SUUNNITTELUTIETOJEN HYÖDYNTÄMINEN PUUNHANKINNASSA



Samankaltaiset tiedostot
Käyttäjien tarpeet ja kustannustehokkuus käyttöliittymien, tietovirtojen ja teknologiaratkaisujen määrittelyssä

Metsävaratietolähteet

Paikkatiedon hyödyntämisen mahdollisuudet ja haasteet

MMM:n metsävaratiedon ja metsäsuunnittelun strategia

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Liitetaulukko 20. Puuston runkolukusarjat puulajeittain.

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella

Metsävaratietojärjestelmän ja metsäsuunnittelun tutkimus- ja kehittämisohjelma (MSU, )

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Metsätiedon lähteitä ja soveltamismahdollisuuksia

ostomäärät ovat olleet keskimäärin 2,7 miljoonaa kuutiometriä.

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella

Raaka-ainekatsaus. STMY 90v Jorma Länsitalo, Stora Enso

Kehittyvä metsätieto puuhuollon digitalisaatiossa

Metsähallitus Ainutlaatuinen toimija

Toiveena tasainen puuhuolto Heikki Pajuoja Metsäteho Oy

Tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6.

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Käyttäjien tarpeet ja kustannustehokkuus käyttöliittyminen, tietovirtojen ja teknologiaratkaisujen määrittelyssä

YKSITYISMETSIEN HAKKUUMAHDOLLISUUDET METSÄVEROTUKSEN SIIRTYMÄKAUDEN JÄLKEEN

Metsä sijoituskohteena

Kehittyvästä metsätiedosta lisätehoa puuhuoltoon. Jarmo Hämäläinen Metsäteho Oy

Metsänomistamisen tuoton ja sen osatekijöiden vaihtelu

METSÄTIEDOT KOHTI 2020-LUKUA Janne Uuttera UPM

Metsäsuunnittelu verkossa ja verkostoissa

Palvelualusta metsätiedon jakeluun

Puutavaran mittauksen visio 2020

Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä

Puukauppa, toukokuu 2008

Suomen metsäkeskuksen metsävaratieto ja sen hyödyntäminen

Suomen metsäenergiapotentiaalit

Puukauppa toukokuu Puun hintojen lasku pysähtynyt

Metsävaratietojen ajantasaistusseminaari. Seminaarin järjestäjät: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Kuortaneen ajantasaistushanke

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Puukauppa, toukokuu 2009

OPERAATIOTUTKIMUS METSÄTALOUDESSA

Puukauppa tammikuu Kuitupuun hinnat laskivat tammikuussa

Puumarkkinoille lisäruiskeita

Teollisuuspuun hakkuut alueittain 2013

Puukauppoja tehtiin vuoden alkuneljänneksellä

Digitaalisten palveluiden mahdollisuudet metsätaloudessa Case Metsään.fi-palvelu, Päättäjien metsäakatemia, Peurunka,

Puuhuollon digitalisaation kehitysnäkymiä

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet

Puukauppa metsäkeskuksittain 2011

Metsävaratietojen ja digitalisaation hyödyntäminen biotalouden kasvussa Etelä- Savossa-hanke

Metsätietojen standardointi

Metsävaratiedot metsänomistajan käytössä ja Metsään.fi-palvelu. Suvi Karjula, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäpäivät

Jouni Bergroth Metsäntutkimuslaitos Antti Ihalainen Metsäntutkimuslaitos Jani Heikkilä Biowatti Oy

Forest Big Data Visio tulevaisuuden metsätiedosta

2 Tutkimusmenetelmä ja aineisto

Tukkiröntgendata sahapuun ohjauksessa

Maankäytön suunnittelun taustatiedot Luonnonvarakeskuksen metsävaratiedoista

markkinatilanteen takia kuusitukin asema bruttokantorahojen tuottajana vahvistui entisestään ja oli 40 prosenttia.

Digitalisaatio mullistaa metsäalaa

Metsään peruskurssi. Sisältö

Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet

Yksityismetsien alueellinen käyttöaste

Puukauppa toukokuu Puukauppa piristyi toukokuussa. kuusitukki ennätyshinnoissa

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Puun hintojen nousun vauhdittama puukauppa jatkui vilkkaana marraskuussa.

METSÄSUUNNITTELU. Metsäkurssi JKL yo 2014 syksy. Petri Kilpinen, Metsäkeskus, Keski-Suomi

METSÄSEKTORI SUOMESSA JA KYMENLAAKSOSSA

HÄMEEN-UUDENMAAN METSIEN ENSIHARVENNUSOHJELMAN JA OMATOIMISTEN HANKINTAHAKKUIDEN EDISTÄMISOHJELMA

Forest Big Data, uuden sukupolven metsävara7etojärjestelmät Tapio Räsänen Metsäteho Oy

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

Metsäkeskusten metsävaratieto käyttöön hyvillä palveluilla

Puukauppa, kesäkuu 2010

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008

Kainuun hakkuumahdollisuudet ja kestävyys

StanForD Metsäkoneiden uusi tiedonsiirtostandardi. Tapio Räsänen Juha-Antti Sorsa

Puukauppa, heinäkuu 2009

Metsätieto, muutokset ja kehitysnäkymät

Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Elinvoimaa metsistä -seminaari

Alueelliset hakkuumahdollisuudet

Markkinoilla on todella paljon tuottajia 10 suurinta toimijaa tuottaa. Hinnat määräytyvät jatkuvasti markkinoilla kysynnän ja tarjonnan perusteella

Tukkiröntgendata sahapuun ohjauksessa

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen

Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelma seminaari Hämeenlinna, Aulanko Mikko Nurmi

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Jani Heikkilä, Myyntijohtaja, Bitcomp Oy. Kantoon -sovellus ja muut metsänomistajan palvelut

Kaukokartoitusaineistojen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmässä

Eteläsavolainen metsätalous pähkinänkuoressa

Suomen metsäkeskus. SMK:n ja VMI:n inventointien yhteistyömahdollisuuksia. Taksaattoriklubin kevätseminaari Helsinki, 20.3.

Pohjois-Suomessa luvuilla syntyneiden metsien puuntuotannollinen merkitys

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi Reaalisten kantohintojen lasku 3,4 prosenttia vuonna Pekka Ollonqvist 18.2.

Metsikkötietojen päivityskäytännöt

Kantohinnat kääntyivät laskuun vuonna 2003, joskin vuoden loppupuolella

kuutiometriä, joka ylittää viime vuoden vastaavan jakson ostomäärän viidellä prosentilla. Puun hintojen lasku pysähtyi alkuvuodesta

Hakkuumahdollisuusarviot

Transkriptio:

SUUNNITTELUTIETOJEN HYÖDYNTÄMINEN PUUNHANKINNASSA Tapio Räsänen Metsätehon seminaari 8.5.2007 Metsävaratietojärjestelmien tulevaisuus 1

Aiheet 1. Puunhankinnan suunnittelun ja ohjauksen tietotarpeet strateginen / taktinen suunnittelu puuhuollon operaatiot 2. Metsäteollisuuden näkemyksiä MMM:n metsävaratieto- ja metsäsuunnittelustrategiaan 3. Tutkimuksesta käytännön soveltamiseen 2

1. Puunhankinnan suunnittelun ja ohjauksen tietotarpeet Metsävarat Puukauppa Pystyvarannot ja katkotun puutavaran varastot Operatiivinen suunnittelu Yksikkökohtaiset työohjelmat Hankintamahdollisuudet - hankintalähteittäin ja alueittain Tuotantojaksosuunnittelu Hankintatiimien jaksosuunnitelmat Tehtaiden puuntarve Strateginen suunnittelu Alue- ja kausikohtaiset toimitussuunnitelmat Korjuu- ja kuljetusresurssit 70 M Toiminnalliset rajoitukset, mm. kausivaihtelu 3

Strateginen / taktinen suunnittelu Alueellisen metsävaratiedon käyttö raaka-aineen saatavuus ja puuvirtojen suunnittelu suomalaiset metsävarat suhteessa muihin lähteisiin tehdaskohtainen tuotannon suunnittelu organisaation puunhankinta-alueet ja niiden hakkuumahdollisuudet yleiset puuhuollon muutostilanteet esimerkkejä lähihistoriasta: metsäveromuutos, metsänhoitosuositusten muuttuminen, suojelualuevaraukset näköpiirissä: kotimaisen puunkäytön lisääminen (hakkuiden rakenne, korjuukustannukset), metsäenergian lisääntyvä tarve, turvemaiden puunkorjuu, hitaat muutokset puun tarjonnassa (metsänomistajarakenne) puuhuollon infrastruktuurin suunnittelu ja investoinnit kuljetuslogistiset vaihtoehtolaskelmat, tiestön perusparannuskohteiden määrittäminen, korjuuteknologian kehittäminen 4

Kuusen hakkuumahdollisuudet metsäkeskuksittain skenaariossa IV kausilla 2006-2011 ja 2012-2031 - vuotuinen hakkuukertymäarvio suhteessa vuosien 1997-2001 hakkuisiin kuusitukki kuusikuitu Karttapohja Genimap Oy (L6022/05) 2006-2011 2012-2031 2006-2011 2012-2031 5

3000 Mäntykuitupuun hakkuumahdollisuudet yht. 21,0 milj. m 3 /v 168 % suhteessa keskimääräiseen v. 2001-2005 hakkuukertymään 1000 m3/v hakkuumahdollisuusarvio 2005-2014 keskim. hakkuukertymä 2001-2005 2500 2000 1500 1000 500 0 6 Ahvenanmaa Rannikko, Etelärannikko Rannikko, Pohjanmaa Lounais-Suomi Häme-Uusimaa Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Lappi

Metsävaratiedon tietosisältö- ja laatuvaatimuksia pääasiassa käytetty VMI-dataan ja MELA laskelmiin perustunutta tietoa myös alueellista metsäsuunnittelutietoa (ASY) on hyödynnetty ajantasaisuus ehdottoman tärkeää parannus VMI10:n myötä, saadaanko vuosittain päivitetyt tiedot? alueellinen joustavuus valtionhallinnon aluejako ei sovellu puunhankinnan suunnitteluun kunta- tai kunnanosakohtaista tietoa tarvitaan yhä useammin aluepikselit, joista laskenta-alueet tarpeen mukaan? peruspuustotieto riittää perustarpeisiin, mutta puuston määrää ja rakennetta kuvaavista tiedoista pitää voida laskennallisesti tuottaa uutta informaatiota tarpeen mukaan tietolähteiden yhdistettävyys tärkeää, esim. ASY, tilastotieto ja omat tiedot 7

Hakkuumahdollisuuslaskelmat erilaisiin skenaarioihin perustuvia hakkuumahdollisuuslaskelmia tarvitaan metsäpolitiikan suuntaamiseksi ja yhteiskunnan päätösten tueksi KMO alueelliset metsäohjelmat (AMO) eivät erityisen hyvin palvele puunhankintaa teollisuuden puunhankinnan suunnittelu kansakunnan metsävarojen käytön suunnittelu tavoitteena selvittää hankintapotentiaalit ja erilaiset toiminnan reunaehdot nopeasti muuttuvat tilanteet teollisuudella yhteisiä selvitystarpeita, mutta lisäksi eri yhtiöillä omia intressejä tehdaskohtaiset puun tarpeet usein lähtökohtana metsänkasvatuksen kestävyysrajoitteet eivät määrääviä tekijöitä laskennassa 8

toimintaympäristöä kuvaavien erilaisten tietojen yhdistäminen metsävaratietoihin metsänomistajarakenne (paras tieto metsäkeskuksilla), korjuu- ja kuljetusresurssit, kuljetusverkostot, korjuun olosuhdetiedot muutoksen ja toimintavaihtoehtojen skenarointi ja simulointi puutavaralajit ja katkontavaihtoehdot, hinnoitteluperusteet, puutavaralajien hinnat ja arvosuhteet, korjuu- ja kuljetuskustannukset, metsänkäsittelyn muutokset julkisesti tuotettu tieto yksin eri riitä, vaan lisäksi tarvitaan omaa laskentaa analysoidun tiedon liittäminen puunhankinnan suunnitteluprosesseihin tulevaisuuden tavoitetila julkisesti tarjolla olevasta ajantasaisesta metsävaratiedosta jalostettua informaatiota omilla laskentasovelluksilla 9

vaihtoehtoja VMI: datan hankinta- ja käyttömahdollisuus omiin laskentoihin? uusi metsävaratietojärjestelmä toteutuessaan kiinnostava vaihtoehto jaksetaanko odotella? kaupallisesti hankittava metsävaratieto tuleeko markkinoille tiedontuottajia ja sopivia tietoaineistoja? laskentasovellusten integrointi omiin tietojärjestelmiin MELA -ohjelmisto, SIMO moduulit, puuston kasvu- ja kehitysmallit, kustannuslaskentamallit, simulointiohjelmat ym. laskentapalveluiden osto strategisluonteisessa suunnittelussa tiedon merkityksen ja hyötyjen arviointi vaikeaa mitä paremmasta tiedosta kannattaa maksaa? 10

Puuhuollon operaatiot: puukauppa ja hankintalogistiikka sovellukset ostettavien leimikoiden hakuun ja metsänomistajakontakteihin toimintamallivaihtoehtoja julkinen metsävaratietokanta hyväksytyille toimijoille avoin metsäsuunnittelun työtietokanta teollisuuden omat kaukokartoitukseen perustuvat järjestelmät leimikon puuston kuvaus puukauppaa ja puutavaralajivalintaa varten puutavaralajikohtaisten hakkuukertymien arviointi puulajikohtaiset läpimittajakaumat tarvitaan lähtötiedoksi puutavaralaji- ja katkontavaihtoehtojen simulointi hinnoittelun simulointi puukaupan yhteydessä tekniikka ja menetelmät puuston laadun yleistasoiseen kuvaukseen metsäenergian korjuupotentiaalin ja olosuhteiden arviointi 11

Metsäsuunnittelun tietokanta vain tilat, joilla metsäsuunnitelma ajantasaiset puustotiedot ja toimenpide-ehdotukset Työtietokanta kuviot, joilla toimenpideehdotus tiedot metsänomistajan luvalla suora käyttöoikeus kaikilla hyväksytyillä toimijoilla 12

Puulajeittaiset läpimittajakaumien estimaatit leimikoilta metsäsuunnittelun kuviotiedoissa mukana tai niistä malleilla muodostettavissa kuvatulkintamenetelmillä (yksin puin tulkinta + mallit) 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 50 70 90 110 130 150 170 190 210 230 250 270 290 310 330 350 370 390 410 430 450 470 490 510 530 13

latva kuitupuuosa elävä latvus Puutavaralajit energiapuu kuitupuu (hiomo) pikkutukki sahatukki, tuoreoksalaatu kuivaoksainen oksaton tyviosa sahatukki, kuivaoksalaatu sahatukki, oksaton laatu sorvitukki kuitupuu (sellu), kaikista rungonosista 14

leimikon puumäärä- ja olosuhdetiedot työohjelmien laadintaan ja korjuun ketjutukseen korjuukelpoisuustietoon kiinnitettävä huomiota metsäsuunnittelussa yrittäjävetoisen toimintamallin erityistarpeet korjuuohjelmien operatiivinen suunnittelu ja ohjaus siirtymässä yrittäjille leimikko- ja työmaatiedon standardisointi tavoitteena työkohteita koskevan tiedon siirtyminen alkuperäisestä tietovarastosta käyttäjälle mahdollisimman vähin muutoksin ja toimenpitein lähtökohtana metsäsuunnittelun kuviotiedot» paikkatieto (GML), puusto- ja olosuhdetiedot, toimenpidetiedot, luontokohdetiedot puunhankinnan omat korjuuta koskevat lisäykset tietosisältöjen ja tiedonsiirtoformaatin standardisoinnit avoimet rajapinnat metsäkoneissa käytettäviin ohjelmistoihin XML esitystapaformaattina 15

Puuhuollon operaatiot: metsänhoitotyöt metsänhoitopalveluiden tarjoaminen metsänomistajille toteutus usein metsäpalveluyrittäjien avulla avoimien markkinoiden toimintaedellytysten kehittäminen töiden ja palveluiden tarjoajien kohtaaminen tietoverkoissa standardinmukaiset kuviotiedot ja toimenpide-ehdotukset metsänhoitotöihin sanomastandardit kaukokartoitussovellusten kehittäminen taimikonhoitokohteiden hakuun laserkeilaus + digitaaliset ilmakuvat menetelmät ja toimintamallit palautetiedon tuottamiseksi metsäsuunnitelmien päivitykseen mahdollisimman automaattinen ja yksinkertainen palautetiedon tuottaminen ja tiedonsiirto (kirjava toimijajoukko luo haasteita) 16

2. Metsäteollisuuden näkemyksiä MMM:n metsävaratieto- ja metsäsuunnittelustrategiaan Strategian lähtökohtia alueellinen metsävaratieto on keskeinen yhteiskunnan tuottama kotimaisen metsätalouden perusinfrastruktuuri, joka tukee sekä hallintoa että metsäalan palveluiden kehittämistä alueellisen metsävaratiedon keruun ja tilakohtaisen metsäsuunnittelun prosessit ja tiedonhallinta selkiytetään metsävaratietoja tarjotaan metsänomistajien lisäksi eri toimijoille esim. verkkopalvelujen muodossa metsävaratiedon keruun ja ylläpidon kustannustehokkuutta parannetaan merkittävästi edistetään tietopalveluiden kehittymistä ja kehitetään toimijoilta saatavan toteutustiedon käyttöä metsävaratiedon päivityksessä ja ylläpidossa Tavoitteet OK, mutta niiden toteutuminen herättää kysymyksiä 17

metsävaratietojen käytön pelisäännöt selviksi kaikkien toimijoiden oltava tasaveroisessa asemassa tiedon saannin suhteen tietosuojakysymyksiin, tietojen käyttöön ja hinnoitteluun selvät ja pitävät ratkaisut paikkatietoaineistojen käyttöä koskevan säädösmuutoshankkeen ei toivoisi hidastavan hankkeen toteutumista tarpeettomasti käytännön pelisäännöt metsäalan yhteisen edun nimissä strategian toteutuksen aikataulu massiivinen tietojärjestelmäkokonaisuus toiminnallisten prosessien sopeuttaminen voi olla hidasta metsävaratietojen tiedonsiirto- ja palvelustandardit pikaisesti eri toimijoiden tarjoamat tietoverkkopalvelut edellyttävät joustavaa tiedonsiirtoa teollisuudella halua osallistua standardien valmisteluun toimijoiden osallistuminen toteutustiedon tuottamiseen järkevälle tasolle toimintamallien, teknologian ja tietostandardien kehittäminen, automaattiset toiminnot 18

3. Tutkimuksesta käytännön soveltamiseen kaukokartoitusteknologiaa kehitetty menestyksellisesti käytännön tarpeisiin Suomessa tehty hyvää tutkimusta ja kehitystyötä esim. laserkeilauksen hyödyntäminen Ruotsissa ja Norjassa pidemmällä kustannus-hyötyanalyyseja tehty luultavasti meillä varsin vähän tutkimuksesta vielä matkaa toimiviksi tuotteiksi kaupallinen potentiaali usein epävarmaa, riskinottajia vähän tuotteistamiseen odotetaan löytyvän hyödyntäjien tuki sovellusten käyttöönotossa edettävä askelittain puuhuollossa käyttöä sekä karkean tarkkuustason että pidemmälle menevän puustotiedon sovelluksille vaatimustasoa helppo nostaa teknologian kehittyessä aineistojen yhteishankinnat ja yhteiskäyttö ajantasaisuus ja kattavuus tärkeitä hyödyntämisen kannalta 19