Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressi Suomen valtuuskunta Syksy 2010
Toimittaja: Helena Johansson Suomen Kuntaliitto helena.johansson@kuntaliitto. www.kunnat.net lokakuu 2010 Kannen kuva: Salsomaggiore Terme Helena Johansson Taitto: Eila Grym
Sisältö Euroopan neuvosto paikallisdemokratian edistäjänä Kunnallishallinnon peruskirjea 25 vuotta 4 Coppula Tisa ja Allegoria della Primavera -julkaisun annista 6 Kongressin ohjelma 8 Kunta- ja aluehallintokongressin Suomen valtuuskunta 14 Kongressin poliittisesta tilanteesta syksyllä 2010 sihteerin näkemänä 15 Ajankohtaista Kongressin asioihin liittyvää syksyllä 2010 16 Millä mielellä Kongressin valtuuskunnan jäsenenä? 23 Yleistietoa Italiasta 29 Vallan karikatyyri 32 Viaggi e miraggi 40 Italian alue- ja paikallishallinnon loso a 42 Kunnat ja alueet Italiassa tänään 49 Italian nimi ja varhaishistoria 62 Renessanssi, uuden ajan ihmisen äiti ja kotimaa 66 Gabriele D Annunzio, Sade pinjametsässä 74 La Bella Figura, italialaisen kertomana Italialaista junamatkailua 77 Italialaista tapakulttuuria, Finpron mukaan 80
Euroopan neuvosto paikallisdemokratian edistäjänä - Kunnallishallinnon peruskirja 25 vuotta Euroopan neuvosto on vanhimpia ja laajimpia eurooppalaisia järjestöjä jäseninään tällä hetkellä 47 valtiota. Vain Valko-Venäjä on järjestön ulkopuolella. Sen toimielimiä ovat jäsenvaltioiden ministerikomitea, parlamentaarinen yleiskokous, kunta- ja aluehallintokongressi sekä ihmisoikeustuomioistuin. Ihmisoikeudet, demokratia ja oikeusvaltio (rule of law) ovat koko neuvoston keskeisiä arvoja ja nämä näkyvät selvästi myös kongressin työssä. Euroopan neuvosto määritteli eurooppalaisen paikallishallinnon yhteiset arvot ja itsehallinnollisen olemuksen vuonna 1985 Kunnallisen itsehallinnon peruskirjalla. Tänä vuonna juhlitaan siis sen 25-vuotista olemassaoloa. Tänä aikana peruskirjaan on liittynyt yli 40 eurooppalaista valtiota, vaikkakin sen on rati oinut jonkin verran pienempi joukko. Suomi rati oi peruskirjan vuonna 1991 liityttyään neuvoston jäseneksi 4.5.1989. Peruskirja määrittää myös paikallishallinnon tehtäviä ja rakenteita. Säännökset ovat tosin monelta osin yleisluonteisia ja sisältävät joustoa. Suomi ilmoitti noudattavansa peruskirjan kaikkia velvoitteita, mutta rajasi soveltamisen vain kuntiin. Näin Suomi on välttänyt paineet peruskirjan perusteella maakunnallisen tai muun kuntia laaja-alaisemman itsehallinnon järjestämisen vaaleineen. Erillisen aluehallintoa määrittelevän puiteasiakirjan valmistelussa suomalainen kuntayhtymäpohjainen aluehallintomalli on kuitenkin saanut kohdata kongressissa kritiikkiä. Kunnallisen itsehallinnon peruskirja on vuoden 2009 lisäpöytäkirjoineen ehkä Euroopan neuvoston syvintä ja ominta tehtäväaluetta. Määritelläänhän siinä demokratian peruselementit ihmisiä lähinnä olevalla paikallistasolla, kunnissa. Maailmanlaajuinen talouslama on ajanut myös Euroopan neuvoston jäsenmaat vaatimaan jäsenmaksujen kasvun hillitsemistä samaan aikaan, kun ihmisoikeustuomioistuin on vienyt resursseista kasvavan osan. Tämä on saanut aikaan, paikoin tervetulleenkin, toimintojen ja rakenteiden uudelleenarvioinnin. Myös toiminnan näkyvyys ja tuottavuus ovat nousseet esiin mm. ministeri Kiviniemen raportissa, jonka hän sai tehtäväksi ja jonka kuntaministerit hyväksyivät Utrechtissa viime kokouksessaan. Kongressin jäsenet ovat saaneet myös esittää prioriteettilistoja kongressin toiminnoiksi ja toimielinten rakenteiksi. Suomen valtuuskuntakin antoi oman esityksensä, jossa kannatimme paluuta perustehtäviin, juurillemme, maaraportointiin ja vaalien tarkkailuun. Lisäksi kiinnitimme huomiota myös suositusten käyttöönoton seurantaan. Rakenteista kannatimme parin vakinaisen valiokunnan rinnalle lyhytaikaisia, määrättyä asiaa varten kokoon kutsuttuja työryhmiä. Euroopan neuvoston puheenjohtajuus siirtyi 11.5. Sveitsiltä puoleksi vuodeksi Makedonialle, joka ilmoitti myös ajavansa puheenjohtajamaana asioiden priorisointia sekä rakenteiden uudistamista. Kuluvalla kaudella ihmisoikeudet ovat nousseet voimakkaasti esille. Kevään 2010 täysistunto hyväksyi asiasta suosituksen (280), jota on tarkoitus vastedes käyttää raportointien yhtenä pohjapaperina. Ruotsalainen kongressin jäsen Lars Molin on vastuutettu kehittelemään siitä eteenpäin jonkinlaista konkreettisempaa asiakirjaa. Toinen uusi pohjapaperi maatarkkailuihin on ministerikomitean hyväksymä puiteasiakirja aluehallinnosta, The Reference Framework for Regional Democracy. Tästä kongressi teetti yhdellä eksperteistään eräänlaisen rautalankamallin, jonka soveltamista työvälineeksi nyt seuraamme mielenkiinnolla. Kaksi edellä mainittua asiapaperia, itsehallinnon peruskirja lisäpöytäkirjoineen sekä sosiaaliperuskirja ovat nykyisin ne neljä pohjapaperia, joihin maatarkkailussa sovitetaan tarkkailtavan maan käytäntöjä. Maatarkkailujen rytmiä on myös päätetty resurssien mukaan tihentää. Tavoitteeksi on otettu kerran viidessä vuodessa kussakin maassa. Suomeen paikallishallinnon tarkkailun on ilmoitettu tulevan tänä syksynä. Raportin valmistuminen mennee kevääseen.
Syksyn täysistunto on taas vaali-istunto, ovathan puheenjohtajien (presidentit), hallituksen, pysyvän komitean ja valiokuntienkin paikat täytettävänä. Suomi on saanut pitää pitkän aikaa hallituspaikkaa, joka on taannut suoran tiedonkulun valtuuskuntaan ja kuntaliittoon. Tällä hetkellä tulevasta ei ole tietoa. Työn alla olevia raportointejakaan ei ole kuin oikeusasiamiehistä aluetasolla, joka on allekirjoittaneen vastuulla. Alueiden komitea on kuuluttanut avoimuutta, kuulemista ja yhteistyötä eri viranomaisten, järjestöjen ja kansalaisten kanssa. Suomessa yhteistyö valtuuskuntamme, valtiovarainministeriön kuntaosaston, Strasbourgin pysyvän edustuston ja Kuntaliiton välillä on ollut jatkuvaa, aktiivista ja kaikkia osapuolia hyödyntävää. Siitä valtuuskunnan puolesta kiitos. Parlamenttiryhmäänkin valtuuskunnalla on ollut kontaktia, mutta aikataulullisista syistä näihin tapaamisiin ei ole vielä saatu säännöllisyyttä. Kongressissa delegaatiomme jäsenet ovat luonnollisesti toimineet omissa poliittisissa ryhmissään, joiden kautta vaalineuvottelutkin käydään. Tämän lisäksi pohjoinen blokki, johon ovat kuuluneet suomalaiset, ruotsalaiset, norjalaiset, islantilaiset, tanskalaiset sekä kaikki baltit, on kokoontunut ainakin ennen täysistuntoja. Suunnitelmissa on jatkaa tätä käytäntöä siten, että ennen vaalikokouksia ja muutoinkin kerran vuodessa tapaamme koko delegaatioiden kesken ja muiden täysistuntojen yhteydessä puheenjohtajien kesken. Käytäntö tulee osoittamaan tämän toimivuuden. Suomen vuoro on isännöidä ensi kevään puheenjohtajakokousta. Valtuuskunnan keskinäinen yhteistyö on ollut rakentavaa ja suomalaisia painotuksia hakevaa. Pientä viiden hengen delegaatiota on suuresti vahvistanut se, että varajäsenemme ovat voineet osallistua työhön täysistunnoissa. Delegaation keskinäiset, pitkien kokouspäivien jälkeiset yhteiset juttuhetket ovat toimineet päivien annin sulatuksena ja miellyttävänä levähdyksenä. Se tapa on jo koeteltu ja hyväksi havaittu. Näin tulemme jatkamaan tulevanakin kautena. Näillä mietteillä uudelle toimikaudelle! Helena Pihlajasaari Kongressiväkeä neuvoston rakennuksen edessä juhlavuonna 2009 5
Coppula Tisa ja Allegoria della Primavera -julkaisun annista 6 Syksyn 2010 Suomen valtuuskunnalle osoitettu julkaisu kertoo mm. millaisin miettein valtuuskunnan jäsenet ovat osallistuneet Kongressin työhön. Maaliskuussa tehdyn kyselyn vastausprosentti oli erinomainen. Osa kyselyä lähti liitteenä Kongressin uudistamista koskevassa pääsihteerille osoitetussa kirjeessä. Ainakin yksi ehdotuksemme uudet jäsenet työskentelyseminaariin alussa, jotta työtavat avautuisivat nopeammin näyttäisi menneen läpi. Euroopan neuvoston ja sen kunta- ja aluehallintokongressin tavoitteita nykyisessä Euroopassamme Suomen valtuuskunta piti merkityksellisinä, mutta arvion tavoitteisiin pääsemisessä ei ole onnistuttu mielestäni kovin hyvin voi yleistää. Monet olivat tätä mieltä. Ilo oli lukea seuraava näkemys: Olen kovasti sivistynyt, yleistieto on kasvanut ja omia ammattiasioitakin on helpompi suhteuttaa kansainväliseen mittaan. Olen myös pystynyt välittämään eurooppalaisia näkemyksiä omalla työpaikallani ja luottamustehtävissäni. Tarkemmin kyselyn tuloksista voitte lukea jäljempänä. Julkaisun teemamaana syksyllä 2010 on Italia. Presidentti Tarja Halonen teki äskettäin valtioon virallisen vierailun, mikä ehkä herätti valtuuskunnan jäsenissä kysymyksen, millainen on demokratian tila saapasmaassa. Institutionaalisen valiokunnan kokouksessa kesällä saadun tiedon mukaan Italian tilanne on tulossa Kongressin asialistalle. Uusi pääsihteeri on luvannut, että vuosittain suurennuslasin alle asetetaan entistä useampia maita ja olettaa voi, että Italiastakin piakkoin tehdään tarkkailuraportti. Tämän syksyn täysistunnon käsittelyssä on Venäjä. Nämä kaksi maata vaikuttavat yllättävän samanlaisilta. Demokratian tila ja tulevaisuus näyttää mustalta ja valottomalta. Molemmat maat käsittävät demokratian kuten haluavat. Maita hallitsee rikos - ja olematon rangaistus, ihmisen valta toisen ihmisen yli. Kumpikin valtio pakenee selitystä, kuka totesikaan, ettei Venäjää voi ymmärtää, mutta ei ehkä Italiaakaan. Äärilaidat ovat kaukana toisistaan, ei liene liikaa sanottu, että molempia dominoi dostojevskilainen ennakoimattomuus. Luchino Visconti ei turhaan tehnyt antirealistista elokuvaansa Valkeat yöt! Enemmän unta ja vähemmän unelmointia. Tässä kohtaa muistan Helsingin Sanomien piirroksen ja Origon pakinan jonkin vuoden takaa. Venäjän silloinen presidentti Putin oli palannut Italiaan tekemältään valtiovierailulta. Kiirettä oli pitänyt, kertoo käyneensä paljastamassa Aleksandr Pushkinin patsaan. Italialaiset ovat sivistyneitä ihmisiä ja ymmärtävät hyvän runouden päälle. Seuraavana naapurin kiireisen päämiehen ohjelmassa oli vastaanottaa Suomen presidentti Moskovassa. Putin tuumii valtaistuimelta työpöydän takaa, ettei ymmärrä, miksi on tarpeellista valita nainen valtionpäämieheksi. Ljudmilan hallitessa Tsetsenian sota olisi jo aikaa sitten päättynyt tsetseenien itsenäisyyteen. Naista ei valita presidentiksi Italiassakaan, vaikka eihän sitä koskaan tiedä. Presidentin paikka vapautuu vuonna 2013 ja sanotaan, että varma ehdokaskin siihen löytyy, nykyinen pääministeri. Povataanko siis samanlaista kiertoa kuin Venäjällä? Italian presidentin valtaoikeudet tosin eivät ole yhtä merkittävät kuin Venäjän presidentin, mutta riittäisivät varmaankin parrasvaloissa pysymiseen. Italian historia, toden totta, tulee eläväksi katsomalla italialaisia elokuvia. Entinen elokuvaarkisto, nykyinen kava (kansallinen audiovisuaalinen arkisto) on tänä syksynä esittänyt upean sarjan Luchino Viscontin elokuvia. Viscontin historianäkemyksestä enemmän luvussa Vallan karikatyyri. Myös naisella on roolinsa vallan karikatyyrissä, jossa viihdyttäjänaiset näyttävät hoitavan osuutensa. Sääli pilalle mennyttä ylvästä ihannekuvaa, jolla on välimerelliset piirteet ja kulmillaan linnakkeen muurinharjan tai tornin väkäsiä kuvaava kruunu. Tämä naishahmo, Turrita, tornikruunuinen Italia, on vanhastaan Italian kansallisvaltion vertauskuva ja henkilöitymä. Julkaisu esittelee joitakin Italian alueita sekä etelästä että pohjoisesta. Etelä-Italian arvioidaan aavikoituvan muutamassa vuosikymmenessä. Ennen sitä aluetta tuhoaa moni paha. Pirkko Peltonen Rognionin tekemistä haastatteluista selviää, että uhka ympäristölle, paikallisten asukkaiden terveysvauriot, maaperän saastumisen vaara eivät tässä vaa assa paina mitään. Coppula Tisa (vihreä sisilisko) järjestö taistelee mm. Apuliassa Italian kauneuden ja uuden kevään puolesta. Sen kauneuden, jota ihmiset eivät vielä ole onnistuneet tuhoamaan. Kampanjasivuilla kerro-
taan, että ihmiset ovat muuttuneet laiskoiksi ja välinpitämättömiksi tunnuslauseenaan paratiisi on kaunis, mutta helvetti on kuitenkin kotoisampi paikka elää. Coppula tisan voi kuvitella livahtaneen avaraan maailmaan Sandro Botticellin maalaamien satojen erilaisten kasvilajien joukosta teoksessa Allegoria della Primavera (1478), Kevään vertauskuva. Myös Botticellin kautta vuosisatojen ihmisiä hämmentäneen maalauksen voi mieltää nykyitalialaisen elämän symboliksi, vaikka sille on väsymättä etsitty mutkikkaitakin merkityksiä. Teosta oikealta vasemmalle lukien tapahtuu seuraavaa: Länsituuli Ze rus puhaltaa, Cloris muuttuu Floraksi, keskellä oksiston muodostama sädekehä päänsä ympärillä seisoo painottomalta vaikuttava platoninen Venus siunaten kolmea sulotarta, joihin amor eli cupido suuntaa nuolensa ja äärimmäisenä Merkuriuksen sormi osoittaa ylös (oletettua toista taulua). Ylimaallisena leijuvan, tuulen lävistämän kukkaisneitosinfonian voi tulkita maallisen aistinautinnon ylistykseksi: roomalaisten perillisen ja käytännöllisen todellisuusihmisen hyvän ja pahan tiedon puutarha kenties! Italian johtoasema Euroopassa päättyi renessanssiin, mutta kulttuuriaarteet todistavat ikuisesta kauneudesta ja samalla Italian taiteen ylivertaisuudesta. Nykyajan Italia on kannanotto luovuuden ja eleganssin puolesta, vaikka politiikan kevät näyttääkin olevan tietämisen tavoittamattomissa. Kun kosketat joen vettä, kosketat viimeistä siitä, mikä on virrannut ohi, ja ensimmäistä siitä, mikä on vasta tulossa, tärkein on nykyhetki! Nämä Leonardon sanat muistuttavat, että meilläkin on vain nykyhetki, johon tarttua. Monet ajankohtaiset asiat Euroopan neuvostossa eivät voi odottaa! Toivotan hyvää lukemista tämän julkaisun parissa ja mielenkiintoista kongressityöskentelyä! Ci vediamo! Nähdään! Helena Johansson Sandro Botticelli: Kevään vertauskuva, 1478 7
Kongressin ohjelma 8 THE CONGRESS OF LOCAL AND REGIONAL AUTHORITIES 19TH SESSION DRAFT AGENDA - CG(19)OJ1PROV (latest update: 27 September 2010) PUBLIC MEETING 19th Session of the Congress Strasbourg, Palais de l Europe, 26 28 October 2010 Members attention is drawn to: MONDAY 25 OCTOBER Eve of the Session The deadlines for tabling written questions for oral reply (Of ce 1081): each member should limit herself/himself to one question to the Secretary General (deadline: Tuesday 26 October at 12:00) and one question to the Chairmanship of the Committee of Ministers (deadline: Tuesday 26 October at 12.00). The deadlines for tabling amendments (Of ce 1081): at the latest at 16.00 on the eve of the day when the texts to which they refer are to be discussed (Rule 27 of the Rules of Procedure of the Congress and its Chambers). Registration of speakers for the debates: the form for registration of speakers for the debates must be submitted to the Table Of ce seated in front of the President s rostrum. Finance Of ce for reimbursement of travel and subsistence expenses: Of ce 1040. Table Of ce for any further questions: Of ce 1081. 8.30 10.10 BUREAUX MEETINGS Bureau of the Chamber of Local Authorities (Room 6) 10.10 11.45 Bureau of the Chamber of Regions (Room 7) 11.45 12.30 and 14.30 17.00 Bureau of the Congress (Room 8) 17.00 18.30 Seminar for new members (Room 6)
TUESDAY 26 OCTOBER (MORNING) 8.30 12.00 Parallel meetings of the three Political Groups of the Congress: European People s Party/Christian Democrats Group (EPP/CD) (Room 9) Socialist Group (SOC) (Room 10) Independent and Liberal Democrat Group (ILDG) (Room 8) 9.00 10.00 Meeting of the Secretaries of Delegations (Room 7) TUESDAY 26 OCTOBER (AFTERNOON) 14.00 16.15 PLENARY SITTING Hemicycle SUSPENSION OF THE SESSION Opening of the 19th Session by the oldest member present Veri cation of new members credentials and new appointment procedures Presentation by the Rapporteurs: Anders KNAPE, Sweden (L, EPP/CD) and Günther KRUG, Germany (R, SOC) Debate and vote [CG(19)2] (RES) Election of the President of the Congress Presentation of the candidatures Commencement of voting (voting will close at 15.15) NB: The tellers shall count the votes cast from 15.15 to 15.45 THE CONGRESS CELEBRATES 25 YEARS OF THE OPENING FOR SIGNATURE OF THE EUROPEAN CHARTER OF LOCAL SELF-GOVERNMENT Statements by: Robert HERTZOG, Professor at the University of Strasbourg Claude HAEGI, President of the European Foundation for Sustainable Development of the Regions (FEDRE) (tbc) One guest speaker Debate RESUMPTION OF THE SESSION Statement by the newly-elected President Adoption of the draft agenda of the Session [CG(19)OJ1PROV] State of the Congress Activity report of the outgoing President ad interim [CG(19)3] Debate 9
TUESDAY 26 OCTOBER (AFTERNOON) 16.30 19.00 CHAMBER OF LOCAL AUTHORITIES Hemicycle Opening by the oldest member Election of the President of the Chamber Adoption of the draft agenda of the Chamber [CPL(19)OJ1PROV] Election of the 7 Vice-Presidents of the Chamber Statement by the outgoing President Ian MICALLEF, Malta (EPP/CD) [CPL(19)1] Local democracy in Montenegro Presentation by the Rapporteur: Nigel MERMAGEN, United Kingdom (ILDG) Debate and vote [CPL(19)4] (REC) Local democracy in Estonia Presentation by the Rapporteur: Jos WIENEN, Netherlands (EPP/CD) Debate and vote [CPL(19)5] (REC) Local time, leisure time: which local time planning policy? Presentation by the Rapporteur: Clotilde TASCON-MENNETRIER, France (SOC) Debate and vote [CPL(19)3] (REC and RES) Meeting the challenge of inter-group relations at local level Presentation by Sandra BARNES, President of the Committee on Social Cohesion Debate and vote [CPL(19)2] (REC and RES) Closing by the President TUESDAY 26 OCTOBER (AFTERNOON) 16.30 19.00 CHAMBER OF REGIONS Room 1 Opening by the oldest member Election of the President of the Chamber Adoption of the draft agenda of the Chamber [CPR(19)OJ1PROV] 10
Election of the 7 Vice-Presidents of the Chamber Statement by the outgoing President Ludmila SFIRLOAGA, Romania (SOC) [CPR(19)1] Co-operation between the Congress and associations representing regions in Europe Presentation by the rapporteurs: Ludmila SFIRLOAGA, Romania (SOC) and Herwig VAN STAA, Austria (EPP/CD) Statements by (guest speakers invited): Michèle SABBAN, President of the Assembly of European Regions (AER) Ligia KRAJEWSKA, Vice-President of the Council of European Municipalities and Regions (CEMR) Karl-Heinz LAMBERTZ, President of the Association of European Border Regions (AEBR) NN, President of the Conference of Peripheral Maritime Regions (CPMR) (tbc) Marcelino IGLESIAS RICOU, President of the Conference of European Regions with Legislative Power (REGLEG) Giovanni KESSLER, President of the Conference of European Regional Legislative Assemblies (CALRE) Nicusor Daniel CONSTANTINESCU, President of the Black Sea Euroregion (tbc) Debate and vote [CPR(19)3] (RES) Sustainable development of mountain regions and the experience of the Carpathian Mountains Presentation by the Rapporteur: Mykhayio KICHKOVSKYY, Ukraine (EPP/CD) Debate and vote [CPR(19)2] (REC and RES) Closing by the President WEDNESDAY 27 OCTOBER (MORNING) 9.00 10.00 Bureau of the Congress (Room 8) 10.00 13.00 PLENARY SITTING Hemicycle The reform of the Congress Presentation by the Rapporteurs: Halvdan SKARD, Norway (L, SOC) and Günther KRUG, Germany (R, SOC) Debate and vote [CG(19)4] (REC) [CG(19)5] (RES) 11
2011 2012 Priorities of the Congress Presentation by the Rapporteur: Ian MICALLEF, Malta (L, EPP/CD) Debate and vote [CG(19)6] (RES) Statement by Thorbjørn JAGLAND, Secretary General of the Council of Europe Oral reply to written questions Deadline for tabling written questions: tba Signature of the European Charter of Local Self-Government by Andorra (tbc) Statement by Jaume BARTUMEU CASSANY, Prime Minister of Andorra WEDNESDAY 27 OCTOBER (AFTERNOON) 14.15 15.00 Bureau of the Congress (Room 8) 15.00 19.00 PLENARY SITTING Hemicycle Adoption of the composition of the Standing Committee, statutory committees and working groups [CG(19)7PROV] Statement by Antonio MILOSHOSKI, Minister of Foreign Affairs of the former Yugoslav Republic of Macedonia, Chairman of the Committee of Ministers of the Council of Europe Oral reply to written questions Deadline for tabling written questions: Tuesday 26 October at 12.00 Statement by Manuel CHAVES GONZALEZ, Minister of Territorial Policy, Spain Exchange of views Statement by Mevlüt ÇAVUSOGLU, President of the Parliamentary Assembly of the Council of Europe Oral reply to questions Statement by Mercedes BRESSO, President of the Committee of the Regions Exchange of views Observation of municipal elections in Georgia Presentation by the Rapporteur: Günther KRUG, Germany (R, SOC), with the participation of Sharon TAYLOR, speaker on behalf of the Committee of the Regions members participating in the observation mision Statement by George UGULAVA, Mayor of Tbilisi Debate and vote [CG(19)8] (REC and RES) Ceremony awarding the Congress Medal to Valerio PRIGNACHI, Honorary Member former President of the Committee on Social Cohesion of the Congress 12
THURSDAY 28 OCTOBER (MORNING) 8.00 9.00 Meetings Bureau of the Chamber of Regions (Room 7) Bureau of the Chamber of Local Authorities (Room 6) 9.00 12.00 PLENARY SITTING Hemicycle Formal adoption of texts approved by the Chambers [CG(19)9] Rights and reponsibilities of local and regional elected representatives: the risks of corruption Presentation by the Rapporteur: Dubravka SUICA, Croatia (L, EPP/CD) Statements by: Antti LIIKKANEN, member of the Committee of the Regions of the European Union Miklos MARSCHALL, Regional Director for Europe and Central Asia of Transparency International Debate and vote [CG(19)10] (RES) Local and regional democracy in the Russian Federation Presentation by the Rapporteurs: Christopher NEWBURY, United Kingdom (L, EPP/CD) and Knud ANDERSEN, Denmark (R, ILDG) Debate and vote [CG(19)11] (REC) Landscape: a new dimension of public territorial action Presentation by the Rapporteur: Inger LINGE, Sweden (R, EPP/CD) Debate and vote [CG(19)14] (REC and RES) THURSDAY 28 OCTOBER (AFTERNOON) Committee meetings 14.00 15.00 PLENARY SITTING Hemicycle 15.00 18.00 Cultural integration of Muslim women in European cities Presentation by the Rapporteur: Amy KOOPMANSCHAP, The Netherlands (L, SOC) Statement by Naima AZOUGH, member of the House of Representatives of The Netherlands Debate and vote [CG(19)12] (RES) Coastal towns and cities tackling threats from the sea Presentation by the Rapporteur: Iñigo DE LA SERNA HERNAIZ, Spain (L, EPP/CD) Debate and vote [CG(19)13] (REC and RES) The integration of young people from disadvantaged areas Presentation by the Rapporteur: Eunice CAMPBELL-CLARK, United Kingdom (R, SOC) Debate and vote [CG(19)15] (RES) Closing of the session by the President of the Congress 13
Kunta- ja aluehallintokongressin Suomen valtuuskunta KUNTAKAMARI Jäsenet ALUEKAMARI Jäsenet Risto RAUTAVA Hanna MARVA Kaupunginvaltuutettu, Kok. Kaupunginvaltuutettu, Kok. Kaupunginhallituksen pj. Kaupunginhallituksen vpj. Helsinki Rauma risto.rautava@elisanet. hanna.marva@raumankh. Tel. +358 40 504 5851 Tel. +358 40 502 2398 Saariseläntie 2 C 33, 00970 Helsinki Ainonkatu 53, 26200 Rauma Arto BRYGGARE Helena PIHLAJASAARI Kaupunginvaltuutettu, SDP Kunnanvaltuutettu, SDP Helsinki Keski-Suomen maakuntahllituksen pj. arto.bryggare@bryggare.net Laukaa Tel. +358 500 757 777 helena.pihlajasaari@nic. Niittyluhdankuja 10 A, 00660 Helsinki Tel. +358 400 540 995 Majasaarentie 19, 41400 Lievestuore Irmeli HENTTONEN Varajäsenet Kaupunginvaltuutettu, Kesk. Lappeenranta Aimo RYYNÄNEN irmeli.henttonen@ mnet. Kaupunginvaltuutettu, Kok. Tel. +358 50 535 6643 Kaupunginhallituksen vpj. Valtakatu 37 C 34, Päijät-Hämeen liiton hallituksen jäsen 53100 Lappeenranta Orimattila aimo.ryynanen@phnet. Varajäsenet Tel. +358 400 591 462 Laaksotie 30, 16300 Orimattila Hannu KEMPPAINEN Kaupunginvaltuutettu, Kesk. Minna LINTONEN Kajaani Kaupnginvaltuutettu, SDP hannu.kemppainen@kainuu. Kaupunginhallituksen pj. Tel. +358 44 313 3444 Forssa Pohjolankatu 33 B 31 minna.lintonen@forssa. 87100 Kajaani Tel. +358 50 564 0054 Nikkarinkatu 5, 30100 Forssa Sihteerit Susanna RUPONEN Sari YLIPULLI Kaupnnginvaltuutettu, Vas. Kaupnginvaltuutettu, Vihr. Rauma Lapin liiton valtuuston varajäsen susanna_ruponen@hotmail.com Rovaniemi Tel. +358 50 322 2899 sari.ylipulli@rovaniemi. Lumikkopolku 5 Tel. +358 400 639 856 26200 Rauma Kuukkelintie 17 G 59, 96400 Rovaniemi Heikki TELAKIVI Erja HORTTANAINEN Tel. +358 9 771 2005, +358 50 66 740 Tel. +358 9 771 2528, +358 50 525 2145 Fax +358 9 771 2069 Fax 0358 9 771 2535 Toinen linja 14, 00530 Helsinki Toinen linja 14, 00530 Helsinki heikki.telakivi@kuntaliitto. erja.horttanainen@kuntaliitto. Helena JOHANSSON Tel. 0358 9 771 2242, +358 50 570 4367 Fax +358 8 771 2069 Toinen linja 14, 00530 Helsinki helena.johansson@kuntaliitto. 14
Kongressin poliittisesta tilanteesta syksyllä 2010 sihteerin näkemänä Kongressiin on kunkin jäsenmaan nimettävä uusi valtuuskunta. Kongressi valitsee syysistunnossaan presidentin ja kamarit presidenttinsä sekä hallituksen ja sen jäsenet (kongressin varapresidentit). Poliittiset ryhmät ovat tässä keskeisessä asemassa, ja mm. vaalimenettelyssä voi mahdollisesti estää tai ainakin hankaloittaa joidenkin varapresidenttiehdokkaiden valintaa. Heistä nimittäin äänestetään yhdellä listalla, ja mikäli siitä jättää nimen tai nimiä pois, varapresidenttiehdokas saattaa tipahtaa joukosta tai ainakin hänen sijaantulojärjestyksensä varsinaisen presidentin jälkeen huononee. Uutta on, että valtuuskuntien nimeämiseen on asetettu sitova velvoite tasa-arvon nimissä. Määräprosentti edustajista on oltava toista sukupuolta. Ellei heitä ole riittävästi, valtuuskunnalta voidaan evätä äänioikeus ja matkakustannusten korvaukset. Nähtäväksi jää miten hyvin valtuuskunnat noudattavat tätä sitovaa ohjetta. Tätä kirjoitettaessa esillä on ollut kongressin väliaikaisen presidentin Ian Micalle n (Malta, EPP) kiinnostus päästä varsinaiseksi presidentiksi. Samoin on manittu institutionaalisen valiokunnan puheenjohtajan Keith Whitmoren (UK, Libdem). Viimetietojen mukaan Whitmore on saamassa enemmän kannatusta. Kun perinteenä on ollut, että presidentin tehtävä on vaihtunut, paitsi ensin sääntöjenkin nojalla vuoroon kunta- ja vuoroon aluekamarin edustajan kesken, on myös ollut poliittinen vaihto EPP ja sosialistiryhmien kesken. Viimeisen liberaaliryhmää edustavan presidentin ajasta (Alexander Tchernoff, NL) on jo viitisentoista vuotta. Tämä kysymys jää ratkaistavaksi ryhmäkokouksissa, ja sillä perusteella, kuinka monta edustajaa kukin ryhmä ilmoittaa edustavansa. Presidentti valittiin aluekamarista nykyiselle kaudelle, mutta aivoverenvuodon saatuaan hän (Yavuz Mildon, Turkki, EPP) ei käytännössä oikeastaan ehtinyt tehtävää hoitaa. Kun vuorottelua on tehty, on sitä jonkun kerran myös oiottu, koska säännönmukainen vaihto kamarien kesken saattoi merkitä sitä, että kuntakamarista valittava presidentti oli aina sosialisti tai päinvastoin. Vasta lähempänä kongressin istuntoa kuullaan ryhmien alustavista neuvotteluista. Suomella ei nyt ole jäsentä kokouksessa, eikä ryhmäkokouksissa tuolloin, mutta jotain tietoa saatetaan saada. Kamaripresidenttien tilanteesta ei ole tietoa, joskin oletettavaa on, että ainakin aluekamarin Ludmila S rloaga (Romania, SOC) haluaisi jatkaa toisen kauden. Kysymyksessä on myös kongressin uudehkon pääsihteeri Andreas Kieferin ensimmäinen kerta valtuuskuntien vaihdossa ja presidenttejä valittaessa. Mielenkiintoista on käytävä keskustelu kongressin toimintatapojen uudistamisesta.valiokuntajärjestelmä uudistuu, ja pysyvä komitea poistuu kunhan ministerikomitea asian hyväksyy. Valiokuntien puheenjohtajien asema vahvistunee, ja ns. suurten maiden tiedetään toivovan itselleen kiintiöpaikkoja mm. Kongressin hallitukseen. Valtuuskunta on myös havainnut, kuinka merkittävä foorumi Euroopan neuvosto on Venäjälle, jolla ei Euroopassa vastaavia foorumeita kunta- ja aluetasolla ole. Venäjän valtuuskunnan kiinnostus kongressin merkittäviin paikkoihin tullee jatkumaan. Koko neuvoston poliittisesta tilanteesta saadaan kuulla suurlähettiläämme alustus. Neuvoston uudehko pääsihteeri Norjan Thorbjörn Jagland on aloittanut koko neuvostoa koskevan uudistustyön, ja neuvoston taloustilanne on varsin kireä. Mahdollista on kutsua jollekin valtuuskunnan päivälliselle pääsihteerin kabinetissa työskentelevä Fredrik Holm mukaan, jolloin saamme lisätietoa. Valtuuskunnan kohdalle tulevat myös keskustelut Suomen kunnallishallinnon tilaa koskevasta monitoroinnista, joka käynnistynee joulukuun alussa. Toinen raportööreistä lienee Ranskasta, asiantuntijana toimii ilmeisesti alue-ekspertti, van Gauwenberhin avustaja Berndt Semmelroggen. Valtuuskunta ja VM olisivat halunneet myöhentää monitorointia mm. Paras hankkeen tilanteen vuoksi. Sihteeristö seuraa tilannetta, ja kertoo aikataulusta, siitä kuultuaan. Kuntaliitto on nimennyt lakiasiain päällikkö Kari Prättälän seuraamaan monitorointia ja koordinoimaan sitä sisällön osalta liiton puolesta. Heikki Telakivi 15
Ajankohtaista Euroopan neuvostossa ja kunta- ja aluehallintokongressissa syksyllä 2010 16 UUSI PÄÄSIHTEERI Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressin uusi pääsihteeri valittiin 17.3.2010 maaliskuussa. Valituksi tuli on itävaltalainen Andreas Kiefer, Salzburgin aluehallinnon Eurooppaosaston johtaja, joka sai ensimmäisellä kierroksella 137 ääntä, ehdottoman enemmistön äänistä; ehdokas Antonella Cagnolati (Italia) sai 94 ääntä ja Leo Platvoet (Alankomaat) sai 13 ääntä. Kaikkiaan ääniä annettiin 244. Vuonna 1957 syntynyt Kiefer on opiskellut lakia ja kauppatieteitä Salzburgin ja Linzin yliopistoissa. Uuden pääsihteerin viisivuotiskausi alkoi 1.4.2010. Kiefer painotti haastattelussa 3.8.2010 kongressin tehtävien joukossa aluepolitiikkaa ja aluedemokratian kehittämistä yhteistyössä Euroopan unionin alueidenkomitean kanssa. Kieferin mukaan euroskeptismiä vastaan voidaan taistella räätälöimällä alueille sopivia toimintamuotoja. Globaali kasvihuoneilmiö on Yhdistyneiden kansakuntien ja Euroopan unionin asia enemmän kuin Euroopan neuvoston listalla, mutta Euroopan neuvosto voi tarjota käyttöön omat verkostonsa ja menettelytapansa kuten Kunnallisen itsehallinnon peruskirjan monitorointiprosesseineen. Aiomme tehostaa demokratian tilan tarkkailua ja tulevaisuudessa teemme noin 15 missiota vuosittain, kertoo Kiefer. KONGRESSIN UUDISTUSPROSESSI ROMANIKYSYMYS Kongressissa on meneillään laajamittainen uudistusprosessi, joka koskee mm. valiokuntia. Viimeisen tiedon mukaan uudet valiokunnat olisivat seuraavat: Ajankohtaisten asiain valiokunta; Current affairs Committee ajankohtaisten asian valiokunta vastaa yhteiskuntiemme suurimpiin haasteisiin kuten sosiaalinen koheesio, opetus, kulttuuri ja kestävä kehitys lähtökohtana Euroopan neuvoston perusarvot. Jäsenvaltioiden velvoitteiden seurantavaliokunta; Monitoring Committee jäsenvaltioiden velvoitteiden seurantavaliokunta tarkkailee kunnallisen itsehallinnon peruskirjan säädösten vaikutuksia jäsenmaissa ja valmistelee selonteot demokratian toteutumisesta jäsenvaltioissa. Hallintovaliokunta; Governance Committee hallintovaliokunta hoitaa kuntien hallintoon ja talouteen liittyviä kysymyksiä sekä rajat ylittävän ja alueidenvälisen yhteistyön ja e-demokratian asioita. Entinen pysyvä valiokunta, Standing Committee olisi nyt Pysyvä forum. Valiokuntien jäseninä ovat kunta- ja aluekamarien jäsenet ja valiokunnat kokoontuvat vain täysistunnoissa (ei kamareissa). Pysyvän forumin kutsuu koolle Kongressin puheenjohtaja hallituksen (bureau) päätöksellä. Forumin jäseniä ovat valtuuskuntien puheenjohtajat (varapuheenjohtajat) ja hallituksen jäsenet. Euroopan neuvoston toimintakentässä välittömiä ja kauaskantoisia ratkaisuja vaativa romanikysymys on noussut vahvasti eurooppalaiselle agendalle ja se on myös Euroopan unionin kuumia kysymyksiä. Ranska on tänä vuonna karkottanut 8000 romania, mutta saanut aikalisän selvittää asian taustoja. Saksa aikoo lähettää pois kymmenen tuhatta romania. Unkarilainen Livia Jaroka, ainoa romanimeppi (EPP), on äskettäisessä raportissaan korostanut, ettei romanikysymystä tule
yksinkertaistaa. Itä-Euroopan romanit eivät ole yhtenäisen ryhmä eivätkä kaikki edes köyhiä. Ei ole kysymys vain syrjinnästä. Kohennusta romaniväestön kohteluun tuo Jarokan mukaan ainoastaan sosioekonomisen tilanteen perustavanlaatuinen korjaaminen. Romanien asemaa tulisi Euroopan neuvoston ihmisoikeuskomissaarin Thomas Hammarbergin mukaan parantaa heidän kotimaissaan (Hammarbergin selonteko 15.9.2010). Raportissa Hammarberg tuo esille, että romanit elävät taloudellisesti ja sosiaalisesti kurjissa oloissa monissa Euroopan neuvoston jäsenmaissa. Syrjinnällä on pitkä, karu ja unohdettu historia. Romanien kansanmurha ei Hammarbergin mukaan ole saanut lainkaan huomiota. Natsit kuljettivat satoja tuhansia romaneja leireille ja tappoivat saman tien suurimman osan heistä. Romanit elävät ilman terveydenhoitopalveluja; lasten koulunkäynti on hankalaa, koska lapsia ei pidetä oppimiskykyisinä ja heitä kiusataan. Aikuiset joutuvat pilkan ja syrjinnän kohteiksi erityisesti Tšekissä ja Unkarissa. Kaikki romanit on tuomittu varasteleviksi roistoiksi, Hammarberg sanoo, että tällaiselle yleistämiselle on pantava loppu. Romanikysymyksen ratkaisemattomuus on anteeksiantamaton eettinen laiminlyönti, korostaa Hammarberg. Oikeudenmukaisuus ei romanien kohdalla toteudu. Paikallistason merkitystä ja Kongressin roolia on tähdennetty. Valtionjohtajat puheet kuitenkin ovat vihamielisiä eivätkä tue kysymyksen ratkaisua. Suoraa vuoropuhelua romanien kanssa on myös vain harvoissa asioissa. Euroopan neuvosto pääsihteeri Torbjorn Jægland on vedonnut ministerikomiteaan romaniyhteisöjen puolesta yli Euroopan: Meidän tehtävämme on yhdessä jäsenmaiden kanssa toimia niin, että löydämme ratkaisun. Kymmenet tuhannet romanit asuvat Euroopan maissa kodittomina ilman kansalaisuutta. Useat maat, Saksa, Ranska, Italia, Tanska ja Ruotsi ovat viime vuosina palauttaneet romaneja lähtömaihinsa. Suomi rahoittaa vuonna 2010 ns. romaniforumia 110000 euron vapaaehtoisavustuksella. VENÄJÄ Puhuessaan äskettäin kansainvälisessä poliittisessa foorumissa Jaroslavlissa, Venäjän presidentti Dmitri Medvedev toi mielenkiintoisella tavalla esille demokratian kehittämisen erikoisuudet Venäjällä. Presidentti esitti myös oman näkemyksensä siitä, millaisiin kriteereihin valtion on vastattava XXI vuosisadalla ja millaisia voisivat olla yleispätevät demokratian standardit. Presidentti toi esille viisi vaatimusta, joita pitää perusvaatimuksina. Ensimmäiseksi niihin kuuluu humanitaaristen aatteiden ja arvojen oikeudellinen ilmentyminen. Toisena standardina pidän valtion kykyä turvata ja tukea teknisen kehityksen korkeaa tasoa. Tieteellisen toiminnan ja innovaation kannustaminen tuottaa suuren määrän sosiaalisia mahdollisuuksia, hyvän elintason saavuttamiseksi. Minusta on tärkeää sen huomioiminen, että köyhyys on yksi demokratian pahin uhka. On selvää, ettei köyhä ihminen ei voi olla vapaa. Yritykset tuoda ulkoapäin demokratian normeja köyhään yhteisöön, ovat päättyneet usein joko sekasortoon tai diktatuuriin. Poliittisten uudistusten kannustamisen ohella näissä maissa on tuettava niiden taloudellista kehitystä, sanoi presidentti Medvedev. Vielä yhtenä standardina, Venäjän presidentin sanojen mukaan on demokraattisen valtion kyky suojella omia kansalaisiaan rikollisilta. Seuraavana vapaan yhteiskunnan erikoisuutena Dmitri Medvedev painotti korkeaa kulttuuria, koulutusta, viestintää ja tietojen vaihtamisen tasoa. Viidentenä kriteerinä hän mainitsi sen, että ihminen on henkilökohtaisesti vakuuttunut siitä, että hän asuu demokraattisessa yhteiskunnassa. Tärkeintä on, että standardit ovat kansainvälisesti tunnustettuja, lausui Dmitri Medvedev. Kaikki valtiot voisivat noudattaa niitä pelkäämättä, että niitä käytettäisiin itsenäisyyden rajoittamiseen ja sekaantumiseen sisäisiin asioihin. Presidentti totesi, että demokraattinen prosessi Venäjällä etenee vaiheittain. Se demokratia, joka on olemassa tänään, on parempi, joka oli viisi vuotta sitten, Medvedev totesi (Venäjän valtioradion ylläpitämän ulkomaanpalvelun Venäjän äänen selostuksen mukaan). Kautta Venäjän kuuluu kuitenkin jatkuvasti hälyttäviä uutisia siitä, että demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien näkökulmasta maassa olisi paljon parantamisen varaa. Suomen ulkoministeriön raportin mukaan Pietarissa, Gostinij Dvorin edessä, pidätettiin heinäkuun lopulla väkivalloin ns. Strategia 31 -kampanjan mielenosoittajia. Strategia 31 -mielenosoitus pidetään useassa venäläisessä kaupungissa joka kuun 31. päivä vapaan kokoontumisoikeuden puolesta. Venäjän perustuslain 31. artikla takaa oikeuden rauhalliseen kokoontumiseen ilman aseita. Mielenosoitus ei ole koskaan saanut lupaa Moskovassa eikä Pietarissa. Se järjestettiin ensimmäisen kerran heinäkuussa 2009 eikä varsinaisesti liity mihinkään poliittiseen ryhmään. Mielenosoi- 17
tukset laittoi liikkeelle oppositiopoliitikko ja kirjailija Eduard Limonov. Pietarissa mielenosoitustoiminnan perusti kielletyn bolshevikkipuolueen johtaja Andrej Dimitrijev. Heinäkuussa mieltä kerääntyi osoittamaan 500 ihmistä. Mielenilmaus hajotettiin, vaikka aktivisteilla ei ollut banderolleja tai megafoneja, jolloin kokoontuminen olisi voitu tulkita mielenosoitukseksi. Kaikkiaan heinäkuun Strategia 31 -mielenilmaukseen osallistui 42 kaupunkia. Viikkoa myöhemmin 5.8. miliisin tiedottaja Vjatseslav Steptsenko sanoi, että tapaus tutkitaan lain mukaan kuukauden sisällä. Aktivistit haluavat erityisesti syytteeseen yhden vielä tunnistamattoman, väkivaltaisesti käyttäytyneen miliisin. Samoin ulkoministeriön raportin mukaan Pietarissa Sergei Mohnatkinin ihmisoikeustapaus on herättänyt paljon keskustelua. Tapaus alkoi vuodenvaihteessa, kun 56-vuotias Mohnatkin kulki joulukuun 31. päivän mielenosoituksen ohi ja pysähtyi auttamaan kovakouraisesti miliisin retuuttamaa vanhempaa naishenkilöä, ja joutui vangituksi itsekin. Vapauduttuaan seuraavana aamuna hän teki valituksen, sillä miliisi oli pahoinpidellyt häntä kuulustelussa. Puoli vuotta myöhemmin hänet kutsuttiin todistamaan hänet hakanneen miliisin henkilöllisyys, mutta Mohnatkin vangittiinkin uudelleen ja tuomittiin oikeudessa 2,5 vuoden vankeuteen miliisin pahoinpitelystä. Kielletty Bolsevik-puolue valtasi Bastillen vankilan muistopäivän tilaisuuden huomion järjestämällä spontaanin mielenosoituksen Mohnatkinin puolesta. Lisäksi 12.7. järjestettiin mielenilmaus Mohnatkinin puolesta vilkkaimman keskustan ulkopuolella, jonne järjestäjät olivat saaneet viranomaisilta luvan asettautua. Mohnatkinin tapaus on nähty viranomaisten asettamana esimerkkitapauksena, jonka takia aktivistit pitävät sen huomioimista erityisen tärkeänä kokoontumisvapautta puolustettaessa. Nämä tapaukset ovat vain pisara väkivallan meressä ja demokratian tila ja tulevaisuus Venäjällä näyttää mustalta ja valottomalta. Kuntatasollakaan se ei ole kehuttava. Kongressin suositukset Venäjälle Venäjä koostuu 21 tasavallasta, 9 alueesta kraj, 46 alueesta oblast, kahdesta federaationtason kaupungista, Pietari ja Moskova, yhdestä autonomisesta alueesta ja neljästä autonomisesta piiristä okrug. Laki 131-FZ sai aikaan sen, että kuntien määrä kaksinkertaistui, 12000 kunnasta lisättiin määrää 24134 kuntaan. Näistä 516 on kaupunkikuntia okrug, 1801 kunta-alueita, 1732 on kaupunkiasutuksia; 19849 maaseutuasutuksia; 236 federaationtason kaupunginosa-alueita territoria, joita ovat Moskova ja Pietari. Aluehallinnon kehityssuunta ei ole ollut alemman tason kunnille suotuisa. Alueiden vahvistuessa kunnat ovat joutuneet yhä ahtaammalle ja niiden tehtävät ovat supistuneet minimiin. Poikkeuksena vain Vologda ja Tambov, joissa kuntia on rohkaistu hoitamaan omat tehtävänsä. Vuonna 2004 presidentti Putin julisti lakkauttavansa aluejohtajien suoran vaalin: johtajat tulee valita presidentin määräämältä listalta. Kongressin suosituksen mukaan [CG(19)11] (REC) Venäjällä tulee: selkeyttää liittovaltion paikallishallintolakia 131-FZ kattamaan kaikki nykyään voimassa olevat muutokset; muuttaa lakia 131-FZ niin että kunta- ja aluejärjestöt ovat vapaasti vaaleilla valittujen edustajien muodostamia alue- ja kuntaorganisaatioita; toteuttaa parlamentaarisen yleiskokouksen Suosituksen 1897 (2010) mukaiset toimet, jotka koskevat sananvapautta, toimittajille tulee taata työrauha; paikallistasolla tulee esteettä voida käydä tervettä poliittista keskustelua; selventää tehtäväjako valtion, alueiden ja kuntien ja vähentää tehtävien päällekkäisyyttä; taata maaseutukunnille riittävästi varoja, ettei niiden tarvitse siirtää tehtäviä ylemmille tasoille; kunnille tulee taata taloudellinen mahdollisuus järjestää paikallisen tason palvelut; valvoa, että paikallistason kansalaisjärjestöillä on mahdollisuus tarkkailla vaaleja ja äänten laskentaa; sitoutumattomilla tulee olla mahdollisuus asettua ehdokkaaksi paikallisvaaleissa; parantaa ja tehostaa kaupunginjohtajan asemaa ja tehostaa laittomiin erottamisiin puuttumista sekä kuntien välistä tasoitusta, taata varojen tarkoituksenmukainen käyttö; torjua paikallisen tason lahjontakäytäntö; 18
ylempien tasojen kuntiin kohdistuva valvonta asioista, jotka eivät kuulu niiden toimivaltaan; hyväksyä Kunnallisen itsehallinnon peruskirjan lisäys; ottaa uudelleen käyttöön aluejohtajien suora vaali; soveltaa uudelleen käytäntöä, joka vallitsi ennen vuotta 2004; kehittää kuntien yhteistoimintaa ja yhteen liittämistä sekä tähän liittyvää lainsäädäntöä peruskirjan hengen mukaisesti; tulee pitää huolta siitä, ettei kuntia yhdistetä ilman vaaleilla valitun elimen hyväksyntää; järjestää kuntien ja alueiden työtekijöiden ja paikallispoliitikkojen koulutusohjelmia; nopeuttaa valtiolle kuuluvan omaisuuden siirtämistä kuntien omistukseen; estää suljettujen listojen käyttö paikallisvaaleissa; helpottaa uusien poliittisten puolueiden rekisteröitymistä paikallistasolla ilman että niiden tulee kerätä suhteettoman suuri määrä jäseniä; aluetason viranomaisten tulee neuvotella Kongressin ja Venetsian komission kanssa ennen kuin laeista päättämistä; MUSLIMINAISTEN KULTTUURINEN SOPEUTUMINEN EUROOPAN SUURKAUPUNGEISSA [CG(19)12 (RES)] Miten kunnat voivat auttaa? Euroopan suurkaupunkien musliminaisten täytyy löytää oma tiensä. Kunnat voivat auttaa tarjoamalla oikeanlaisen ympäristön ja tilat ja antamalla naisille mahdollisuuden perehtyä itse erilaisiin heitä koskeviin kysymyksiin. Kuntien tulee vastata näiden ryhmien esille tuomiin erityisiin tarpeisiin. Ne voivat antaa neuvoja ja tukea ja rohkaista maahanmuuttajanaisia taistelemaan oikeuksistaan ja torjumaan omien yhteisöjensä painostuksen. Koulutus on tässä avainasemassa. Toisen sukupolven maahanmuuttajat, jotka kasvavat ja saavat koulutuksensa isäntämaassa, voivat toimia tärkeänä siltana ensimmäiseen maahanmuuttajasukupolveen. Viranomaisten tulisi vastata näiden ryhmien erityisvaatimuksiin, jotka koskevat esimerkiksi erityisiä tiloja ja järjestelyjä uimahalleissa ja muissa liikuntapaikoissa. Kunnat voivat auttaa naisia löytämään itseilmaisun keinoja, yhdistelemään ja kehittämään omia tunnistettavia tuotteita ja erikoisaloja esimerkiksi muodin, kulttuurijärjestöjen, tanssin, teatterin, musiikin ja ruoan alalla. Musliminaiset tarvitsevat tilaa tutustuakseen omaan kulttuuriinsa. He eivät usein tiedä paljoakaan kulttuurinsa historiasta tai perinteistä. He tarvitsevat tilaa pohdinnalle ja keskusteluryhmille ja apua perustaakseen järjestöjä, jotka eivät ole ääriainesten hallinnassa. Tutustumalla lähtömaiden kulttuureihin myös isäntäyhteisöt oppivat suhtautumaan maahanmuuttajien kulttuuriperintöön luontevammin. Kieliopinnot ovat tärkeä osa tätä vuoropuhelua ja yhdentymistä. Lähtömaiden kielten opiskeleminen voi auttaa toisen sukupolven maahanmuuttajia etsimään identiteettiään ja samalla tarjota isäntämaan asukkaille enemmän mahdollisuuksia kanssakäymiseen naapureidensa kanssa. Koska musliminaiset kohtaavat Euroopan suurkaupungeissa tietynlaisia ongelmia, ovat myös erityistoimenpiteet oikeutettuja, kuten ohjelmat, joilla lisätään osallistumista ja autetaan perustamaan yhdistyksiä sekä ohjelmat, jotka rohkaisevat naisia muodostamaan oman identiteetin, ja ohjelmat, jotka on suunnattu poistamaan islaminuskoisiin kohdistuvaa ennakkoluuloa ja vihamielisyyttä. On tärkeää luoda yhteys musliminaisiin ja -tyttöihin jo varhaisessa iässä mm. lisäämällä koulujen tietoisuutta ongelmista ja ristiriitoja luovista paineista, joita muslimitytöt kohtaavat perheessään ja ystäviensä ja muslimiyhteisön keskuudessa, sekä heihin usein kohdistuvista ennakkoluuloista. Musliminaiset tarvitsevat tietoa voidakseen tehdä harkittuja päätöksiä sen sijaan, että joutuisivat pakkoavioliittoon tai heidät tahtomattaan pakotettaisiin tiettyyn sukupuolirooliin. Heidän täytyy voida vahvistaa omaa monimuotoista identiteettiään, olla ylpeitä siitä keitä he ovat ja viestittää se myös muille, hyväksyä oma perintönsä eikä kokea sitä uhkana sekä oppia toimimaan siinä ja muuttamaan sitä sisältäpäin. On erittäin tärkeää, että musliminaisia rohkaistaan osallistumaan julkiseen elämään paikallistasolla. Kuten Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous on tähdentänyt, maa- 19
Hyvät käytännöt Median rooli Työllisyys hanmuuttajanaisten osallistuminen julkiseen elämään on yksi yhdentymisprosessin merkittävä vaihe. Kunnat, jotka pyrkivät helpottamaan musliminaisten sopeutumista, löytävät kenttätyöskentelyyn pohjautuvia käytännön neuvoja Euroopan paikallis- ja aluehallinnon kongressin v. 2006 Ranskassa pidetyn Montchanin konferessin jälkeen laatimasta oppaasta Kulttuurien ja uskontojen välisen vuoropuhelun 12 periaatetta kunnille. Useat Euroopan maat ovat havainneet rohkaisevia merkkejä siitä, että musliminaiset ovat astumassa esiin kampanjoimaan heille tärkeiden paikallisten asioiden puolesta. Esimerkiksi Norjassa Hatice Elmacioglu ja Aisha Ahmed tekevät työtä vähemmistöryhmien naisten sallistamiseksi ja sopeuttamiseksi yhteiskuntaan. Ahmed johtaa pakistanilaisten naisten järjestöä Drammenin kaupungissa, ja Elmacioglu on naisedustaja turkkilaisten kansallisessa yhdistyksessä ja järjestää säännöllisesti tapaamisia naisille Drammenissa. Naiset saattavat esimerkiksi kiinnostua politiikasta oltuaan aktiivisesti mukana koulun johtokunnassa, jossa he ovat hyödyntäneet omia epävirallisia verkostojaan tuodakseen oman panoksensa koulun harrastustoimintaan. Suurista etnisistä yhteisöistä tulevat maahanmuuttajanaiset ovat joskus tässä suhteessa etulyöntiasemassa, koska epävirallinen verkottuminen ja laajat tukijoukot ovat heidän kulttuurissaan tavallisempia kuin monissa länsimaisissa yhteiskunnissa. Usein käyttövoima positiiviseen muutokseen tulee muslimiyhteisöiltä itseltään. Kaupungit ovat enenevässä määrin alkaneet hyväksyä sen, että muslimiyhteisöt tarvitsevat oman, tarkoitukseen rakennetun moskeijan. Näistä uusista keskuksista voi tulla muutosten alkuunpanijoita yhteisöissä. Saksan Duisburgissa uusi moskeija rohkaisee aktiivisesti naisia ottamaan suuremman roolin yhteisön elämässä ja tulemaan näkyviksi. Kunnat voivat merkittävällä tavalla helpottaa tätä kehitystä ja varmistaa, että hyvät käytännöt leviävät myös muualle. On tärkeää, että yhteiskunnan kaikilla eri ryhmillä on myönteinen identiteetti. Medialla on tässä suhteessa suuri valta. Musliminaisten täytyy sietää pääosin negatiivista median heistä luomaa kuvaa, joka asettaa heidät jatkuvasti alttiiksi stereotypioille ja reaktiiviselle kauhukuvien maalailulle sekä yhdistää heidät fanaattisuuteen ja terrorismiin. Islam esitetään usein ongelmana, ristiriitojen lähteenä ja esteenä länsimaisille arvoille. Median vastuuseen kuuluu antaa ääni musliminaisten ryhmille, jotta he voivat tuoda esiin ylpeytensä siitä että ovat muslimeja, vahvistaa omaa identiteettiään ja kulttuuriperinteitään ja tutkia islamilaista sivilisaatiota, perintöä ja arvoja. Sen tehtäviin kuuluu myös lisätä tietoisuutta islaminuskoisiin kohdistuvasta ennakkoluulosta ja vihamielisyydestä. Kunnat voivat myös auttaa musliminaisia luomaan omia mediakanaviaan. Paikalliset radioasemat, kuten Radio Faza Nottinghamissa, voivat antaa elintärkeän sysäyksen kehittää tukiverkostoja, jotka auttavat voimaannuttamaan musliminaisia. Työn kautta saavutettu taloudellinen riippumattomuus on avain sellaiseen voimaannuttamiseen, joka mahdollistaa onnistuneen kulttuurisen yhdentymisen. Taloudellisten etujen lisäksi vakinainen työ tuo useita sopeutumiseen ja suvaitsevaisuuteen liittyviä etuja, koska se saattaa taustoiltaan erilaiset ihmiset läheisiin tekemisiin toistensa kanssa. Isossa-Britanniassa tehty tutkimus osoitti, että musliminaisten todennäköisyys joutua työttömiksi on neljä kertaa suurempi kuin juutalaisten tai kristittyjen naisten. Tutkimustuloksista kävi myös ilmi että, vastoin yleistä uskomusta, 93 prosenttia musliminaisista halusi tehdä työtä ja että heidän perheensä tukivat heitä tässä pyrkimyksessä. Kunnat voivat tukea näiden naisten vahvaa motivaatiota päästä työmarkkinoille tarjoamalla tietoa työllistymismahdollisuuksista ja julkisista työvoimapalveluista mm. koulutuspalveluiden ja kulttuuritapahtumien kautta. 20
Lopuksi Kunnilla on hyvät edellytykset kehittää toimenpiteitä ja toimintaperiaatteita, joilla voidaan helpottaa uusien maahanmuuttajien sopeutumista ja auttaa heitä löytämään paikkansa yhteiskunnassa. He voivat hyödyntää kokemuksiaan kannustaakseen paikallisia musliminaisryhmiä ja auttaakseen heitä löytämään paikkansa sekä käyttämään lahjojaan, tarmoaan ja kokemustaan koko yhteisön hyväksi. Jos näitä ryhmiä tuetaan oikealla tavalla, ne voivat toimia myönteisenä muutosvoimana. Päätöslauselmaluonnoksessaan kongressi kehottaa paikallis- ja alueviranomaisia ryhtymään erityistoimiin helpottaakseen maahanmuuttajamusliminaisten sopeutumista yhteisöön ja auttaakseen heitä pääsemään työmarkkinoille sekä vastustaakseen median luomaa stereotypiaa musliminaisista. TURKKI Päivälleen 30 vuotta oli kulunut vuoden 1980 traumaattisesta sotilasvallankaappauksesta Turkissa. Vaalihuoneistoissa Mustafa Kemal Ataturkin valvovan katseen alla turkkilaiset hyväksyivät 26 muutosta maan isän perintöä kovin ottein varjelleeseen perustuslakiin. Syyskuun alussa pidetyssä kansanäänestyksessä voitto oli selvä: 58 % kannatti muutoksia ja 42 % vastusti muutoksia lakiin, joka on ollut voimassa vuoden 1982 sotilasvallankaappauksen jälkeen. Islamilaislähtöinen tai sellaiseksi usein luokiteltava AKP ei saanut kansan varauksetonta tukea. Suurin mielipiderepeämä syntyi Istanbulissa ja Turkin länsiosassa. Kurdit olivat alueellaan kehottaneet boikotoimaan äänestystä. Täällä äänestäneistä 35 prosentista enemmistö äänesti muutosten puolesta, vaikka ne eivät tarjoa kurdeille mitään. Arvioitsijoiden mukaan harva itse asiassa tiesi, minkä puolesta antoi äänensä. Kansa yksinkertaisesti ilmaisi voimakkaan hyväksynnän Recep Tayyip Erdoganin AKP (Oikeudenmukaisuus ja kehitys) -puolueelle, mutta samalla kansan kahtia jakautuneisuus syveni. Tyytyväisin lienee ollut pääministeri Recep Tayyip Erdogan, joka saavutti tärkeän voiton ennen ensi vuoden valtiollisia vaaleja. Kaikki voittivat, sekä puolesta että vastaan äänestäneet, koska demokratia kuuluu kaikille, kommentoi Erdogan, jonka valtakautta on kestänyt jo kahdeksan vuotta. Hänen mukaansa sotilasvallan tukijoiden menettäessä jalansijaa Turkki otti askeleen kohti nykyaikaistumista ja Eurooppaa, sekä Euroopan unionin jäsenyyttä. Pääministerillä ilmiselvästi oli myös tarve kertoa, että hän ei pyytänyt lisää valtaa itselleen. En ole koskaan pyrkinyt olemaan sulttaani, olemme juuri tehneet päätöksen vähentää sulttaanien mahtia tässä maassa, hän kertoi. Erdoganin kausi on ollut taloudellisen nousun aikaa ja tähän tukeutuen hänen johtamansa AKP voitti vaalit myös 2007. Äänestyspaikoilla haastatelluista monet kuitenkin pitivät asian varsinaisena ytimenä sekulaarin Turkin ja islamilaisen Turkin vastakohtaa. Ne jotka äänestivät ei, päättelivät, että ei-ääni merkitsi sekulaaria valtiota ja demokratiaa; kyllä puolestaan oli ääni uskonnon ja mielivallan puolesta. Taistelu ei ole päättynyt! Uskontopuolueen salaista asetta pelätään. AKP:n sanotaan valmistelevan islamilaista vallankaappausta demokratian nimissä. Erdogan on Europan unionin tarkkailijoiden mielestä käyttäytynyt itsevaltaisesti ja uhkaavasti. Tilanne ei ole ollut helppo ei-äänten kertymisen puolesta taistelleelle kemalistipuolue CHP:n uudelle johtajalle Kemal Kilicharoglulle. Kemalistit joutuvat nyt vähin erin väistymään maan johtopaikoilta. Muutosten puolesta sanoo äänestäneensä kaikesta huomatta myös Nobel-kirjailija Orhan Pamuk. Vastaan äänestäneet selittivät, että muutokset on laatinut islamistipuolue eikä kansalta ole kysytty. Erdogan joka tapauksessa sekoittaa jo nyt uskonnon ja politiikan. Hän on pyrkinyt saamaan läpi lain, joka sallii huivin käytön yliopistossa. Ulkopolitiikan alalla hän on hylännyt vanhan liittolaisen, Israelin ja painottanut suhteita Iranin, Syyrian ja Irakin kanssa. Estetäänkö meitä olemasta turkkilaisia?, kuului kommentteja. Kyllä-äänten voiton todettiin johtavan Erdoganin kuninkuuteen. Presidentti Gül kehotti kansaa osoittamaan kypsyyttä, katsomaan tulevaisuuteen, toimimaan yhteisvoimin ja arvostamaan demokratiaa. Totuuden abstraktit käsitteet ovat kuitenkin kaukana poliittisista realiteeteista. Turkkilaiset eivät ole tottuneet luottamaan hallituksiin. Muutokset takaavat presidentille ja parlamentille enemmän valtaa päättää mm. johtavien tuomareiden valinnoista. Muutokset kuitenkin myös vahvistavat yksilön (naisten, lasten ja vammaisten) oikeuksia, 21