Ari Lampinen RAPORTTI KÖÖPENHAMINAN ILMASTOKOKOUKSESTA Tekniikka Elämää Palvelemaan ry 2. korjattu versio 3.1.2010 1
Osallistuin YK:n ilmastokokoukseen COP15/CMP5 (15. YK:n ilmastonsuojelun puitesopimuksen ja 5. Kioton protokollan osapuolikokous) Kööpenhaminassa 7.-19.12. ja tein sen jälkeen biokaasuautolla muutaman asiaan liittyvän vierailun 20.-23.12. Raportoin tapahtumista päivittäin yhden tai useamman kerran tep-listalla. Tämä raportti sisältää tep-listalle lähettämäni viestit editoituina eli kuvien ja muiden täydennysten kera. Lopussa on analyysiä kokouksen tuloksista. Läheskään kaikkia kokouksen ja sen runsaiden oheistapahtumien asioita ei raporttiin voi sisällyttää, koska vain pieneen osaan kaikista tapahtumista oli mahdollista osallistua. Painotus on sekä henkilökohtaisiin että monien TEPin jäsenten kiinnostuksen kohteisiin perustuva, joskin osa TEPin jäsenistä olisi varmasti painottanut osallistumisiaan toisin. Lisätietoja on saatavissa mm. seuraavista paikoista: YK:n ilmastosopimuksen UNFCCC sihteeristön sivut http://unfccc.int, jotka sisältävät viralliset dokumentit ja paljon muuta Kööpenhaminan kaupungin ilmastokokoussivut http://en.cop15.dk, jotka sisältävät tietoja mm. oheistapahtumista konferenssipaikan (Bella Center) ulkopuolella Environmental News Bulletin http://www.iisd.ca/climate/cop15, joka sisältää tietoja neuvotteluiden päivittäisestä kulusta ja Bella Centerin oheistapahtumien sisällöistä Ympäristöjärjestöjen varjokokouksen Klimaforum09:n sivut http://www.klimaforum09.org Ympäristöjärjestöverkon CANin (Climate Action Network) ECO-uutislehti http://www.climatenetwork.org/eco, joka raportoi päivittäin neuvotteluasioista ja muustakin Alkuperäinen 29.12.09 versio tästä raportista sisälsi paljon nopeasti kirjoitetuista email-raporteista peräisin olevia kirjoitusvirheitä ja osa raportoiduista asioista puuttui. Siksi oli tarpeen tehdä käsillä oleva 2. versio, jossa samalla kuvien resoluutiota parannettiin ja muutama kuva lisättiin. 2
7.12. Kööpenhaminan ilmastokokous alkoi uusiutuvan energian merkeissä Uusiutuva energia on selvästi tärkein keino, jolla tulevia päästövähennyksiä voidaan saavuttaa. Ja Tanskassa kun ollaan, niin sitä ei piilotella, vaan suorastaan pakotetaan näkemään. Konferenssiin tulijoiden sukkulabussit tulevat "Driving the future" -näyttelyn viereen ja siellä on esillä ja koeajettavissa kymmeniä erilaisia tuulisähköautoja ja myös polttokennoautoja sekä niiden mm. kotitalouksiin saatavissa olevia latauslaitteistoja. Myös joitakin ruokaketjun ulkopuolisia biopolttoaineita ja niitä käyttäviä autoja on esillä. Autot ovat käytettävissä myös delegaattien liikkumiseen Kööpenhaminan tapahtumapaikkojen välillä. 3
Konferenssikeskukseen 18.000 osallistujaa kävelevät 60-metrisen tuuliturbiinin lavan alta (eli 5 MW:n turbiinin lavan). Ja välittömässä tuntumassa on Vestaksen 850 kw:n turbiini (kuva kannessa), joka tuottaa sähköä konferenssikeskukseen. Postereista käy selväksi, että Tanskan sähköstä yli 20 % tuotetaan tuulella ja hallituksen ohjelmassa on sen nostaminen 50 %:iin. Ulos puolestaan kaikki poistuvat aurinkotalon kautta. Siellä on sekä passiivista että aktiivista aurinkoenergiateknologiaa, jota on myös itse konferenssikeskuksessa hyödynnetty. Muihin toimenpiteisiin lukeutuvat henkilökunnan kierrätetyistä muovipulloista tehdyt paidat (joita ei valitettavasti ole myynnissä) ja runsas kasviruoan tarjonta. Koko konferenssitapahtuma on järjestetty hiilidioksidineutraaliksi eli nekin päästöt, joita syntyy, kompensoidaan. 4
Konferenssiin sisältyy yli 100 uusiutuvan energian seminaaria, ekskursiota ja näyttelyä. Kööpenhaminan lisäksi niitä on Malmössä, Lundissa ja Helsingborgissa. Ja kaikki ilmaiseksi. Eikä siinä kaikki, vaan konferenssiin osallistujat saivat passin, jolla voi kulkea rajattomasti sekä Kööpenhaminan että Skånen ja niiden välisellä paikallisliikenteellä, mukaan lukien Kööpenhaminan hienolla kuljettajaa tarvitsemattomalla automaattimetrolla ja Malmön kaasubusseilla (Malmön koko bussiliikenne on siirretty kaasulle ja käytössä on biokaasun lisäksi maakaasu ja vety). Vedyn kaikille avoimia tankkauspaikkoja löytyy sekä Malmöstä E.ONin asemalta että Kööpenhaminan Shelliltä. Biokaasua saa Malmöstä, mutta ei Kööpenhaminasta, joten ajoin biokaasuautollani vain Malmöön ja asun täällä. Malmössä maitoautotkin kulkevat biokaasulla (kts. raportti 22.12). Konferenssin avajaistilaisuudessa tänään Kööpenhaminan kaupunginjohtaja Ritt Bjarregaard (joka oli EU:n ympäristökomissaarina Kioton ilmastokokouksessa) ilmoitti, että Kööpenhaminan tavoitteena on saavuttaa hiilidioksidineutraalisuus vuoteen 2025 mennessä. Hän vetää täällä kansainvälistä kaupunginjohtajien ilmastokokousta (http://www.climatesummitformayors.dk), jossa pyritään samanlaisiin tavoitteisiin. Torstaina Costa Rican ilmastosuurlähettiläs kertoi, että hänen maansa kokonaisuudessaan pyrkii samaan tavoitteeseen. 5
Tanskan asenteista kertoo myös se, että konferenssin puheenjohtajan Connie Hedegaardin ammatti on Tanskan ilmasto- ja energiaministeri, mikä asettaa asiat oikeaan järjestykseen (ensi vuonna hän on luultavasti EU:n ympäristökomissaari). Veikkaan, että Suomen median Kööpenhamina-uutisissa puhutaan vallan muista asioista. 6
8.12. Kööpenhaminan numeroneuvottelut alkoivat tänään Kööpenhaminan tärkein neuvottelujen kohde on teollisuusmaiden laillisesti sitovat päästövähennystavoitteet vuoden 2012 jälkeen eli Kioton protokollan 2. ja mahdollisesti samalla myös 3. sopimuskauden tavoitteenasettelu. Nämä neuvottelut lähtivät käyntiin tänään numeroryhmäksi kutsutussa työryhmässä. Työryhmän tarkoituksena on saada teollisuusmaiden numeromääräiset velvoitteet sovituksi joko kokonaan (mikä ei ole todennäköistä) tai siten, että ministereille ja valtionpäämiehille voidaan esittää muutama vaihtoehto valittavaksi ensi viikolla. Ensimmäisessä kokouksessa YK:n ilmastosopimussihteeristön edustaja jakoi epävirallisen paperin, joka sisälsi tiedot velvoitetasoista, joihin teollisuusmaat ovat jo lupautuneet. Ja Venäjä ilmoitti kokouksessa tiukentavansa paperissa mainittua tavoitetta merkittävästi, aiemmasta -10.. 15 %:sta -20.. 25 %:iin. Kööpenhaminan numeroneuvottelujen alkutilanne on se, että Kioton protokollan ratifioineet teollisuusmaat (eli kaikki teollisuusmaat Yhdysvaltoja lukuun ottamatta) jo tehtyjen lupausten alarajalla vähentäisivät kasvihuonekaasupäästöjä enemmän kuin 20 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Maa Vähennyslupaus vuoteen 2020 Vertailuvuosi Lupauksen muodollinen status Australia -5.. -25 % 2000 Virallisesti ilmoitettu EU-27-20.. -30 % 1990 Säädetty laiksi Islanti -15 % 1990 Virallisesti ilmoitettu Japani -25 % 1990 Virallisesti ilmoitettu Kanada -20 % 2006 Virallisesti ilmoitettu Kazakstan -15 % 1992 Virallisesti ilmoitettu Kroatia +6 % 1990 Harkinnassa Liechtenstein -20.. -30 % 1990 Virallisesti ilmoitettu Monaco -20 % 1990 Virallisesti ilmoitettu Norja -30.. -40 % 1990 Virallisesti ilmoitettu Sveitsi -20.. -30 % 1990 Virallisesti ilmoitettu Ukraina -20 % 1990 Harkinnassa Uusi-Seelanti -10.. -20 % 1990 Virallisesti ilmoitettu Valkovenäjä -5.. -10 % 1990 Harkinnassa Venäjä -10.. -25 % 1990 Virallisesti ilmoitettu Suomen mediahan on pauhannut, että sopimusta ei saada aikaan tai jos saadaan, niin se on merkityksettömän heikko. Kun jo neuvottelujen alussa ollaan yli 20 %:n tasossa, niin tarvitaan mielikuvitusta johtopäätökseen, että tilanne olisi huono. Verrattakoon tätä IPCC:n ilmoittamaan vaatimustasoon, joka on -25.. 40 % ja se on siis Kööpenhaminan neuvottelujen tavoitteena. (Kts. raportit 19.12. ja 28.12.: kaikki teollisuusmaat USA mukaan luettuna ja useimmat kehitysmaat olisivat saaneet aikaan laillisesti sitovan sopimuksen Kööpenhaminassa, mutta osa kehitysmaista esti sen, josta syystä neuvottelut jatkuvat ja seuraava mahdollinen paikka sellaisen sopimuksen hyväksymiseen on 7
Meksikon ilmastokokouksessa 2010; toisaalta Kööpenhaminassa saatiin aikaan sopimus, jonka voimakkuus ja merkitys selviävät vasta myöhemmin.) USA:n osalta odotetaan, että Barack Obama ensi viikolla kertoo heidän tavoitenumeronsa. USA ei ole ratifioinut Kioton protokollaa, joten heillä ei ole puheoikeutta numeroryhmässä eikä muissakaan Kioton protokollan neuvotteluissa (Afganistanilla, San Marinolla ja USA:lla on neuvotteluhuoneissa valkoinen maakyltti, joka kertoo puheoikeudesta vain puitesopimuksen asioita käsiteltäessä; mustapohjaiset maakyltit kertovat puheoikeudesta myös Kioton protokollan asioissa). YK jakoi myös inventaarioraportin teollisuusmaiden päästöistä vuodesta 1990 alkaen. Teollisuusmaat kokonaisuudessaan, siis USA mukaan luettuna, ovat vähentäneet päästöjään 3,9 %, mitä myöskään ei voi huonona tuloksena pitää. Nämä tiedot löytyvät dokumentista FCCC/SBI/2009/12: http://unfccc.int/resource/docs/2009/sbi/eng/12.pdf. Sektoreittain mitattuna vain liikenne ja sähkön- ja lämmöntuotanto ovat teollisuusmaissa lisänneet päästöjä. Kaikilla muilla sektoreilla siis on tultu alaspäin. Liikenne on aivan ylivoimaisen suuri huolenaihe, sillä sen päästöt ovat nousseet 17,9 %, sähkön- ja lämmöntuotannon vain 5,6 %. EU:ssa tilanne on tässä suhteessa vielä huonompi, kuten Saksan ympäristöministeriön edustaja kertoi. Liikenteen päästöongelma onkin saanut täällä runsaasti huomiota. Joka päivä asiasta on useita seminaareja ja organisaatioilla on jaossa paljon tutkimuksia ja muita materiaaleja siihen liittyen. Brasilian hallitus järjesti tänään erinomaisen seminaarin liikenteen biopolttoaineiden mahdollisesta kontribuutiosta, mukana myös USA:n ja Ruotsin hallituksen edustajat kertomassa, miten asia poliittisesti voidaan hoitaa. 8
USA:n hallitus järjesti tänään myös oman seminaarin, jossa puolestaan kerrottiin tiiviin, raideliikenteen asemien läheisyyteen sijoittuvan rakentamisen vaikutuksesta liikennemäärien vähentymiseen. Denverin kaupunginjohtaja onneksi muisti sanoa, että Kööpenhamina on kaikkia USA:n kaupunkeja paljon edellä ja he järjestävät matkan amerikkalaisille kaupunginjohtajille, liikenneyhtiöiden johtajille ym. oppimaan Kööpenhaminan järjestelyistä. Kokouksen isännät vastasivat huutoon järjestämällä ilmaisen polkupyörävuokrauspalvelun, jossa tarjolla on sekä tavallisia että tuulisähköpyöriä. Olisi tosiaan aika, että Suomessakin tiedostettaisiin, missä se suurin ongelma on ja asetettaisiin toimenpiteet sen mukaisesti. 9.12. Ramanathan otti aurinkokeittimet ja pienet biokaasulaitokset esille Kööpenhaminan ilmastokokouksessa Yksi maailman aivan huipputason ilmastotutkijoista Veerabhadran Ramanathan, joka sai tänä vuonna ympäristötieteiden arvostetuimman tiedepalkinnon eli Tyler-palkinnon (http://www.usc.edu/admin/provost/tylerprize/laureates.html), esitti tänään aurinkokeittimiä sekä taloja kyläkokoluokan biokaasulaitoksia tärkeiksi ratkaisuiksi biomassan ja kivihiilen polttamisesta peräisin olevien nokipäästöjen aiheuttaman lämpenemisen, sisäilman saastumisen ja muihin ongelmiin. Hän puhui USA:n hallituksen järjestämässä seminaarissa, jonka aiheena oli kehitysmaiden keittoteknologian kehittäminen. Aurinkokeittimien ja biokaasulaitosten lisäksi esillä olivat paremmat biomassauunit, nestekaasu ja sähkö. Mutta Ramanathan otti esiin vain biokaasun ja auringon. Hänellä on kantapään kautta ikäviä kokemuksia lapsuudestaan biomassauunien läheisyydestä. Hänenn aurinkokeitinprojektista eli Project Suryasta on tietoa hänestä kertovilla sivuilla wikipediassa: http://en.wikipedia.org/wiki/veerabhadran_ramanathan. 9
Ramanathan on intialaista syntyperää, mutta toiminut jo vuosikymmeniä USA:ssa. Hän on ilmastonmuutostieteen professori Kalifornian yliopiston Scripps Institution of Oceanography:ssä eli paikassa, jossa globaalit hiilidioksidimittaukset aloitettiin 1950-luvulla. Tämä Keelingin käyräksi nimitetty mittaustulos oli samanlainen savuava ase kuin otsoniaukon löytyminen satelliittikuvista 1980-luvulla eli todiste ihmisperäisen hiilidioksidin kertymisestä ilmakehään. Se on ylivoimaisesti tärkein ilmastonmuutoksen tutkimustulos ja siitä NOAA järjesti eilen (maanantaina) seminaarin (NOAA eli National Oceanic and Atmospheric Administration vastaa nykyään Charles Keelingin aloittamien mittausten suorittamisesta). 10
10.12. Malmön hallinto ilmastoneutraaliksi 2020 ja Malmön kaupunki 100 % uusiutuville 2030 Malmön kaupunki ilmoitti, että tavoitteena on saattaa kaupungin hallinto ilmastoneutraaliksi ja koko kaupungin energiankulutuksessa uusiutuvien osuus yli 50 %:n tason vuoteen 2020 mennessä. Hallinnon osalta tavanomaisten toimien, kuten tietenkin kaikki energia uusiutuvaa, lisäksi Malmössä on tarkoituksena päästä eroon muusta ruokatarjonnasta luomuruokaa lukuun ottamatta. Sillä vähennetään ruoankulutuksen elinkaaripäästöjä heidän mukaansa 40 %:lla. Malmön apulaiskaupunginjohtaja Anders Rubin kertoi, että vuoteen 2030 mennessä uusiutuvien energiamuotojen osuus koko Malmön kaupungin kulutuksessa pyritään saamaan 100 %:iin. Malmön kaupunki on järjestänyt YK:n ilmastokokoukseen liittyen kerrassaan valtavan tapahtumatarjonnan sekä ilmastokokouksen osallistujille että kaikille muillekin. Tapahtumiin kuuluu monenlaisia seminaareja, ekskursioita ja näyttelyitä, joista lähes kaikki ovat ilmaisia. Tänään kävin tutustumassa mm. rikospsykiatrisen sairaalan aurinkopaneelijärjestelmään ja kahteen kerrostaloon, joissa on 166 kw:n aurinkopaneelijärjestelmä, Malmön ilmastokeskuksen aurinkokeräinjärjestelmään, ruohokatolla varustetun koulun 10 kw:n tuulivoimalaan ja suureen meijeriin, jonka 70 maitorekasta 25 kulkee biokaasulla. Meijerillä on pihallaan oma biokaasumaitorekkojen tankkausasema. 11
Näyttelyissä huomio kiinnittyi Malmön AMK:ssa järjestetyn Podcar-konferenssin puitteissa esiteltyihin kevyisiin raidevaunuihin sekä Malmön Sustainable Centerin näyttelyssä olevaan biogas.se-sivuilta tutuksi tulleeseen VW Scirocco-biokaasukilpa-autoon, joka on kerrassaan valtavan hienon näköinen peli. Itse ilmastokokouksessa tuli jälleen tänään esiin, että liikenteen päästöt ovat suurin ongelma ja Kioton protokollan avulla ei toistaiseksi ole pystytty niihin vaikuttamaan (esim. kaikista 2000 CDM-projektista vain 2 on liikennesektorilla). Etelä- Korean ilmastosuurlähettiläs sanoi, että ko. vaikeus johtuu paljolti siitä, että kyseessä on paljon enemmän elintapakysymys kuin minkään muun sektorin päästöjen vähennyksessä. Skånen maakunta vastasi, että heillä on tavoitteena fossiilivapaa julkinen liikenne koko maakunnassa. Biokaasubussit on eräs tapa, jota käytetään. Ne ovat jo käytössä paitsi useissa Skånen kunnissa myös kuntien välisessä bussiliikenteessä. 11.12. Puolan fossiilisia vastustanut ympäristöministeri erosi En ole tullut kertoneeksi, että Puolan ympäristöministeri (COP14:n presidentti) Maciej Nowick teki aikamoisen vaikutuksen maanantaina Kööpenhaminan ilmastokokouksen virallisena avaajana sanomalla, että fossiilisista polttoaineista on päästävä kokonaan eroon mahdollisimman pian. Tämän entisen ympäristötekniikan professorin lausuma oli todella kova ottaen huomioon Puolan kivihiiliteollisuuden. Epäilin, että mahtoikohan se olla Puolan hallituksessa sovittua, mitä hän sanoi. 12
Eipä ollut. Hän oli suunnitellut eroavansa vanhuuden takia joka tapauksessa ja halusi käyttää tämän viimeisen mahdollisuuden tällä tavalla puhuen henkilökohtaisen arvomaailmansa mukaisesti hallituksensa arvomaailman sijaan. Erittäin kunnioitettavaa! 12.12. Kehitysmaiden päästörajoitusneuvotteluissa edistystä Kerroin 8.12. vähän teollisuusmaiden päästövähennysneuvotteluista, joten on aika kertoa myös kehitysmaa-asioista. Kehitysmaiden numeeriset päästörajoitukset ovat olleet koko YK:n ilmastoneuvotteluprosessin vaikein asia sen alusta eli vuodesta 1988 alkaen. Kaikille maille USA:ta lukuun ottamatta on ollut selvää, että teollisuusmaiden on aloitettava ongelman poistaminen johtuen erityisesti niiden historiallisesta syyllisyydestä ongelman synnyttämiseen. Se tarkoitti, että teollisuusmaille asetettiin numeromääräiset päästöjen vähentämis- tai rajoittamistavoitteet (rajoittamistavoite tarkoittaa päästöjen kasvun rajoittamista tiettyyn arvoon). Kaikille maille, mukaan lukien kehitysmaat, asetettiin paljon toiminnallisia ja raportointivelvoitteita, mutta kehitysmaille ei numeerisesti mitattavia. Nykyään kehitysmaiden päästöt ovat teollisuusmaiden suuruiset ja lähes kaikki päästöjen kasvu on nykyään peräisin kehitysmaista, joten voidaan sanoa että kehitysmaiden toimet eivät ole olleet riittäviä ja on mahdotonta ratkaista ongelma pelkästään teollisuusmaiden toimilla olivat ne miten mittavia tahansa. Tämä asia rauhoitettiin alun perin Berliinin ilmastokokouksessa vuonna 1995 siten, että numeeriset päästörajoitukset sovitaan ensin teollisuusmaille vuonna 1997 Kiotossa (kuten tapahtui) ja kehitysmaat tulevat mukaan, kun teollisuusmaat ovat osoittaneet edistymisensä. Nykyinen tilanne on se, että kun Kioton velvoite oli -5,2 %, nyt on saavutettu -3,9 % (USA mukaan laskettuna, vaikka se ei ratifioinut Kiotoa). Sen voi tulkita riittäväksi edistymiseksi tai sitten ei. Erityisenä ongelmana ovat Suomi ja muutamat muut teollisuusmaat, jotka ovat lisänneet päästöjään merkittävästi. Pääasia kuitenkin on, että edistyminen voidaan tulkita tapahtuneeksi ja siten Kioton protokollan 2. sopimuskaudella (josta Kööpenhaminassa mm. neuvotellaan) kehitysmaiden numeeriset velvoitteet voivat tulla mukaan. 13
Kioton protokollan 2. sopimuskauden neuvottelut alkoivat Kioton protokollan mukaisesti Montrealin ilmastokokouksessa vuonna 2005, mutta kehitysmaiden numeerisia velvoitteita koskevat neuvottelut kariutuivat, eivätkä ne virallisesti nytkään ole käynnissä Kioton protokollan sisällä. Mutta sen sijaan Balin ilmastokokouksessa vuonna 2007 saatiin sovittua niiden aloittamisesta puitesopimuksen alla. Tällöin myös Kioton ratifioimattomat 3 maata Afganistan, USA ja San Marino eli Bushin koalitio voivat olla mukana. Ne neuvottelut ovat Kööpenhaminassa parhaillaan käynnissä. Aiemmin on tullut selväksi, että kehitysmaita on vaikea saada sitoutumaan koko taloutta koskeviin numeerisiin päästörajoituksiin. Se on johtanut muunlaisten tavoitteenasettelumallien käsittelyyn. Mahdollista on, että tavoitteet asetetaan ns. NAMA-pohjaisina (Nationally Appropriate Mitigation Actions). Se tarkoittaa, että kehitysmaan velvoitteena voi olla esimerkiksi uusiutuvan energian osuuden nosto tietylle tasolle maan energiankulutuksessa ja/tai metsien suojelu sillä seurauksella, että kehitysmaan päästöt kasvavat numeerisesti mitattuna selvästi vähemmän kuin ilman tälläisiä toimia. Oleellista on, että numeeristen tavoitteiden toteutumista on voitava monitoroida ja se täytyy voida varmentaa. Näin tehdään teollisuusmaidenkin velvoitteiden osalta. Tällä hetkellä kuitenkin monet kehitysmaat vaativat, että heidän on itse saatava tehdä omien velvoitteidensa monitorointi ja verifiointi. Teollisuusmaat puolestaan vaativat aivan oikein että ne on tehtävä kansainvälisesti kuten teollisuusmaidenkin velvoitteiden osalta tehdään ja kuten tehdään kaikissa muissakin kansainvälisissä sopimuksissa, esimerkiksi Montrealin protokollassa. Esteenä on eräs ns. ilmasto-oikeudenmukaisuuden tulkinta, jota monet kehitysmaat sekä teollisuusmaiden kansalaisjärjestöt käyttävät. Sen mukaan kehitysmailta ei saa vaatia ko. velvoitteita ja kehitysmaiden äänen on kuuluttava. Neuvotteluissa kehitysmaat käyttävät yli 90 % puheajasta ja vaativat toimia teollisuusmailta, mutta ei itseltään (teollisuusmaat puolestaan vaativat toimia kaikilta mailta). Vaikka osa kehitysmaista vaatii teollisuusmaiden päästövelvoitteiden tiukentamista, ylivoimaisesti suurimman painon saavat vaatimukset Annex II -maiden (läntiset teollisuusmaat) muiden velvoitteiden lisäämisestä rahoituksen, teknologian siirron ja koulutuksen kautta. Monien kehitysmaiden (ja teollisuusmaiden kansalaisjärjestöjen) mukaan teollisuusmaiden on annettava kehitysmaille rahaa, teknologiaa ja koulutusta, toteutettava kokonaisia projekteja kehitysmaissa ja korvattava kehitysmaille ne toimet, joita kehitysmaat itse tekevät ilmastonmuutoksen torjumiseksi, mukaan lukien teollisuutensa kehittäminen siten, että se kilpailee teollisuusmaiden teollisuuden kanssa. Tässä ilmastooikeudenmukaisuuden ääritulkinnassa kehitysmailta ei edellytetä mitään omaa panosta, ei edes henkistä. On selvä, että sitä ei ilmastoeettisesti voida hyväksyä. Vaikeutta aiheuttaa ilmastosopimuksen päätöksentekojärjestelmä, joka pohjautuu konsensukseen eli mitään päätöstä ei voida tehdä, jos yksikin sopimuksen ratifioinut maa vastustaa (sama ongelma oli EU:ssa ennen Lissabonin sopimusta, kun Suomen hallitus pystyi estämään merkittävimmät uusiutuvan energian lisäämistoimet aivan viime vuosiin asti eli kunnes asia vietiin Eurooppa-neuvostoon valtionpäämiestasolle). Mikäli USA olisi ratifioinut Kioton protokollan, se olisi Bushin kaudella 14
todennäköisesti estänyt Kioton protokollan käytännön kehittämisen. Siksi oli globaalin ilmastonsuojelun kannalta tärkeää, että USA ei Kioton protokollaa ratifioinut eikä sillä siksi ole ollut puheoikeutta Kioton protokollan neuvotteluissa Bushin hallinnon aikana. Turvallisuusasioissa YK:ssa voidaan tehdä kaikkia jäsenmaita sitovia päätöksiä 2/3 määräenemmistöllä ja ilmastosopimusasioiden käsittelysääntöihin sisällytettiin alun perin (vuonna 1995) 3/4 määräenemmistöpäätösmahdollisuus. Sitä ei kuitenkaan hyväksytty silloin eikä myöhemminkään. Papua-Uusi-Guinea yritti Kööpenhaminassa erittäin tarmokkaasti saada sitä hyväksyttyä, mutta se ei onnistunut. Tämän tasoinen määräenemmistö olisi tosin mahdoton ongelma teollisuusmaillekin, koska silloin kehitysmaat voisivat yksin tehdä teollisuusmaiden velvoitteita koskevia päätöksiä. Määräenemmistömahdollisuus tarvittaisiin tiettyihin päätöksiin, mutta siten, että edellytettäisiin sekä kehitysmaiden että teollisuusmaiden osallistumista määräenemmistöön. Kaikesta huolimatta neuvotteluissa on saatu aikaan paljon kaikkien hyväksymää tekstiä. Alkuviikosta ministerit ja loppuviikosta valtionpäämiehet saavat käsiteltäväkseen tekstin, jossa tärkeimpänä päätettävänä asiana on NAMA-toimien vaikutus kehitysmaiden business-as-usual-päästöjen (BAU) vähentämiseen. Esitetty taso on 15-30 % vähennys, mutta se on kokonaan hakasuluissa tarkoittaen, että osa kehitysmaista ei toistaiseksi ole ollut valmis hyväksymään mitään numeromääräistä tavoitetta. Monet kehitysmaat sen sijaan ovat valmiita sellaisen hyväksymään. Tämä asia ratkaistaneen valtionpäämiestasolla kokouksen viimeisenä päivänä. Sopimustekstin virkamiesneuvotteluissa saavutettu muoto pääasian osalta on seuraava: "Developing country Parties shall undertake nationally appropriate mitigation actions, enabled and supported by finance, technology and capacity-building provided by developed country Parties, may undertake autonomous mitigation actions, together aimed at achieving a substantial deviation in emissions [in the order of 15-30 per cent by 2020] relative to those emissions that would occur in the absence of enhanced mitigation, and prepare low-emission development plans, recognizing that the extent of enhanced mitigation by these countries depends on the level of available support; Lukuarvoja siis ei saatu sovittua, mutta on tärkeää, että saatiin sovittua merkittävistä ("substantial") vähennyksistä BAU:iin nähden. Tästä siis yksikään kehitysmaa ei enää ole eri mieltä. Ei myöskään teollisuusmaiden päästövähennystavoitteiden numeroarvoja ole saatu vielä sovittua, mikä oli odotettua. Sekin jää valtionpäämiestasolla viimeisenä päivänä ratkaistaviin asioihin. Vaihtoehdot ovat välillä 25-45 %. Oikein positiivinen asia luonnostekstissä on se, että on vielä mahdollista, että ko. tavoitteet koskisivat kotimaisten päästöjen vähentämistä eli eivät sisältäisi joustavuusmekanismien käyttöä ja niiden kautta tulevia porsaanreikiä. Joustavuusmekanismien avulla voidaan saavuttaa lisävähennyksiä. Ruotsi on ainut esimerkki maasta, joka jo Kioton 1. sopimuskaudella sitoutui ilmastolakinsa kautta siihen, että se toteuttaa vähennysvelvoitteensa kotimaisten päästöjen alentamisen kautta eli joustavuusmekanismien avulla saatavat vähennykset ovat kokonaan maan velvoitetason ylittäviä. Lisäksi Ruotsi tiukensi omaa vähennysvelvoitettaan ilmastolaissaan johtuen ydinvoimaloiden alasajon hidastumisesta. Silti Ruotsi tulee saavuttamaan tiukentamansa velvoitetasonsa 2-3 -kertaisesti kotimaisin toimin ja joustomekanismien vaikutus on sen päälle. 15
13.12. Yritykset vaativat Kööpenhaminassa ilmastosopimuksen tiukentamista Yrityksillä on vahva edustus Bella Centerissä. Useilla yritysten etujärjestöillä on oma esittelypisteensä (yritykset sellaisinaan eivät voi akkreditoitua kokoukseen, vaan ainoastaan yritysten etujärjestöt). Näistä yhdessäkään ei jaeta materiaalia liittyen ilmastosopimuksen heikentämiseen, vaan tavoitteena on vain ilmastosopimuksen vahvistaminen. Tärkein organisaatio on World Business Council for Sustainable Development. Luonnollisestikin erityisesti puhtaan teknologian yritykset ovat esillä, mutta myös energiaintensiivinen teollisuus. Yritykset järjestävät Bella Centerissä lukuisia seminaareja, joissa enimmäkseen on erinomainen tarjoilu. Kivihiili- ja raakaöljyteollisuudella ei ole esittelyä, kuten joskus aiemmin on ollut, mutta maakaasuteollisuudella on. Heidän painotuksensa on luonnollisestikin päästöjen vähentäminen siirtymällä kivihiilestä ja öljystä maakaasuun sekä sähkön, lämmön että liikenteen energian tuotannossa. Turveteollisuudella ei ole esittelypistettä nyt, enkä ole nähnyt sellaista aiemminkaan. Mutta soiden suojelijoilla (Wetlands International) on vakuuttava esittely. Uusiutuvan energian yritysten järjestöt ovat luonnollisesti näyttävästi esillä. 16 Konferenssipaikan lisäksi yritykset ovat järjestäneet näyttelyitä ja seminaareja muualla Kööpenhaminassa ja myös Malmössä. Suurin tapahtuma oli Kööpenhaminan vanhassa messukeskuksessa Forumissa viikonloppuna 12.-13.12. järjestetty ympäristöteknologian messutapahtuma Bright Green. Uusiutuvan energian yritykset olivat siinäkin näkyvimpiä, varsinkin Vestas. Ympäristötekniikan messuilla oli myös laaja seminaariohjelma, josta kävin sunnuntaina kuuntelemassa paria nobelistia, jotka kertoivat tiukemman ilmastosopimuksen yrityksille tarjoamista mahdollisuuksista.
Vuoden 1997 fysiikan nobelisti Steven Chu keräsi oikein suuren seminaarisalin aivan täyteen eikä tila kaikille riittänytkään. Fysiikan nobel ei ollut ainut syy suosioon, vaan myös se, että hän on USA:n energiaministeri. USA:n hallituksessa ollaan siis lähenemässä sitä tieteellistä tasoa, mikä joillakin USA:n ympäristöjärjestöillä (kuten Union of Concerned Scientists) on hallituksissaan. Chu kertoi kaikenlaisista teknologisista tarpeista energian liittyen eli energiatehokkuus, uusiutuvat, energian varastointi, CCS ja ydinvoima. Hänen tutkimustaustansa näkyi siinä, että hän käsitteli paljon meneillään olevaa tutkimusta, erityisesti liikenteen biopolttoaineiden ja sähkön varastoinnin alueella. Minulle uusi asia olivat nestemäisistä metalleista tehtävät akut, jotka periaatteessa voivat olla hyvin suuria uima-altaan kokoisia, kuten hän sanoi. Sähkön varastoinnin kehittäminen on luonnollisesti tarpeen keskeytyvien uusiutuvien (kuten tuuli- ja aurinkovoima) suuren osuuden saavuttamiseksi. Seminaarin toinen nobelisti eli IPCC:n vuoden 2007 rauhan nobelin vastaanottanut IPCC:n puheenjohtaja, intialainen taloustieteen tohtori Rajendra Pachauri myöskin painotti uusiutuvia ja aivan erityisesti Tanskan menestystarinaa tuulivoiman osalta. Hän korosti, että Tanskan kovat tuulivoimatavoitteet ja niiden toteuttaminen eivät suinkaan ole alentaneet kansantuotetta vaan nostaneet sitä. Tanska on siten hyvä esimerkki muille maille ja muissa maissa uusiutuvia pseudotaloustieteellisillä argumenteilla vastustavien näkemysten voittamiseksi. Tanska on ollut esimerkkinä myös Intian suurelle uusiutuvan energian teollisuudelle, jonka kasvu jatkuu erittäin voimakkaana. Muutaman vuoden sisällä Intiaan on Pachaurin mukaan tulossa 12.000 MW lisää aurinkosähkön tuotantokapasiteettia ja hän toivoi sen puolestaan toimivan esimerkkinä muille maille. Myös muita ministereitä useammista maista ja kuninkaallisia ko. seminaareissa oli esiintymässä. 17
Minulle hienoin tapahtuma oli kuitenkin Foorumista lähtenyt ympäri Kööpenhaminaa kiertänyt ja lopulta kaupungintalon aukiolle päätynyt ekoautojen kulkue, jossa oli mukana kymmeniä uusiutuvilla toimivia ajoneuvoja. Se oli autoteollisuuden ja ympäristöjärjestöjen yhteinen näytös siitä, mikä on mahdollista, mikäli ilmastosopimusten tavoitteet ovat riittävän kovat. Suurin osa oli sähköautoja skoottereista tavallisten henkilöautojen kautta toisaalta Tesla Roadstereihin ja toisaalta raskaisiin autoihin (mukana oli sähkörekka ja sähköbussi). Muista kuin sähköautoista huomionarvoisimmat (biokaasuautojen valitettavasti puuttuessa) olivat amerikkalaista leväperäistä dieseliä käyttänyt auto sekä tanskalaista olkiperäistä etanolia käyttänyt auto. Kalundborgin tehtaassa valmistettavaa olkietanolia käyttäviä Volvoja on varattu runsaat 70 ilmastokonferenssin VIP-vieraiden kuljetukseen. Minä otin osaa kulkueeseen sähköbussin matkustajana. Sähköbusseja on nyt Kööpenhaminan reittiliikenteessä käytössä 26. 13.12. Ruotsin maakuntien liikennebiokaasuseminaari purjelaivalla Kööpenhaminassa Kaksi Ruotsin maakuntaa Skåne ja Västra Götaland järjestivät sunnuntaina 13.12. yhdessä ko. maakuntien biokaasuverkostojen Biogas Sydin ja Biogas Västin kanssa erinomaisen seminaarin Kööpenhaminan satamassa purjelaivalla "Tre Kronor", jolla osa ruotsalaisista delegaateista oli Kööpenhaminaan saapunut. Tapahtuma viralliselta nimeltään "Successful Swedish biogas with global applications" oli osa Ruotsin COP15-aktiviteetteja: http://www.swedencop15.com/ Samaisella purjelaivalla järjestetään myös 3 muuta biokaasuseminaaria, joista yksi lehdistölle, yksi kehitysmaiden delegaateille ja yksi ruotsalaisille delegaateille, erityisesti kunta- ja maakuntatason päättäjille. Sunnuntain seminaarin puheenjohtajana toimi Skånen varamaakuntajohtaja Pia Kinhult. Maakunnallisten esitysten lisäksi kuultiin myös Volvon ja E.ONin johtajien, Lundin yliopiston professorin sekä Euroopan parlamentin edustajien esitykset. Keskustelussa oli mukana myös lisää EU-parlamentin ja Ruotsin parlamentin edustusta. 18
Ei ollut epäilystäkään, että liikennekäyttö on tärkein biokaasun sovellus kaikille näille ruotsalaisilla tahoille sekä ympäristönsuojelun että talouden näkökulmasta. Biokaasun liikennekäyttöä tullaan Ruotsissa voimakkaasti kasvattamaan tulevaisuudessa ja tälläisten tapahtumien avulla pyritään, että muut maat ja niiden kunnat ja maakunnat ottavat mallia Ruotsin kehityksestä. Jo tällä hetkellä biokaasun käyttö Ruotsissa on 10 % maakaasun käytöstä ja liikennesektorilla biokaasu on jo ohittanut maakaasun. E.ONin kaasuliiketoiminnan johtaja toivoi biokaasun osuuden kasvavan edelleen. He nimittäin myyvät mieluummin biokaasua kuin maakaasua. He ovat pystyttäneet Ruotsiin parina viime vuonna 13 biokaasun tankkausasemaa vuodessa ja vähintään samalla tasolla tullaan jatkamaan sekä lisäksi toivotaan tankkausasemaliiketoiminnan leviävän muihin maihin. Volvon varatoimitusjohtaja kertoi heidän hyvistä teknisistä sekä ympäristövaikutuskokemuksistaan (he tekevät itse liikennepolttoaineiden elinkaarianalyysejä) paineistetun biokaasun käytössä sekä uudesta liiketoiminnastaan, jossa on tarkoitus hyödyntää raskaassa liikenteessä nesteytettyä biokaasua ja dualfuel-dieselmoottoreita. Rekkojen ja bussien lisäksi tämä liiketoiminta pyritään aloittamaan myös laiva- ja lentoliikenteessä. 19
Skånen varamaakuntajohtaja kertoi, että Skånessa on tarkoitus saada kaupunkien välinen bussiliikenne kokonaan biokaasulle tai muille uusiutuville vuoteen 2018 mennessä, kaupunkien sisäinen bussiliikenne vuoteen 2015 mennessä ja kaikki paikallishallinnon ajoneuvot vuoteen 2020 mennessä. Biokaasu on tärkein polttoaine tässä liikennestrategiassa tieliikenteen osalta. Raideliikenteen osalta lisätoimenpiteitä ei tarvita, sillä kaikki Skånen raideliikenne kulkee jo nyt 100 % uusiutuvilla energiamuodoilla tuotetulla sähköllä. 14.12. Ruohonjuuritason ympäristöjärjestötoiminnasta kehitysmaissa, esim. INforSE Kööpenhaminassa on valtavasti ruohonjuuritason ympäristöjärjestötoimintaa esillä. Yksi sitä esittelevistä on INforSE. INforSE (International Network for Sustainable Energy) on 170 kansalaisjärjestön globaali verkko, jossa myös TEP on jäsen (ainut suomalainen jäsenjärjestö). Se on ollut Kööpenhaminassa aktiivinen erityisesti kansalaisjärjestöjen Klimaforumissa järjestäen siellä paljon seminaareja. Mutta sillä on esittelypiste myös Bella Centerissä, jossa se tänään järjesti seminaarin yhdessä naisten ympäristöjärjestöverkon Women in Europe for Common Future (WECF) kanssa. Seminaarin otsikkona oli "200 NGOs in Action in Asia & Africa for Sustainable Energy". Puhujina oli 9 aasialaisen ja afrikkalaisen kansalaisjärjestön edustajaa (Senegalista, E- Afrikasta, Ugandasta, Nepalista, Intiasta, Kirgisiasta, Georgiasta ja Nigeriasta). He käsittelivät lukuisia hajautettuja ja halpoja koteihin, kouluihin ja kyläkeskuksiin soveltuvia kiinteän biomassan, biokaasun, aurinkoenergian, tuulivoiman ja mikrovesivoiman monenlaisia teknologioita erityisesti ruokaketjussa, mutta myös vesiketjussa, lämmityksessä, valaistuksessa (mukaan lukien koulutukseen liittyen) ja mikroyritystoiminnassa (kuten käsityöt). Kiinteän biomassan osalta toiminnan tarkoitus on ollut resurssin käytön vähentäminen (mm. metsänsuojelu- ja terveyssyistä) ja muiden osalta resurssien käytön kasvattaminen. Suurin osa heidän työnsä rahoituksesta on tullut paikallisilta yhteisöiltä, joiden parissa he toimivat. Ulkoisesta rahoituksesta merkittävintä on teollisuusmaiden kehitysapujärjestöjen suora kansalaisjärjestörahoitus. Erityiskiitosta sai DANIDA eli Tanskan virallisen kehitysyhteistyön järjestö. Se on vuodesta toiseen arvioitu laadukkainta työtä tekeväksi ko. järjestöistä (ja erittäin paljon paremmaksi kuin Suomen FINNIDA, jota nimeä ei saakaan enää käyttää). Kehuja saivat myös Saksan ja Hollannin järjestöt, jotka myös ovat kv. arvioinneissa aina olleet kärkipäässä. Kaikkien näiden osalta parhaimpaan laatuun yhdistyy myös määrällinen paremmuus, sillä ko. maat antavat eniten kehitysapua per capita. Myös Norja ja Ruotsi kuuluvat siihen joukkoon, mutta ne eivät tulleet seminaarissa mainituksi (FINNIDA eli KYO puolestaan on aina ollut sekä laadullisesti että määrällisesti heikkotasoinen näihin verrattuna). Oman maansa hallitukselta ruohonjuuritason järjestöillä on paljon vaikeampi saada rahoitusta tai mitään muutakaan tukea. 20
Kioton protokollan rahoitusmekanismeja, siis erityisesti CDM:ää, käsiteltiin paljon. Se on tehty erittäin raskaaksi byrokraattisesti ja taloudellisesti, jolloin pienten projektien on lähes ylitsepääsemättömän vaikeaa päästä sen rahoituksen piiriin. Myös useimpien maiden on ollut vaikeaa päästä sen piiriin. Nimittäin 91 % kaikista projekteista on toteutettu Kiinassa, Intiassa, Etelä-Koreassa ja Brasiliassa ja näistä puolet Kiinassa (CDM eli Clean Development Mechanism sai jo Kiotossa lempinimen China Development Mechanism, koska arvattiin, että se käytännössä tukisi suuria kehitysmaita ja niiden suuria projekteja). Siksi oli iloinen yllätys kuulla, että osa ruohonjuuritason järjestöistä oli kuitenkin pystynyt saamaan aikaan CDM-projekteja. Kuitenkin on ilmeistä, että CDM:ää täytyy kehittää Kioton toisella kaudella ja toki se asia agendalla on. Ongelmana on kuitenkin, että CDM:n kehittämisasiaa on Kööpenhaminassa hallinnut CCS (hiilidioksidin talteenotto lähinnä suurista fossiilivoimaloista ja varastointi maahan tai meriin) pienten kotitalouksiin ja pieniin kyläyhteisöihin sopivien UE-projektien sijaan. Painopiste olisi siis todellakin tarve muuttaa. Kehitysmaiden neuvottelijat ovat etäällä kehitysmaiden ruohonjuuritason toiminnasta, joten tälläiset muutokset ovat käytännössä teollisuusmaiden ajamia, lähinnä Tanskan, Hollannin ja Saksan. Ja se ei ole riittänyt. Myöskään ruohonjuuritason järjestöjen pienprojektiasiantuntemusta ei ole osattu hyödyntää. Verifiointiorganisaatioilla sitä asiantuntemusta on huonosti. Kööpenhaminassa keskustellaan NAMA-projektien mahdollisuudesta, joka toisi CDM:n rinnalle toisen ja ehkä helpomman rahoitusmahdollisuuden. NAMAt voisivat sisältää juuri sellaista kylätoimintaa, jota INforSEn jäsenjärjestöt ympäri maailmaa tekevät. Kööpenhaminassa ei ehditä päästä kovinkaan pitkälle NAMA-sisällöissä, mutta mikäli NAMA sisällytetään tehtävään sopimukseen (kuten nyt näyttää), niitä käsitellään yksityiskohtaisemmin seuraavissa ilmastokokouksissa. 15.12. Maatalouden jätteiden energiakäytön esittelyä ekskursioilla Tanskan biokaasuyhdistys järjesti kaksi ekskursiota ilmastokokouksen osanottajille. Kohteena oli Hashøj:n biokaasulaitos, joka on tyypillinen tanskalainen maatilojen yhteinen reaktori. Laitosta, joka tuottaa sähköä 3,9 MW ja lämpöä tuplasti, esitteli laitoksen toimitusjohtaja Erik Lundsgaard. Biokaasulaitoksen yhteydessä oli myös tuulivoimalaitos, mikä on normaalia toimintaa Tanskassa. Biokaasuyhdistyksen toiminnanjohtaja Nielsen kertoi, että tanskalaisissa biokaasulaitoksissa tuotettaisiin mieluimmin liikennepolttoainetta, koska se on biokaasun tehokkainta käyttöä. Tanskan polttoaineverotus on kuitenkin toistaiseksi estänyt sen. Hän esitteli bussimatkan aikana myös Tanskan biokaasulaitostoimintaa yleisesti ja kertoi Tanskan hallituksen tavoitteena olevan laitosmäärän ja niiden käsittelemien jätteiden käytön 10-kertaistaminen vuoteen 2020 mennessä siten, että puolet kaikesta 21
lietelannasta käsiteltäisiin biokaasureaktoreissa. Sekä nykyään että lähitulevaisuudessa biokaasureaktorien käyttö painottuu maatalouden jätteiden käsittelyyn. Kuitenkin esim. Kööpenhaminan kaupungin ilmastostrategia, joka tähtää CO 2 -neutraalisuuteen vuoteen 2025, edellyttää myös biokaasuresurssien hyödyntämistä erityisesti liikenteessä, joka on vaikein sektori. Lisätietoja pyydettiin etsimään paikasta www.biogasbranchen.dk. Biokaasulaitoksen jälkeen vierailtiin myös oljen polttolaitoksessa (pelkästään kaukolämmön tuotantoon), jotka myös ovat erittäin yleisiä Tanskassa. Ne puuttuvat Suomesta kokonaan mm. koska Suomessa asiantuntijat aika usein väittävät, että oljen polttaminen ei teknisesti onnistu sen korkean tuhkapitoisuuden takia. Tanskassa tuhka, jota saadaan talteen poltossa 4 % oljen massasta, toimitetaan takaisin maanviljelijöille, jotka levittävät sen lannoitteena pelloilleen. Tältä osin toiminta on siis samanlaista kuin biokaasulaitoksissa. Biokaasulaitoksissa kuitenkin käytetään maatalousjätteiden lisäksi myös erilliskerättyä biojätettä, jonka mädätysjäännöksen maanviljelijät saavat itselleen bonuksena omista jätteistä saatavan mädätysjäännöksen lisäksi. Ekskursio, jolla olin mukana, venyi alkuperäisestä 3 tunnin kestoajastaan lähes 2 tuntia johtuen erittäin suuresta osanottajien kysymystulvasta. 15.12. Kööpenhaminan ilmastokokouksessa yli 100.000 osanottajaa Kööpenhaminan ilmastokokous on osanottajamäärältään ylivoimainen kaikkiin aiempiin ilmastokokouksiin verrattuna ja lyö myös kaikkien muiden YK-kokousten osanottajamäärät kaikilla mittareilla. Suurin osanottajaryhmä ovat tavalliset kansalaiset, jotka ovat osallistuneet suureen määrään varsinkin Kööpenhaminassa mutta myös Malmössä järjestettyihin tilaisuuksiin. Osanottajamäärältään suurin yksittäinen tapahtuma on Kööpenhaminan kaupungintalon aukion täyttävä yötä päivää auki oleva ilmastomessutapahtuma, jossa on käynyt satoja tuhansia vierailijoita mm. huolehtimassa polkemalla, että joulukuusi pysyy valaistuna. Eniten yleisöä keräsi Desmond Tutun ilmastopuhe sunnuntaina 13.12. 22
Myös Kööpenhaminan toiseksi vilkkain aukio Kongens Nytorv on kokonaan käytössä ilmastonmuutostieteen ja -taiteen esittelyssä. Toiseksi suurin osanottajaryhmä ovat ympäristöaktivistit. Viime lauantain päämielenosoituksessa oli 30.000-100.000 ihmistä. Sen lisäksi Bella Centerin ulkopuolella on ollut pysyvä mielenosoitus. 23
Kööpenhaminan oheistapahtumista yksi suurimmista on ympäristöjärjestöjen Klimaforum09 keskusrautatieaseman vieressä. Siellä on yli 6000 rekisteröityä osanottajaa sekä suurempi määrä vierailijoita. Itse ilmastoneuvottelupaikkaan Bella Centeriin on rekisteröitynyt 34.000. Koska paikka vetää vain 18.000, YK on joutunut nyt viime päiviksi tekemään rankkoja rajoituksia järjestöjen edustajien pääsylle. Jo ennen kokouksen alkua lehdistön katto 5000 täyttyi. Kansalaisjärjestöjen ja hallitusten välisten järjestöjen (YK-järjestöjä lukuun ottamatta) osallistumista alettiin rajoittaa tänään siten, että lisäpassien 24
avulla 7000 pääsee sisään tänään sekä huomenna ja 300 torstaina sekä perjantaina. Keskiviikkona kansalaisjärjestöedustajien (joihin lukeutuvat mm. suurten yritysten johtajat, kaupunginjohtajat ja professorit) pääsy lopetettiin kokonaan joidenkin aggressiivisten mielenosoittajien takia, koska he olivat tunkeutuneet Bella Centerin alueelle samaan aikaan, kun valtioiden ja hallitusten johtajat alkoivat saapua paikalle. Kansalaisjärjestöedustajien rekisteröintikin lopetettiin, mikä tarkoitti, että osa osanottajiksi hyväksytyistä järjestöedustajista ei päässyt koskaan sisään. Rekisteröitymisen eiliseen jättäneet joutuivat seisomaan jonossa jopa 10 tuntia ja minäkin jouduin seisomaan 3 tuntia, vaikka minulla oli täksi päiväksi sisään oikeuttava lisäpassi. Tanskan armeija tuli apuun tarjoamalla ilmaista kahvia jonottajille. Minulla on lisäpassi tälle päivälle ja huomiselle, mutta en pääse sisään enää torstaina ja perjantaina. Siitä syystä seuraan nämä kaksi päivää tapahtumia pikkutunneille. Odotan juuri viimeisen virkamiesvetoisen Kioton protokollan jatkoa käsittelevän istunnon alkua. Huomisesta alkaen asiat siirtyvät ministereille ja torstai-illasta alkaen valtionpäämiestasolle siten, että tärkeimpien poliittisten kysymysten ratkaisut luultavasti saadaan vasta perjantaina tai mahdollisesti jopa vasta lauantaina. Kun suurin osa osanottajista suljettiin ulos, monet Bella Centerin seminaarit siirrettiin pidettäväksi useisiin paikkoihin ympäri Kööpenhaminaa. Yksi paikoista on Bella Centerin viereinen hotelli, jonka aulassa on esillä hipeillekin kelpaava hamppukorilla ja aurinkokennokatolla varustettu Lotus Eco-Elise. 16.12. Virkamiesvetoiset neuvottelut Kööpenhaminassa loppuivat Pääneuvottelut Kööpenhaminassa on käyty YK:n ilmastonmuutoksen puitesopimuksen (Rion sopimus) kehittämisestä sekä Kioton protokollan kehittämisestä. Virkamiestason työn jälkeen neuvottelut siirtyvät tänään muodollisesti ministeritasolle. Kööpenhaminan virkamiestason neuvottelut puitesopimuksen kehittämisestä jatkuivat yli yön ja päättyivät vasta aamulla klo 7. Neuvotteluteksti on edelleen suuri sotku kaikkien kysymysten osalta, mukaan luettuna kehitysmaiden määrälliset velvoitteet ja pitkän tähtäimen globaalit tavoitteet. Pitkän tähtäimen globaalien tavoitteiden asettamiselle on toistaiseksi neuvottelupöydällä useita vaihtoehtoisia tapoja. Ensinnäkin, se voidaan ilmaista ilmakehän hiilidioksidipitoisuutena mitattuna. Ehdotukset ovat välillä 350-450 ppm, missä alapää on tullut pienilta saarivaltioilta (AOSIS-ryhmä), joiden koko olemassaoloa ilmastonmuutos uhkaa. Alaraja on sikäli erittäin kova, että pitoisuus on nyt noin 390 ppm. 25
Toisaalta tavoite voidaan asettaa keskilämpötilan nousuna esiteolliseen aikaan verrattuna. Ehdotukset ovat välillä 1-2 astetta, jossa alapää on muutamalta pieneltä merenpinnan nousun uhkaamilta saarivaltioilta (erityisesti Tuvalulta, joka luultavasti Kööpenhaminassa käytti pääistunnoissa kaikista maista eniten puheenvuoroja), ja yläpää EU:lta. Alapää tullaan lähivuosina saavuttamaan, joten ko. tavoite tarkoittaa lämpötilan alentamista. Välitavoitteena on globaalien kasvihuonekaasupäästöjen saaminen laskusuuntaan. Taitekohdan tavoitteeksi pienet saarivaltiot ovat esittäneet vuotta 2015 ja EU vuotta 2020. Kaikki nämä tavoitetasot ovat verifioitavissa eli ne soveltuvat hyvin sopimuksessa käytettäviksi. Mikäli mikä tahansa näistä valitaan ja toimenpiteet sen mukaisiksi, ilmastonsuojelu kehittyy erittäin voimakkaasti nykytilanteesta. Puitesopimuksen kehittämisen neuvottelutekstiä on valmisteltu Kööpenhaminassa siten, ministereille ja valtionpäämiehille tarjotaan sarja monivalintakysymyksiä, joista pitäisi löytyä yhteisymmärrys. Ei voida olettaa, että kaikista kysymyksistä sitä löytyy Kööpenhaminassa, mutta osasta on pakko löytyä. Loput jäävät seuraaviin kokouksiin. Kun paikalla on nyt 115 valtionpäämiestä tai pääministeriä, tärkeimmistä asioista pitäisi poliittinen yhteisymmärrys syntyä nyt, sillä vastaavaa edustusta ei ole tulevaisuudessa odotettavissa, mikäli oleelliset neuvottelut kariutuvat. Se toki on ollut tähän mennessä positiivista, että minkään kysymyksen osalta neuvottelut eivät ole kariutuneet. että Puitesopimuksen neuvotteluprosessi ei ole niin kriittinen kuin Kioton protokollan neuvottelut, mutta osa teollisuusmaista edellyttää ainakin suurille kehitysmaille jonkinlaisia sitovia määrällisiä velvoitteita, jotta ne suostuisivat omiin sitoviin päästövähennysvelvoitteisiin. Kuten aiemmin olen kertonut, monet kehitysmaat eivät hingu itselleen määrällisiä velvoitteita, vaan ne haluaisivat sellaisia pelkästään teollisuusmaille. Siitä syystä kehitysmaiden neuvotteluponnistusten pääpaino on ollut Kioton protokollan jatkoneuvotteluissa. Nämä neuvottelut loppuivat virkamiestasolla yöllä klo 1. Ne ovat sujuneet selvästi paremmin kuin puitesopimusneuvottelut: vaihtoehtoisia tekstejä, joita ministereille tarjotaan, on paljon vähemmän. Pääasiassa eli teollisuusmaiden päästövähennysvelvoitteiden tasossa ei ole tapahtunut edistystä ensimmäisen kokouksen jälkeen. Nämä tavoitteet ovat kytköksissä kahden joustomekanismin (nielut ja päästöjen talletus) potentiaalisesti aiheuttamiin porsaanreikiin, joiden käsittely on vienyt pääosan neuvotteluajasta, mutta niitä ei vielä ole ratkaistu. Yksi niistä on metsien hiilensidonnan ja hiilenvapauttamisen muutokset. Mm. Suomi haluaa, että mikäli metsän annetaan kasvaa sitoen hiilidioksidia, ko. määrällä voidaan lisätä kansallisia päästöjä, 26
mutta mikäli metsää hakataan tai muuten hävitetään, siitä ei saa tulla päästövähennysten lisäysvelvoitetta. Se on tietenkin epäeettinen lähtökohta. Toinen porsaanreikä koskee Itä-Euroopan maiden Kioton 1. sopimuskaudella käyttämättä jääneitä päästöoikeuksia, jotka Kioton protokollan mukaan voidaan käyttää seuraavilla sopimuskausilla. Näitä päästöoikeuksia on erittäin paljon johtuen ko. maiden erittäin löysistä Kioton protokollan velvoitteista (tätä ongelmaa kutsutaan kuumaksi ilmaksi). Mikäli porsaanreiät täysimääräisesti käytetään 2. sopimuskaudella, ne lähes neutralisoivat teollisuusmaiden lupaamat päästövähennysvelvoitteet. Vielä ei ole päästy yhteisymmärrykseen siitä, miten nämä ongelmat ratkaistaan. Viimeisessä kokouksessa annettiin puheenvuoro järjestöryhmien edustajille. Kaikki ryhmät naisjärjestöjä lukuun ottamatta vaativat vähintään IPCC:n minimitasoa eli 25 % vähennysvelvoitetta (ja monet vähintään 40 % tasoa) teollisuusmailta vuoteen 2020 mennessä vuoteen 1990 verrattuna. On erittäin myönteistä, että ympäristöjärjestöjen lisäksi mm. ammattiyhdistysliikkeet, teollisuuden etujärjestöt ja maatalouden etujärjestöt ovat erittäin kovien sitovien tavoitteiden kannalla. Päivänvalossa olevat seikat siis puoltavat hyvää tulosta Kööpenhaminassa. Perusteet neuvotteluiden vaikeuksille löytyvät muualta. 16.12. IRENA-seminaarissa yhteisymmärrys ilmastotavoitteiden saavutettavuudesta Tänä vuonna perustettu uusi hallitustenvälinen organisaatio IRENA (International Renewable ENergy Agency) järjesti eilen illalla erittäin hienon seminaarin. Mukana oli hallitustenvälisiä (OECD/IEA), hallituksen (Danish Energy Agency), teollisuuden (EREC, REN21) ja ympäristöjärjestöjä (Greenpeace). Ne kertoivat sulassa sovussa, että Kööpenhaminan neuvotteluiden ilmastotavoitteet (esim. 400 ppm taso) ovat saavutettavissa korvaamalla fossiilisia polttoaineita uusiutuvilla. Tämä on teknisesti helppo toteuttaa taloudellisesti kannattavasti. Sähköntuotanto on helpoin, lämmön tuotanto seuraavaksi helpoin ja liikenne vähiten helpoin sektori. 27
Erityisesti ilahdutti OECD:n International Energy Agencyn meneillään oleva työ uusiutuvien energiamuotojen lisäämisskenaarioiden parissa. Eräät heidän skenaarioistaan esittelivät uusiutuvan energian dominoivan energiantuotantoa vuonna 2050 ja kaikkien uusiutumattomien energiamuotojen merkittävää laskua. IEA on myös tuottanut uusiutuvien teknologiakohtaisia oppaita ja uuden kirjan kaupunkeihin (mm. rakennuksiin ja pihoille) integroitavista uusiutuvista. Kirjalla on hieno nimi: "Cities, Towns & Renewable Energy - Yes in My Front Yard". He siis pyrkivät edistämään uusiutuvien integroimista näkyvästi kaupunkeihin ja vastustavat Suomessakin tuttua NIMBY-ilmiötä (Not In My Back Yard), jossa uusiutuvia ei haluta nähdä käytettävän. Malmö muuten on hyvä esimerkki eli uusiutuvien on nimenomaan haluttu näkyvän, josta syystä niitä on asennettu osittain epätarkoituksenmukaisestikin tekniseltä kannalta, mutta siis niin on menetelty uusiutuvien edistämisen PR-syistä. IEA:n edustaja myös varoitti lehdistön vääränlaisesta IEA:n referenssiskenaarioiden tulkinnasta (joka on Suomessa normaalia ja hyväksyttyä). IEA:n referenssiskenaariot osoittavat hyvin voimakasta fossiilisten käytön ja päästöjen kasvua. Sen ei ole tarkoitus olla ennustus (kuten Suomen lehdistö antaa ymmärtää) vaan varoitus. IEA pitää business-as-usual-kehitystä ympäristönsuojelusyistä tuomittavana ja mahdottomana. Ko. skenaariot osoittavat, mitä pitää välttää poliittisten toimien avulla mm. niiden, jotka Kööpenhaminan sopimuksen avulla on tarkoitus saada aikaan. 16.12. Aktivistit tuulivoimalla Kööpenhaminan ilmastokokoukseen Kööpenhaminan satamassa on useita purjelaivoja ja purjeveneitä, joilla osa kokouksen osanottajista on paikalle saapunut. Suurimmat ja näyttävimmät ovat Greenpeacen ja Bellonan alukset. Suomestakin on ainakin Greenstream Networkin lippua kantava purjevene saapunut paikalle. Ruotsalainen purjelaiva Tre Kronor on kokouksen aikana toiminut monien seminaarien tapahtumapaikkana. Erityisesti siellä on pidetty 4 korkean tason biokaasuseminaaria järjestäjänä Ruotsin paikallishallinnot. Minäkin osallistuin yhteen niistä. Suomalaisten ympäristöjärjestöjen Estelle satamasta kuitenkin puuttuu. Olisi kuvitellut, että tämä olisi kerrassaan erinomainen käyttö sille laivalle, mutta kun ei. Suomalaiset aktivistit tulivat joko lentokoneella tai dieselbusseilla. Ruotsin 100 % UE-sähköä, joka vieläpä on Ruotsin luonnonsuojeluliiton Bra Miljöval -sertifioimaa, käyttävät rautatiet eivät kelvanneet, kuten ei myöskään kattava biokaasun tankkausverkosto, joka olisi mahdollistanut tulon biokaasulla (minä olen ainut biokaasulla Suomesta tullut). 28