Aikuiskoulutuksen ajankohtaisia asioita Hakeutujan palveluiden ajankohtaispäivä, 7.9.2012, Helsinki Congress Paasitornissa Neuvotteleva virkamies, Ulla-Jill Karlsson Aikuiskoulutuspolitiikan yksikkö
Aikuiskoulutuspolitiikan yksikön toimiala Aikuiskoulutuspolitiikka ja elinikäisen oppimisen politiikka Yleissivistävä aikuiskoulutus Vapaa sivistystyö Näyttötutkintojärjestelmä ja ammatillinen lisäkoulutus Oppisopimuskoulutus Kielitutkinnot Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot Korkeakoulujen erikoistumiskoulutus, erikoistumisopinnot ja täydennyskoulutus Avoin korkeakouluopetus Opintotuki Ennakoinnin koordinaatio
Aikuiskoulutuksen roolista Aikuiskoulutus toisen mahdollisuuden tarjoajana, työelämän muuttuviin tarpeisiin reagoijana ja vastaajana, yhteiskunnan yhtenäisyydestä huolehtijana, eri väestöryhmien yhteiskuntaan kiinnittäjänä... Vahvuuksia: laajat aikuiskoulutusmahdollisuudet, ei koulutuksellisia umpiperiä, hyvät ja motivoituneet opettajat, laaja järjestäjäverkko, monipuolinen koulutustarjonta aloittain ja asteittain, työelämä-yhteistyö, joustavuus... Kehitettävää ja huolehdittavaa Aikuiskoulutukseen osallistuminen ei jakaudu tasaisesti; osallistumispohjan laajentaminen Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut Koulutuksen laatu, saatavuus, vaikuttavuus, osuvuus Verkostoituminen, toimintamallien kehittäminen, yhteinen näkemys
Aikuiskoulutuksen kehittäminen Tavoite: 27% osallistunut neljän viikon aikana ja 60% vuoden aikana aikuiskoulutukseen vuonna 2016 (vuonna 2010 23% ja 2006 52%) Näyttötutkinnot: rahoitus, laadunhallinta, maksujen poisto vailla tutkintoa olevilta Yhteiskuntatakuun toteuttamiseen liittyvä ohjelma nuorille aikuisille? Henkilökohtaiset koulutustilit Vapaan sivistystyön rakenteellinen kehittäminen, mamut Sähköinen sivistyskeskus Korkeakoulujen erikoistumiskoulutusten (väh 30 opintopistettä) kokonaisuus
Tietoa aikuisten oppimisesta ja osaamista Suomalaiset aktiivisia aikuisopiskelijoita, tavoitteet vielä korkeammalla Aikuiskoulutustutkimus 2006: 52 prosenttia 18-64-vuotiaista oli osallistunut aikuiskoulutukseen kyselyä edeltäneen 12 kuukauden aikana; uusi EU:n laajuinen tutkimus 2012, tulokset 2013 EU:n työvoimatutkimus: vuonna 2010 suomalaisista 25 64-vuotiaista 23 prosenttia osallistui koulutukseen kyselyä edeltäneen neljän viikon aikana (EU keskiarvo 9,1 %) Tavoitteet koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa: vuonna 2016 osallistuneita 60 % edeltäneen 12 kuukauden aikana, 27 % neljän viikon aikana. Mikään osa väestöstä ei jää pysyvästi aikuiskoulutuksen ulkopuolelle. Kansainvälinen aikuistutkimus PIAAC (Programme for International Assessment of Adult Competencies), OECD:n organisoima, mukana yli 20 maata, 16-65-vuotias väestö Taustakysely (mm. koulutus- ja työhistoria nykyinen työn ja sen piirteitä, taitojen käyttö työssä ja työn ulkopuolella), lukutaito (tekstien ymmärtäminen, käyttö ja arviointi), numeeriset taidot (kyky hakea, käyttää, tulkita ja viestiä matemaattista tietoa), ongelmanratkaisutaidot tietoteknisessä ympäristössä (kyky hankkia ja arvioida tietoa sekä suorittaa käytännöllisiä tehtäviä tietokoneiden avulla) Ensimmäiset tulokset 2013 syksyllä, mahdollisuudet monipuolisiin analyyseihin ja hyödyntämiseen
Näyttötutkintojärjestelmän vahvistaminen Tutkintojärjestelmän kehittäminen Valmistavan koulutuksen rahoituksen kehittäminen Tutkintosuoritusten arvioijien riittävä koulutus Ammattitaito osoitetaan työpaikoilla aina kun mahdollista, arvioinnin riippumattomuus varmistettava Laadunvarmistuksen luotettavuuden varmistaminen arvioinnin dokumentointiaineiston alakohtaisesti keskitetyllä tuottamisella
Aikuiskoulutukseen hakupalvelu Ammatillisen koulutuksen opiskelijavalinnan muutosten vaikutukset valintoihin? Aikuiskoulutuksen hakupalvelut osana Oppijan verkkopalvelun kehittämistä Testaus 5/2013, käyttöön 4/2014 Mukana (tarjonta + hakeutumismahdollisuus) aikuisten perusopetus ja lukiokoulutus, näyttötutkintona suoritettavat perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot + niihin valmistava koulutus, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, VST pitkät koulutukset, kielitutkinnot (vain tarjonta)
Koulutustilit Aikuiskoulutus on tarjontapainotteista, haasteena vahvistaa kysynnän merkitystä Edellyttäisi koulutukseen suunnattujen julkisten resurssien kanavoimista kansalaisten kautta sekä koulutustarjonnan näkyvyyden ja vertailtavuuden parantamista Voidaan kannustaa aliedustettuja ryhmiä hankkimaan sopivinta koulutusta ja oppilaitoksia kouluttamaan vailla tutkintoa olevia aikuisia: yksilöllisiä koulutustarpeita tukevat kansalaisten henkilökohtaiset koulutustilit Selvityshenkilöt professori Erno Lehtinen ja maisteri Ida Mielityinen Esitys henkilökohtaisesta aikuiskoulutustilimallista ja sen käyttöönotosta 2012 loppuun mennessä
Nuorten aikuisten osaamisohjelma: 16 000 koulutukseen Kehyspäätös 4.4.2012: Toteutetaan nuorten aikuisten osaamisohjelma 2013 16 kohderyhmä: 20-29 v vailla toisen asteen tutkintoa olevat tavoitteena: 16 000 koulutukseen ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavan koulutuksen lisäys 2 500 aloittavalla oppisopimuskoulutuksen (at, eat) lisäys 1 500 aloittajalla ohjaus- ja neuvonta/hakeva toiminta myös ammatillisen peruskoulutuksen kohdentaminen kohderyhmälle Valmistelun lähtökohdat lisärahoituksen kohdennuttava täysmääräisesti kohderyhmälle lisärahoituksen lisättävä kohderyhmän opiskelua (= osuus ei saa vähentyä normaalirahoitteisessa koulutuksessa) Hakukirje ja aikataulu elo-syyskuun vaihteessa
Nuorten aikuisten osaamisohjelma: 16 000 koulutukseen, jatkuu... Ohjelman valmistelun tueksi toteutettiin verkkokysely: osallistumisen esteet millaiset järjestelyt edistäisivät koulutukseen osallistumista mahdolliset rekrytointikanavat kyselyn kohderyhmänä nuoret, nuorten kanssa työskentelevät, partit, järjestöt, työpajat, te-toimistot osallistui 562 nuorta, 660 ammattilaista
Aikuiskoulutuksen budjettimuutokset Määrärahan muutokset kehyskaudella 2013-2016 verrattuna vuoteen 2012 (milj. euroa) 2013 2014 2015 2016 Ammatillinen lisäkoulutus HO-säästö + kevään riihen lisäsäästö -6,0-10,1-10,1-10,1 Määräaikaisten elvytyslisäysten päättyminen -4,6-4,6-4,6-4,6 Nuorten aikuisten osaamisohjelma 22,0 42,0 42,0 42,0 Oppisopimuskoulutus HO-säästö -24,0-31,0-31,0-31,0 Määräaikaisten elvytyslisäysten päättyminen -7,1-7,1-7,1-7,1 Nuorten aikuisten osaamisohjelma 5,0 10,0 10,0 10,0 Yhteiskuntatakuu 5,0 5,0 5,0 5,0 Ammatilliset erikoisoppilaitokset HO-säästö + kevään riihen lisäsäästö -2,0-5,5-5,5-5,5 Vapaa sivistystyö HO-säästö -11,5-11,5-11,5-11,5 Yhteiskuntatakuu (lisäys jo 2012) (2) (2) (2) (2)