maan/-mään, -massa/-mässä, -masta/-mästä

HARRASTUKSET. Selitä sana. kiinnostunut+ mistä? pitää + mistä? mitä tehdä? tykätä + mistä? mitä tehdä? harrastaa + mitä? harrastus

JOKA -pronomini. joka ja mikä

Transkriptio:

Sisällys 3 Pääkirjoitus 4 Tiesitkö? 5 Legendaarista 6 Koulupäivä lukiolaisen silmin 8 Musiikki kautta aikojen 10 Kolumni 11 Testi 12 Arvostelut 14 Unelmista totta 15 Gallup 16 Only 90 s Kids 18 Kuvaamisen arvoista? 19 Peliarvostelu 20 Yleisönosastokirjoitukset 22 Matka Roomaan - ikuiseen kaupunkiin 24 Kysy mitä vain! 25 Vuoden ilmiöitä 26 Eija Lassila: Menneitä kouluaikoja muistellen 27 Maire Pelttari: Koulutus - portti hyvään tulevaisuuteen 28 Testin tulokset Vera pohjanen toimittaja pauliina halonen toimittaja aada pruikkonen toimittaja mei hua chen toimittaja johanna jukkola toimittaja eero sankila taittaja Osoite: Tornion yhteislyseon lukio Kauppakatu 29, 95400 Tornio Painopaikka: Tornion Kirjapaino Kannen kuva: Mei Hua Chen Kiitokset: Anna-Maija Niskavaara, Jaana Stoor ja tukijat. iisak lassheikki taittaja 2

Pääkirjoitus Menneisyyden pyörteissä Syksyn pimeydestä ja lumen tulosta on jälleen toivuttu tavalla tai toisella. Nyt on taas aika verhota koti punaiseksi ja jännittää, mitä huomenna saa joulukalenterista. Toivottavasti moni teistä harrastaa vielä tätä erinomaista kalenterijärjestelmää eikä ole Koulumme täytti tänä vuonna 130 vuotta, mikä innoitti meitä valitsemaan lehtemme teemaksi menneen ajan. Koulumme historiaa ovat syksyn aikana kaivelleet niin tarkkasilmäiset toimittajamme kuin Studia Generalia -luennoitsijatkin. Lehden teema sai meidät pohtimaan muun muassa menneisyyden merkitystä. Vanhoja kuvia on joskus kiva katsella sohvan nurkassa ja muistella menneitä kauhulla tai kaiholla. Aivan kuten autolla tai mopolla ajaessa välillä pitää katsoa peileistä taaksepäin. Mutta jos katsoo vain taakse, voi törmätä johonkin tai ajaa ojaan. Menneisyydestä voi siis oppia, mutta sinne ei voi jäädä. Kääntäkäämme katse käsissämme olevaan juuri painettuun lehteen. Olemme muun muassa herättäneet eloon legendoja, unelmoineet ja myös miettineet, mikä joululeivos olisimme. Toivottavasti viihdytte lehtemme parissa. Toivotan kaikille hauskaa ja rentouttavaa joululomaa! P.S. Katso sivulta 25 linkki toimituksemme tekemään videoon, jossa otimme erään haasteen vastaan. Laura Hannonmaa Päätoimittaja 3

Tiesitkö? Juhlavuoden kunniaksi koulullamme vieraili useita arvovaltaisia henkilöitä, koulumme vanhoja oppilaita. Vierailijat pitivät Studia Generalia- eli yhteisluentoja lukiomme oppilaille. Studia Generalia -sarja alkoi 6. lokakuuta ja loppui 12. marraskuuta. Myös me Tylliläisen toimituksessa halusimme huomioida juhlavuoden. Niinpä kokosimme kymmenen faktaa 1. Tornion yhteislyseon lukio on entisen Lapin läänin vanhin oppikoulu. Tornion yhteislyseon lukio perustettiin vuonna 1884. 2. Koulumme nimi on muuttunut kaksi kertaa vuosien saatossa. Vuonna 1884-1914 Tornion yhteislyseon lukio oli nimeltään Tornion alkeiskoulu. Vuonna 1914 nimi vaihtui Tornion keskikouluksi. Nykyisen nimen koulu sai lukuvuonna 1928-29. 3. Lukuvuonna 1961-62 lukiossamme oli tasan 800 opiskelijaa. Tuolloin opiskelijamäärä oli huipussaan. Nykyään koulussamme opiskelee 336 varsinaista lukiolaista ja 113 ammattilukiolaista. 4. Lukiomme on muuttanut neljä kertaa. Ensin lukiota käytiin ahtassa huoneistossa. Sen jälkeen koulu muutti 20 vuoden ajaksi kasakka-kasarmin. Sen käytyä ahtaaksi lukiomme muutti Charles Ekmanin omistamaan huoneistoon. Lukuvuonna 1920-21 myönnetyn määrärahan siivin lukio muutti entisen venäläisen kasarmirakennuksen tiloihin Hallituskadulle. Kesällä 2013 lukio siirtyi vanhasta lukiorakennuksesta Kauppakadulle Putaan koulun remontin vuoksi. Nykyinen sijaintimme on pysyvä. 5. Ensimmäistä kertaa ylioppilaskirjoitukset järjestettiin koulussamme keväällä 1917. Kolme neljästä kirjoittajasta sai ylioppilastodistuksen. 6. Vasta vuonna 1890 myös tytöt pääsivät lukioomme. Tämä onnistui kuitenkin vain, jos koulussa oli riittävästi tilaa. Nykyään valtaosa koulumme oppilaista on tyttöjä. 7. Tornion yhteislyseon lukiota ovat käyneet monet nykyajan kuuluisuudet. Muun muassa Miss Suomi 2011 Sara Sieppi opiskeli lukiossamme. Myös tunnettu toimittaja Kari Lumikero asui Torniossa vuosina 1950-60 ja kävi Tornion yhteislyseota 16-vuotiaaksi. 8. Tornion yhteislyseon lukion oppilaalla on hallussa Suomen ennätys ylioppilaskoetuloksissa. Vuonna 2010 Jere Järlström rikkoi voimassa olleen Suomen ennätyksen (yhdeksän laudaturia) kirjoittamalla 11 laudaturia ja yhden eximian. 9. Kaksoistutkinnon suorittaminen on ollut mahdollista vuodesta 1992. Tuolloin käynnistyi nuorisoasteen koulutuskokeilu, jota vietiin myös muualle Suomeen - puhuttiin Tornion mallista. 4

10. Jo edesmennyt Eurolukio käynnistyi elokuussa 1998. Eurolukion myötä lukiolaisille tarjoutui aivan uudenlaisia opiskelumahdollisuuksia kansainvälisessä ympäristössä. Osa-alueita olivat kansainvälistymisopinnot, opiskelu vieraassa maassa, kuten Italiassa ja Portugalissa, sekä näihin vierailuihin liittyvä päättötyö +1. Opinto-ohjaajamme Aki palkitsee oppilaan, joka rikkoo voimassa olevan Suomen ennätyksen ylioppilaskoetuloksissa. Aki on luvannut uuden ennätyksen tekijälle konjakit tai mahdollisen muun virvokkeen. Lisätietoja: Aada Pruikkonen ja Johanna Jukkola Legendaarista Maailma on täynnä legendoja Verisestä Mariasta Slendermaniin. Ne ovat yleensä pötypuhetta, mutta voivat perustua myös tositapahtumiin. Myös ihmisiä on sanottu legendaarisiksi, esimerkiksi Elvis Presleytä. Kokosin tähän joitakin torniolaisia legendoja. Kalkkimaan pappi Kalkkimaan pappi Pietari Aapo Herajärvi oli syntyjään alatorniolainen mies, joka eli 1800-luvulla. Häntä pidettiin kylähulluna, ja hänet tunnetaan erittäin hyvästä muististaan. Kerrotaan, että hän kävi usein kirkossa ja kuunteli saarnan tarkoin. Kun hän palasi kotiin, hän kertoi saarnan sanasta sanaan kotona olleille. Hänen kertomuksensa oli jopa niin tarkka, että siinä olivat yskäisyt ja nenän niistämisetkin samoissa paikoissa, missä ne papin kertoessa olivat olleet. Hyvämuistisuuden sanotaan johtuneen siitä, että hänellä oli kahdet aivot. Hän osasi myös Raamatun aivan ulkoa. Sitä siteeratessaan hän saikin sitten tuon lisänimen pappi, jolla hänet tunnetaan Peräpohjolassa. Ullakon ovi Vanhassa lukiorakennuksessa on ullakko. Sanotaan, että ullakolla on ollut pieni ruskea ovi, joka on muurattu kiinni. Legendan mukaan ovi ei auennut muulloin kuin perjantaina 13. päivänä uudenkuun aikaan. Erään kerran pari lukiolaista kuuli lukitun oven legendasta ja päätti mennä kurkistamaan oven toiselle puolelle juuri sinä päivänä, jolloin legendan mukaan ovi avautuisi. Kun he saapuivat ovelle, se olikin apposen auki. He astuivat sisään ja sulkivat oven perässään. Kesti kauan, ennen kuin heidät löydettiin. Nuoret olivat käpertyneet ullakon nurkkaan tuijottaen ovea kalmankalpeina. He olivat niin traumatisoituneet, etteivät pystyneet puhumaan. Vielä tänäkään päivänä ei tiedetä, mitä oven takana oli. 11 ällää Jere Järlström on Tornion yhteislyseon lukion entinen oppilas, joka on tehnyt Suomen ennätyksen ylioppilaskoetuloksellaan. Hän suoritti huimat 11 laudaturia äidinkielestä, fysiikasta, ranskasta ja espanjasta - ja pitkästä matematiikasta eximian. Tulos on hyvän opiskelutekniikan ja suuren työpanostuksen ansiota. Ylioppilastutkinto on auttanut Jereä saamaan haluamansa koulupaikan ja jopa työpaikan. Jere tosin toivoo, että hänen tuoreimmat saavutuksensa olisivat suuremmassa arvossa myöhemmin. Nykyään Jere työskentelee Lontoossa Morgan Stanley -pankissa analyytikkona. Jeren terveiset lukiolaisille ovat: Keskittykää niihin aineisiin, joista pidätte, vaikka eri alojen työtilanne pitää myös ottaa huomioon. Tutustukaa rohkeasti uusiin ihmisiin samalta ja muilta luokilta, harrastakaa, matkustakaa ja ennen kaikkea miettikää, mitä haluatte tulevaisuudessa opiskelulta ja työuralta, jotta voitte tehdä niihin valmistelevia asioita jo lukioaikana. Mei Hua Chen 5

Koulupäivä luki Vuonna 2014 6:45 Herään kännykkäni herätyskelloon. Suljen herätyksen ja torkutan 20 minuuttia. Viimein otan puhelimeni tyynyn alta ja aloitan aamurutiinini; selaan Instagramin,Twitterin ja 7:45 Jahas, taas tuli hoppu. Pyörän vaihteet ovat jäässä ja pyörätiet on auraamatta. Fysiikan lakeja uhmaten kiidän Tunturillani kohti lukiota. 8:45 Englannin tunti ei jaksa kiinnostaa, joten kaivan puhelimeni laukusta ja pelaan Candy Crush Sagaa. Kaija-opettaja huomauttaa puhelimestani ja pitää lyhyen saarnan siitä, kuinka ihmiset pystyvät keskittymään vain yhteen asiaan kerrallaan. Laitan puhelimeni taskuun ja jatkan PedaNet-tehtävien tekoa ipadilla. 10:45 salaattia sekä sämpylöitä. Jälkiruoaksi on suklaamoussea, ja sen kyllä huomaa, sillä ruokajonot ovat taas kilometrien pituiset. Ahtaudun tuolien välistä kavereideni seuraan syömään. Keskustelun aiheet vaihtuvat ylioppilaskirjoitusten sähköistymisestä Nicki Minajin uusimpaan musiikkivideoon. Juttutuokio venähtää, mutta onneksi minulla onkin seuraavaksi hyppytunti. 14:00 sa viestin, jossa kysyn häntä chillaamaan kauppakeskukseen. Pian kaverini saapuukin ja ja kertoillen kuulumisia. 16:00 pyörimään. Äiti huutelee alakerrasta minua. Pitäisi laittaa pyykit kuivumaan ja tyhjentää tiskikone, vaikka oikeasti on pikkusiskon vuoro. Lähetän Snapchatissa kauniita kaksoisleu- olla jo menossa tanssireeneihin. 19:00 Tanssiharkat loppuivat juuri, ja soitan äitini hakemaan. Kun pääsen kotiin, selaan tietokoneella nettikauppoja etsien uusia vaatteita. Ai niin! Huomiseksi piti olla ruotsinkielinen kirja luettuna ruotsin 5. kurssille. Olen lukenut vasta 40 sivua, joten päätän lukea netistä kirjan päätapahtumat. 21:00 Katson seuraavan päivän lukujärjestystä ja teen läksyt ainakin niistä aineista, joista 23:30 siikkia Spotifysta, ennen kuin nukahdan kuulokkeet korvissa. 6

olaisen silmin Vuonna 1974 6:30 Herään herätyskellon kovaan ääneen. Makaan hetken peiton alla, kunnes pakotan itseni ylös. Peseydyn ja meikkaan hieman. Aamupalaksi syön teetä ja voileipää keittiön pöydän ääressä. 7:40 Suljen ulko-oven takanani ja pohdin, lähdenkö pyörällä vai kävellen. Päädyn lähtemään Helkama-pyörälläni, joka nojaa talon seinää vasten. Keli on tänään liukas, joten poljen varovasti autotien reunaa. 9:00 toja, mutta eivät nähtävästi muutkaan, sillä opettaja väittää kiven kovaan, ettemme kukaan tule läpäisemään englannin ylioppilaskoetta tällä menolla. Onneksi sentään tarkistin läksyni luokkamme parhaimmalta oppilaalta. 9:45 Englannin tunti loppuu ja jään luokkaan, sillä tänään on minun vuoroni olla järjestäjä. Suoristan pulpettirivit, siivoan roskat lattioilta, pyyhin liitutaulun ja tuuletan luokkahuoneen sillä aikaa, kun muut lähtevät välitunniksi ulos. 10:45 Kiirehdin ruokalan eteen, jossa ystäväni odottavat minua. Ehdimme jonoon juuri ennen suurinta ruuhkaa. Ruoaksi on lihakeittoa, ja otan lisäksi yhden näkkileivän. Juttelemme saapumisesta Suomeen jonain päivänä. 15:00 Kävelen kotiin Haaparannan uimahallilta, sillä meillä oli liikunnassa uintia. Ketään ei ole vielä kotona, joten keitän kahvit itselleni. Juotuani kahvit menen huoneeseeni ja teen läksyt sekä luen kirjaa äidinkielen ryhmätyötä varten. Pikkuveljeni käy huomauttamassa ovellani, että tänään on minun vuoroni imuroida, joten keskeytän kirjan lukemisen. 17:30 Tiskaan nopeasti tiskit päivällisen jäljiltä. Puen lämpimästi vaatetta ja lähden pyöräilemään kaverini luo. Pakkanen on kiristynyt, ja siltaa ylittäessä poskiani alkaa paleltaa. 20:30 Puen ulkovaatteet ylleni, ja sovimme kaverini kanssa, että hän tulee meille ensi viikolla samaan aikaan. Sanomme heipat, jonka jälkeen lähden kotia kohti. Täytyy polkea lujempaa, sillä olen hieman myöhässä kotiintuloajastani. 22:00 Luen saksalaisen kirjeenvaihtokaverini lähettämän kirjeen ennen nukkumaanmenoa. Päätän kirjoittaa hänelle vastauksen huomenna, sillä silmäni eivät tahdo pysyä enää auki. Sammutan yövalon ja painan pääni tyynyyn. Vera Pohjanen ja Aada Pruikkonen 7

Musiikki kau Musiikin uskotaan syntyneen samoihin aikoihin, kuin puhe kehittyi. Se on usein liitetty kulttuuriin, mytologiaan ja yhdistetty osaksi rituaaleja. Musiikkia on syntynyt jokaisen kulttuurin historiassa. Niinpä sitä voidaan verrata yhteiskunnalliselta merkitykseltään puhuttuun kieleen. Musiikissa on useita ulottuvuuksia, kuten ääni, rytmi, dynamiikka ja rakenne. Ennen 1700- ja 1800-luvun teollista vallankumousta oli jokaisella kulttuurilla omanlaisensa musiikkiperinne. Samalla se on kuitenkin imenyt vaikutteita muiden kulttuurien musiikista muodostaen uudenlaisia musiikkityylejä. Musiikkiesityksiä siirrettiin aiemmin opettamalla ne sukupolvelta toiselle. Nuottikirjoituksen keksiminen 1000-luvulla oli mullistus musiikin säilyttämisessä. Tunnetuimpia klassisen musiikin säveltäjiä ovat Mozart, Beethoven ja Sibelius. Yhdysvalloissa rotujen väliset suhteet olivat kireät, mikä näkyi musiikissa. dessa. Valkoiset eivät tästä pitäneet, ja siksi he usein plagioivat tummien musiikkia ja tekivät siitä valkoista. auttoi yhdistämään mustia ja valkoisia. Tästä musiikkilajista nousi julkisuuteen rockin kuningas Elvis Presley. Gramofoni ja radio yleistyivät, joten musiikin kuuntelu onnistui muutenkin kuin livenä. Maailmalla 1920-luku oli jazzin vuosikymmen. 1930-luvulla elettiin Suomessa iskelmän ensimmäistä kultakautta, mutta myös oopperat olivat kansan suosiossa. 1940-luvulla toisen maailmansodan aikaan vallitsi julkinen tanssikielto, jonka jälkeen tanssilavojen ja tangon suosio lähti nousuun. Esimerkiksi Louis Armstrong villitsi maailmalla, kun taas Leevi Madetoja oli suosittu Suomessa. 1960-luvulla rock oli kovassa suosiossa, mikä kuului musiikissa niin maailmalla kuin Suomessakin. Legendaari- The Beatles ja The Rolling Stones inspiroivat muusikoita ympäri maailman. Myös niin kutsuttu rautalankamusiikki oli etenkin nuorison keskuudessa suosittua. Vuosikymmenen loppupuolella Vietnamin sodan kauheudet synnyttivät rauhaa ja rakkautta ihannoivan hippiliikkeen, jossa esimerkiksi psykedeelinen rock, kuten Pink Floyd, oli hyvin suosittua. 8

tta aikojen 70-luvun musiikki oli 60-luvun kapinallismusiikin ja 80-luvun ilomusiikin risteymä. Luotiin rentouttavaa musiikkia ja tanssimusiikkia. Ihmiset olivat kyllästyneet jatkuviin sotiin, joten he hakivat pakopaikkaa tans- Abba tuli kuuluisuuteen. 70-luvulla oli vielä myös ar- kunnan epäkohtia, esimerkiksi Sex Pistols. Suosiossa oli myös progressiivinen rock, joka oli Queenin laji. 90-luvulla oli tekniikan kehityksen ansiosta syntynyt uusi musiikinlaji: myös kuumaa tavaraa. Teinipoppi ja tanssimusiikki olivat myös suuressa suosiossa. 90-lukua sanotaan myös hip hopin kulta-ajaksi. 90-luvulla vallitsi myös grunge. Suosittuja artisteja olivat Nirvana, Britney Spears ja NSYNC. House-musiikki sai maailmalla alkunsa, kun dj:t alkoivat miksata vanhoja hittejä. Soittotaidon merkitys musiikkiuran kannalta pieneni teknisen kehityksen myötä. Suomalaisia muusikoita inspiroi muun muassa punk-musiikki. Esimerkiksi U2, Dingo, Michael Jackson ja Wham! villitsivät musiikin ystäviä tällä vuosikymmenellä. Mitä ihmiset nykyään kuuntelevat? Mistä on nykyajan hitit tehty? Internet ja sosiaalinen media ovat mullistaneet myös musiikkimaailmaa. Levyjä ostetaan yhä vähemmän, koska Spotifysta haluamaansa musiikkia. Kuka tahansa voi videoida lauluaan esimerkiksi You- suuren yleisön. Musiikista on myös tullut yhä kansainvälisempää. Esimerkiksi korealaisella musiikilla, kuten EXO, on hyvin suuri suosio myös Suomessa. Mei Hua Chen 9

Kolumni Haluamme elämään elämänhalua Ihminen on harvoin tyytyväinen elämäänsä. Stressi painaa tai koeviikko on jo näkyvissä. Aikaa ei ole koskaan tarpeeksi. Arkikin maistuu useaan kertaan pureskellulta purkalta, ja kaikilla muilla tuntuu olevan parempi ja hauskempi elämä. Ja vaikka löytyisikin poikkeusyksilö, joka olisi tyytyväinen elämäänsä, on hänen parempi olla siitä hiljaa. Eihän Suomessa, pessimismisananlaskujen luvatussa maassa, saa elämäänsä kehua julkisesti ääneen. Siitä saa vain itsekeskeisen, ylimielisen ja kultalusikka suussa syntyneen leiman otsaansa. Moni tietää, mitä haluaisi elämäänsä, rohkeus vain puuttuu ja teot jäävät marginaalisiksi. Ehkä siksi unelmiensa eteen tehtävää työtä arvostetaan nykyään niin paljon. Yksi rokkaa stadionin, toinen pyrkii juoksemaan maratonin neliraajahalvauksen jälkeen. Ai päässä, mutta ongelmaksi muodostuu oma mieli. Kengännauhojen sitominen ja ulko-oven aukaiseminen tuntuu yhtä ylipääsemättömältä toimelta kuin koeviikolle ajoissa valmistautuminen. Tiedetään kyllä mitä pitäisi tehdä, mutta se vaatisi mukavuusalueeltaan poistumista. Halutaan astua ulos kuoresta, joka on muodostunut ympärille koko lapsuusja nuoruusajan, mutta tuntuu turvallisemmalta jäädä omaan kuplaansa. Halutaan olla sosiaalisempia tai olla vain oma itsensä. Helpompaa on kuitenkin olla ulospäin sitä samaa tasapaksua metritavaraa, joka ei erotu joukosta. Toki ihminen saa olla rehellisesti tyytyväinen elämäänsä mukavuusalueellaan eikä se ole minkään sääntökoodiston rikkomista. Moni näkee tilanteensa lohduttomasti merkityksettömänä; ympärillä istuu onnistuneempia ihmisiä. Tulevaisuudelta toivotaan kaiken muuttumista sitten joskus, mutta takaraivossa ääni kuiskaa: Ei sinulla ole mitään lahjoja verrattuna muihin. Työttömän hitsarin koluta läpi lapsuudesta asti taso kerrallaan korjaten kaikki katumansa teot ja asiat. Muutoksien pitää kuitenkin tapahtua nyt, jos niitä elämäänsä haluaa. On sääli, että Onneksi jo omaa syyspakkasten kaavoihin jäädyttämää arkeaan voi muuttaa helpostikin. Tässä muutama yleispätevä neuvo, joita ei ole laatinut yksikään iltalehtilääkäri tai elämäntapadosentti. 1) Anna tai vain ota itsellesi aikaa. Pohdi, mene ulos kävelylle, rakenna lumiukko, koitus. Tee päätös ja pidä se. Näytä itsellesi, että maailma on sinua varten. 2) Älä anna itsellesi aikaa. Tee päätökset hetkessä äläkä ota sen jälkeen taka-askelia. Intuitio voi olla vaivattomin ratkaisusi pelastukseen. Jep, voit toki ajaa päin seinää, mutta sentään jotain tuli tehtyä. Se ei ole ehkä hyvä tai huono asia, mutta ainakin tosiasia. 10 3) Isot muutokset voivat olla radikaaleja tai tarpeettomia, mutta muutos se on saa Ruotsin voittoa Suomesta, syö myös kantapalat paahtoleipäpaketista, mitä vain! Muista, että elämä on kivaa jos niin haluaa. Eero Sankila

Testi Mikä jouluresepti sopii sinulle? 1. Mitä ajattelet joulusta? a) olen laskenut päiviä jo viime joulusta lähtien! c) 3/5. 2.Millaisista mauista pidät? a) perinteisistä c) uusista ja eksoottisista. 3. Millainen olet luonteeltasi? a) iloinen, pirtsakka ja auttavainen c) moderni, avarakatseinen ja ulospäinsuuntautunut 4. Harrastan a) himmeleiden askartelua 5. Mikä on elämän tarkoitus? a) joulurauha c) uusien elämysten hankkiminen. 6. Lempiaineeni a) äidinkieli ja historia c) ilmaisutaito. 7. Matkan suuntaisin a) Rovaniemelle Santa Parkiin 8. Millaista koostumusta suosit resepteissäsi? a) mitä rasvaisempi, sen parempi! c) kuohkeaa. 9. Lempivärini a) punainen ja vihreä c) syaaninsininen. 10. Minusta tulee isona a) joulupukin apulainen c) poro. commons.wikimedia org 11

Pelkkää säikyttelyä? Annabelle (2014), ohjaaja: John R. Leonetti Arvostelut Väärinymmärretty pahis (2014), ken riivaamaksi. John Form antaa raskaana kauniin nuken puhtaanvalkoisissa vaatteissa. Pian kuitenkin viattomalta näyttävä nukke alkaa aiheuttaa kummia, täysin selittämättömiä tapahtumia talossa. Käy ilmi, että demoni riivaa nuken kautta Mia-äitiä ja vauvaa. Perhe muuttaa toiseen taloon vain tajutakseen, ettei ongelma ollut talossa. - vuonna 2013 julkaistun Kirotun jatkotuot- - asetetaan korkeat tavoitteet, joihin elokuva yksinkertaiseksi. Se muodostuu pääasiallisesti vain elokuvan useista säikäytyskohdista, ja itseni kaipaamaa psykologista piinaavaa kauhua on vähän, tuskin ollenkaan. Monipuolisen kauhukokemuksen puuttees- kerran erinomaisesti äänitehosteillaan ja kuvakulmallaan hätkäyttämään katsojan penkistään. Myös näyttelijät tekevät hyvää työtä. nistunut elokuva, ja suosittelen sitä erityisesti säikyttelystä pitäville. Ruususen tarinan Pahattaren näkökulmasta. Elokuva juoni ei kuitenkaan ole suorassa yhteydessä Prinsessa Ruususen juoneen, vaan tapahtumat alkavat jo vuosia ennen Ruususen syntymää. Pahatar on aluksi vain nuori ja lempeä keiju Moorsin metsissä. Hän saa kuitenkin kokea ihmisten pahuuden ja kateuden, kun läheisen kuningaskunnan kuningas päättää hyökätä Pahattaren suojelemaan Moorsiin. Prinsessa Ruusunen tulee kuvioihin, kun Pahatar langettaa kuninkaan kauhuksi loitsun, joka on Prinsessa Ruusunen elokuvastakin tuttu prinsessan ikiaikainen uni. Pääosassa Pahattarena on lumoava Angelina Jolie, jonka vähäeleinen ja karismaattinen näytteleminen on upeaa katsottavaa. Muut roolisuoritukset eivät kuitenkaan yllä Jolie tasoisiksi, mikä jättääkin elokuvan visuaalisten efektien ja Jolien suorituksen harteille. Pahattaren huomiota herättävä ulkomuoto on vasta maistiainen elokuvan taitavista visuaalisista efekteistä. Vaikka elokuva on tehty lasten sadun pohjalta, se ei kuitenkaan etene yhtä ennalta arvattavasti. Teos kertoo henkilökuvan väärinymmärretystä Pahattaresta petettynä ja kostonhimoisena keijuna, joka kuitenkin ajan myötä kuva antaa tosirakkauden suudelmalle uuden, ovelamman muodon verrattuna Prinsessa Ruususen jopa hieman kliseiseen versioon. Johanna Jukkola Vera Pohjanen 12

Romantiikkaa valkokankaalla Tuulen viemää (1939), ohjaaja: Viktor Fleming Maailman tunnetuimpien klassikoiden joukkoon kuuluva, vuonna 1939 ilmestynyt elokuva Tuulen viemää kertoo nuoren Scarlett-nimisen naisen tarinan, johon liittyy epätoivoista rakkautta, monimutkaisia ihmissuhdekuvioita ja kiivasta taistelua oman maan puolesta. Elokuva sijoittuu 1800-luvun lopun Amerikan etelävaltioihin ja perustuu samannimiseen romaaniin, joka on Margaret Mitchellin käsialaa. Mielestäni elokuva on melko siirappinen ja ällöromanttinen erilaisten rakkauskuvioiden ja ihmissuhdesotkujen vuoksi. Toisaalta ylilyönnit ja odottamattomat juonenkäänteet myös viihdyttävät katsojaa eivätkä kahdeksan Oscar-palkintoakaan voi täysin väärässä olla. Näyttelijöiden valinnoissa on mielestäni myös onnistuttu loistavasti. Nelituntisesta kestostaan huolimatta tapahtumat etenevät sulavasti, ja elokuvaan mahtuu niin romantiikkaa, jännitystä kuin suruakin. Muista rakkauselokuvista poiketen tämän elokuvan loppu ei ole kaikkein onnellisimmasta päästä, ja loppuratkaisu jää täysin katsojan mielikuvituksen varaan. Suosittelen elokuvaa kaikille, jotka pitävät romanttisista ja viihdyttävistä elokuvista. Pauliina Halonen 16-vuotias Scarlett O Hara elää vanhempiensa ja kahden siskonsa kanssa Tara-nimisen etelävaltion plantaasilla, missä on totuttu näkemään paljon kurjuutta. Scarlettin elämä on kuitenkin yltäkylläistä, eikä hän tunnu välittävän muista kuin itsestään. Hyvin temperamenttinen ja itsepäinen Scarlett on rakas- häntä koskaan saada, sillä hän on lupautunut kauniille ja hyväsydämiselle Melanielle, jota Scarlett vihaa yli kaiken. Scarlett myöntää Ashleylle rakastavansa tätä palavasti, mutta Ashleyn vastarakkaudesta huolimatta ei kihlausta Melanien kanssa kuitenkaan pureta. Viehättävänä naisena Scarlettilla on paljon ottajia, ja niinpä hän nai Melanien veljen kostaakseen Ashleylle. Liitto kuitenkin päättyy lyhyeen, sillä mies kaatuu pian sodan alettua. Scarlettin avioliittokokeilut eivät jää ainoastaan yhteen mieheen. Tavoitellakseen omaa etuaan hän nai useampia miehiä päätavoitteenaan raha ja valta. Sodan jatkuessa ja Scarlettin kotiseutujen ollessa uhattuna hän alkaa pikkuhiljaa unohtaa oman etunsa. Pelastaakseen Taran maan hän tekee melkein mitä vain. Kuvioihin astuu myös tumma, sa- mänsä nuoreen kaunottareen. Aluksi Scarlett vähät välittää komistuksesta ja käyttäytyy häntä kohtaan erittäin töykeästi, mutta lopulta hän kuitenkin rakastuu Rhettiin. Silloin on kuitenkin jo liian myöhäistä, sillä Scarlettin epäystävällisen ja itsekkään luonteen paljastuttua Rhettin rakkaus on sammunut kokonaan. Maailma ei ole toiveidentoteuttamistehdas John Green: Tähtin kirjoitettu virhe (The Fault In Our Stars, 2012) Amerikkalaisen John Greenin kirjoittama Tähtiin kirjoitettu virhe on saavuttanut räjähdysmäisen suosion ympäri maailmaa. Onko se vakavasti otettava teos vai jälleen uutta teinihömppää? Ehkä se on hieman molempia. Kirjassa 16-vuotias Hazel sairastaa keuhkosyöpää ja tapaa vertaistukiryhmässä 17-vuo- rakkaustarina kahdesta nuoresta, jotka ansaitsisivat paljon enemmän aikaa kuin he lopulta saavat. - kaudesta. Tämä kirja ei kuitenkaan ole vain ruikutusta syövästä. Sairautta ja kurjuutta kyllä kuvaillaan avoimesti, mutta se ei yllä pääaiheeksi. Kirja sai minut sekä nauramaan että itkemään. Tämä on yksi niistä kirjoista, jonka voi lukea useammankin kerran. Itse olen lukenut sen jo kolme kertaa. Viime kesänä ilmestyi kirjan pohjalta tehty samanniminen elokuva, joka on myös katsomisen arvoinen. Laura Hannonmaa 13

Unelmista totta Unelmat ovat päämääriä, joiden eteen tehdään töitä. Ne ovat ajatuksiamme tulevasta, ja ne potkivat eteenpäin silloin, kun on luovuttamaisillaan. Me kaikki tarvitsemme unelmia päästäksemme eteenpäin elämässä. Unelmat voivat olla isoja tai pieniä. Jotkut unelmoivat ulkomaille muutosta tai unelmatyöpaikan löytämisestä. Osa on tyytyväinen siihen, mitä nyt on, ja toivookin, että kaikki nimenomaan pysyisi ennallaan. Unelmalistalla voi kuitenkin loppujen lopuksi olla niitä samoja asioita: terveenä pysyminen, perheen perustaminen ja onnellisuus. Monelle ongelmaksi muodostuu ajatuksen tasolle jääminen. Joskus pitäisi herätä unelmistaan ja tehdä asialle jotakin konkreettista. Totuus on, että triplapiruetissa ei onnistu vain katselemalla, kun joku toinen onnistuu siinä. Epäonnistumisen pelko jyskyttää kuitenkin helposti takaraivossa: Uskallanko edes yrittää? Silti jälkeenpäin kaduttaa enemmän se, ettei edes yrittänyt. Ahdistelin lähipiiriäni kyselemällä heidän unelmistaan. Tuloksena oli yhtä monta erilaista unelmaa, kuin oli vastaajia. Huomasin, että unelmat saattavat maallistua iän myötä. Vertaillessani 10-vuotiaan siskoni ja 71-vuotiaan mummoni unelmia vaikuttaa siskoni unelma suklaatalosta mielettömältä. Toisaalta siskoani voisi kehua rohkeudesta. Ei unelmia eikä unelmointia saa pelätä, sillä juuri mahdottoman tekeminen mahdolliseksi pyörittää tätä maailmaa. Monet henkilöt ovat osoittaneet, että mahdottomuus on selätettävissä. tille. Nykyään onnea lähdetään ehkä etsimään liian kaukaa ja liian suurista asioista. Unelmaansa voi elää, vaikka ei olisi käynyt ulkomailla tai perustanut perhettä. Pienet asiat ovat yleensä niitä, jotka ovat lopulta tärkeitä. Yksi hymy, viesti tai pienikin onnistuminen voi olla käännekohta ja alku jollekin suuremmalle. Eteenpäin pääsemisen salaisuus on yksinkertainen. Jostain pitää aloittaa. Jotain pitää tehdä. Aloita tänään. Unohda ne, jotka eivät usko sinuun. Silloin voit hymyillä heille vielä kauniimmin kymmenen vuoden pääs- Lopeta täydellisen hetken odottelu tee tästä hetkestä täydellinen. Unohda pelkosi, jotka pidättelevät sinua. Jos epäonnistut, yritä uudestaan. Päätä, että jokin päi- Mene, äläkä anna minkään pidätellä sinua. The future belongs to those who believe in the beauty of their dreams. Eleanor Roosevelt Laura Hannonmaa Mitäköhän unelmistani minulla olisi ollut mahdollisuus toteuttaa, jos olisin elänyt 1920-luvulla? Naisena olisi ollut hyvin hankalaa opiskella. Minun olisi luultavasti pitänyt vain jäädä kotiin hoitamaan kotia ja lapsia. Myöskään matkustelu ei olisi ollut niin helppoa. Matkani Italiaan ja Thaimaahan olisivat jääneet tekemättä. Itse unelmoin siitä, että pääsen auttamaan muita ihmisiä esimerkiksi lääkärin ammatissa. Kuitenkin lopulta haluan eniten olla onnellinen ja kokea, että olen tehnyt jotakin oikein tässä elämässä. Nykyään ihmiset haluavat nähdä ja kokea enemmän. Yhä useamman haaveena on hy- 14

Gallup Tylliläinen kysyi: 1. Mikä oli lapsuuden haaveammattisi? 2. Sanotaan, että ennen kaikki oli paremmin. Mitä kaipaat menneisyydestä? Emma Heikkilä, 12E 1.Minulla ei ole koskaan selkeää haaveammattia paitsi ehkä jalkapalloilija. Kalle Lehtiö, 14D 1. Joku ammattiurheilija, esimerkiksi hiihtäjä. 2. Vanhoja TV-sarjoja. Mikko Komulainen, historian ja yhteiskuntaopin lehtori 1. Opettaja, mutta halu historian opettajaksi varmistui vasta lukiossa. 2. En kaipaa yhtään mitään. Mitä enemmän historiaa lukee, sitä enemmän vahvistuu se käsitys, että ennen kaikki oli surkeampaa. Sakari Palokangas, 14D 1. Ei ollut erityistä haaveammattia Anni Keto, ALU14 1. Lastentarhanopettaja 2. Kaipaan aikaa, jolloin ei tarvinnut olla koko ajan koulussa, erityisesti sitä vapauden tunnetta. 2. Ennen oli paremmin, kun ei ollut puhelimia ja mentiin kylään kavereille. Nyt kaikki vain istuvat käytävillä ja räpläävät puhelimiaan. 15

Only 90 Joitakin asioita vain 90-luvulla syntyneet tietävät. Välitunneilla vaihdeltiin Pokemon-kortteja ja tarroja, pyydettiin opettajalta lupaa päästä vessaan (hoitamaan kuolemaisillaan olevaa Tamagotchia) ja lauantaiaamuisin herättiin viimeistään kymmeneltä katsomaan päivän piirretyt. Kokosimme tähän osan näistä lapsuuden hetkistä kuviksi. Varautukaa nostalgiavyöryyn! 16

s Kids Laura Hannonmaa ja Johanna Jukkola 17

Kuvaamisen arvoista? 18 Mitä puhelimesi viimeisin kuva esittää? Onko se maisemakuva? Kuva jostain viimeksi syömästäsi ruoasta? Yhteiskuva kaverisi kanssa? Vai kenties? Älypuhelinten kipäivän tilanteista ja asioista sen enempää miettimättä. Lausahdus Pic or it didn t happen! kuvastaa nykyihmisen pakonomaista tarvetta kuvata lähes jokainen liikkeensä. Vasta sitten, kun puhelin huutaa tallennustilanolevan vähissä, pakotamme itsemme käymään läpi viime kuukaudet kuvien muodossa.saatamme poistaa lähes 400 turhanpäiväistä kuvaa tulevien otosten tieltä. Joskus mielessämme voi käydä ajatus kuvien tallentamisesta tietokoneelle tai jopa niiden teettämisestä, mutta tällöin ajattelemme: Teetän niitä sitten ensi viikonloppuna, kun on aikaa. Joskus käy niinkin onnettomasti, että puhelin sanoo yllättäen sopimuksen irti ja kaikki 3000 kuvaa katoavat siinä samassa. Voi tietenkin olla, että älypuhelin on varmuuskopioinut kuvat ja tiedostot johonkin puhelimen sovellukseen, jolloin kuvat ovat siellä tallella. Tällöin kiihtynyt sykkeemme tasaantuu ja kiitämme hiljaa mielessämme teknologian ihmeellistä maailmaa. Ennen digikameroita kuvattava kohde pyrittiin asettelemaan mahdollisimman tarkasti useammilla otoksilla. Mikäli jollain henkilöllä sattui olemaan kuvassa silmät kiinni, ne sitten olivat kiinni. Nykyään otettaessa kuvia porukalla kamera täyttyy kymmenistä kuvista, joista valitaan se paras. Tai ei valita yhtäkään, koska lähes aina löytyy se joku, joka toteaa: Hyi, näytän ihan hirveältä näissä kaikissa! Koulukuvat ovat pitkään olleet vanhanaikaisen kuvauskulttuurin fossiili, sillä luokkakuvia ei oteta kuin neljä tai maksimissaan viisi. Valokuvaaja katsoo suurin piirtein, onko suurimmalla osalla silmät auki, ja sitten vain toivotaan parasta. Yksityiskuvissa paineet ovat valtavat: Hammashymy vai ei? Hymyilenkö ollenkaan? Onkohan hiukset hyvin? Nykyteknologian ansiosta koulukuvien lopputulos ei kuitenkaan ole enää mikään yllätys, sillä asiakas pystyy valikoimaan nettikaupasta onnistuneimman ilmeensä.nykyään kuvaaminen ja kuvien jakaminen onnistuu vaivattomasti. Instagram, Twitter, Facebook sekä muut kuvapalvelut on luotu lähes kokonaan kuvien jakamista varten. Julkaisemisen haittapuolena on kuitenkin kuvien luvaton kopiointi. Sama kuva löytyy useammasta eri osoitteesta ilman tietoa kuvan alkuperästä, saati sen ottajasta. Tällaisen kopioimisen vuoksi on todella tärkeää harkita tarkasti, ennen kuin julkaisee mitään internetiin. Toisaalta juuri nämä kuvapalvelut kasvattavat suosiotaan, sillä ne antavat jokaiselle meistä mahdollisuuden toteuttaa visuaalista puolta itsessämme. Näiden kuvapalveluiden avulla jokainen meistä pystyy ilmaisemaan itseään ja julkaisemaan otoksiaan suurelle yleisölle helposti, muutamalla napin painalluksella. Valokuvaamisen helppous ja välineiden ke- ja muut kuvauskulttuurin ilmiöt. Julkaisemiensa kuvien avulla ihmiset tuovat itseään esille, ja jotkut jopa pönkittävät itsetuntoaan jakamalla internetiin kuvia esimerkiksi vaikka niistä treenatuista pakaroistaan. Eihän tämä tietenkään ole kiellettyä, mutta kyllästymisen merkkejä on havaittavissa. Uusin valokuvausvillitys on, joka on kuitenkin Suomessa vielä suhteellisen on teleskooppivarsi ja pidike puhelimelle voi hakea itsestään parhaimman kuvakul- kaukosäätimellä tai painamalla kepin varressa olevaa nappia. Instagramin, eli kuvan muokkaamiseen käytettävät efektit, auttavat käyttäjää hiomaan kuvastaan minen vaatii lukijalta tiedon arviointikykyä, vaatii Instagramin kuvien katseleminenkin kriittistä silmää. Jonkun elämä voi näyttää lähes täydelliseltä hänen Instagram-kuviensa perusteella, mutta tällöin tulee muistaa, että kuvat ovat vain pintaraapaisu todellisuudesta.matkustellessa otetaan kuvia maisemista ja nähtävyyksistä, sillä reissua on mukava muistella myöhemmin kuvia katsellen. Nykyihmiselle ominaista on suorittaminen ja tehokkuuteen pyrkiminen, mikä näkyy myös lomakuvia otettaessa. Louvren taidemuseossa käydessä on aivan pakko saada kuva kuuluisasta Mona Lisasta sekä tuhansista muista upeista taideteoksista. Nähtävyyksillä kuljetaan nenä kiinni kamerassa ja mietitään, mistä kuvakulmasta saisi mahdollisimman hienon kuvan. Tavoitteena on käydä mahdollisimman monella nähtävyydellä, suoriutua lomasta kiitettävän arvoisesti ja saada kameran muistikortti täyteen lomakuvia, joita sitten

julkaistaan sukulaisten ja ystävien nähtäväksi kuvatekstillä: Nyt on rentoutunut olo! Ihmiset eivät pysähdy nauttimaan näköaloista, maalauksista tai kaupunkien tunnelmasta, vaan he keskittyvät muistojen ikuistamiseen niiden luomisen sijasta. Valokuvauskulttuurimme muutokset ja uudet ilmiöt eivät tietenkään ole pelkästään negatiivisia. Maailma muuttuu ja asioissa mennään eteenpäin, eikä pidä jäädä paikoilleen liian pitkäksi aikaa. Nykymaailmassa kaikelle etsitään järkevää selitystä tai syytä. Valokuvaaminen on kuitenkin vain keino ilmaista itseään, eikä ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa tapaa tehdä sitä. Joten Vera Pohjanen Peliarvostelu The Crooked Man, kehittänyt: Uri & Vgperson Kauhua ja raivoa tänyt, äiti on sairaalassa aivokasvaimen vuoksi ja hän ei voi sietää työtään. Hän muuttaa ystävänsä avustuksella uuteen asuntoon. Asunnossa tapahtuu kuitenkin kummia: kuuluu non entisen omistajan jättäneen henkilökohtaisia tavaroitaan asuntoon, joten hän päättää lähteä etsimään tätä. Samaan aikaan häntä vainoaa vaarallinen olento. The Crooked Man on kauhu-seikkailu-indie-rpg, joka on saanut inspiraatiota vanhasta lastenlorusta. Pelin alku on hieman tylsä, mutta se antaa aikaa ymmärtää, miten peliä pelataan, ja valottaa pelin juonta. Pian alun jälkeen alkaa tapahtua. Pelissä on osattava ratkoa ongelmia esimerkiksi yhdistämällä avain oikeaan paikkaan tai ratkomalla jokin koodi. Siinä on myös taistelukohtauksia. Pelin kauhukohtaukset olivat mielestäni hirvittäviä, sillä ne säikäyttivät minut melkein kuoliaaksi ja olin vähällä luovuttaa pelaamisen useaan otteeseen. Pelin juoni kuitenkin sai minut pelaamaan pelin loppuun, sillä se oli kiehtova ja syvällinen. Juonessa oli yllättäviä käänteitä, jotka saivat imaistua minut peliin. Pelin juoni on realisti- ei haitannut, sillä jos ne olisivat olleet tarkkoja ja yksityiskohtaisia, olisin varmaankin jättänyt pelin pelaamatta. Pelissä on viisi loppua, joista vain yksi on onnellinen. Peli oli kokonaisuudessaan loistava. Siinä oli kaikkea tasapuolisesti: kauhua, seikkailua, ongelmien ratkomista ja syvällistä sanomaa. Pelissä oli kuitenkin pari hiustenhalkomiskohtaa, esimerkiksi taistelukohtaukset, ja ne olivat minulle liian vaativia. Jäin kerran jumiin kahdeksi tunniksi. Muuten peli oli suhteellisen helppo. Minusta oli mukavaa, kun pelissä oli mahdollisuus tehdä omia valintoja, jotka vaikuttivat loppuun. Peli sopii mainiosti kauhun ystäville ja muillekin, jotka haluavat pelata pelin, jossa on hyvä juoni ja sanoma. Mei Hua Chen 19

Yleisönosasto Missä on kouluterveydenhoito? Tyllillä on käsittämättömän huonot terveydenhoidon palvelut. Terveydenhoitaja on koululla paikalla vain muutamana päivänä viikossa, ja meitä on täällä monta sataa. Mitä teen, jos saan kohtauksen tai minun on päästävä juttelemaan? Tyllille tarvitaan ehdottomasti lisää väkeä kouluterveydenhuoltoon. Siitä olisi paljon apua oppilaitoksessamme. Minä tahdon turvallisen koulun. Terveydenhoitoa tavoitteleva Ruokailuvuorot kunniaan Koulumme ruokailun mukavuuden parantaminen ei ole onnistunut. Maitoautomaattien paikka on todella huono, sillä ne ovat ruokaa jonottavien ja poisviejien tiellä. Ruokala on myös aivan liian pieni, vaikka hyvinhän sinne toki mahtuisi, jos kaikki menisivät omalla vuorollaan syömään. Näin ei kuitenkaan ole. Ruokailuvuorojen noudattamista on mahdotonta vahtia, joten mitä voisimme asialle tehdä? Mielestäni kaikki voisivat miettiä omaa toimintaansa ja pitää kiinni omasta vuorostaan. Nälkäinen Hei sinä siellä! Jos näet yksinäisen oppilaan, joka näyttää olevan allapäin, mene juttelemaan! Jos et uskalla mennä juttusille, hymyile vaikka tai katso ystävällisesti. Se voi pelastaa monen yksinäisen päivän. Hymyä päivään Arvostakaa opettajien työtä Tietyt oppilaat voisivat lopettaa opettajan sijasta opettamisen tunneilla. Kysymyksiin vastaaminen sekä mielipiteen ilmaiseminen ja sen perustelu ovat asia erikseen, mutta antakaa opettajan hoitaa työnsä opettajana. Hermot menee Katuvalot päälle ja turva ihmisille Tornion kaupunki ilmeisesti säästää sammuttamalla katuvalot pimeän tultua, mikä on aivan järjetöntä. Onneksi edes moottoriteillä ja suurimmilla valtateillä on lamput valaisemassa. Hämärän aikaan valot ovat ehkä hetken päällä, mutta täyspimeällä eivät ollenkaan. Tämä on naurettavaa. On sama kuin valaisimet eivät olisi päällä ollenkaan! Nyt kun ei ole lunta, ei näe omaa nenäänsä pidemmälle. Säästettäisiin talvella, kun lumen ansiosta silloin edes näkee jotain. Kaupungin päättäjät voisivat aukaista silmänsä, sillä ihmiset eivät muista aina käyttää heijastimia tai heijastinliivejä. Valoa kansalle 20

kirjoitukset Välipalaa oppilaille, kiitos! Monilla oppilailla on viikossa paljon pitkiä päiviä, ja luulenpa, että monilla maha kurnii viimeisillä tunneilla. Joten olisi hyvä, jos oppilailla olisi mahdollisuus tarkoitan ilmainen mahdollisuus saada jotain suuhun iltapäivisin. Esimerkiksi hedelmä, jonka saisi hakea ruokalasta, auttaisi paljon. Se auttaisi jaksamaan ja keskittymään paremmin myös viimeisillä tunneilla. Joten eikö olisi hyvä, jos olisi tarjolla myös pientä välipalaa? Nälkäinen Syyslomat pidemmiksi Eikö syysloma voisi olla viikon pituinen niin kuin monissa muissakin kouluissa? Kahden päivän loma on melkeinpä hyödytön, koska sen aikana ei kerkeä tehdä juuri mitään. Koulu voisi alkaa syksyllä pari päivää aikaisemmin, sillä kesälomaa on kuitenkin reilut kaksi kuukautta. Itse en syyslomalla pääsyt isäni luokse, koska junamatka kestää noin seitsemän tuntia. Onneksi loman perään oli kuitenkin viikonloppu. Viikon pituisen loman aikana kerkeäisi viettämään aikaa jossain muuallakin kuin lähipaikkakunnilla. Rölli Tuolit vaihtoon! Pulpettien tuolit eivät varmaan kovin monen mielestä ole oikein mukavat. Epämukavuuden tuottavat tässä tapauksessa tuolin kova pinta ja epämukava asento. Tuolit saisivat olla pehmustettuja ja liikkeeseen mukautuvia. Näin oppitunnit olisivat oppilaillekin nautinnollisia, kun ei tarvitsisi kärsiä puutuneesta takamuksesta jokaisen tunnin jälkeen. Mukavuudenhaluinen Tumppisuut kuriin! On ärsyttävää kohdata tupakoitsijoita katoksessa ulko-oven edessä vetämässä sätkää huulet pyöreänä mellevä ilme kasvoilla. Pistävä haju ja sankka savu leijailevat suoraan kohti niitä opiskelijoita, joille tupakan savu ei ole niin tuttu juttu. Ja taas pääkipu valtaa päivän ja häiritsee opiskelua. Ystävistä tulee pahan olon sijaiskärsijöitä, ja koulupäivän ohella ystävyyssuhteetkin menevät mönkään. Nyt sätkäjätkät ja tupakkatytöt valoja tauluun ja pois katoksen alta polttelemasta! Savuun kyllästynyt Koeviikko Koeviikko on raskaan kurssin jälkeinen paljastus, opitko mitään. Mielestäni se on todella hyvä. Yläasteella ollessa kokeita oli ripotellen pitkän jakson ajan ja joutui koko ajan opiskelemaan johonkin kokeeseen. Koeviikolla voi keskittyä vain kokeiden lukuun eikä tarvitse miettiä läksyjä. Myös koeviikon pituus on juuri sopiva. Pieni stressi uhkaa aina koeviikolla, mutta siitä saa vain enemmän puhtia. Uusi lukiolainen 21

Matka Roomaan - ik myös meidän tiemme. Tornion seurakunnan nuorten matkakerho sai alkunsa pari vuotta sitten. Suurin osa matkakerholaisista oli ollut seurakunnan isoistoiminnassa mukana, mutta mukana oli myös sellaisia, jotka lähtivät mukaan kavereidensa kautta. Matkakohdetta valittaessa vaihtoehtoina olivat Rooman lisäksi muun muassa Saksa, Afrikka ja Israel, mutta lopulta ikuinen kaupunki vei voiton. Ajankohdaksi valitsimme syyslomaviikon, jotta emme jäisi koulussa paljoa jälkeen. Kun matkakohde oli valittu, aloimme miettiä, miten saisimme kaikki tarvittavat rahat kerättyä. Matkan hinta yhdelle henkilölle oli noin 1000 euroa, josta seurakunta avusti 200 euroa. Aluksi hirvitti, miten ihmeessä sellaisen summan saisi kasaan, mutta lukuisten ikkunanpesujen, wc-paperimyyntien sekä kirkkojen pihojen lakaisujen jälkeen rahat olikin jo kerätty. Matkaa arvosti paljon enemmän, kun tiesi, että rahat oli ansaittu itse kovalla työllä. Roomassa päivät kuluivat nopeasti. Joka paikassa oli paljon nähtävää. Kävimme yleensä aamupäivästä jollain nähtävyydellä, kuten Colosseumilla, Pantheonilla tai Forum Romanumilla, jonka jälkeen oli vapaa-aikaa. Porukka jakaantui yleensä pienempiin ryhmiin, jotka lähtivät omiin suuntiinsa: osa shoppailemaan, osa katsomaan lisää nähtävyyksiä ja osa hotellille hengähtämään. Koska reissu oli seurakunnan järjestämä, kävimme myös uskonnollisissa kohteissa, joista yksi laisluostari. Oppaanamme meillä oli suomalainen nunna, sisar Marja-Liisa, joka kertoi meille Py- sekä luostarin toiminnasta. Kävimme myös Vatikaanissa. Valitettavasti emme nähneet paavia, mutta Pietarin kirkon ja Sikstuksen kappelin loisteen näkemisen jälkeen se ei oikeastaan edes haitannut. Kun kerran Italiassa oltiin, niin pizzaa oli pakko päästä syömään. Ensimmäisen illan Margherita-pizza jäi hyvin 22 XXII

uiseen kaupunkiin mieleen. Pizzassa oli pohjan lisäksi juustoa ja tomaattikastiketta. Olimme todellakin siellä, mistä pizza on saanut alkunsa. Italialainen jäätelö ihastutti aitoudellaan, ja sitä tulikin nautittua +26 asteen lämmössä useamman kerran. Kokonaisuudessaan matka oli erittäin onnistunut. Yhdessä koettu reissu ja koko kaksivuotinen projekti yhdisti porukkaa. Kaupunkina Rooma on upea niin ulkonäöltään kuin tunnelmaltaankin. Jos haluat lukea Rooman matkastamme enemmän, http:// matkakerhoroomassa.wordpress. com/. Lähtisimmekö uudestaan? -Mie lähtisin ainakin! (Laura) -Lähtisin, on vielä niin paljon asioita näkemättä! (Mei Hua) -Todellakin. Rooma on hieno historiallinen kaupunki, jolla on jokaiselle tarjottavaa! (Vera) Laura Hannonmaa, Mei Hua Chen ja Vera Pohjanen XXIII 23

Kysy mitä vain! Can you twist my niples and call me Jimmy? -Of corse! Onko yksi aina parempi kuin kaksi? -Mielestämme kaksi pizzaa on parempi kuin yksi. Kumpi voittaa: Seppo vai fysiikka? -Seppo on fysiikan ilmentymä. Seppo liikkuu käytävillä valonnopeudella, joten Seppo. Miksi ruokajono on niin pitkä? 1. Hyväksy erilaisuus. Kaikki eivät voi olla alle 180 cm. 2. Ensimmäisen kohdan nasevan vastauksen olisi voinut välttää kysymällä, miksi ruokajono on lineaarisesti pitkä. 3. Myös koulumme ensimmäisen vuoden opiskelijat haluavat täyttää oman ravitsemustarpeensa käyttämällä koulumme ravitsemuspalveluita. Ratkaise yhtälö x^x^x...= 2 kun tiedetään, että yhtälöllä on ratkaisu? (Lähde MAA13 t. 448.) -Tässä tehtävässä tuli vastaan pari muuttujaa. Mikä meni vikaan? -Argh. No lol. Voi pahus. Paska boxi, mikään ei mee sisään. -Itse asiassa toimituksemme on vastaanottanut satoja kysymyksiä sekä runsaasti fanipostia. Mistä voi ostaa henkisen valmiustilan esseen kirjoittamiselle? -Musta pörssi toimii lukion pommisuojassa. How you doin? - Miksi ihmeessä koulussamme potut joudutaan syömään kylminä? johtanut ruuan laadun dramaattiseen laskuun. Onko 7,50 liian paljon kebabpizzasta? -Laajan kenttätutkimuksen mukaan ei. Kuka parkkeerasi 28.10. punaisen autonsa nurmikolle? -Tylliläisen parkkeeraustoimikunta analysoi pysäköijän ajokortin saaneeksi Mistä löytää kuukupööpöttimen? -www.ylilauta.org/satunnainen Mitä Teijo syö kotona? -Taistelevia metsoja. Paljonko Aki nostaa penkistä? -Neljä pakollista sarjaa 75 pakollisella toistolla. Kuinka löydän vapauden? -Lue viime kevään Tylliläinen. Kehtaako löysätä, jos viereisessä loossissa on joku? -Älä ole noin jäykkis. 24

Vuoden ilmiöitä ALS Ice Bucket -haaste Kun Pete Fratesilla ja hänen ystävällään Pat Quinnilla todettiin ALS, he alkoivat miettiä keinoja, millä he saisivat lisättyä tietoisuutta sairaudesta ja kerättyä rahaa hyväntekeväisyyteen auttaakseen ALS-tautia sairastavia ihmisiä ja edistääkseen ALS-tutkimusta. Silloin he keksivät maailmanlaajuisen ALS-kampan- si on sairaus, joka lamaannuttaa sekä ylä- että alavartalon liikehermoja. Sairaus vie edetessään ihmiseltä toimintakyvyn, ja sairastuneelle annetaan elinaikaa 3-5 vuotta diagnoosin saamisesta. ta aiemmasta haasteesta nimeltä Cold kerättiin rahaa muun muassa syöpään sairastuneelle lapselle Salemissa India- on kaataa ämpärillinen jääkylmää vettä päälleen, kuvata siitä yhtäjaksoinen video ja ladata se johonkin sosiaaliseen - voi haastaa kaverinsa tekemään saman. Minimihaastettujen määrä on 3 henkilöä. Haastetun täytyy kaataa vedet niskaansa 24 tunnin kuluessa haasteen saamisesta. Mikäli haastetta ei tehdä tuon ajan sisällä, joutuu haastettu lahjoittamaan rahaa hyväntekeväisyyteen. Myös haastaja voi lahjoittaa pienemmän summan. Haaste sai suuren suosion Internetissä, ja se levisikin eri sosiaalisissa medioissa ku- löytyy yli 2 miljoonaa Ice ja sitä jopa kutsuttiin kesän 2014 Harlem Shakeksi. Haasteen tekivät muun muassa jalkapallotähti Cristiano Ronaldo ja paikallinen jääkiekkolupaus Jesse Puljujärvi. Myös rahankeruukampanja onnistui erinomaisesti, sillä sen avulla saatiin kerättyä yli 110 miljoonaa dollaria ALS-työhön. Haaste on saanut myös kritiikkiä. Sen sanotaan keskittyvän vain hauskanpitoon eikä toisten ihmisten auttamiseen, ja kerättyjen varojen käyttötarkoituksia on myös epäilty. #Kutsumua #Kutsumua-kampanja sai alkunsa, kun tamperelainen lukiolaispoika Juho Räty puuttui ala-asteikäisten poikien väliseen kertoi myöhemmin tilanteesta Ilta- Sanomille, joka julkaisi nettisivuillaan ja lehdessään Rädyn haastattelun. Räty sai runsaasti julkisuutta tapauksesta, ja hänet noteerattiin myös sosiaalisessa mediassa. Jopa tasavallan presidentti Sauli Niinistö kehui Rätyä erinomaisesta kansalaisaktiivisuudesta omilla Twitter-sivuillaan. Suomen lukiolaisten liitto, SLL, halusi nostaa koulukiusaamisasian tapetille, ja ajatus kuvakampanjasta tuli lukiolaisilta. Kampanjassa kirjoitetaan paperille haukkumanimiä, joilla itseä on kutsuttu. Haukkumanimet viivataan yli ja paperille kirjoitetaan nimiä, joilla itseään haluaisi kutsuttavan. Vielä lopuksi paperin keskelle tussataan #kutsumua. Tämän jälkeen otetaan itsestä kiin tai Twitteriin häshtägillä kutsumua. Kampanja oli Suomen mittapuulla erittäin suosittu. Instagramista löytyy yli 24 tuhatta kuvaa kutsumua-häshtägillä. Iisak Lassheikki Tsekkaa Tylliläisen Ice Bucket Challenge skannaamalla oheinen QR-koodi! 25

Haastattelut Eija Lassila Menneitä kouluaikoja muistellen Lukiomme entinen äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Eija Lassila muistelee yli kolmekymmenvuotista (vuodesta 1981 lähtien) opettajanuraansa iloisin, mutta myös hieman haikein mielin. Hän on kokenut työnsä lukiolaisten opettajana todella tärkeäksi ja mielekkääksi. Oppilaat ovat aina olleet Eijalle rakkaita, ja heistä luopuminen sai kyyneleet hänen silmiinsä. Nuoret eivät minusta ole muuttuneet yli kolmekymmenvuotisen urani aikana: aivan yhtä ihania ovat kaikki olleet. Jos mahdollista, nykynuoret ovat vielä kohteliaampia kuin muutama vuosikymmen sitten. Tuoreena Putaan lukion ylioppilaana vuonna 1973 kiinnostivat Eijaa eniten kirjallisuus, kuvataide ja historia. Kirjallisuus kuitenkin voitti, ja seuraavana vuonna hän pääsikin opiskelemaan kotimaista kirjallisuutta Oulun yliopistoon tähtäimessään äidinkielenopettajan ammatti. Eija kertoo kouluttautuneensa aina mieluusti uusiin tehtäviin tilaisuuden tullen. Hän on äidinkielenopettajan työnsä ohessa kouluttautunut jo 80-luvulla opinto-ohjaajaksi ja toiminut tehtävässä yhdeksän vuotta sekä myöhemmin opiskellut ja opettanut pitkään myös elämänkatsomustietoa ja draamaa. Monipuolisuus on hänestä ollut hänen työuransa paras puoli. Tekniikan kehitys on näkynyt Eijan uralla melko vahvasti. Eniten lienee vaikuttanut videotallenteiden käyttö 80-luvulla, sillä liikkuva kuva toi paljon uusia mahdollisuuksia äidinkielen ja kirjallisuuden opetukseen. Eija on kuitenkin ehdottomasti kontaktiopetuksen kannalla, sillä teknologialla on myös varjopuolensa: pahimmassa tapauksessa se saattaa viedä tilaa välittömään vuorovaikutustilanteeseen perustavalta opetukselta. Nuori ihminen tarvitsee aitoa vuorovaikutustilannetta oppiakseen ilmaisemaan itseään, kasvaakseen ja kehittääkseen identiteettiään. Eija kertoo myös opettajan työn muuttuneen yhä vaativammaksi aikojen saatossa. Esimerkiksi äidinkielen ylioppilaskokeeseen tulleiden uudistusten, kuten aineistopohjaisen esseen ja tekstitaidon kokeen, myötä opiskelijoiden lisäksi myös opettajat on laitettu tiukille. On uudistuksista Eijan mielestä ollut myös hyö- huomattavasti monipuolisempia kuin 80-luvulla kirjoittaneet. Luokattomuuden myötä ryhmät vaihtelevat jatkuvasti eikä oppilaiden ja opettajien pia puolin ja toisin. välinen vuorovaikutussuhde ole samanlainen kuin esimerkiksi 20 vuotta sitten. Aiemmin opiskelijaa saattoi ohjata pitkäjänteisemmin, ja oli tosi mukavaa oikeasti tutustua nuoriin ihmisiin, joita opetti koko lukioajan. Oppitunneilla oli siksi minusta kodikkaampi tunnelma, kun oltiin tutum- Eija painottaa opiskelun tärkeyttä elämässä. Lukiolaiselle, joka on elämänuraansa valitsemassa, hän haluaa sanoa, että omasta tulevaisuudesta päättäminen ei ole aina helppoa, mutta kun opiskelijalla on useita vaihtoehtoja ja tarpeeksi uskoa itseensä, on helpompi löytää se itselle sopiva tie. Pauliina Halonen 26

Maire Pelttari Koulutus - portti hyvään tulevaisuuteen Koulumme entinen rehtori ja äidinkielenopettaja Maire Pelttari sanoo opettajan ammatin olleen hänen unelmansa jo pienestä asti. Jo lapsena koululeikkejä leikittäessä hän oli aina opettajan roolissa. Opiskelupaikkaa ja tulevaa ammattia mietittäessä oli opettajan koulutus mielessä päällimmäisenä, toisena vaihtoehtona oli hammaslääkärin ura. Maire muistelee aikojaan koulumaailmassa lämmöllä. Pitkään opettajanuraan mahtuu paljon mieleenpainuvia hetkiä ja positiivisia muistoja. Erityisesti se, että on saanut käsiinsä oppilaan onnistuneen tuotoksen ja nähnyt nuoren kehittyvän, on saanut aina hymyn Mairen huulille. Joitain parhaimmista kirjoituksista hän kertoo säilyttävänsä vieläkin. Kirjoittamisen opettaminen onkin ollut lähellä Mairen sydäntä. Hän pitää tärkeänä myös puhumisen, väittelemisen ja puheiden pitämisen taitoja. Hän toteaa: Kielihän on se, millä vaikutetaan. Siksi on tärkeää, että nuori oppii sen taidon mahdollisimman hyvin. Myös rehtorin tehtävä on ollut Mairelle todella mieluisaa työtä, sillä siinä saa suunnitella ja toteuttaa erilaisia asioita sekä vaikuttaa koulun asioihin laajemmin. Pyytäessäni vertaamaan entisajan koulunkäyntiä nykyaikaan Maire toteaa heti, että nykyään koulunkäynti on luonnollinen asia. Aiemmin pelkän kansakoulun suorittaminen riitti eikä toisen asteen kouluja ollut alueellamme kovinkaan montaa. 1960-luvulle asti Tornion yhteislyseon lukioon tuli opiskelijoita koko Tornionlaakson alueelta, esimerkiksi Kolariin ja Muonioon perustettiin omat lukiot vasta 70-luvulla. Kotoa lähteminen oli monelle silloisen kansakoulun päättäneelle liian iso muutos, ja siksi useilta maalaiskunnan nuorilta lukio jäikin vain haaveeksi. Saamme olla iloisia siitä, että nykyään jokaisella meistä on mahdollisuus toisen asteen koulutukseen. Väitetään, että lukio on nykyään vaikeampi kuin ennen. Maire ottaa kantaa väitteeseen toteamalla, että lukio on teoriapainotteinen koulu, minkä vuoksi se on ollut aina vaativampi kuin ammattikoulu. Hän kuitenkin lisää myös, että nykyajan tietotulva ja sen omaksuminen on hankalaa, mikä luo opiskelijoille entistä enemmän paineita opintoihin. Maire näkee lisääntyvien tietolähteiden, kuten television ja sosiaalisen median, myös hyödyttävän erityisesti vieraiden kielien oppimista. Koulun ulkopuolella esimerkiksi musiikki ja elokuvat ovat luontevia opettajia. Itse opettamisessa ei Mairen aikana vielä paljoakaan tekniikkaa tarvittu, mutta rehtorin työssä hän sanoo tarvittavien ohjelmien hallinnoinnin olleen todella tärkeää. Nykyaikana opettaminen ja oppimateriaalit siirtyvät entistä tehokkaammin erilaisiin verkossa oleviin oppimisympäristöihin ja matkassa pysyminen voikin olla monelle opettajalle vaikeaa, kuten Mairekin toteaa. Mairen harrastuksiin on aina kuulunut kulttuuri, esimerkiksi kirjallisuus ja teatteri, mutta myös yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat häntä. Myös perhe on tuonut tarvittavaa vastapainoa työlle. Nykyinen huono taloustilanne huolestuttaa varmasti monia jatko-opiskeluja ja tulevaa työllisyystilannetta miettiviä nuoria. Vaikeuksista huolimatta Maire kannustaa nuoria luottamaan kykyihinsä ja mahdollisuuksiinsa elämässä. Hänen mielestään jatkokouluttautuminen ja opintojen täydentäminen ovat tärkeitä asioita eikä muuttaminen uudelle paikkakunnalle työn tai opiskelupaikan perässä ole huono vaihtoehto. Lopuksi hän toteaa, että suomalainen nuori kyllä pärjää elämässä ahkeruudella, rehellisyydellä ja sisulla. Pauliina Halonen Kuva: Seppo Gullsten 27