KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014

Samankaltaiset tiedostot
Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi

Vaskiluodon Voiman bioenergian

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet

Puun lisäkäyttö energiantuotannossa 2025 mennessä mistä polttoainejakeista ja miten. Simo Jaakkola varatoimitusjohtaja

BIOVOIMALOIDEN URANUURTAJA, SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTTAJA

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy

Energiaa ja elinvoimaa

Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi

Energiaa ja elinvoimaa

Metsähakkeella tuotetun sähkön tukijärjestelmä ja puumarkkinavaikutusten seuranta. Olli Mäki ja Pekka Ripatti

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

MILTÄ SUOMI NÄYTTÄISI ILMAN TURVETTA?

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu

BIOENERGIAHANKE

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Puun energiakäyttö 2012

Energiapuun hankinta ja käyttö. - Rovaniemen Energia Oy ja uusiutuvan energian haasteet, case Mustikkamaa

KUIVAN LAATUHAKKEEN

Energiapuun kuljetustarpeet vuoteen 2020 mennessä

Keski-Suomen energiatase 2016

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Bioenergiasta voimaa aluetalouteen seminaari Jyrki Raitila, erikoistutkija VTT

Metsähaketuen rajaus. Ylitarkastaja Olli Mäki Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Metsähake ja muut biomassat

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Kanteleen Voima Oy Biojalostamon tilannekatsaus

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia

Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Päästövaikutukset energiantuotannossa

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

Kaukolämmön tuotanto Suomessa ja Saarijärvellä

Keski-Suomen energiatase 2014

Puun energiakäyttö 2007

Kuntien energiaratkaisut - ilmastotalkoilla uutta yrittäjyyttä

Voimalaitos prosessit. Kaukolämpölaitokset 1, Tuomo Pimiä

Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

Metsäenergian haasteet ja tulevaisuuden näkymät

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Metsähallituksen metsätalous Lapissa

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

Energiaverot 2011 (lämmöntuotanto)

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Metsäenergia Mikko Tilvis Suomen metsäkeskus

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Energiapuun korjuu päätehakkuilta Tatu Viitasaari

Metsähakkeen tuotantoketjut Suomessa vuonna Kalle Kärhä, Metsäteho Oy

Talousvaliokunta Maiju Westergren

Energiapuun korjuutuet

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

BIOENERGIAYRITTÄJYYS-SEMINAARI

PUUHAKE ON KILPAILUKYKYINEN POLTTOAINE PK-YRITYKSILLE TOMI BREMER RAJAMÄELLÄ

Energiapuuterminaalit biomassan syötössä, kokemuksia Ruotsista ja Suomesta

Selvitys biohiilen elinkaaresta

Kotimaiset polttoaineet kunniaan. Paikallisvoiman seminaari Antti Vilkuna

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani

Metsäenergia Pohjanmaalla

Energiapoliittisia linjauksia

Kantomurskeen kilpailukyky laatua vai maansiirtoa?

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen

Biohiilen käyttömahdollisuudet

Bioenergiaa metsästä - keskisuomalainen voimavara? Metsäbiomassan hyödyntäminen

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Korjuuvaihtoehdot nuorten metsien energiapuun korjuussa

Koneyrittäjät bioenergian kimpussa. Vaasa Asko Piirainen Puheenjohtaja, Koneyrittäjien liitto

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä Laajavuori, Jyväskylä

Energiapuuterminaalikonseptit ja terminaalikustannukset

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät?

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA

Transkriptio:

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1

Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170 MW KL Seinäjoki 125 MW e, 100 MW KL Vaskiluodon Voima on EPV Energia Oy:n ja Pohjolan Voima Oy:n yhdessä tasaosuuksin omistama yhtiö, joka on perustettu 60-luvun lopulla. Yhtiön voimalaitokset sijaitsevat Vaasassa ja Seinäjoella ja ne yhdessä tuottavat vuosittain sähköä 1,3-2,5 TWh ja kaukolämpöenergiaa noin 800 GWh. Voimalaitosten lämmöntuotanto kattaa noin 60 % Vaasan alueen ja noin 90 % Seinäjoen alueen kaukolämmön tarpeesta. Vaasan voimalaitos käyttää polttoaineenaan kivihiiltä ja Seinäjoen voimalaitos biopolttoaineita ja energiaturvetta. EPV Energia Oy 19.11.2014 2

Vaskiluoto 2:n prosessi Kattila 560 MW Turbiini Generaattori, sähköteho 230 MW Vaasa Turve Puu Kivihiili Kaukolämpö 175 MW EPV Energia Oy 19.11.2014 3

VV:n voimalaitosten polttoaineen käyttö Vaskiluodon Voiman voimalaitokset Vaasassa ja Seinäjoella käyttävät vuositasolla noin 2-3 TWh kotimaista polttoainetta. Seinäjoen voimalaitos käyttää polttoaineita 1,5-2,5 TWh/a Vastaa noin 15 000 rekkayhdistelmää vuodessa Jyrsinturvetta 70-80 % Metsähaketta 20-30 % Vaasa voimalaitos käyttää kotimaisia polttoaineita noin 0,4-0,9 TWh/a Vastaa noin 7 000 rekkayhdistelmää vuodessa Jyrsinturvetta 10-20 % Metsähaketta 80-90 % EPV Energia Oy 19.11.2014 4

Työtä ja toimeentuloa Metsähankkeen hankinta Työllisyysvaikutus noin 490 htv Rahaa aluetalouteen noin 20 M /vuosi Pentti Hakkila 2004 Turpeen hankinta Työllisyysvaikutus noin 400 htv Rahaa aluetalouteen noin 18 M /vuosi Vaskiluodon Voima Oy 5 EPV Energia Oy 19.11.2014 11/19/2014 5

Metsäenergian logistiikkaa Latvusmassa Hyvä polttoaine Saatavuus rajallista noin 20 % puupolttoaineen määrästä Palstalla kuivatus Juhannuksen jälkeen tienvarsivarastoon aluspuiden päälle Tämän jälkeen nopeasti polttoon kastuu helposti varastokasassa syyssateissa Metsävarastolla haketus ja siitä suoraan laitokselle on kustannustehokkain toimitustapa latvusmassalle Hakekuormassa n. puolet enemmän energiasisältöä hakkeena kuin latvusmassana EPV Energia Oy 19.11.2014 6

Latvusmassatase KOMMENTTI ESA KOSKINIEMI: Latvusmassakertymän oletus 44 % kuusen ainespuumäärästä. Käytännön toiminnassa toteutunut kertymä on ollut noin 25 % ainespuumäärästä. EPV Energia Oy 19.11.2014 7

Kannot Polttoaineena haastavin Ongelmana kivet ja maa-aines kattila ja kuljettimet kuluvat Pitäisi olla halvempi hinta kuin muilla puupolttoaineilla Saatavuus rajallista: 15-20 % puupolttoainemäärästä Kannonnosto on vähentynyt, syynä kalliit nostokustannukset ja ympäristön paine kannonnostoa kohtaan Logistisesti monta toimitusvaihtoehtoa Murskaus maastossa Murskaus terminaalissa Murskaus käyttöpaikkamurskalla EPV Energia Oy 19.11.2014 8

Kantotase EPV Energia Oy 19.11.2014 9

Kokopuuranka Korjataan pääasiassa kokopuuna NMH kohteilta Ongelmana Mittaus Kuivuminen varastokasassa Säilyminen varastokasassa Kalliit korjuukustannukset Saatavuus alueittain rajallista 15-20 % puupolttoainemäärästä Logistisesti Haketus metsävarastolla kustannustehokkain Pieniä eriä laita-autolla käyttöpaikkamurskalle Ei sovellu terminaalisiirtoihin EPV Energia Oy 19.11.2014 10

Pienpuutase EPV Energia Oy 19.11.2014 11

Karsittu ranka Laitokselle paras polttoaine Kuivaa ja tasalaatuista Mitä karsittu ranka sisältää? Laholumppeja Latvarankaa Sekapuuta Mutkaisia rungonosia Puupolttoaineen käyttömäärästä 40-50 % Terminaalivarastointi OK Tulevaisuuden lisäkäyttö saadaan vain karsitusta rangasta Logistisesti käyttöpaikkamurska/puutavara-auto yhdistelmä tehokkain Mahdollistaa meno-paluu kuljetukset EPV Energia Oy 19.11.2014 12

Vaasaan Käyttöpaikkamurska Vaasassa 250 000 m 3 lisäkäyttömahdollisuus puulle Käyttöpaikkamurskalla tehokkuutta logistiikkaan Käyttöön 9/2015 Saadaanko rankapuuta? Uhkana mahdollinen tukirajaus puulla tuotetulle sähkölle. VUODESTA 2016 ALKAEN Nykyinen hallitus päättä tuen tasosta ja mahdollisesta rajauksesta tammikuussa 2015 Tukirajausta on esitetty siten, että keskiläpimitaltaan rinnankorkeudelta hakkuun jälkeen yli 16 cm kohteet jäisivät tuen ulkopuolelle EPV Energia Oy 19.11.2014 13

Mitä tapahtuu jos tukirajaus tulee? VV:n energiapuun käyttömäärä jää puoleen nykyisestä Se korvataan pääasiassa kivihiilellä Kaasutin vaati toimiakseen noin 60 % puuta ei voida korvata kokonaan turpeella Jos ei saada puuta kaasutin sammuu Mahdollinen 250 000 m 3 lisäys jää toteutumatta Vuosittainen 150 henkilön työllisyysvaikutus jää toteutumatta 10 000 000 /vuosi menee puun sijasta kivihiilen ja CO 2 - päästöoikeuksien hankintaan EPV Energia Oy 19.11.2014 14