Mulla on asiaa hankkeessa kerätyt indikaattoritiedot

Samankaltaiset tiedostot
1. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta (2012) Info 2. Lasten pienituloisuusaste (2011) Info

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Etelä-Savon maakuntatilaisuus

Väestöennusteet (2012) Lähde: Tilastokeskus

LAPSET, NUORET JA PERHEET

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Lasten hyvinvoinnin indikaattorit

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET

TYÖIKÄISET ÅBOLAND TURUNMAAN SEUTUKUNTA

Palvelut. Minna Joensuu/ Espoon kaupunki. minna.joensuu[at]espoo.fi Päivitetty

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja

Alueelliset erot: mistä ne kertovat ja miten ehkäistään eriarvoistumista?

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

Erva, mitä sen tulisi olla ja mitä se voisi olla? Jouko Isolauri

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

Omaehtoisen koulutuksen työttömyysturvalla aloittaneita Etelä- Savossa tänä vuonna jo lähes 700. Työllisyyskatsaus, syyskuu klo 9.

Tuokiokuvia Pohjois-Karjalan hyvinvointiprofiilista

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoito-hoiva tietopaketin KUVAindikaattorit. Keski-Suomen kuntien vertailut Koonnut I&O muutosagentti Tuija Koivisto

Kuntakohtainen vaihtelu on huomattavaa. Em. indikaattorien kuntakohtaiset jakaumat.

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Palvelut. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Espoon kaupungin kaupunkikehitysyksikkö

Alueelliset erot: mistä ne kertovat ja

Forssan seudun diakooste: taustaindikaattoreita, lapsia koskevan sosiaalityön sekä aikuissosiaalityön indikaattoreita kuvioina

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Terveyskeskusten lääkäritilanne Julkaisuvapaa klo 10.00

2009 Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria

Hyke valtuustokausi Sastamala ja Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Etelä- Savon valtuuskunta Helsinki, Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

OT-ASIAKKUUS TILASTOJEN VALOSSA

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

Päijät-Hämeen väestön hyvinvointia, terveyttä ja palvelutarvetta kuvaavia tietoja

VAASAN KAUPUNGIN HYVINVOINTIKERTOMUS 2013

Lasten suojelu - mitä tilastot kertovat ja mitä ne eivät kerro?

Pohjois-Pohjanmaa: Nykytilan ja palvelutarpeiden kuvausta

Lapset, perheet ja lastensuojelu. Tilastoja

!!!!!!!!!!!!!!! SILMÄNPOHJAN!IKÄRAPPEUMAN!ALUEELLINEN! ESIINTYVYYS!SUOMESSA!1998!!2012!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Elias!Pajukangas!

Maakunta- ja sote-uudistuksen alueellinen valmistelu Etelä-Savossa

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen

Lomautukset lisäsivät Etelä-Savossa työttömien määrää. Työllisyyskatsaus, marraskuu klo 9.00

Etelä-Savon kuntatalouden kipupisteitä

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa

Hyvinvointi-indikaattorit Hyvinvointikertomuksen ja suunnitelman tilastoaineiston päivitys Päivitetty maaliskuussa 2015 /HR

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00

Työttömiä Etelä-Savossa lähes 850 edellisvuotta enemmän. Työllisyyskatsaus, toukokuu klo 9.00

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo

Lasten päivähoito 2014 Barndagvård 2014

Maaseudun kehittämisohjelman toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset /asukas Etelä-Karjalassa vuosina

Yksityishammaslääkärikysely lokakuussa vastaanottokohtaiset tulokset

Esi- ja peruskouluopetus 2013

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa?

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

SUKELLUS LASTENSUOJELU- REKISTERIIN

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo Janne Pajaniemi

Toimintaympäristö. Koulutus ja tutkimus Jukka Tapio

Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Sosiaali-ja terveydenhuollon palvelurakenteet

VÄESTÖMUUTOSTEN ENNAKKOTIETOJA KUNNITTAIN JA SEUTUKUNNITTAIN ETELÄ-SAVOSSA

Satakunta Lasten ja nuorten maakunta

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Kuntarakenneleiri

Lapset ja lapsiperheet

Sosiaalihuolto käännekohdassa mistä luvut kertovat?

Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9.00

Pohjois-Savon väestörakenne v sekä ennuste v ja v. 2030

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työkyvyttömyyseläkkeiden alue-erot. Tutkimusseminaari Mikko Laaksonen

Lastensuojelun tila Länsi- ja Keski- Uudellamaalla kommenttipuheenvuoro

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Terveyskeskusten lääkäritilanne Julkaisuvapaa klo Juho Ruskoaho, tutkija Suomen Lääkäriliitto

ELY- Laajakaista- hankkeet

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne Psykiatria: sairaanhoitopiirit

Lasten ja Nuorten ohjelma

Sähköinen hyvinvointikertomus Kunnanhallitus Valtuusto

Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti

Yleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Kuvio 7.1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet LOSTin kunnissa Lähde: SOTKAnet.

Oulu:Katsaus lasten ja nuorten hyvinvointiin ja palveluihin

Etelä-Savossa työttömyys lisääntynyt vuodentakaisesta vähemmän kuin koko maassa. Työllisyyskatsaus, syyskuu

Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Transkriptio:

Mulla on asiaa hankkeessa kerätyt indikaattoritiedot Mikkelin ammattikorkeakoulun nuorisoalan osaamiskeskittymän Juvenian hallinnoimassa Mulla on asiaa hankkeessa on kerätty tietoa 7-13-vuotiaiden hyvinvoinnista ja elinoloista Etelä-Savossa. Tässä koosteessa esitellään hankkeessa kerätyt indikaattoritiedot. Mulla on asiaa hankkeen seurantaindikaattoreiden valinnassa on hyödynnetty Lasten hyvinvoinnin kansalliset indikaattorit työryhmän työskentelyä. Hankkeessa mukana olevien kuntatoimijoiden toiveiden ja tarpeiden pohjalta valittiin seuraavat kolmetoista indikaattoria kuntien lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmien seurannan ja arvioinnin avuksi: Materiaalinen elintaso 1. Toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuus kaikista lapsiperheistä 2. Lasten pienituloisuusaste Terveys ja hyvinvointi 3. Perusterveydenhuollon kouluterveydenhuollon käynnit / 1000 7-18 vuotiasta 4. Psykiatrian poliklinikkakäynnit ikäryhmässä 7-13-v. Koulu ja oppiminen 5. Peruskoulun erityisopetuspäätöksen saaneet, % / vuosiluokka 1-7 / kunta 6. Perusopetukseen käytetyt taloudelliset resurssit / oppilas / kunta Turvallinen kasvuympäristö 7. Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut 7-14 -vuotiaat potilaat / 10 000 vastaavanikäistä 8. Tehtyjen lastensuojeluilmoitusten määrä ikäryhmässä 7-12-v. Osallistuminen ja sosiaalinen toiminta 9. Lasten Parlamentit maakunnassa 10. Alakoulujen oppilaskunnat / kunnan koulut Yhteiskunnan tarjoama tuki ja suojelu 11. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 12. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17 -vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä 13. Psykiatrian laitoshoidon 7-12 -vuotiaat potilaat / 1000 vastaavanikäisistä Indikaattoritietojen lisäksi Mulla on asiaa hankkeessa on koottu kokemuksellista hyvinvointitietoa 7-13- vuotiaille tehdyn kyselyn avulla. Kokemustiedon kyselyn tulosten pohjalta on laadittu Näin meillä menee! Etelä-Savon 7-13-vuotiaiden hyvinvointikertomus, joka julkaistaan joulukuussa 2011. Hyvinvointikyselystä on saatavissa kooste kaikista vastauksista sekä kuntakohtainen koonti niiden kuntien osalta, joista kyselyyn on vastannut yli 10 lasta. Lisäksi hankkeessa kootaan ohjeita kuntatoimijoille lasten hyvinvointitiedon hankkimiseksi. Hankkeessa toteutettua hyvinvointitiedon keräämisen toimintamallia kehitetään jatkossa

edelleen. Hankkeen yleiset tuotokset (indikaattoritiedot, kooste hyvinvointikyselyn vastauksista sekä hyvinvointikertomus) löytyvät julkaisemisensa jälkeen nuorisoalan osaamiskeskittymän Juvenian nettisivuilta osoitteesta www.mamk.fi/juvenia > palvelut. Mulla on asiaa hanketta on hallinnoinut Mikkelin ammattikorkeakoulun nuorisoalan osaamiskeskittymä Juvenia vuosina 2010-2011. Hankkeessa ovat olleet mukana Mikkeli, Pieksämäki ja JJR-kunnat (Juva, Joroinen ja Rantasalmi) sekä Etelä-Savon lasten ja perheiden Kaste-ohjelma. Lisäksi hanketta on seurannut asiantuntijaryhmä, joka koostuu maakunnallisten ja valtakunnallisten alan toimijoiden edustajista. Hankkeen avulla on pyritty tukemaan kuntia lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmien seurannassa, arvioinnissa ja palvelujen kehittämisessä. Hanketta on rahoittanut Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja se jatkuu vuoden 2011 loppuun. Lisätietoja: Marika Punamäki marika.punamaki@mamk.fi Puh. 050 365 2703

1. Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, % lapsiperheistä 2005 2006 2007 2008 2009 Lapsiperheitä kaikkiaan vuonna 2009 (lukumäärä) Koko maa 9,0 8,5 8,1 8,1 8,8 584172 Etelä-Savo 9,5 9,1 8,6 8,0 8,7 14888 Enonkoski 13,2 12,9 13,5 11,3 10,8 139 Heinävesi 12,7 14,9 15,0 15,0 15,9 333 Hirvensalmi 7,1 5,8 8,3 5,3 7,6 198 Joroinen 7,1 7,5 6,5 5,9 7,9 558 Juva 9,2 8,0 8,1 7,7 5,7 645 Kangasniemi 10,1 11,4 11,1 12,1 12,1 521 Kerimäki 4,5 5,1 5,2 5,7 6,2 581 Mikkeli 8,7 8,2 7,2 7,5 8,3 5042 Mäntyharju 13,1 12,8 10,1 8,1 9,5 579 Pertunmaa 8,9 11,1 13,0 11,5 10,7 169 Pieksämäki 11,3 10,0 9,6 8,7 10,3 1837 Punkaharju 6,1 5,6 6,9 6,6 11,9 318 Puumala 7,3 7,9 6,9 6,7 7,3 177 Rantasalmi 13,0 13,1 13,6 9,5 12,8 375 Ristiina 11,1 10,8 10,7 11,2 11,4 509 Savonlinna 10,1 9,3 9,2 7,2 6,9 2668 Sulkava 7,8 8,1 7,3 8,1 5,9 239 Â ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2011 Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, http://uusi.sotkanet.fi/taulukko/rl1/106,107,108,109,110,111/3/3a/1/179/ (21.11.2011) Tietosisältö Indikaattori ilmaisee kalenterivuoden aikana toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden osuuden koko väestön lapsiperheistä. Lapsiperhe on perhe, jossa huoltajia on joko yksi tai kaksi ja ainakin yksi lapsista on alaikäinen (alle 18-vuotias). Tulkinta Indikaattori kertoo toimeentulotuen piirissä olevien lapsiperheiden osuuden koko väestön lapsiperheistä. Yksinhuoltajaperheillä on huomattavasti suurempi riski joutua turvautumaan toimeentulotukeen kuin kahden huoltajan perheillä. Osa yksinhuoltajaperheistä on jatkuvaa tukea tarvitsevia köyhinä pidettäviä lapsiperheitä. Osa tarvitsee tukea elämäntilanteensa takia lyhytaikaisesti varsinkin yksinhuoltajuuden alussa. Rajoitukset Toimeentulotukirekisterin yksilötasoiset tiedot ovat salassa pidettäviä. Tietosuojan vuoksi alle viiden tapauksen kuntakohtaisia tietoja ei julkisteta.

2. Lasten pienituloisuusaste, % alle 18-vuotiaista 2005 2006 2007 2008 2009 Alle 18-vuotiaita kaikkiaan 31.12.2009 Koko maa 13,2 13,5 13,9 14,1 14,6 1088456 Etelä-Savo 27445 Enonkoski 23,6 17,1 22,7 15,9 21,2 269 Heinävesi 14,9 10,9 14,1 13,9 21,4 644 Hirvensalmi 16,3 15,6 17,1 22,1 20,3 398 Joroinen 14,5 14,2 13,3 16,0 17,9 1046 Juva 15,9 16,6 16,7 18,5 17,8 1228 Kangasniemi 16,5 19,1 19,7 20,8 18,6 997 Kerimäki 14,3 15,7 15,6 17,5 17,2 1098 Mikkeli 14,3 15,2 14,7 15,2 14,9 9225 Mäntyharju 16,2 16,3 13,5 14,4 14,2 1064 Pertunmaa 19,0 17,6 22,5 19,8 24,7 326 Pieksämäki 16,6 16,7 16,9 16,8 16,1 3361 Punkaharju 13,9 11,8 14,4 11,7 15,5 601 Puumala 15,1 14,7 14,6 13,2 14,5 325 Rantasalmi 17,9 20,8 19,1 20,1 17,2 676 Ristiina 12,2 11,6 13,5 11,0 12,2 984 Savonlinna 17,5 19,0 18,1 18,6 18,7 4737 Sulkava 15,0 16,0 14,8 16,4 17,4 466 Â ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2011 Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, http://uusi.sotkanet.fi/taulukko/7d1/106,107,108,109,110,111/3/3a/0/ (23.9.2011) Tietosisältö Indikaattori ilmaisee pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18-vuotiaitten henkilöiden osuuden prosentteina kaikista alueella asuvista alle 18-vuotiaista henkilöistä. Pienituloisuuden rajana käytetään 60 % suomalaisten kotitalouksien käytettävissä olevan ekvivalentin rahatulon (uudistetulla OECD-skaalalla laskien) mediaanista kunakin vuonna. Tulkinta Tilasto kuvaa, kuinka suuri osa alueen alle 18-vuotiaista kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle. Kyse on mittarista, joka kuvaa väestön asemaa suhteellisella tulojakaumalla. Mikäli alle 18-vuotiaiden pienituloisuusaste on korkeampi kuin väestön yleinen pienituloisuusaste, lapsiperheiden suhteellinen tuloasema on keskimääräistä heikompi. Pienituloisuuden raja lasketaan joka vuosi uudestaan koko väestön valtakunnallisesta tulojakaumasta. Kaikilla alueilla on käytössä sama pienituloisuusraja. Näin ollen indikaattori kuvaa sitä, kuinka suuri osa alueen väestöstä on valtakunnallista mittapuuta käyttäen pienituloisia. Se voi poiketa paljonkin siitä, miten

alueen väestö suhteutuu oman alueensa tulojakaumaan. Pienituloisuuden käsite on suhteellinen, ts. pienituloisuuden aste riippuu koko tulojakauman muodosta. Pienituloisuudeksi on määritelty taso, joka on pienempi kuin 60 % mediaanista. Pienituloisuusaste mittaa suhteellisia tuloeroja. Mikäli mediaanitulo alenee, pienituloisuusaste voi myös laskea eikä kyse tällöin välttämättä ole siitä, että tulokehitys olisi myönteistä. Näin kävi 1990-luvun alun lamavuosina: vaikka koko väestön tulot alenivat, pienituloisuusaste laski. Pienituloisuuden aste kasvaa, mikäli tulokehitys tuloasteikon alapäässä on heikompaa kuin mediaanitulon kehitys. Pienituloisuuden asteeseen vaikuttavat ne muutokset, joita tapahtuu mediaanitulon alapuolella. Tulojen muutokset mediaanitulojen yläpuolella eivät sinänsä vaikuta pienituloisuuteen. Kunnan yleinen pienituloisuusaste, % Pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien henkilöiden osuus prosentteina kaikista alueella asuvista henkilöistä. 2005 2006 2007 2008 2009 Keskiväkiluku 2009 Koko maa 14,0 14,5 15,0 14,9 14,8 5338871 Etelä-Savo 156100 Enonkoski 22,4 18,8 21,3 19,6 19,7 1635 Heinävesi 18,3 17,8 20,5 19,6 20,6 4020 Hirvensalmi 22,6 23,4 24,3 24,6 23,4 2463 Joroinen 15,7 16,2 15,8 17,0 16,7 5450 Juva 19,9 20,6 21,1 21,5 20,2 7100 Kangasniemi 20,8 22,8 24,3 23,4 22,1 6058 Kerimäki 16,9 17,8 18,2 19,0 17,2 5679 Mikkeli 16,3 17,1 17,2 17,5 16,4 48682 Mäntyharju 19,4 20,1 19,7 19,9 19,5 6523 Pertunmaa 23,7 25,7 25,7 22,8 25,3 1981 Pieksämäki 17,2 17,7 18,4 18,1 17,2 20228 Punkaharju 16,3 16,8 18,4 16,3 16,5 3843 Puumala 18,9 20,3 19,3 19,1 18,8 2597 Rantasalmi 19,9 22,4 22,1 21,6 19,7 4111 Ristiina 15,3 15,8 16,2 15,3 14,8 4951 Savonlinna 18,6 19,6 20,0 20,0 19,1 27785 Sulkava 19,6 21,7 21,9 22,3 21,6 2999 Â ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005 2011 Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, http://uusi.sotkanet.fi/taulukko/8d1/106,107,108,109,110/3/3a/0/3099/ (23.9.2011)

3. Perusterveydenhuollon kouluterveydenhuollon käynnit / 1000 7-18 vuotiasta Suhdelukuina: Absoluuttisina lukumäärinä: 7-18- vuotiaita 2005 2008 2009 2010 2005 2008 2009 2010 31.12.2010: Koko maa 2087 2044 2187 2042 1596921 1532969 1620415 1497889 733431 Etelä-Savo 2187 2075 2487 2184 48464 42834 49733 42517 19468 Enonkoski 3067 2668 3181 2554 684 547 614 493 193 Heinävesi 2385 3086 2974 3488 1314 1429 1359 1587 455 Hirvensalmi 2289 935 1431 1445 769 332 485 471 326 Joroinen 855 2171 3321 3321 710 1672 2491 2434 733 Juva 2332 2088 2330 2095 2295 1961 2085 1831 874 Kangasniemi 1648 1751 1751 1285 1427 1371 1322 910 708 Kerimäki 3279 2486 2746 2297 2918 2063 2219 1812 789 Mikkeli 1709 1845 2423 1901 11812 12259 15741 12193 6413 Mäntyharju 2833 3215 3391 3211 2561 2607 2645 2460 766 Pertunmaa 1493 1230 1745 1100 406 273 370 231 210 Pieksämäki 2213 1697 1812 1800 6487 4537 4602 4333 2407 Punkaharju 2511 2148 2436 2477 1421 1048 1123 1055 426 Puumala 1950 1472 2004 1912 737 421 515 457 239 Rantasalmi 3985 3136 3741 2998 2415 1728 2005 1517 506 Ristiina 2393 2290 2773 2165 1725 1672 1991 1520 702 Savonlinna 2564 2122 2589 2372 9717 7460 8901 7995 3371 Sulkava 2652 3898 3485 3480 1066 1454 1265 1218 350 Â ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2011 Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, http://uusi.sotkanet.fi/taulukko/s11/106,109,110,111/3/3a/1/694/ (21.11.2011) Tietosisältö Indikaattori ilmaisee kouluterveydenhuollon käyntien osuuden 7-18 -vuotiailla tuhatta vastaavanikäistä kohti. Kouluterveydenhuollon käynnit sisältävät terveyskeskusten kouluterveydenhuollossa tehdyt lääkärikäynnit ja käynnit muun ammattihenkilökunnan luo. Kouluterveydenhuollon terveydenhoito- ja sairaanhoitokäynteihin lasketaan kuuluvaksi myös koulussa suoritetut 6-7-vuotiaiden käynnit. Rajoitukset Kansanterveyslaki muuttui kouluterveydenhuollon ja opiskeluterveydenhuollon osalta 1.7.2007. Aikaisemmin kouluterveydenhuollon piiriin kuuluneet lukiolaisten käynnit ovat 1.7.2007 alkaen kuuluneet ja tilastoitu opiskeluterveydenhuollon käynneiksi. Huomautukset Koko maan luku ei sisällä Ahvenanmaata vuodesta 2009 lähtien.

4. Psykiatrian poliklinikkakäynnit ikäryhmässä 7-13-v. Kunta 2008 2009 2010 7-13-vuotiaita 31.12.2010: Enonkoski 17 49 50 104 Heinävesi 71 66 9 253 Hirvensalmi 107 94 50 188 Joroinen 85 310 133 408 Juva 138 114 126 482 Kangasniemi 51 61 76 351 Kerimäki 45 58 123 434 Mikkeli 1269 2040 2507 3498 Mäntyharju 108 200 260 414 Pertunmaa 60 41 42 131 Pieksämäki 192 85 176 1297 Punkaharju 44 52 236 Puumala 37 30 25 116 Rantasalmi 54 72 69 269 Ristiina 134 113 121 387 Savonlinna 468 580 522 1798 Sulkava 36 26 6 188 Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos / Simo Pelanteri (7.10.2011) Tietosisältö Lukema ilmaisee kaikkien käyntityyppien (= päivystyskäynti, ensikäynti, uusintakäynti ja konsultaatio) yhteismäärän eikä kuvaa poliklinikalla asioineiden henkilöiden määrää. Rajoitukset Tietosuojan vuoksi alle viiden tapauksen kuntakohtaisia tietoja ei julkisteta.

5. Peruskoulun erityisopetuspäätöksen saaneet % / vuosiluokka 1-7 / kunta Vuosi 2011 (20.9.2011) Peruskoulun yhteensä Tehostetun tuen Erityisen tuen Erityisen tuen päätös, % oppilaista Enonkoski 1. vuosiluokka 13 5 0 0,0 2. vuosiluokka 14 5 1 7,1 3. vuosiluokka 11 3 1 9,1 4. vuosiluokka 13 3 0 0,0 5. vuosiluokka 13 4 0 0,0 6. vuosiluokka 15 5 0 0,0 7. vuosiluokka 20 6 0 0,0 Heinävesi 1. vuosiluokka 34 2 3 8,8 2. vuosiluokka 37 2 4 10,8 3. vuosiluokka 48 3 5 10,4 4. vuosiluokka 27 4 2 7,4 5. vuosiluokka 43 3 3 7,0 6. vuosiluokka 25 1 5 20,0 7. vuosiluokka 40 0 6 15,0 Hirvensalmi 1. vuosiluokka 15 3 1 6,7 2. vuosiluokka 10 2 0 0,0 3. vuosiluokka 23 4 0 0,0 4. vuosiluokka 22 1 6 27,3 5. vuosiluokka 36 5 4 11,1 6. vuosiluokka 29 0 1 3,4 7. vuosiluokka 32 1 4 12,5 Joroinen 1. vuosiluokka 52 0 2 3,8 2. vuosiluokka 60 2 1 1,7 3. vuosiluokka 56 2 2 3,6 4. vuosiluokka 57 3 4 7,0 5. vuosiluokka 59 3 8 13,6 6. vuosiluokka 58 0 6 10,3 7. vuosiluokka 64 0 7 10,9 Juva 1. vuosiluokka 63 3 1 1,6 2. vuosiluokka 58 3 1 1,7 3. vuosiluokka 60 1 8 13,3 4. vuosiluokka 81 0 8 9,9 5. vuosiluokka 73 0 4 5,5 6. vuosiluokka 64 6 5 7,8 7. vuosiluokka 85 2 3 3,5

Vuosi 2011 (20.9.2011) Peruskoulun yhteensä Tehostetun tuen Erityisen tuen Erityisen tuen päätös, % oppilaista Kangasniemi 1. vuosiluokka 51 1 1 2,0 2. vuosiluokka 43 0 0 0,0 3. vuosiluokka 42 1 1 2,4 4. vuosiluokka 47 2 2 4,3 5. vuosiluokka 42 1 2 4,8 6. vuosiluokka 53 0 4 7,5 7. vuosiluokka 53 0 8 15,1 Kerimäki 1. vuosiluokka 55 0 1 1,8 2. vuosiluokka 60 5 2 3,3 3. vuosiluokka 57 0 1 1,8 4. vuosiluokka 51 0 2 3,9 5. vuosiluokka 58 0 5 8,6 6. vuosiluokka 64 1 5 7,8 7. vuosiluokka 55 3 4 7,3 Mikkeli 1. vuosiluokka 515 0 33 6,4 2. vuosiluokka 512 5 41 8,0 3. vuosiluokka 487 9 33 6,8 4. vuosiluokka 483 5 33 6,8 5. vuosiluokka 516 11 49 9,5 6. vuosiluokka 483 7 43 8,9 7. vuosiluokka 551 9 62 11,3 Mäntyharju 1. vuosiluokka 47 1 0 0,0 2. vuosiluokka 67 9 4 6,0 3. vuosiluokka 44 7 1 2,3 4. vuosiluokka 68 9 8 11,8 5. vuosiluokka 65 7 7 10,8 6. vuosiluokka 54 1 3 5,6 7. vuosiluokka 69 0 9 13,0 Pertunmaa 1. vuosiluokka 18 0 0 0,0 2. vuosiluokka 25 0 0 0,0 3. vuosiluokka 11 0 0 0,0 4. vuosiluokka 20 0 1 5,0 5. vuosiluokka 17 0 0 0,0 6. vuosiluokka 21 1 1 4,8 7. vuosiluokka 12 0 0 0,0

Vuosi 2011 (20.9.2011) Peruskoulun yhteensä Tehostetun tuen Erityisen tuen Erityisen tuen päätös, % oppilaista Pieksämäki 1. vuosiluokka 155 15 4 2,6 2. vuosiluokka 155 12 8 5,2 3. vuosiluokka 173 21 11 6,4 4. vuosiluokka 204 13 19 9,3 5. vuosiluokka 176 6 26 14,8 6. vuosiluokka 198 8 29 14,6 7. vuosiluokka 213 6 29 13,6 Punkaharju 1. vuosiluokka 32 0 3 9,4 2. vuosiluokka 42 1 1 2,4 3. vuosiluokka 41 1 4 9,8 4. vuosiluokka 32 2 1 3,1 5. vuosiluokka 33 0 3 9,1 6. vuosiluokka 35 0 3 8,6 7. vuosiluokka 41 0 4 9,8 Puumala 1. vuosiluokka 15 0 0 0,0 2. vuosiluokka 15 0 1 6,7 3. vuosiluokka 16 0 1 6,3 4. vuosiluokka 15 1 0 0,0 5. vuosiluokka 13 0 0 0,0 6. vuosiluokka 13 0 0 0,0 7. vuosiluokka 19 2 3 15,8 Rantasalmi 1. vuosiluokka 32 0 1 3,1 2. vuosiluokka 32 0 2 6,3 3. vuosiluokka 46 1 0 0,0 4. vuosiluokka 35 1 2 5,7 5. vuosiluokka 40 1 5 12,5 6. vuosiluokka 35 0 1 2,9 7. vuosiluokka 34 0 6 17,6 Ristiina 1. vuosiluokka 49 0 2 4,1 2. vuosiluokka 46 2 1 2,2 3. vuosiluokka 55 1 3 5,5 4. vuosiluokka 56 0 4 7,1 5. vuosiluokka 59 2 7 11,9 6. vuosiluokka 57 0 4 7,0 7. vuosiluokka 55 1 4 7,3

Vuosi 2011 (20.9.2011) Peruskoulun yhteensä Tehostetun tuen Erityisen tuen Erityisen tuen päätös, % oppilaista Savonlinna 1. vuosiluokka 242 0 13 5,4 2. vuosiluokka 247 5 12 4,9 3. vuosiluokka 250 3 12 4,8 4. vuosiluokka 253 6 19 7,5 5. vuosiluokka 245 8 17 6,9 6. vuosiluokka 263 4 22 8,4 7. vuosiluokka 245 1 26 10,6 Sulkava 1. vuosiluokka 29 0 0 0,0 2. vuosiluokka 36 0 2 5,6 3. vuosiluokka 20 0 0 0,0 4. vuosiluokka 36 0 2 5,6 5. vuosiluokka 24 0 0 0,0 6. vuosiluokka 38 0 5 13,2 7. vuosiluokka 27 1 2 7,4 Lähde: Tilastokeskus, http://pxweb2.stat.fi/database/statfin/kou/pop/pop_fi.asp (21.11.2011) Lisätietoja: koulutus@tilastokeskus.fi Vuodesta 2011 lähtien tilastoidaan perusopetuksen yhteensä, tehostetun tuen sekä erityisen tuen piirissä olevat. Tehostetun tuen oppilailla tarkoitetaan oppilaita, joilla on tehostetun tuen oppimissuunnitelma. Erityisen tuen oppilailla tarkoitetaan oppilaita, joilla on erityisen tuen päätös. Pienissä oppilasmäärissä yhden tai muutaman oppilaan lisäys näyttäytyy suhteellisessa tarkastelussa "liian suurena".

6. Perusopetukseen käytetyt taloudelliset resurssit / oppilas / kunta Perusopetuksen toiminnoittaiset käyttökustannukset Euroa/opiskelija, käyvin hinnoin Vuosi 2006 2007 2008 2009 Enonkoski Opetus 4 173 4 354 4 141 4 804 Kaikki yhteensä 7 377 8 000 7 950 9 047 Haukivuori Opetus 4 330 Kaikki yhteensä 7 025 Heinävesi Opetus 3 803 4 083 4 556 4 709 Kaikki yhteensä 7 645 8 202 9 501 9 389 Hirvensalmi Opetus 4 178 4 385 4 430 4 617 Kaikki yhteensä 7 515 7 679 7 629 8 498 Joroinen Opetus 3 641 4 025 4 133 4 216 Kaikki yhteensä 6 380 6 848 7 299 7 571 Juva Opetus 3 561 3 589 1 776 1 887 Kaikki yhteensä 6 503 6 531 7 697 7 645 Kangasniemi Opetus 3 986 4 190 4 621 4 843 Kaikki yhteensä 7 685 7 881 9 118 9 798 Kerimäki Opetus 3 738 4 072 4 189 4 399 Kaikki yhteensä 5 982 6 509 6 848 7 143 Mikkeli Opetus 3 246 3 443 3 589 3 676 Kaikki yhteensä 5 691 6 209 6 557 6 653 Mäntyharju Opetus 3 865 4 023 4 254 4 390 Kaikki yhteensä 6 456 6 965 7 825 8 039 Pertunmaa Opetus 4 705 5 272 5 241 5 178 Kaikki yhteensä 8 138 8 582 9 175 9 305 Pieksämäki Opetus 3 391 3 705 3 904 4 005 Kaikki yhteensä 5 220 5 865 6 347 6 570 Pieksänmaa Opetus 3 973 Kaikki yhteensä 6 618 Punkaharju Opetus 3 590 3 724 3 986 4 235 Kaikki yhteensä 6 340 6 708 7 456 7 847 Puumala Opetus 4 929 5 433 6 239 6 434 Kaikki yhteensä 9 166 10 197 11 848 13 927 Rantasalmi Opetus 4 205 4 341 2 082 2 273 Kaikki yhteensä 7 031 7 207 8 516 9 093 Ristiina Opetus 3 573 3 446 3 909 3 918 Kaikki yhteensä 5 931 5 528 6 370 6 656 Savonlinna Opetus 3 309 3 536 3 743 3 899 Kaikki yhteensä 5 405 5 708 6 147 6 591 Savonranta Opetus 3 918 3 935 4 163 Kaikki yhteensä 7 718 8 052 8 854 Sulkava Opetus 4 402 3 823 3 853 4 318 Kaikki yhteensä 7 129 7 245 8 379 9 491

Lähde: Opetushallitus ja Tilastokeskus, Opetushallituksen WERA web-raportointipalvelu, https://www.data.oph.fi/wera/wera (22.11.2011) Opetus sisältää opetuksen käyttökustannukset. Kaikki yhteensä sisältää opetuksen lisäksi opetuksen muut menot, majoituksen ja kuljetuksen, oppilasruokailun, muun oppilashuollon, sisäisen hallinnon, kiinteistöjen ylläpidon, pienet hankkeet, sairaala- ja vammaisopetuksen. Lisätietoa perusopetuksen tilastoista: koulutus@tilastokeskus.fi ja Opetushallituksen WERA webraportointipalvelusta: wera@oph.fi.

7. Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut 7-14 -vuotiaat potilaat / 10 000 vastaavanikäistä Suhdelukuina: Absoluuttisina lukumäärinä: 7-14- vuotiaita 2006 2007 2008 2009 2010 2006 2007 2008 2009 2010 31.12.2010 Koko maa 82,1 82,4 80,8 85 85,4 4131 4075 3929 4062 4023 468517 Etelä-Savo 74,5 64,3 96,5 85,2 67,6 104 87 127 109 84 12266 Enonkoski 349,7 447,8 5 6 123 Heinävesi 206,5 6 286 Hirvensalmi 220 Joroinen 477 Juva 78,2 80,4 81,5 100,4 5 5 5 6 564 Kangasniemi 90,7 5 422 Kerimäki 121,8 109,9 249 7 6 13 492 Mikkeli 70,2 52,9 74,7 66,8 39 31 23 32 28 16 4052 Mäntyharju 0 96 100,2 0 5 5 494 Pertunmaa 0 0 0 0 0 0 147 Pieksämäki 39 51,8 124,6 80,4 77,9 7 9 21 13 12 1512 Punkaharju 0 0 276 Puumala 0 0 0 0 143 Rantasalmi 179,1 6 316 Ristiina 0 0 453 Savonlinna 87,1 99 111,3 136,6 110,1 20 22 24 29 23 2066 Sulkava 0 0 223 Â ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2011 Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, http://uusi.sotkanet.fi/taulukko/y21/106,107,108,109,110,111/3/3a/0/3027/ (23.11.2011) Tietosisältö Indikaattori ilmaisee vuoden aikana päädiagnoosilla vammat, myrkytykset ja eräät muut ulkoisten syiden seuraukset sairaalahoidossa olleiden 7-14 -vuotiaiden osuuden kymmentä tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Sairaalahoito sisältää sekä julkisen sektorin (kunnat, kuntayhtymät ja valtio) että yksityisen sektorin järjestämän sairaalahoidon. Terveydenhuollon laitoshoidon tilastosta tulevissa indikaattoreissa salataan luvut 1-4, jolloin taulukon solu jää tyhjäksi. Luku 0 (lukumäärä) ja suhteutettu luku 0,0 kertovat, ettei ko. kunnassa tai muulla alueella ole ollut kyseisen syyn vuoksi hoidettua potilasta. Tässä indikaattorissa yhden vuoden kuntakohtaisten tietojen vertailu kyseessä olevassa ilmiössä ja ikäryhmässä ei ole tarkoituksenmukaista, koska vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidettuja on melko vähän. Siitä seuraa, että muutaman potilaan lisäys näyttää kuntien välisen eron suhteellisessa tarkastelussa suurena. Yhden kunnan aikasarjan tarkastelukin osoittaa, että muutaman potilaan lisäys vastaavanikäisiin suhteutettuna kuvaa muutoksen "liian suurena".

8. Tehtyjen lastensuojeluilmoitusten määrä ikäryhmässä 7-12-v. TILASTOVUOSI 2008 TILASTOVUOSI 2009 TILASTOVUOSI 2010 0-17 - vuot. 7-12 - vuot. 0-17 - vuot. 7-12 - vuot. 0-17 - vuot. Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä lasten määrä ilmoituksissa lasten määrä ilmoituksissa Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä lasten määrä ilmoituksissa lasten määrä ilmoituksissa Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä lasten määrä ilmoituksissa 7-12 - vuot. lasten määrä ilmoituksissa Enonkoski 12 12 6 0 0 0 6 9 2 Heinävesi 41 39 6 0 0 0 28 25 9 Hirvensalmi 8 8 4 0 0 0 9 9 0 Joroinen 55 55 18 91 76 23 159 86 22 Juva 62 58 12 79 78 27 104 71 28 Kangasniemi 47 31 14 32 32 10 35 29 5 Kerimäki 26 24 5 13 13 3 37 25 4 Mikkeli 452 325 86 617 399 116 789 466 131 Mäntyharju 47 47 13 81 96 28 91 62 10 Pertunmaa 6 6 1 13 13 4 37 31 12 Pieksämäki 247 163 33 307 205 63 229 176 45 Punkaharju 26 24 4 17 14 5 21 19 1 Puumala 10 8 3 18 18 2 8 10 2 Rantasalmi 36 24 3 43 33 5 45 34 10 Ristiina 38 26 7 0 0 0 50 21 7 Savonlinna 188 160 42 219 179 46 209 183 46 Sulkava 13 13 4 13 10 2 13 13 1 Etelä-Savo yhteensä 1 314 1 023 261 1 543 1 166 334 1870 1269 335 1,3 Tyhjä solu tarkoittaa, että tietoa ei ole saatu tai se on nolla. ilmoitusta lasta kohden 1,3 ilmoitusta lasta kohden 1,5 Lähde: Lastensuojelu, Suomen virallinen tilasto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos / Tuula Kuoppala (23.11.2011) Lisätietoa lastensuojelusta: Lastensuojelu 2010 tilastoraportti. http://www.stakes.fi/fi/tilastot/aiheittain/lapsuusjaperhe/lastensuojelu.htm. ilmoitusta lasta kohden

9. Lasten Parlamentit maakunnassa Etelä-Savon kunnista ainoastaan Mikkelissä on toimiva Lasten Parlamentti. Pieksämäellä on aloitettu osallisuusselvitys, joka on lasten kuulemis- ja vaikuttamisjärjestelmän perustamiseen liittyvää konsultointitoimintaa. Edustajat valtakunnallisessa Suomen Lasten Parlamentissa oheisen taulukon mukaan (lähde: Suomen Lasten Parlamentin kanslia 23.11.2011): Edustaja(t) Suomen Lasten Parlamentissa: Istuntokausi 2010-2011 Istuntokausi 2012-2013* Enonkoski Kyllä Kyllä Heinävesi Kyllä Kyllä Hirvensalmi Ei Ei Joroinen Ei Kyllä Juva Kyllä Kyllä Kangasniemi Kyllä Ei Kerimäki Ei Ei Mikkeli Kyllä Kyllä Mäntyharju Kyllä Ei Pertunmaa Ei Kyllä Pieksämäki Kyllä Kyllä Punkaharju Kyllä Ei Puumala Kyllä Kyllä Rantasalmi Ei Kyllä Ristiina Kyllä Kyllä Savonlinna Kyllä Kyllä Sulkava Ei Kyllä *Tilanne 23.11.2011 mennessä asetettujen edustajien suhteen. Nekin kunnat, joista edustaja vielä puuttuu, voivat asettaa sellaisen vuoden 2012 alussa. Lisätietoja: Kuntien nuorisotoimet, Suomen Lasten Parlamentti, www.lastenparlamentti.fi, http://www.lastenparlamentti.fi/slp/edustajakunnat, http://www.lastenparlamentti.fi/slp_kunnissa/lasten-parlamentti-kuntien-yhteystiedot, toimisto@lastenparlamentti.fi.

10. Alakoulujen oppilaskunnat / kunnan koulut Kunta Alakouluja Alakoulujen oppilaskuntia HUOM. Enonkoski 1 1 Yhtenäiskoulu, oppilaskunnassa 5.-9.-luokkalaisia Heinävesi 2 0 Hirvensalmi 5 1 Joroinen 5 ei tietoa Kaikilta ei ole saatu vastausta. Ei: ainakin 1 koulu Juva 6 ainakin 2 Kaikilta ei ole saatu vastausta. Kyllä: ainakin 2 koulua. Ei: ainakin 2 koulua. Kangasniemi 6 0 Kerimäki 4 4 Mikkeli 21 ainakin 15 Mäntyharju 5 4 Pertunmaa 2 1 Pieksämäki 10 10 Punkaharju 3 0 Puumala 2 0 Rantasalmi 4 0 Ristiina 2 1 Savonlinna 10+1 10+1 Sulkava 2 2 Oppilaskunta yhtenäiskoulussa, oppilaskunnassa 5.-9.- luokkalaisia Indikaattoritieto täytyy selvittää kuntien sivistystoimen, nettisivujen tai suoraan koulujen rehtoreiden kautta. Vuonna 2011 tiedot on kerätty kuntien nettisivujen sekä sivistystoimeen tai koulujen rehtoreille lähetettyjen sähköpostien avulla. Kaikilta ei ole saatu vastausta. Sähköpostiosoitteet löytyvät yleensä kuntien nettisivuilta.

11. Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Suhdelukuina (%): Absoluuttisina lukumäärinä: Alle 18- vuotiaita 2006 2007 2008 2009 2010 2006 2007 2008 2009 2010 31.12.2010 Koko maa 1,2 1,2 1,3 1,3 1,3 12896 13388 13910 13856 14199 1084296 Etelä-Savo 1,2 1,2 1,2 1,2 1,4 349 354 327 341 368 26910 Enonkoski 253 Heinävesi 0 0 622 Hirvensalmi 1,2 1,5 5 6 404 Joroinen 1,4 1,1 1 1,1 1,6 15 12 11 12 17 1044 Juva 0,4 0,5 1,1 1,8 6 7 14 21 1182 Kangasniemi 1,5 1,5 1,7 2,5 1,8 16 16 18 25 17 944 Kerimäki 0,8 0,7 0,8 0,6 0,7 9 8 9 7 8 1085 Mikkeli 1,3 1,3 1,2 1,1 1,2 127 124 107 106 114 9137 Mäntyharju 1,6 1,8 1,4 1,7 2,2 18 20 15 18 23 1049 Pertunmaa 1,8 1,8 1,9 6 6 6 315 Pieksämäki 0,9 1,1 1,2 1,5 1,7 35 41 42 52 56 3266 Punkaharju 1,2 1,2 1,4 1,3 1,5 8 8 9 8 9 583 Puumala 1,3 0 5 0 298 Rantasalmi 1 0,9 1,2 1,2 0,9 8 7 9 8 6 647 Ristiina 1,8 1,9 1,7 1,3 1,5 18 19 17 13 14 958 Savonlinna 1,4 1,5 1,5 1,4 1,5 71 75 73 64 71 4688 Sulkava 435 Â ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2011 Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, http://uusi.sotkanet.fi/taulukko/t21/107,108,109,110,111/3/3a/0/191/ (24.11.2011) Tietosisältö Indikaattori ilmaisee vuoden aikana kodin ulkopuolelle sijoitettujen 0-17 -vuotiaiden lasten osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Lapsella tarkoitetaan lastensuojelulain (3 ) mukaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta. Nuorella tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 21 vuotta. Sisältää kodin ulkopuolelle avohuollon tukitoimena sijoitetut, kiireellisesti huostaan otetut, huostaan otetut, tahdonvastaisesti huostaan otetut, jälkihuollossa olevat sekä yksityisesti sijoitetut 0-17-vuotiaat lapset. Tulkinta Luvut sisältävät kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrät. Mukana luvuissa ovat myös avohuollon tukitoimena sijoitetut lapset. Kokonaiskuvan saamiseksi kodin ulkopuolelle sijoitettujen rinnalla voi tarkastella lastensuojelun avohuollon piirissä olevien lasten (ja nuorten) määriä ja osuuksia.

Tulkinta kunnan avainpäihdeindikaattoreihin liittyen Kodin ulkopuolelle sijoitusten taustalla voivat olla niin vanhemmista kuin lapsistakin johtuvat syyt. Usein taustalla on päihteiden käyttö. Tämän indikaattorin rinnalla olisi hyvä tarkastella lastensuojeluilmoitusten pitkän aikavälin tilastoja, joissa ilmenevät muutokset heijastuvat myös huostaanottotilastoihin. Avohuollon tukitoimien lisääminen voi vähentää sijoitusten määrää, mutta samalla se voi lisätä huostaanottojen määrää kun lastensuojelullisia toimenpiteitä vaativia tilanteita tulee enemmän esille. Vaikka valtakunnallisesti ei ole saatavissa tilastotietoa päihteiden käytön yhteydestä huostaanottoihin tai avohuollon tukitoimiin, antavat paikalliset selvitykset jotain kuvaa päihde-ehtoisten huostaanottojen yleisyydestä. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla (2005) tehdyn selvityksen mukaan vanhempien päihdeongelmat olivat yleisin alle 12-vuotiaiden lasten huostaanoton tarvetta aiheuttava tekijä. 13-17 - vuotiailla nuorilla nuoren oma päihteiden käyttö oli tekijänä yli kolmanneksessa huostaanotoista. Kysymyksiä kuntakohtaisen pohdinnan tueksi Paljonko lastensuojeluilmoituksia kunnassa tehdään? Millaisia avohuollollisia tukitoimia kunnassa järjestetään? Millaisia muutoksia niiden järjestämisessä on tapahtunut? Millaista yhteistyötä lastensuojelu ja päihdepalvelut kunnassa tekevät? Millaiset ovat sijaishuollon resurssit suhteessa tarpeeseen? Millaiset ovat sijaishuollon kustannukset kunnassa? Rajoitukset Lastensuojelurekisterin yksilötasoiset tiedot ovat salassa pidettäviä. Tietosuojan vuoksi alle viiden tapauksen kuntakohtaisia tietoja ei julkisteta.

12. Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0-17-vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä Suhdelukuina (%): Absoluuttisina lukumäärinä: Alle 18- vuotiaita 2006 2007 2008 2009 2010 2006 2007 2008 2009 2010 31.12.2010 Koko maa 5 5,3 5,4 5,8 6,5 54594 57622 59055 62846 70212 1084296 Etelä-Savo 5,5 5,5 5,9 6,2 7 1627 1584 1665 1691 1875 26910 Enonkoski 5 2,9 2,5 1,9 2 15 8 7 5 5 253 Heinävesi 4,2 7,7 7,9 5,7 5,5 30 51 52 37 34 622 Hirvensalmi 6,8 0 0 30 0 0 404 Joroinen 6,2 6,4 4,9 3,2 9,3 68 68 53 33 97 1044 Juva 8,6 9,7 11,2 10,7 9,3 115 126 140 132 110 1182 Kangasniemi 6,8 6,5 4,6 6,7 6,7 73 70 48 67 63 944 Kerimäki 2,7 3,1 3,2 1,4 0,7 32 36 36 15 8 1085 Mikkeli 6 5,7 6,5 6,9 7,9 579 543 606 635 718 9137 Mäntyharju 3,7 5,4 9 10,5 8,4 42 60 99 112 88 1049 Pertunmaa 3,5 4,8 0 4,6 2,9 12 16 0 15 9 315 Pieksämäki 5 5,8 8,3 9 10,3 187 208 289 304 338 3266 Punkaharju 6,9 6,5 48 44 583 Puumala 2,1 2,5 2,3 9 10 7 298 Rantasalmi 3,8 3,9 5,6 6,8 10,4 31 30 41 46 67 647 Ristiina 6,2 6,1 4,2 0 6,1 63 60 41 0 58 958 Savonlinna 5,4 4,7 4,8 5,9 5,7 273 231 231 280 266 4688 Sulkava 3,8 4,3 3,6 1,1 20 22 18 5 435 Â ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2011 Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, http://uusi.sotkanet.fi/taulukko/u21/107,108,109,110,111/3/3a/1/1245/ (24.11.2011) Tietosisältö Indikaattori ilmaisee vuoden aikana lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien 0-17 - vuotiaiden lasten osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Väestötietona käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Lapsella tarkoitetaan lastensuojelulain (3 ) mukaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta. Nuorella tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 21 vuotta. Avohuollon tukitoimet käsittävät lapsen ja nuoren tukiasumisen, toimeentulon, koulunkäynnin ja harrastamisen turvaamisen sekä muut tarpeen vaatimat tukitoimet. Avohuollon tukitoimiin kuuluvat myös perheen tuki ja kuntoutus. Tulkinta Luvut ilmaisevat lastensuojelun avohuollon piirissä olevien lasten määriä ja osuuksia. Mukana luvuissa ovat myös avohuollon tukitoimena sijoitetut lapset, jos he ovat ennen sijoitustaan olleet lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä. Kokonaiskuvan saamiseksi avohuollon tukitoimia koskevien tietojen rinnalla voi tarkastella kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määriä ja osuuksia.

Rajoitukset Lastensuojelurekisterin yksilötasoiset tiedot ovat salassa pidettäviä. Tietosuojan vuoksi alle viiden tapauksen kuntakohtaisia tietoja ei julkisteta SOTKAnetissä.

13. Psykiatrian laitoshoidon 7 12 -vuotiaat potilaat/1000 vastaavanikäisistä Suhdelukuina: Absoluuttisina lukumäärinä: 7-12- vuotiaita 2006 2007 2008 2009 2010 2006 2007 2008 2009 2010 31.12.2010 Koko maa 2,8 3 3,2 3 3,1 1029 1093 1130 1068 1062 346359 Ahvenanmaa 0 0 0 0 0,5 0 0 0 0 1 1839 Etelä-Karjala 4,6 4,8 4,9 5,3 5,7 40 40 40 42 44 7625 Etelä-Pohjanmaa 3,4 3,2 3,2 3 2 48 44 44 40 27 13339 Etelä-Savo 1,8 2,2 2,7 2,4 3,9 18 22 26 22 35 8937 ESSHP 1,5 2,2 2,2 2,6 4 11 15 15 17 25 6223 Sosteri 2,4 2,5 4,1 1,9 3,9 7 7 11 5 10 2544 PKSSK 2 3,4 3,9 3,3 2,8 23 38 42 35 29 10314 Kainuu 4 4,3 3,6 3,6 4,3 23 24 19 18 21 4859 Kanta-Häme 1,9 2,1 3 2,5 2,9 23 26 36 30 34 11602 Keski-Pohjanmaa 2,6 2,3 4,1 3,8 4,2 14 12 21 19 21 4986 Keski-Suomi 2,3 2,1 2,2 2,7 3,1 43 38 39 47 55 17457 Kymenlaakso 2,4 3 3,4 3 3,6 29 36 39 34 40 10984 Lappi 2,8 2,7 3,3 2,9 2,7 36 33 40 34 31 11341 Pirkanmaa 2,5 4 4,3 3,7 3,7 79 124 131 113 113 30308 Pohjanmaa 1,9 2,9 2,8 1,8 1,8 24 36 34 22 21 11920 Pohjois-Karjala 2 3,5 3,9 3,3 2,8 23 38 42 35 29 10100 Pohjois-Pohjanmaa 2,7 2,7 2,7 2,8 2,2 84 85 83 84 69 30798 Pohjois-Savo 3,4 3,7 3,4 3,9 4,4 58 62 55 62 68 15420 Päijät-Häme 4,1 2,9 2,9 2,4 3,3 55 38 37 31 41 12463 Satakunta 3,4 3,4 3,6 3,8 2,5 52 51 53 54 35 13831 Uusimaa 2,9 2,9 3 2,9 2,9 299 294 300 288 288 99514 Varsinais-Suomi 2,5 3 3 3,1 3 79 92 89 93 88 29036 Â ; THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet 2005-2011 Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, http://uusi.sotkanet.fi/taulukko/9m1/107,108,109,110,111/3/3a/0/2572/ (24.11.2011) ESSHP = Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Jäsenkunnat: Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäki, Puumala, Ristiina (sekä Etelä-Karjalan puolelta Suomenniemi). Sosteri = Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Jäsenkunnat: Enonkoski, Kerimäki, Punkaharju, Rantasalmi, Savonlinna, Sulkava. PKSSK = Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä. Jäsenkunnat: Etelä-Savon kunnista Heinävesi, lisäksi Pohjois-Karjalan maakunnan kunnat. Tietosisältö Tämän indikaattorin pienin aluetaso on sairaanhoitopiiri ilmiön harvinaisuuden vuoksi. Indikaattori ilmaisee vuoden aikana psykiatrisessa sairaalassa hoidettujen 7-12 -vuotiaiden potilaiden osuuden tuhatta vastaavanikäistä kohti. Väestötietona käytetään keskiväkilukua. Mukana ovat kaikki psykiatrian erikoisalan vuodeosastot julkisella sektorilla (kunnat, kuntayhtymät ja valtio). Yksityisellä sektorilla ei järjestetä psykiatrista laitoshoitoa.

Tulkinta Indikaattori kuvaa jossain määrin psyykkistä sairastavuutta kyseessä olevassa ikäryhmässä, mutta etenkin psykiatristen sairaaloiden palveluiden käyttöä alueellisesti tai koko maan tasolla. Siihen vaikuttavia tekijöitä ovat sairastavuuden lisäksi väestön ikärakenne, palveluiden tarjonta, hoitokäytännöt (etenkin hoidon porrastus) sekä hoitoon hakeutumisen kynnys. Rajoitukset Hoitoilmoitusrekisterin yksilötasoiset tiedot ovat salassa pidettäviä. Tietosuojan vuoksi alle viiden tapauksen kuntakohtaisia tietoja ei julkisteta.