MYÖ JA TYÖ työhyvinvointisopimus

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO-JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Yhtymähallitus 23.5.2011 Yhteistyötoimikunta 15.3.2011 ja 19.4.2011 Työsuojelutoimikunta 21.2.2011 TYÖHYVINVOINTISOPIMUS/ PÄIVITYSLUONNOS 2014/31.10.2014 MYÖ JA TYÖ työhyvinvointisopimus 2015 2018 PKSSK, työsuojelun toimintaohjelma 2015-2018

Sisällys 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖHYVINVOINTISOPIMUKSEN TAVOITE... 3 3. MITÄ TYÖHYVINVOINTI TARKOITTAA... 4 4. MITEN TYÖHYVINVOINTIA EDISTETÄÄN... 5 5. TYÖHYVINVOINTISOPIMUKSEN SISÄLTÖ... 6 6. TYÖTERVEYSHUOLTO EDISTÄÄ TYÖHYVINVOINTIA... 9 7. SOPIJAOSAPUOLTEN TEHTÄVÄT JA VASTUU... 10 8. JOHTAMISRAKENNE... 11 9. SEURANTA... 11 10. PÄIVÄMÄÄRÄ JA ALLEKIRJOITUKSET... 12 TYÖRYHMÄ: Johanna Bjerregård Madsen Helena Hanhinen Ismo Rouvinen Mikko Simonen Kati Tolvanen Eeva-Maria Varpenius

1. JOHDANTO Edellisen sopimuksen tekstiä: Kuntayhtymä on aktiivinen terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen itäsuomalainen järjestäjä ja kehittäjä sekä vetovoimainen työnantaja. Kuntayhtymä toimii väestön terveyden edistäjänä. Monipuolisesti osaava ja hyvinvoiva henkilöstö, kehittyvät toimintamallit ja teknologian tehokas hyödyntäminen ovat toiminnan perusta. Henkilöstön työhyvinvointi syntyy työn tekemisestä työyhteisöjen arjessa. Työhyvinvoinnin edistämisen tavoitteena on, että jokainen kuntayhtymän työntekijä voi tehdä työtä hyvällä mielellä ja saada aikaan jotain hyvää kannustavassa ja turvallisessa työyhteisössä, kehitysmyönteisessä työympäristössä. Työhyvinvointisopimuksessa määritellään työhyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämisen tavoitteet, keinot ja eri osapuolten roolit. Työhyvinvointisopimus on työyksiköille tarkoitettu toimintaohje työhyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseen ja se koskee koko henkilöstöä ja toimielimiä. Työhyvinvoinnin edistäminen perustuu lainsäädäntöön ja kuntayhtymän arvoihin: ihmisarvoon, tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen. Jokaisella kuntayhtymässä työtä tekevällä on asemastaan riippumatta oikeus oikeudenmukaiseen ja ihmisarvoa kunnioittavaan kohteluun työpaikalla. Työnantaja ja esimiehet työnantajan edustajina ovat työturvallisuuslain mukaisessa vastuussa terveellisten ja turvallisten työolojen järjestämisestä työntekijöilleen. Jokaisella on kuitenkin asemastaan riippumatta velvollisuus noudattaa yhteisesti sovittuja käytäntöjä, toimia toisia kohtaan kunnioittavasti ja arvostavasti sekä tuoda esimiesten tietoon terveyttä ja turvallisuutta uhkaavat vaaratekijät. Työhyvinvoinnin edistäminen ja ylläpitäminen on jokaisen asia. Työhyvinvointisopimus on samalla työturvallisuuslain 9 :n edellyttämä työsuojelun toimintaohjelma. Sopimus otetaan huomioon kuntayhtymän kehittämistoiminnassa ja suunnittelussa. Voisiko Ilkka Naukkarinen ja Kati Tolvanen laatia johdannon

2. TYÖHYVINVOINTISOPIMUKSEN TAVOITE Työhyvinvointisopimuksen tavoite on, että kuntayhtymän strategian päämäärät saavutetaan ja henkilöstö voi hyvin. Rakentavasti yhdessä toimien olemme valmiita valtakunnalliseen sote-muutokseen vuonna 2016. Sopimuksen tarkoituksena on, että työhyvinvoinnin edistämisestä tulee osa jokapäiväistä työtä: Toimielimet, johto, esimiehet ja työntekijät hoitavat työhyvinvointiin ja sen osaalueisiin kuuluvat asiat osana omia tehtäviään onnistuneesti. Työhyvinvointisopimus on työhyvinvoinnin edistämisen ja johtamisen työväline. Työhyvinvointisopimuksessa konkretisoidaan kuntayhtymän strategiassa ja henkilöstösuunnitelmassa esitettyjä, työhyvinvoinnin edistämisen periaatteita ja tavoitteita. Henkilöstökertomuksessa arvioidaan vuosittain, miten työhyvinvoinnin edistämisessä on onnistuttu ja mitä on otettava huomioon tulevien vuosien toiminnassa (Kuva alla).

3. MITÄ TYÖHYVINVOINTI TARKOITTAA Kuntayhtymässä työhyvinvointi tarkoittaa sitä, että on mukava tulla töihin ja lähteä töistä, kun on saanut hyvää aikaan. Työhyvinvointia syntyy silloin, kun työhön liittyvät voimavaratekijät ja työn vaatimukset ovat tasapainossa työntekijän työ- ja toimintakykyyn nähden. Korjaavilla toimenpiteillä voidaan tukea työssä selviytymistä silloin, kun työntekijän työkyvyn ja työn vaatimusten välillä on epäsuhta. Korjaavia toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi työtehtävien uudelleen järjestely, työympäristön muokkaaminen tai kuntoutus (Kuva alla).

4. MITEN TYÖHYVINVOINTIA EDISTETÄÄN Kuntayhtymän johto on arvioinut keskeisimmiksi työhyvinvointia ja työturvallisuutta vaarantaviksi tekijöiksi kuntayhtymässä: 1. Työn henkisen ja sosiaalisen kuormittavuuden 2. Yksipuolisen tai raskaan ruumiillisen kuormituksen ja ergonomiset puutteet 3. Sisäilmaongelmat Vaaratekijät vaihtelevat toiminta-alueittain ja työyhteisöittäin. Vireillä olevat hallinnolliset ja organisatoriset muutokset aiheuttavat kuormitusta kaikissa työyhteisöissä. Myös raskas ihmissuhdetyö kuormittaa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä. Ruumiillinen kuormitus on suurta vuodeosastoilla sekä laitos- ja ravintopalveluissa. Sisäilmaongelmia on edelleen useissa kiinteistöissä, vaikka ongelmallisia kiinteistöjä on purettu sitä mukaa, kun uusia kiinteistöjä on valmistunut. Vaarat tunnistamalla ja riskit arvioimalla jokainen työyhteisö löytää keskeisimmät työhyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämisen kehittämiskohteet. Riskienarviointi on osa jokapäiväistä työtä ja johtamista. Kuntayhtymässä sovitun käytännön mukaan työyksiköissä tehdään vuosittain systemaattinen riskien arviointi esimiehen johdolla. Arvioinnin perusteella vaaratekijät poistetaan tai niiden aiheuttamat riskit minimoidaan hyväksyttävälle tasolle. Työhyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseen liittyvät asiat käsitellään työpaikkakokouksissa. Työhyvinvointia ja turvallisuutta voidaan edistää: o Vahvistamalla työhön liittyviä voimavaratekijöitä, jotka tekevät työstä mielekkään ja auttavat selviytymään, jopa nauttimaan työstä myös silloin, kun työ on vaativaa ja muutokset koettelevat työyhteisöjä. Voimavaratekijöitä ovat muun muassa oppimisen ja kehittymisen mahdollisuudet, vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja kannustava palaute onnistumisista. o Vähentämällä tai poistamalla työhyvinvointia ja turvallisuutta haittaavia vaaratekijöitä, kuten epäoikeudenmukainen kohtelu, väkivallan uhka ja ergonomiset ongelmat. o Kehittämällä omaa palvelutuotantoa yhteistyössä työntekijöiden ja esimiesten kanssa. Kehittämistyössä hyödynnetään työntekijöiden osaamista.

5. TYÖHYVINVOINTISOPIMUKSEN SISÄLTÖ Työhyvinvointisopimuksen sisältö perustuu kuntayhtymän strategiaan 2014 2018 ja henkilöstösuunnitelmaan 2014. Strategisen työhyvinvoinnin tukijalat ovat: o Tehokas ja tavoitteellinen johtaminen. o Osaava ja motivoitunut henkilöstö. o Luottamuksellinen yhteistyö. o Tarkoituksenmukaiset toimitilat ja teknologia. o Tasapainoinen talous. Strateginen työhyvinvointi tarkoittaa sitä osaa hyvinvoinnista, mikä edesauttaa kuntayhtymän perustehtävän toteutumista ja työn tuloksellisuutta. Jos edellä mainitut tukijalat eivät ole kunnossa, ei työhyvinvointiakaan voi kehittyä. Työhyvinvoinnin tukitoiminnot (työterveyshuolto, työsuojelu, henkilöstöruokailu, virkistystoiminnan tuki) edistävät työhyvinvoinnin johtamisen onnistumista. Työhyvinvointisopimus tehdään työnantajan ja työntekijöiden välillä. Tällä työhyvinvointisopimuksella osapuolet sitoutuvat työhyvinvoinnin edistämiseen ja johtamiseen seuraavalla tavalla: Työntekijä Keskijohto ja lähiesimies Johtoryhmä ja johtajisto Yhtymähallitus ja - valtuusto 1. Meillä johdetaan oikeudenmukaisesti ja henkilöstöä kuunnellen Osallistun työtäni koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon, koska haluan kehittää työtäni. Sitoudun tekemään töitä esimieheni johdon ja valvonnan alaisena. Vien esimiehen tietoon työyhteisön työhyvinvointia uhkaavat havaintoni. Sanon omat mielipiteeni selkeästi ja avoimesti ja perustelen sanomiseni. Kuuntelen työntekijöitä, joten järjestän työyhteisössä tilaisuuksia, joissa voimme keskustella yhteisistä asioista säännöllisesti. Johdan työtä selkeillä työohjeilla ja perustelluilla päätöksillä oikeudenmukaisesti. Seuraan työyhteisön hyvinvointia, puutun epäkohtiin ripeästi ja ryhdyn toimenpiteisiin niiden ratkaisemiseksi. Kehitämme johtamisrakennetta, jonka osana työyhteisön tilaisuudet ovat. Johtamisrakenne varmistaa tiedon liikkumisen molempiin suuntiin; johdosta työyhteisöihin ja takaisin johtoon. Seuraan päätösten vaikutuksia henkilöstön työhyvinvointiin ja kuuntelen henkilöstöä. Arvioimme ennen päätöksiä myös niiden vaikutuksia henkilöstön työhyvinvointiin. Seuraamme päätösten vaikutuksia henkilöstön työhyvinvointiin.

2. Meillä on osaava ja motivoitunut huippuhenkilöstö Pidän yllä osaamistani ja pyydän itselleni perehdytystä ja kehityskeskusteluja. Kiinnitän huomiota onnistumisiimme ja annan palautetta niistä. Järjestän hyvän perehdytyksen ja kehityskeskustelut, joiden avulla voin edistää työyhteisön kehittymistä ja perustehtävän osaamista. Pidän yllä johtamisosaamistani, pyydän itselleni perehdytystä ja kehityskeskusteluja. Arvostan hyvin tehtyä työtä ja annan palautetta onnistumisesta. 3. Me puhallamme yhteen hiileen. Teen yhteistyötä kaikkien kanssa. Käyttäydyn asiallisesti ja luon hyvää työilmapiiriä omalta osaltani. Käyttäydyn asiallisesti ja edistän hyvää työilmapiiriä. Luon mahdollisuudet yhteiselle keskustelulle olemalla läsnä työyhteisössä. Järjestän kehityskeskustelut ja varmistan operatiivisen johtotason osaamisen sekä ajankäytön johtamiseen ja yhteistoimintaan. Pidän yllä johtamisosaamistani, pyydän itselleni perehdytystä ja kehityskeskusteluja. Arvostan hyvin tehtyä työtä ja annan palautetta onnistumisesta operatiiviselle johdolle ja henkilöstölle. Kehitämme yhteistoiminnassa johtamisrakennetta, joka luo rakenteen tiedon välittämiselle sekä henkilöstön kuulemiselle ja vaikutusmahdollisuuksille. Tutustumme huolellisesti toimialaan ja kokousasiakirjoihin. Seuraamme päätösten vaikutuksia ja henkilöstön työhyvinvointia. Arvostamme hyvin tehtyä työtä ja annan palautetta onnistumisesta. Teemme näkyväksi roolimme henkilöstön työhyvinvoinnin johtamisessa ja edistämisessä. Onnistumisen seuranta: =toteutunut hyvin, = toteutunut osittain, =ei ole toteutunut 4. Meillä on turvalliset ja toimivat työtilat ja laitteet Noudatan turvallisista työtavoista annettuja ohjeita, koska toiminnallani on aina vaikutus myös muihin ihmisiin. Ilmoitan havaitsemistani vioista ja puutteista aina esimiehilleni jos en niitä itse pysty poistamaan. 5. Kehitymme jatkuvasti Kehitän itseäni ja osallistun työn kehittämiseen. Huolehdin, että ohjeet ovat selkeät ja ajan tasalla. Toimin yhteisesti sovittujen toimintamallien mukaan. Ryhdyn heti toimenpiteisiin, kun saan tiedokseni korjaamista vaativat asiat. Varmistan, että työprosessit ovat sujuvia. Hyödynnän asiantuntijoita prosessien kehittämiseksi ja kehitämme prosesseja yhteistoiminnassa työntekijöiden kanssa. Vastaan siitä, että työtilat ovat turvalliset ja terveelliset. Huolehdimme, että kuntayhtymässä on osaamista ja toimivat mallit työtiloihin liittyvien ongelmien ratkaisuun. Mahdollistan kehittämiseen tarvittavat resurssit ja seuraan kehittämisen onnistumista. Huolehdin, että prosesseja kehitetään yhdessä yli ammatti- ja organisaatiorajojen. Turvaamme resurssit ja mahdollisuudet siihen, että työtilat ovat toimivat ja turvalliset (Investoinnit) Huolehdimme, että kuntayhtymässä on osaamista ja toimivat mallit työtiloihin liittyvien ongelmien ratkaisuun. Tarkastelemme reaaliaikaista tietoa palvelujen tarpeesta asiakaskunnassa.

6. Myö ja Työ -hyvinvointisopimuksen noudattaminen Tutustun sopimukseen ja noudatan sitä. Osallistun yhteiseen keskusteluun siitä, kuinka noudatamme sopimusta. Tutustun sopimukseen ja noudatan sitä. Järjestän työyhteisölle tilaisuuksia, joissa keskustelemme sopimuksen noudattamisesta ja seurannasta työyhteisössä. 7. Työhyvinvointisopimuksen seuranta Arvioin itse, noudatanko sopimusta. Osallistun työyhteisössä yhteiseen keskusteluun, jossa arvioidaan sopimuksen noudattamista työyhteisössä. Vastaan työhyvinvointikyselyyn Osallistun vaarojen tunnistuksen ja riskienarvioinnin tekemiseen työyhteisössä. Arvioin, noudatanko sopimusta. Järjestän työyhteisössä tilaisuuksia, jossa voimme yhdessä arvioida sopimuksen noudattamista. Vastaan esimieskyselyyn ja työhyvinvointikyselyyn. Käyn työhyvinvointikyselyn tulokset läpi työyhteisössäni ja keskustelemme jatkotoimenpiteistä. Vastaan siitä, että työyhteisössä päivitetään vaarojen tunnistus ja riskienarviointi vuosittain. Tutustun sopimukseen ja noudatan sitä. Sopimus viedään käytäntöön ja sen noudattamista ja vaikutuksia seurataan johtamisrakenteen kautta. Arvioin, noudatanko sopimusta. Seuraan sopimuksen noudattamista organisaatiossa ja sen johtamisessa. Vastaan esimieskyselyyn ja työhyvinvointikyselyyn. Osavuosikatsaukset Henkilöstökertomus Tutustumme sopimukseen ja noudatamme sitä. Arvioimme säännöllisesti, noudattammeko sopimusta. Seuraamme sopimuksen noudattamista organisaatiossa ja sen johtamisessa. Osavuosikatsaukset Henkilöstökertomus Onnistumisen seuranta: =toteutunut hyvin, = toteutunut osittain, =ei ole toteutunut

6. TYÖTERVEYSHUOLTO EDISTÄÄ TYÖHYVINVOINTIA Kuntayhtymän työterveyspalvelut tuottaa Joensuun Työterveys kunnallinen liikelaitos. Työterveyshuollon toiminta perustuu kuntayhtymän ja työterveyshuollon palvelujen tuottajan tekemään työterveyshuoltosopimukseen. Työterveyshuolto toimii ulkopuolisena työhyvinvoinnin edistämisen asiantuntijana. Kuntayhtymä kustantaa henkilöstölleen hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaiset työterveyspalvelut, jotka tarkoittavat lakisääteisen, ehkäisevän työterveyshuollon palveluiden lisäksi yleislääkäritasoisia, työterveyspainotteisia sairaanhoitopalveluja. Työterveyshuollon puitesuunnitelma laaditaan yhteistyössä kuntayhtymän johdon ja työsuojelun yhteistoimintaorganisaation kanssa neljäksi vuodeksi kerrallaan. Puitesuunnitelmassa sovitaan toimintakauden tavoitteet ja painopistealueet. Lisäksi toiminta-alueittain tehdään työterveyshuollon toimintasuunnitelmat, jotka päivitetään vuosittain. Työterveyshuollon puitetoimintasuunnitelma on luettavissa intrassa työterveyshuollon kotisivulla. Kuntayhtymän johto ja yhteistoimintaelimet seuraavat ja arvioivat työterveyshuollon toimintaa henkilöstökertomuksen ja sisäisen asiakaskyselyn avulla. Työterveyshuollon toimintaraportit ja sairauspoissaoloraportit käsitellään osavuosikatsausten yhteydessä. Toimiva yhteistyö työterveyshuollon, työntekijöiden ja työnantajan kesken kohottaa omalta osaltaan työnantajan vetovoimaisuutta ja edesauttaa rekrytoinnin onnistumista.

7. SOPIJAOSAPUOLTEN TEHTÄVÄT JA VASTUU Työhyvinvoinnin kehittäminen vaatii monenlaista osaamista ja yhteistyötä. Työhyvinvointisopimuksessa jokaisella osapuolella on oma roolinsa. Toimijat ja toimijoiden tehtävät ja vastuu on esitetty alla olevassa taulukossa. TOIMIJA TEHTÄVÄT JA VASTUU Kuntayhtymän Hyväksyy kuntayhtymän strategian. valtuusto Mahdollistaa työhyvinvointisopimuksen toteuttamiseen tarvittavat resurssit. Seuraa ja arvioi työhyvinvointisopimuksen toteutusta henkilöstökertomuksen avulla. Kuntayhtymän Hyväksyy työhyvinvointisopimuksen työnantajan puolesta. hallitus ja Johtaa työhyvinvoinnin kokonaiskehittämistä. johtajisto Kehittää johtamisrakennetta ja esimiestyötä. Edistää henkilöstöä, toiminnan kehittämistä ja riskienhallintaa koskevien käytäntöjen yhdensuuntaisuutta ja johdonmukaisuutta. Seuraa ja arvioi työhyvinvointisopimuksen toteutusta. On ylimmässä työturvallisuuslain tarkoittamassa työnantajavastuussa työturvallisuudesta. Lähiesimies Kehittää työyhteisöään, työtä ja työnhallintaa. Kehittää omia esimiestaitojaan. Johtaa työyhteisönsä työhyvinvointia ja turvallisuutta. Seuraa ja arvioi työyhteisönsä työhyvinvointia. On työturvallisuuslain tarkoittamassa työnantajavastuussa työturvallisuudesta työyhteisössä. Ammattijärjest Hyväksyy työhyvinvointisopimuksen työntekijöiden puolesta. öt Tekee työhyvinvointisopimuksen sisältöä tutuksi jäsenistölleen. Seuraa ja arvioi työhyvinvointisopimuksen toteutumista. Työntekijöiden edunvalvonta. Henkilöstö Sitoutuu yhteisesti sovittujen toimintamallien mukaiseen toimintaan. Ylläpitää ja kehittää omaa ammattitaitoaan. Tuo esiin työturvallisuutta ja työhyvinvointia uhkaavia vaaroja ja epäkohtia. Kehittää omia työyhteisötaitojaan ja huoltaa omaa työkykyään.

Henkilöstöpalvelut Työsuojelun yhteistoimintaorganisaatio Työterveyshuolto Yhteistyötoimikunta Valmistelee henkilöstösuunnitelman ja työhyvinvointisopimuksen sekä tekee niitä tutuksi kuntayhtymässä. Seuraa ja arvioi työhyvinvointisopimuksen toteutusta ja raportoi siitä. Toteuttaa työhyvinvointikyselyn ja raportoi tulokset. Tuottaa työhyvinvoinnin asiantuntijapalveluita. Tuottaa henkilöstökertomuksen vuosittain ja raportoi siitä. Ohjaa, neuvoo ja kehittää työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden edistämistä. Tekee työhyvinvointisopimusta tutuksi työpaikoilla. Seuraa ja arvioi työhyvinvointisopimuksen toteutusta. Tuottaa työsuojelun asiantuntijapalveluita. Toimii ulkopuolisena työhyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämisen asiantuntijana. Tukee ja seuraa henkilöstön terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä. Edistää ja seuraa työyhteisöjen terveyttä ja työhyvinvointia. Käsittelee työhyvinvointisopimuksen. Seuraa ja arvioi työhyvinvointisopimuksen käyttöönottoa ja toteutusta. 8. JOHTAMISRAKENNE Johtamisrakenne luo rakenteen tiedon välittämiselle sekä henkilöstön kuulemiselle ja vaikutusmahdollisuuksille. Kuukausikello on työhyvinvointia edistävien toimenpiteiden suunnittelun, aikatauluttamisen ja johtamisen työväline. 9. SEURANTA Jokainen sopimuksen osapuoli seuraa sopimuksen toteutumista omalla kohdallaan. Työyhteisöissä arvioidaan säännöllisesti työpaikkakokouksissa tai vastaavissa tilaisuuksissa työhyvinvointisopimuksen toteutumista ja tehdään tarvittavia korjausliikkeitä. Tärkeä työhyvinvointisopimuksen käytäntöön viennin ja seurannan kanava on myös uusi johtamisrakenne, jonka käytännön työkalu on kuukausikello. Johtamisrakenteen avulla

varmistetaan tiedon kulku johdosta työyhteisöihin ja luodaan vaikutusmahdollisuudet työntekijöille ja työyhteisöille osallistua kehittämistyöhön ja päätöksentekoon. Yhtymähallitus, yhteistyötoimikunta ja työsuojelutoimikunta seuraavat Työhyvinvointisopimuksen toteutusta osavuosikatsauksittain. Henkilöstön työhyvinvoinnin tilaa ja tavoitteiden toteutumista seurataan työhyvinvointikyselyn avulla joka toinen vuosi. Sisäinen asiakaskysely tehdään joka toinen vuosi. Henkilöstöpalveluissa tehdään vuosittain henkilöstökertomus, joka käsitellään toimielimissä ja yhteistyötoimikunnassa. Työhyvinvointisopimuksen toteutumista ja henkilöstön työhyvinvoinnin tilaa arvioidaan henkilöstökertomuksessa. 10. PÄIVÄMÄÄRÄ JA ALLEKIRJOITUKSET POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ TEHYN POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVDELUJEN KUNTAYHTYMÄN AMMATTIOSASTO 602 JULKISALAN KOULUTETTUJEN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ JUKO POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN JHL:N AMMATTIOSASTO 212 POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄN SUPERIN AMMATTIOSASTO 517 JOENSUUN SEUDUN JYTY ry TEKNIIKKA JA TERVEYS KTN ry