15.5.2015 1 (16) Maatalouden investointitukien alueelliset ajankohtaispäivät 5.-7.5.2015 (Tampere, Oulu, Kuopio) Rakentamisasiat -ryhmä A. EPÄSELVIÄ ASIOITA RAKENTAMISEN OSALTA INVESTOINTITUKIPROSESSISSA? SUUNNITELMAT, HYRRÄ 1. Minkälaisessa formaatissa suunnitelmat tallennetaan Hyrrään? Pitääkö suunnitelmista toimittaa myös paperiversiot? Kuinka todennetaan se, että suunnitelmista on toimitettu rakennusvalvonnan hyväksymä versio? Kuinka rakennusvalvonnan leimatut piirustukset saa liitettyä Hyrrään? Kuka liittää/toimittaa asiakirjanipun Hyrrään? Millä tarkkuudella pääpiirustukset, kustannusarvio ja rakennustapaselostus on tehtävä? Hakija tallentaa asiakirjat sähköisesti Hyrrä järjestelmään PDF-muodossa. Kaikki hakemukseen liittyvät asiakirjat arkistoidaan sähköisenä Hyrrään. Hakijalla on oikeus toimittaa hakemusasiakirjat myös paperisena ELYyn. Jos hakija ei ole toimittanut hakemuksen asiakirjoja sähköisenä, joutuu ELY ne muuntamaan sähköiseksi ja se voi hidastaa tukiprosessia. Hakija on vastuussa hakemuksensa tietojen oikeellisuudesta. Hakija ja hänen suunnittelijansa ovat vastuussa siitä, että suunnitelmat on tehty tukiehtojen säädösten mukaisesti. Jos suunnitelmissa on puutteita, ELY lähettää lisätietopyynnön hakijalle. Hyrrä järjestelmästä hakija näkee heti lisätietopyynnön. Jos hakemus on toimitettu paperisena, hakija saa lisätietopyynnön Hyrrä-järjestelmässä olevan toiminnon kautta postitoimituksena. Rakennusvalvonnan leimatut piirustukset hakija voi skannauttaa PDF-muotoon kopiolaitoksella tai hän voi pyytää suunnitelmat PDF:nä suoraan suunnittelijalta. Hakijan velvollisuus on toimittaa ELYyn samat rakennussuunnitelmat kuin mitkä rakennusvalvonta on hyväksynyt, siksi on välttämätöntä, että jo rakennuslupavaiheessa suunnitelmat sisältävät eläinsuojelusäädöksien, muiden kansallisten säädöksien sekä MMM:n tukiehtojen mukaiset tiedot. Jos ELY tarvitsee rakennussuunnitelmista myös paperiversioita, hakijan on ne pyynnöstä toimitettava. Rakennussuunnitelmasta on säädetty VNA 240/2015 23 : Rakennuksen, rakennelman tai rakenteen rakentamista koskevaan suunnitelmaan on liitettävä seuraavat riittävän yksityiskohtaiset asiakirjat:
15.5.2015 2 (16) 1) pääpiirustukset; 2) erikoissuunnitelmat, jos niillä on merkitystä rakennuksen toimivuutta ja hyväksyttäviä kustannuksia arvioitaessa; 3) rakennusselostus; 4) rakennusselostukseen perustuva rakennusosakohtainen kustannusarvio tai -laskelma. Rakentamista koskevan suunnitelman yksityiskohtaisuuden ja laajuuden on oltava asianmukaisessa suhteessa hankkeen laajuuteen ja kokonaiskustannuksiin. Suunnitelmassa on lisäksi esitettävä selvitys toiminnan laajentamismahdollisuuksista sekä, jos kyse on uudisrakentamisesta, selvitys korvattavan rakennuksen jatkokäytöstä. sekä yksikkökustannusasetuksessa MMMA 1038/2013 5 3. mom. (muutos tulossa): Suunnitelmien, rakennusselostuksen ja kustannusarvion tai -laskelman tulee sisältää kaikki rakennukselle tai rakenteelle suunnitellun toiminnan kannalta välttämättömät toimintainvestoinnit ja tekniset järjestelmät. Pääpiirustuksissa ja kustannusarviossa tai laskelmassa tulee esittää hyväksyttävien yksikkökustannusten määrittämisessä käytettävät laskentayksiköt. Tuotannon volyymi on ilmoitettava tilakohtaisina nettoaloina, eläinlukuina tai muina vastaavina tuotannon laajuutta ilmaisevina yksikköinä liitteen 1 mukaisesti. Pääpiirustukset tehdään Suomen rakentamismääräyskokoelman A2 mukaisesti http://www.finlex.fi/data/normit/10970-a2.pdf ja niihin lisätään ne tiedot, joka tarvitaan tukiprosessia varten. Tukitoiminnassa tarvittavia tietoja ovat yksikkökustannusasetuksessa http://www.finlex.fi/data/sdliite/liite/6304.pdf (muutos tulossa) määritetyt eri toimintojen pinta-ala ja tilavuustiedot sekä MMM:n rakentamista koskevien säädöksien: http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maaseudun_kehittaminen/maaseuturakentamine n/rakentamissaadokset/rakentamissaadokset_lista.html määrittelemät ja tuen myöntämisessä tarvittavat tiedot eri tuotantorakennuksille. Rakennusselostus on laadittava hakemuksen liitteeksi. Rakennusselostusta käytetään yhdessä muiden suunnitelma-asiakirjojen kanssa valintamenettelyssä, kun ELY arvioi hankkeen toiminnallisuutta, käyttöön ja kustannuksiin vaikuttavia rakenteellisia asioita ja materiaalivalintoja sekä ympäristö- ja ilmastovaikutuksia. Rakennusselostuksen yksityiskohtaisuus ja laajuus suhteutetaan hankkeen laajuuteen. Rakennusselostus on käyttökelpoinen myös kilpailuttamisessa sekä toteutuksessa esimerkiksi, kun tehdään materiaalihankintoja. Kustannusarvion tai -laskelman on oltava rakennussuunnittelijan tai muun rakentamistalouteen riittävästi perehtyneen rakennus-alan asiantuntijan laatima. MMMA 1038/2013 5 Asiakirjoissa esitetään elinkeinosuunnitelman mukainen rakentamisinvestointikokonaisuus myös siinä tapauksessa, että tukea haetaan ainoastaan osaan investoinnista. Tilat tai niiden osat, joihin tukea haetaan, ja
15.5.2015 3 (16) tuen ulkopuolelle jäävä osuus on eriteltävä hakulomakkeessa ja kustannusarviossa tai laskelmassa ja merkittävä suunnitteluasiakirjoihin. Kustannusarvio tai -laskelma on laadittava rakennusosakohtaisesti rakentamisessa yleisesti käytettävän nimikkeistön mukaisesti. Kustannusarviossa tai -laskelmassa tulee eritellä sellaisten kiinteiden koneiden ja laitteiden kustannukset, jotka ovat kyseisen tuotantotoiminnan kannalta välttämättömiä. Rakennusosan kustannukset saadaan laskemalla yhteen siinä olevien rakenteen osien tarvike- ja työkustannukset. Kustannusarviossa tai -laskelmassa on eriteltävä edellä 4 :ssä tarkoitetut suunnittelukustannukset ja niiden veloitusperuste suunnittelu- ja suunnittelijaluokittain Suomen rakentamismääräyskokoelman A2 mukaan. Hakijan toimittamissa asiakirjoissa olevien tietojen avulla ELY varmistaa tukiehtojen täyttymisen, tekee valinnan, laskee hankkeelle tuettavan kustannuksen sekä varmistaa maksujen kohdentumisen. 2. Milloin ja mitä erikoissuunnitelmia tarvitaan investointituen tuen hakemiseen? ELY voi edellyttää hakijan toimittamaan erikoissuunnitelmat (LVISA, rakennesuunnitelmat, tyyppikuvat yms.) silloin, kun niitä tarvitaan esim. tukiehtojen tarkistamiseen, kustannusten kohtuullisuuden arviointiin, valintamenettelyn tekemiseen, maksujen kohdentamiseen ym. tukiprosessin aikana tarvittaviin toimiin. 3. Kenelle hakija voi antaa valtuudet Hyrrässä? Hakija voi valtuuttaa Hyrrään ns. avustajaksi toisen henkilön, esimerkiksi rakennussuunnittelijan tai liiketoimintasuunnitelman tekijän. Hakijan kannattaa kuitenkin harkita onko valtuutus tarpeellinen, koska hakija viimekädessä vastaa toimitettujen tietojen oikeellisuudesta ja on velvollinen täydentämään hakemusta. Hakijan on itse hyvä olla tietoinen koko ajan mikä tukiprosessin vaihe on menossa, mitä asiakirjoja hakemuksessa on liitteenä jne. Hyrrä järjestelmästä on pyritty tekemään käyttäjäystävällinen, joten valtuutus ei ole välttämätön. Valtuutuksien tekninen tekeminen, ks. Hyrrä ohje Mavin sivuilta: https://hyrra.mavi.fi/login.html 4. Jos kunnassa on sähköinen lupakäsittely, voiko tiedot siirtää suoraan Hyrrään Tiedon siirto ei ole mahdollista. Kuntaa ei voi velvoittaa toimittamaan tietoja tukiviranomaiselle hakijan puolesta.
15.5.2015 4 (16) VALINTAMENETTELY 5. Mihin asioihin valintamenettelyn kannalta on kiinnitettävä huomiota hakemuksien/suunnitelmien valmistelussa? Valintamenettelyn käyttöön otto muuttaa aikaisemmin käytännössä ollutta vaiheittain suunnittelua. Valintamenettelyn tekemisessä tarvitaan sekä rakennussuunnitelmat että liiketoimintasuunnitelma. Hakijan ja suunnittelijoiden on syytä lukea valintakriteerit ja miettiä hankkeen toteutuksen vaihtoehtoja niiden pohjalta. Valintakriteerit on laadittu maaseutuohjelman tavoitteiden perusteella ja näitä tavoitteita toteutetaan tuetuilla toimilla. Valinnan pisteytys tehdään vertaamalla suunniteltua toimenpidettä valinnan kriteeristöön. Valintakriteereillä arvioidaan millä tasolla hankkeet toteuttavat tavoitteita. Suunnitelmat ja muut hakemuksen dokumentit on tehtävä niin, että valintamenettelyn kriteeristössä olevien asioiden arviointi pystytään niistä tekemään ja hakemus pisteyttämään. 6. Kuinka erotellaan valintamenettelyn pisteytyksessä merkittävä, vähemmän merkittävä jne. Pisteityksen 1, 2, 3 erolla arvioidaan sitä muutosta, joka tavoitellaan tapahtuvaksi lähtötilanteen ja tuettavan toiminnan toteuduttua. Hakijan on syytä varmistaa, että hakemuksen dokumenteista ko. muutos käy ilmi. 7. Jos tuki haetaan eri momenteilta, eroaako pisteytys toisistaan momenttien välillä. Investoinneilla ja nuorten viljelijöiden aloitustuella on omat valintakriteerinsä. Kriteeristön sisällöissä on vaihtoehtoja, joista arviointiin valintaan ne kohdat, jotka on mahdollista arvioida ko. hankkeessa. Kriteeristön perusteet ovat kaikille samat ja niistä valitaan ne kohdat, jotka koskevat ko. hanketta. 8. Kuinka eri ELY-keskusten kriteeristöt saadaan yhteneväiseksi (hakijan, suunnittelijan oikeusturva!) Kriteeristön perusteluja käydään läpi ELYjen koulutustilaisuuksissa. Kokemuksia ja esimerkkejä jaetaan ja niistä keskustellaan. 9. Saako kaikki investoinnit pisteitä kaikista kuudesta kohdasta? Jos joku kohta jää nollille, meneekö tukikelpoisuus? Valintakriteeristössä on kuusi arvioitavaa kohtaa, joilla on painotuskertoimet 10 % - 25 %. Että tuki voidaan myöntää, pisteitä pitää saada vähintään kolmesta kohdasta ja yhteispistemäärän on oltava vähintään 1,1.
15.5.2015 5 (16) 10. Mitä tapahtuu hakemukselle, jos se ei pärjää valintamenettelyssä? Jokaisen valintaerän/tukipäätösjakson jälkeen hakemukselle tehdään joko hyväksytty tai hylätty päätös. Hakija hakee tukea uudelleen, jos hakemus on hylätty edellisessä valinnassa. Ennen kuin hakemus jätetään uudelleen harkintaan, hakijan on syytä tarkistaa hylkäyksen syy. Jos syynä on esimerkiksi valinnassa ilmenneet puutteet hankkeen sisällössä, mietitään uusia vaihtoehtoja toteutukseen ja korjataan suunnitelmia sen mukaan. 11. Rakennussuunnittelu painottuu tukijärjestelmissä. Kuinka hankesuunnittelun (toteutus, aikataulut, urakkamuoto, rahoitus, lainoitus, leasing ym.) kehittämistä voitaisiin ottaa huomioon tukitoiminnassa? Entä voidaanko hankesuunnittelun laatua ottaa huomioon valintamenettelyn pisteytyksessä? Vastaus MUUTOKSET SUUNNITELMISSA 12. Kuinka paljon hanketta voi muuttaa valintamenettelyn ja tukipäätöksen jälkeen? ELY arvio ensin hakemuksen tukikelpoisuuden. Jos hakemus sellaisenaan tai täydennysten jälkeen on tukiehtojen mukainen, pääsee se valintamenettelyyn. Muussa tapauksessa hakemus hylätään ja Hyrrä järjestelmästä menee ilmoitus hakijalle. Hyväksytyt, tukiehdot täyttävät hakemukset otetaan valintamenettelyyn. Tässä vaiheessa ei enää muutoksia voi tehdä, koska investointien valinnassa arvioidaan mm. toiminnallisuutta, tilajärjestelyjä, materiaaleja, energian käyttöön vaikuttavia tekijöitä, ympäristö- ja ilmastovaikutuksia, esim. lantajärjestelmiä, tuen myöntämisen uudelleen arviointiin. Hakijoiden tasapuolisen kohtelun vuoksi kaikkien hakijoiden kohdalla menetellään samoin. Muutokset liiketoimintasuunnitelmaan ja kustannusarvioon eivät myöskään ole mahdollisia valinnan jälkeen. VIRANOMAISYHTEISTYÖ, TIEDONKULKU, YHTEISTYÖ 13. Miten aloitteleva nuori viljelijä selviää eri osapuolten ja markkinavoimien/kaupan pyörityksessä, miten ohjataan hyvään taloudelliseen rakentamiseen? Mistä saa ajantasaista tietoa ympäristöedellytyksisä, hygienia-asioista, lupamenettelyistä, rakentamisesta, suunnittelusta jne.? Maatalousrakentamista ohjaavat sekä kansalliset rakentamista koskevat säädökset (rakentaminen, ympäristösuojelu, palo, hygienia, työturvallisuus jne.) että maatalouden investointien tukemista koskevat säädökset. Suunnittelijan
15.5.2015 6 (16) pätevyyksistä on säädetty kansallisesti ja hakijan tehtävä on hankkia hankkeen toteuttamiseen tarpeellinen suunnittelu. Suunnittelija on vastuussa osaamisestaan. Maatalous kehittyy jatkuvasti, maatalousyrittäjän kannattaa hakea tuotantoonsa soveltuvia kehittämisideoita myös muilta maatalouteen perehtyneiltä asiantuntijoilta. Tällä hetkellä eri osapuolet (rakennusvalvonta, ympäristöviranomaiset, eläinsuojelu, työterveys, turvallisuus, tukitoiminta, tuotekauppa jne.) toimivat jokainen omalla tahollaan ja ohjeistuskin on sen mukaista. Yhteistyön kehittäminen on aluillaan. Toimintakenttä on monimutkainen ja ongelma on tiedostettu eri tahoilla. Kertarakentajalle se suuri haaste ja toimintakenttä vaatii kehittämistä. Nuori yrittäjä tarvitsee koulutusta ja neuvontaa sekä avukseen asiantuntijoita. 14. Kunta- ja paloviranomaisen ei kuulu valvoa MMM:n palosäädösten täyttymistä, kenellä on vastuu? Kunta/rakennusvalvonta myöntää luvan kansallisten säädöksien perusteella. Investointituen hakijan pitää edellyttää suunnittelija tekemään suunnitelmat niin, että ne täyttävät myös tukea koskevat säädökset. Tukiehdot (esim. MMM:n palomääräykset) vaikuttavat lupapäätökseen, joten niiden mukaiset tiedot on oltava jo lupapäätösasiakirjoissa. Tukiviranomainen joutuu palauttamaan hakemuksen, jos suunnitelmat eivät ole tukiehtojen mukaiset. Hankkeeseen ryhtyvän/tuen hakijan/hakijan suunnittelijoiden vastuulla on se, että rakennushanke suunnitellaan ja toteutetaan säädöksien mukaan. 15. Suomessa on oma linjaus palomääräyksissä. Kun yrityksen toiminta-alueena on Eurooppa, vaikeuttaa se tuotekehittelyä teollisuudessa ja on epäreilua koko Euroopassa toimittaessa. Kauppa joutuu sopeutumaan tuotteidensa kehittelyssä kunkin maan kansallisiin säädöksiin. MUUT 16. Mikä on kilpailutuksen marssijärjestys? Hankintojen kilpailuttaminen tehdään kansallisten lainsäädännön mukaisesti. Lisätieto ja linkkejä Mavin nettisivuilta: http://www.mavi.fi/fi/tuet-japalvelut/viljelija/maatalouden_investointituet/sivut/muistilista.aspx
15.5.2015 7 (16) 17. Onko mietitty paluuta 80-luvun järjestelmään niin, että tuki myönnettäisiin eläinmäärien mukaan. Asiaa on mietitty, mutta tukijärjestelmästä saattaisi tulla nykyistä monimutkaisempi, koska eläinsuojelu ja muut kansalliset säädökset edellyttävät tietynlaisia teknisiä, tilavaatimus ym. ratkaisuja. 18. Onko tuen hakeminen liian kallista ja jättääkö osa hakematta tukea sen vuoksi? Tuki on maatalouden kehittämistä varten, jolla pyritään auttamaan yrittäjää toiminnassaan. Tukisäädöksissä asetetut ehdot tähtäävät myös toiminnan laadulliseen parantamiseen. Tukea on mahdollista saada myös nykyisiä tuotantoolosuhteita parantaviin toimenpiteisiin, työhyvinvointiin, eläinten olojen parantamiseen yms. Viimekädessä on hakijan valinta millä hän toimintaansa kehittää.
15.5.2015 8 (16) 2. ESIMERKKEJÄ MILLAISET INVESTOINNIT / MILLAISISSA TAPAUKSISSA OVAT TUKIKELPOISIA? EIP 1. Mitä tarkoitetaan EIP 20% korotuksella? MMM valitsee EIP-ryhmät, n. 10 kpl ohjelmakauden aikana. Hakija sitoutuu EIPhankkeen toteuttamiseen. Hakumenettelyssä on määritetty innovointitoiminnan tavoitteet, jolla on kansainvälinen kytkentä. Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi hyväksytty EIP-ryhmä voi tarvita pilotointikohdetta, johon ryhmä hakee sopivan kohteen. Maaseudun innovaatioryhmät toimivat tiiviisti toteuttaakseen maaseudun elinkeinotoimintaa koskevan merkittävän uudistuksen. Ryhmien työ tukee maa- ja metsätalouden sekä ensiasteen jalostuksen uudistumista ja edistää biotaloutta. Ryhmät toimivat hankkeina, joiden tavoitteena on tuottaa alaa edistävä ja käytännön tarpeista lähtevä innovaatio. Lisätietoa: https:///fi/tuemme-naita/eip-agri/sivut/default.aspx ENERGIA KOHTEET, ENERGIATEHOKKUUS 2. Mitkä ovat energiakohteiden tukemisen edellytykset? Energiatehokkuus on keskeisenä tavoitteena kaikissa tuettavissa kohteissa. Se on mukana myös valintakriteereissä. Uusiutuvan energian käyttö on ehtona tuetulle toiminnalle. 3. Mitä kuuluu uusiutuvan energian investointien tuettaviin kohteisiin? Energian tuotanto on tukeen oikeuttavaa siltä soin kuin se on tarpeellista tuotannolle. Vian uusiutuvien energialähteiden käyttö on tuettavaa Energiantuotantokohteet on määritelty kohdentamisasetuksessa: VNA 241/2015 16 Energiantuotanto Tukea voidaan myöntää maatilan energiantuotannossa tarvittavaan rakentamisinvestointiin siltä osin kuin energia käytetään maatalouden tuotantotoiminnassa. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että energialaitoksessa hyödynnetään uusiutuvaa energialähdettä. Maatilan lämpökeskuksen rakentamisinvestointiin tukea voidaan myöntää, vaikka siinä hyödynnettäisiin myös turvetta, jos lämpöä voidaan tuottaa myös uusiutuvan energialähteen avulla. Myönnettäessä tukea investointiin, jonka päätarkoitus on sähköntuotanto biomassasta, edellytyksenä on, että lämpöenergiaa käytetään vähintään 10 prosenttia energian kokonaistuotannon määrästä.
15.5.2015 9 (16) Yksikkökustannusasetuksessa määritetään tuen enimmäishinta lämpökeskuksille tehon mukaan, kuivaamolle, lämpöenergian tuotannolle maaperästä, vedestä ja auringosta sekä sähkön ja lämmön tuotantolaitokselle. 4. Mikä ero on yksikköhinnoissa lämpöenergia/kuivurin lisälaitteisto ja lämpökeskus kuivurille? Lämpöenergia/kuivurin lisälaitteisto eli ns. lämpökontti on lisälaite ja osa kuivuria. Lämpökeskuksen tukiedellytykset on määritelty VNA 241/2015 16:ssä. Tuettavan lämpökeskuksen ja kuivurin on täytettävä niitä koskevat MMMA 474/2014 palomääräykset, jotka koskevat esimerkiksi etäisyyksiä, osastointia ja materiaaleja. HYVINVOINTI-INVESTOINNIT, VNA 241/2015 18 (Työympäristö, tuotantohygienia, eläinten hyvinvointi, ympäristön tila) 5. Ympäristöinvestoinnit, mitä ne ovat? Ovatko tulkinnat valtakunnallisesti tasapuolisia? Jos ELYt päättävät tukikelpoisista kohteista, onko tasapuolista eri puolilla maata? Koulutuksissa ja tapaamisissa vaihdetaan tietoja ja luodaan yhteisiä hyviä käytäntöjä. Ympäristöinvestointia koskevat VNA 241/2015 kohdat: 2 Rakentamisinvestointi 1. mom. Rakentamisinvestoinnilla tarkoitetaan tässä asetuksessa maatalouden tuotantotoimintaan käytettävän rakennuksen, rakennelman tai rakenteen uudisrakentamista, laajentamista ja peruskorjausta sekä rakennettavan kohteen käyttötarkoitukseen ja toimivuuteen liittyvien välttämättömien koneiden ja laitteiden hankintaa. 18 Työympäristöä, tuotantohygieniaa, eläinten hyvinvointia tai ympäristön tilaa edistävät investoinnit Tukea voidaan myöntää rakentamisinvestointiin ja koneen tai laitteen hankintaan, jonka tarkoituksena on parantaa: 1) maatalouden tuotantorakennuksessa työskentelevän henkilön työoloja; 2) maatalousyrityksen tuotantohygieniaa; 3) eläinten hyvinvointia; 4) ympäristön tilaa. Tukea voidaan myöntää 1 momentin 1 3 kohdassa mainittuun tarkoitukseen vain, jos investointi parantaa jo olemassa olevaa tuotantorakennusta eikä lisää olemassa olevaa tuotantokapasiteettia. VNA 241/2015 Muistio Liite 1 10.3.2015 Työympäristöä, tuotantohygieniaa, eläinten hyvinvointia tai ympäristön tilaa edistävät investoinnit. Pykälän mukaisiin investointeihin voitaisiin myöntää tukea tuotanto-suunnasta riippumatta. Se, milloin hakemuksen mukainen
15.5.2015 10 (16) investointi edistää pykälän tavoitteita siten, että tuki voidaan myöntää, ratkaistaisiin tapauskohtaisesti. Pykälän taustalla ovat EU:n maaseuturahaston ja ohjelman rahoitukselle asetetut tavoitteet. Tukea ei rajattaisi tiettyihin yksilöityihin koneisiin tai laitteisiin, kuten edellisellä ohjelmakaudella, vaan siltä osin kuin pykälässä ei aseteta tuelle ehtoja, rahoitettavaksi haetun investoinnin tukikelpoisuus määräytyisi investointituen yleisten ehtojen mukaisesti. Lisäksi tuki voidaan myöntää vain, jos investointi saa valintamenettelyssä riittävästi pisteitä suhteessa muihin hakemuksiin. Valintaperusteissa otetaan huomioon tuettavan toimenpiteen vaikutus ympäristöön, tuotanto-olosuhteisiin ja muiden ohjelman tavoitteiden toteutumiseen. Valintamenettelyssä ympäristön tilaa ja laadun parantamista koskeville investoinneille on myös omat painokertoimet. Pykälän 3 momentin mukaan tukea voitaisiin kuitenkin myöntää vain, jos investointi parantaa olemassa olevaa tuotantorakennusta eikä lisää olemassa olevaa tuotantokapasiteettia. Rajoitus ei koskisi ympäristön tilaa parantavia investointeja niiden luonteen vuoksi. Tarkoitus on, että tuotantorakennusten uudisrakentamis- ja laajentamisinvestoinneissa pykälän tavoitteita edistävät investoinnit toteutettaisiin osana samaa rakentamisinvestointia. Ympäristön tilaa edistävissä investoinneissa tukea on tarkoitus kohdentaa erityisesti lannan käsittelyä edistäviin investointeihin. Tämän vuoksi tukea voitaisiin korottaa liitteen mukaisesti, jos kyse on lietelannan sijoituslevitystä edistävän laitteen hankinnasta tietyllä alueella tai se tulee useamman maatilan yhteiskäyttöön. 6. Ovatko käytävämatot ja parsipedit yms. kohdentamisasetuksen VNA 241/2015 18 hyvinvointikohteina rahoitettavia? Voidaan tukea, jos menevät valintakriteereistä läpi ja ovat rakennettavan kohteen käyttötarkoitukseen ja toimivuuteen liittyviä. 7. Ovatko asfalttikentät jaloittelutarhoina ja tuotantopihoina tuettavia? Vastaus LAATU, MATERIAALIT 8. Onko navettojen materiaalivalintoja rajoitettu? Navettojen rakentamista säätelevät paitsi kansalliset palo-, eläinten hyvinvointi, hygienia yms. säädökset myös MMM:n lypsy- ja lihakarjaa koskevat asetukset sekä paloasetus, ks. http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/maaseudun_kehittaminen/maaseuturakentam inen/rakentamissaadokset/rakentamissaadokset_lista.html
15.5.2015 11 (16) Materiaalivalintojen tulee täyttää em. säädöksien edellytykset sekä muiden säädöksien yleiset tukiehdot, esim. pysyvyyteen, kustannustehokkuuteen ja toiminnallisuuteen liittyen. Lisäksi materiaalivalinnat vaikuttavat valintamenettelyn pisteitykseen. 9. Onko tukisäädöksissä rajoitteita halpis -navettojen rakentamiselle ja arvostetaanko laatua jollain menetelmällä? Ovatko ne uhka kilpailukyvylle ja kannattavuudelle? Luiskahtaako rakentamisen laatu liian alas! Tukijärjestelmämme edellyttää pitkäjänteistä käyttökelpoisuuden säilymistä, ei rahoiteta väliaikaisratkaisuja. Kohdetta suunniteltaessa on mietittävä mille ajalle tuotannon väline tehdään, kuinka toiminta on järjestettävissä oman jaksamisen ja eläinten hyvinvoinnin kannalta; esisuunnittelu, hankesuunnittelu, toiminnan suunnittelu, vaiheittain rakentaminen ovat tärkeää. ELY arvioi em. asioita valintamenettelyssä pisteyttäessään hanketta. 10. Ovatko kaarihallit kevytkatteella, ns. rätti/pressuhallit tuettavia? Tukijärjestelmämme tähtää jatkuvaan tuotantotoimintaan tarkoitettuihin investointeihin, joilla pysyvyys on tavoitteena. Uusiutuvien materiaalien edellytys on ohjelman tavoitteiden keskeisiä asioita ja se on mukana myös valintamenettelyissä. Kansalliset säädökset hallien rakenteista ovat kiristyneet ja niitä ehtoja on noudatettava. Lisäksi ovat tulleet voimaan laajarunkoisten rakennusten tarkastusmenettelyä koskevat edellytykset. Verhoseinät osana rakennusta (navetta) ovat ok. Kustannusperustelut eivät ole riittävä. Tiettyjen tyyppiratkaisujen toimintaa ja tukiehtoja tutkitaan lisää. 11. Onko puuvuoraus ainoa vaihtoehto hallirakentamisessa? Kuinka muille materiaaleille, esim. pelti, määritetään tuettava kustannus, koska yksikkökustannuksissa ei ole hintaa? Vastaus 12. Onko käytettyjen kierrätysmateriaalien käyttö rakennuksen osana sallittua? Käyttötarkoitukseensa sovelias materiaali on hyväksyttävää. Kansalliset säädökset ohjaavat materiaalivalintoja, tarvittaessa hakijan on toimitettava ELYyn selvitykset materiaalista/rakenteista tukikelpoisuuden toteamiseen. materiaalin CE-merkintä/hyväksyminen Suomen oloissa on muistettava myös. LANNAN KÄSITTELY
15.5.2015 12 (16) NAVETAT 13. Kannattaako joka tilan hankkia omat separointilaitteet vai onko separointi yritystoimintana taloudellisempaa (kylän yhteinen urakoitsija)? Vastaus 14. Onko erillinen lantala tuettava. Oman tuotannon tarpeen mukainen lantalakapasiteetti on tuettavaa. 15. Onko lietesäiliön katteen uusiminen tuettava, jos se on sortunut? Vastaus 16. On muutos lypsyasemasta robottiin tuettavaa? On muutos lypsyrobotista asemalypsyyn tuettavaa? Asemalypsynavetan toimintamalli verrattuna robottinavettaan vaatii toiminnan suunnittelulta aivan erilaisia malleja. Mikäli muutos aitoaan tehdä, on toiminnat ja tilaratkaisut suunniteltava uudelleen. On mietittävä ja laskettava onko investointi taloudellisesti kannattava ja toiminnallisesti mahdollinen. 17. Ovatko tukiehdot menossa siihen, että ritiläpohjat eivät olisi sallittuja nautakasvattamoissa? Eläinsuojelulainsäädännön suunta on muuttumassa ja niin myös lihakarja-asetus muutetaan, kun tiedetään muutokset. 18. Ovatko parsinavetat tulossa kiellettäviksi? Tarkastellaan eläinsuojelulainsäädännön uudistuksen mukaiseksi. 19. Voidaanko rahoittaa hiehokasvattamoa, jos eläimet ovat kasvattajalla vuokralla? Entä, jos mukana on viljelyä? Maatalouden investointitukea voi saada tukikelpoinen hakija (päätoiminen viljelijä, tuottaja) ja tuen voi saada, jos eläinaines on omaa. Em. on yritystoimintaa ja siihen voi hakea yritystukea. 20. Emolehmäpihatto laajenee sivulle ja päätyyn, kuinka tuki lasketaan vanhalle osalle? Rakennuksen laajentaminen on tuettavaa ja tuen osuus lasketaan pinta-alan ja käyttötarkoituksen mukaan. Kokonaissuunnittelulta edellytetään säädösten mukaista toiminnallisuutta ja rakenteellista turvallisuutta, siksi on harkittava
15.5.2015 13 (16) tarkoin onko järkevää käyttää vanhaa rakennuksen osaa osana uutta. Vanhan osalle lasketaan peruskorjausasteen mukainen tuki. 21. Ovatko erilliset vasikkalat tukikelpoisia, vaikka kannattavuuteen ei saataisikaan riittäviä lukuja. Koko tuotannon kannattavuuslaskelmat ovat valinkriteereissä. Tuki voidaan myöntää, mikäli hanke menee läpi valinnassa ja tukisäädöksien muut edellytykset täyttyvät. 22. Vanhasta navetasta hiehokasvattamo, lehmät uuteen navettaan => onko muutosinvestointi, jos tuotannon laajuus ei kasva? Uuden navetan rakentaminen on uusi investointi ja vanhan navetan muutos peruskorjausinvestointi. Molemmat investoinnit suunnitellaan kansallisten ja tukisäädöksien edellyttämällä tavalla. Tuen hakemiseen tehdään liiketoimintasuunnitelma, jonka kannattavuuslukemien mukaan ELY tekee valinkriteerien mukaisen valinnan tuen myöntämiseksi. VARASTOT 23. Mikä on säädöksien tarkoittama varasto? Varastot tuetaan kohdentamisasetuksen mukaisesti: VNA 241/2015 2 Jos hakijalle myönnetään tukea tuotantorakennus investointiin, hänelle voidaan myöntää tuotantorakennukselle myönnettävän tuen tasoista tukea myös jaloittelutarhan, lantalan ja maataloustuotannossa välttämättömän tuotantovaraston rakentamisinvestointiin, jos tukea haetaan samaan aikaan. 14 Tuotantovarasto: maataloustuotannossa välttämättömän tuote-, tuotantopanos- tai tarvikevaraston rakentamisinvestointiin. 15 Konevarasto: maatalouskoneiden säilytykseen käytettävän varaston rakentamisinvestointiin. 24. Tärkkelysperunaa varastoidaan lokakuuhun ja muina aikoina varastossa ovat koneet. Myönnetäänkö tuki tuotanto- vai konevarastona. Mikä on tukiprosentti ja mitataanko tuettava osuus kk:na vai neliöinä? Tuki myönnetään sen mukaan, johon käyttötarkoitukseen sitä haetaan ja ko. käyttötarkoituksen tarvittavan pinta-alan mukaan. 25. Onko tuotantovarasto esim. 600 m2 lämpimänä tuettava?
15.5.2015 14 (16) Yksikkökustannusasetuksessa määritetään hinnat eri tyyppisille varastoille. Mikäli varastoitava tuote edellyttää lämmintä tilaa, tuki lasketaan lämpimän varaston hinnalla, tuettava osuus määritetään tuotannon tarpeen mukaan. 26. Tuotanto- ja konevarasto, kuinka ne tulkitaan? VNA 241/2015 muistio 10.3.2015 14 Tuotantovarasto. Tukea voitaisiin myöntää maataloustuotannossa välttämättömän tuote-, tuotantopanos- tai tarvikevaraston rakentamisinvestointiin. Tuotevarastolla tarkoitetaan tilaa, jossa varastoidaan mitä tahansa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteessä I tarkoitettuja maataloustuotteita, edellyttäen että varastointi on välttämätöntä kyseessä olevassa maataloustuotannossa. Tuotantopanos- tai tarvikevarastoilla puolestaan tarkoitetaan tiloja, joissa varastoidaan maataloustuotteiden tuotannossa tarvittavia hyödykkeitä, kuten lannoitteita tai rehuja tai niiden käytössä välttämättömiä tarvikkeita. Tukea tuotantovaraston rakentamiseen voitaisiin myöntää myös ehdotetun 2 :n 2 momentin mukaisesti tuotantosuunnan tuotantorakennuksen tukitasolla, jos tukea haetaan samaan aikaan. 15 Konevarasto. Tukea voitaisiin myöntää maatalouskoneiden säilytykseen käytettävien tilojen rakentamisinvestointiin. Konevaraston rakentamisinvestointiin myönnettävän tuen enimmäismäärä olisi alempi kuin tuotantovarastolla. Konevarasto voitaisiin toteuttaa myös tuotantovaraston yhteyteen. Tällöin maatalouskoneiden säilytykseen käytettävän tilan osuutta varastokokonaisuudesta voitaisiin tukea ehdotetun pykälän mukaisella tukitasolla. MUUT 27. Miksi liittymämaksut eivät ole mukana tuettavia rakennetuessa? Osa liittymämaksuja on sellaisia viranomaismaksuja, että ne menevät valtiolle. Valtio ei voi tukea valtiolle menevää maksua. Erottelu on hankalaa, joten siksi rakennetukisäädöksissä on otettu tämä linjaus. 28. Voidaanko väliaikaisia kohteita tukea? Esim. rakennetaan nuorelle karjalle katos tulevaa tarvetta varten ja muutetaan se myöhemmin konevarastoksi. Tuettu kohde pidetään siinä käyttötarkoituksessa, johon se on suunniteltu ja tuki myönnetty. Kaikkien tuettavien kohteiden pitää täyttää niin kansalliset (rakennuslupa myönnetään hakijan ilmoittamalle käyttötarkoitukselle) kuin MMM:n asetuksienkin suunnitteluehdot ko. käyttötarkoitusta varten.. Tuetun rakentamisen pysyvyysehto 5 v (rakennus säilytettävä haetussa käyttötarkoituksessa) viimeisestä maksusta on täytyttävä. 29. Ovatko korvausinvestoinnit tuettavia?
15.5.2015 15 (16) Korvausinvestoinnin käsite on poistunut uusista säädöksistä. Lain mukaan tukea myönnettäessä harkitaan tuen tarpeellisuus ja kustannusten kohtuullisuus. Tuetun hankkeen pitää parantaa toiminnan tehokkuutta ja kehittää laatua. Lisäksi hankkeen tulee pärjätä valintamenettelyssä. 30. Mikä on rakennelma? RAKENNELMA MRA 895/1999 62 (ei enää voimassa oleva, mutta antaa hyviä viitteitä esimerkeiksi ja näistä voi johtaa maatalouteen liittyviä) Rakennelma on yleensä toimenpideluvan alainen sellainen rakennelma, joka ei ole rakennus. Toimenpideluvan alaiset toimet vaihtelevat jonkin verran eri kunnissa, koska ne määritetään kuntakohtaisissa rakennusjärjestyksissä. Rakennelmia ovat esimerkiksi lietesäiliö, laakasiilo, katos, vaja, masto, piippu, varastointisäiliö, tuulivoimala ja suurehkon valaisinpylväs, säilytys- tai varastointialue, rakennuksen julkisivun muuttaminen, kattomuodon, julkisivutoimenpide, mainostoimenpide, ympäristökuvaan merkittävästi ja pitkäaikaisesti vaikuttavat järjestelyt tai muutokset, asuinhuoneiston yhdistäminen tai jakaminen (huoneistojärjestely). 31. Onko mahdollisuus tukeen, jos sikalan peruskorjauksessa tekniikka uusitaan, eläinmäärät pienevät, hyvinvoinnin kannalta olosuhteet paranevat, mutta kannattavuus on kyseenalaista? Kaikki hakemukset käyvät läpi valintamenettelyn. Valintakriteereissä myös kannattavuus on arvioitavana kohteena. Mikäli kohde ei pärjää valinnassa, ei tukea ole mahdollista myöntää. Uusissa säädöksissä ei ole enää rajoitusta peruskorjausasteeseen. 32. Onko tuettavaa toimintaa, jos olemassa olevassa rakennuksessa tehdään muutoksia, jotka pienentävät eläinmäärää, mutta parantavat olosuhteita ja samalla tehdään laajennus, kokonaiseläinmäärä ei kasva? Peruskorjaus ja laajennus ovat tuettavaa toimintaa, mikäli säädöksien edellytykset tehokkuuden ja laadun parantamiseen, kannattavuuteen ym. edellytyksiin täyttyvät. Lisäksi hankkeen pitää pärjätä valintamenettelyssä. 33. Pitääkö ELYlle toimittaa lausunto laajarunkoisen rakennuksen tarkastuksesta? ELYllä on oikeus sitä edellyttää, mikäli se on tarpeen tuen myöntämisen tai maksamisen edellytysten ja ehtojen tarkistamiseksi. 34. Kuuluuko pienteurastamo myyntikunnostus tukikohteisiin?
15.5.2015 16 (16) vastaus 35. Mitä tarkoittaa käytännössä hevostalousrakennukseen myönnettävä rakennetuki? Rakennetukea ei myönnetä investointiin, joka liittyy hevostalouden palvelutoimintaa, kuten esim. maneesit ja ratsutallit, jotka kuuluvat yritystukiin. Tuki voidaan myöntää rakennetukipuolelta jalostus- ja kasvatustoimintaan. MUUT ASIAT Kansalliset säädökset menevät MMM:n asetusten ohi, esim. lantalan mitoitus nitraattiasetuksen VNA 1250/2014 mukaan. Ympäristölupamenettelyn eläinmääriin luetaan mukaan nuorkarja, ks. valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta, viimeisin muutos 449/2015.