EAKR-PROJEKTIHAKEMUS Euroopan aluekehitysrahaston osittain rahoittamat projektit Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 4.4.2008 Diaarinumero 37/1/2008 Käsittelijä Sanna Kantonen Puhelinnumero 03-8719452 Hakemusnumero 801683 Projektikoodi Hakemustyyppi Uusi hakemus Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn (2) 20.02.2009 1. VIRANOMAINEN, JOLLE HAKEMUS OSOITETAAN Päijät-Hämeen liitto 2. PROJEKTI, JOLLE HAETAAN RAHOITUSTA Projektin nimi SouthWood Ohjelma Etelä-Suomi Toimintalinja 5 : Suuralueet-toimenpiteiden temaattinen keskittäminen Projektityyppi Kehittämisprojekti Aloituspäivämäärä 1.12.2008 Päättymispäivämäärä 30.11.2011 3. PROJEKTIN HAKIJAN TIEDOT Hakijan nimi Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Hakijatyyppi Yritys Y-tunnus 0855115-7 Lähiosoite Niemenkatu 73 Puhelinnumero 03-8114 11 Postinumero 15140 Postitoimipaikka Lahti Faksinumero 03-8833 000 Pankkiyhteys Nordea, Aleksi 5 Tilinumero 202818-2539 Web-osoite www.lahtisbp.fi Projektin vastuuhenkilön nimi Esa Ekholm Asema organisaatiossa liiketoimintajohtaja Sähköpostiosoite esa.ekholm@lahtisbp.fi Puhelinnumero 0400-414 841 Taloushallinnon vastuuhenkilön nimi Tauno Kärkkäinen Asema organisaatiossa talouspäällikkö Sähköpostiosoite tauno.karkkainen@lahtisbp.fi Puhelinnumero 03-8114 286 Projektipäällikön nimi Kalevi Mäkelä Sähköpostiosoite kalevi.makela@lahtisbp.fi Puhelinnumero 050-591 2349 Seurantayhdyshenkilön nimi Satu Clifford Sähköpostiosoite satu.clifford@lahtisbp.fi Puhelinnumero 050-4026915 Hakemusvaiheen yhteyshenkilön nimi Vesa Ijäs Sähköpostiosoite vesa.ijas@lahtisbp.fi Puhelinnumero 050-5520004 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 1/20
4. HAKIJAORGANISAATION JA YHTEISTYÖTAHOJEN KUVAUS 4.1 Hakijaorganisaation osuus ja tehtävät projektin toteutuksessa Hakija toteuttaa projektin kokonaan itse Hakija toteuttaa projektin osittain itse ja osittain alihankintana Hakija toteuttaa projektin osittain itse, osittain alihankintana ja osittain toteutuksesta vastaa yksi tai useampi osatoteuttaja Hakija toteuttaa projektin kokonaan ostopalveluna 4.1.1 Osatoteuttajien määrittely, nimeäminen, Y-tunnukset ja toteutusosuudet (kumppanuus- tai aiesopimukset) Osatoteuttajan nimi Posintra Oy (STOK - Sähköisen talotekniikan osaamis- ja kehittämiskeskus) Y-tunnus 1481499-6 Sanallinen kuvaus toteutusosuudesta SouthWood Itä-Uusimaa - Talotekniikkaa valmistaloihin (myöhemmin oh (osahanke) 2) tavoitteena on luoda taloteollisuuden käyttöön ohjeistoa siitä, mitä vaatimuksia rakennukselle ja sen mitoitukselle talotekniikka asettaa. Hankkeen tuloksena on erilaisten taloteknisten järjestelmien vaatimien seikkojen ohjeistoa. Hankkeessa luotava ohjeisto on vapaasti kaikkien suomalaisten talotehtaiden, laitevalmistajien ja omatoimirakentajien hyödynnettävissä. Tämä ohjeisto voi toimia pohjana myöhemmälle taloteknisten järjestelmien vaatimusten ohjeistuksen standardoinnille. Osatoteuttajan nimi Teknologiakeskus Innopark Oy Y-tunnus 1059269-5 Sanallinen kuvaus toteutusosuudesta SouthWood Kanta-Häme - Puurakentamisen terästuotteet- ja järjestelmät (myöhemmin oh (osahanke) 3) osuus hankekokonaisuudessa on integroida eri toimialojen hyviä käytäntöjä ja tuottaa markkinoille uusia tuotteita, toimintamalleja sekä käytäntöjä, joita voidaan hyödyntää yrityksissä, julkisella sektorilla ja koulutussisällöissä. Perinteinen tapa esimerkiksi rakennejärjestelmien kohdalla ollut tarkastella joko terästä, puuta tai betonia erikseen. Ajatuksena on saattaa puutuotealan sekä metallialan toimijat yhteisiin kehittämishankkeisiin, jossa voidaan tuottaa uusia, entistä pidemmälle vakioituja ratkaisuja ja saavuttaa tätä kautta kilpailuetua. Osatoteuttajan nimi Kouvola Innovation Oy Y-tunnus 2221859-6 Sanallinen kuvaus toteutusosuudesta SouthWood Kymenlaakso - Metsäteollisuusklusterin avoimet suunnittelujärjestelmät ja biomassapohjaiset kuitutuotteet (myöhemmin oh (osahanke) 4) osahankkeessa on kaksi painopistealuetta, joista toisessa fokus on avoimien, puunjalostusteollisuutta palvelevien suunnittelujärjestelmien kehittämisessä, ja toisessa rakennustuoteteollisuuden uusien biomassapohjaisten kuitutuotteiden ja prosessin arvoketjun testauksessa. Kaakkois-Suomi ja Kymenlaakso on voimakas tietointensiivisten, metsäteollisuutta palvelevien yritysten eli insinööritoimistojen keskittymä. Metsäteollisuuden rakennemuutoksen myötä näiden palveluyritysten tulee jatkuvasti kehittää palvelutuotteitaan ja liiketoimintaansa. Rakennemuutoksen myötä myös perinteiselle paperi- ja massateollisuudelle on löydyttävä korvaavaa tuotantoa ja tuotteita. Bioenergian ohella kuiduille on visioitu uusia käyttökohteita rakennustuoteteollisuudessa, erityisesti levy- ja eristemateriaaleissa. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 2/20
Osatoteuttajan nimi Päijät-Hämeen koulutuskonserni, kuntayhtymä, Lahden ammattikorkeakoulu Y-tunnus 0993644-6 Sanallinen kuvaus toteutusosuudesta SouthWood Päijät-Häme - Pinno = Pinnoitusmenetelmä sisustustuotteiden valmistamiseen ja puurakentamisen tehokkuuden lisäämiseen (myöhemmin oh (osahanke) 5). Hanke pohjautuu keksintöön ja eri teknologioiden yhdistämiseen niin, että levytuotteisiin saadaan halutun värinen tai kuvioitu pinta. Pinta voidaan valmistaa tuotantoprosessien yhteydessä ilman maaleja tai muita liuottimia sisältäviä pintakäsittelyaineita. Menetelmä antaa mahdollisuuden kehittää tuotantomenetelmiä puuteollisuuden, rakentamisen ja sisustamisen alueilla. Hanke auttaa menetelmän soveltamisessa tuotantoon ja antaa loppukäyttäjille uusia sovellusmahdollisuuksia. Osatoteuttajan nimi Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Y-tunnus 0855115-7 Sanallinen kuvaus toteutusosuudesta SouthWood hankkeen tavoitteena on metsäteollisuusklusteriin kuuluvien yritysten liiketoimintaedellytysten parantaminen koko tuotantoketjussa. Yrityksiltä esille tulleet haasteet ovat ohjanneet valmistelua. Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy toimii yhteishankkeen koordinoijana ja hallinnoijana. SouthWood Päijät-Häme (Kestävästä kehityksestä kilpailukykyä) on hallinnoijan osahanke, jolla verkotetaan myös osahankkeiden toimintaa. Kestävän kehityksen peruskysymykseksi on muodostunut vastaaminen ilmastonmuutoksen haasteisiin. Osahankkeella parannetaan tässä uudessa tilanteessa yritysten liiketoimintaedellytyksiä uusien tuotteiden ja uusien toteutusmallien käyttöönotossa ja lanseeraamisessa. Hankkeessa kehitetään myös toimintamalleja ja standardeja kuntien kaavoitus- ja rakennusviranomaisten sekä arkkitehtien ja rakennusteknisten suunnittelijoiden käyttöön. Osahankkeen tavoitteita ovat energia- ja materiaalitehokkuuden edistäminen pientalotuotannossa, puurakentamisen, puurakenteiden sekä kaluste- ja sisustusrakentamisen kehittäminen. Hankkeessa tuotetaan pientalorakentamisen parannettuja toimintamalleja, rakentamisen mallisuunnitelmia, tontinluovutusehtojen mallikirja, mallisuunnitelmia puurakenteista, dokumentoidut suunnitteluratkaisujen lähtökohdat, sähköisen suunnittelualustan määritteleminen puurakenteiden suunnittelulle, malli toimialarajat ylittävästä verkostosta ja uusia tuoteratkaisuja edelleen kehittämistä varten. Osatoteuttajan nimi Lappeenrannan teknillinen yliopisto Y-tunnus 0245904-2 Sanallinen kuvaus toteutusosuudesta SouthWood Etelä-Karjala - Puu-muovikomposiittien asiakaslähtöinen työstäminen ja tuotteistaminen (myöhemmin oh (osahanke) 6). Puuta on jo kauan käytetty kestomuovien täytteenä. 2000-luvulla puumuovikomposiittien ominaisuudet ovat kehittyneet huomattavasti laajan tutkimuksen myötä ja siitä on tullut kilpailija monelle perinteiselle puuvalmisteelle kuten terassilaudalle. Terassilauta on puumuovikomposiittien selkeästi suurin käyttökohde noin 50 % osuudella kaikista puumuovikomposiiteista - suurissa teollisuusmaissa ympäristölle haitallisien CCA -kyllästeiden eli arseenia sisältävien kyllästeiden käyttökielto on vauhdittanut uuden materiaalin kasvua huomattavasti. Tähän liittyen mainittakoon, että kansainvälinen CCA -kyllästeiden käyttökielto astuu voimaan vuonna 2008. 2000-luvulla puumuovikomposiitteja on ryhdytty käyttämään yhä vaativammissa sovelluksissa, kuten rakennus- ja autoteollisuudessa. Tämän osahankkeen tavoitteena on määrittää uusien puumuovikomposiittien työstämistä ja liittämistä eri työstötavoilla ja työstöparametreilla sekä arvioida näiden käytettävyyttä puu-muovikomposiiteilla eri todellisissa tuotevaihtoehdoissa. Tutkimuksen osatavoitteet: 1. Määrittää optimaaliset työstöarvot eri tavoin valmistetuille puu-muovikomposiiteille, 2. Määrittää ja mallintaa komposiittien valmistusreseptien ja työstöominaisuuksien riippuvuussuhdetta, 3. Jalkauttaa tuloksia suomalaisen pk-teollisuuden ja sidosryhmien käyttöön. 4.2 Mitkä tahot ovat olleet mukana projektin valmistelussa ja miten? Teknologiakeskus Innopark Oy, Hämeenlinna Sähköisen talotekniikan osaamis- ja kehittämiskeskus STOK, Posintra Oy, Porvoo Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lappeenranta Kouvolan seudun osaamiskeskus, Kouvola EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 3/20
Lahden ammattikorkeakoulu, tekniikan laitos, Lahti Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy, Lahti Alueiden ja toimialojen yritykset 4.3 Projektin ohjausryhmän suunniteltu kokoonpano Projektin ohjausryhmä koostuu osahanketoteuttajien edustajista, rahottajan edustajasta, kutsuttavista asiantuntijoista sekä yritysten edustajista. Suunniteltu ohjausryhmän kokoonpano: 1.STOK/Posintra Oy: Leena Tuomi, ohjelmajohtaja varalle Fredrick von Schoultz, toimitusjohtaja 2. Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy: Projektipäällikkö Kalevi Mäkelä, liiketoimintakehittäjä varalle Vesa Ijäs, kehittämispäällikkö 3. Lappeenrannan teknillinen yliopisto: Timo Kärki, professori varalle Ossi Martikka, laboratorioinsinööri 4. Kouvola Innovation Oy: Pasi Miettinen, kehityspalvelupäällikkö varalle Leo Pyöriä, hankejohtaja (Kouvolan kaupunki) 5. Päijät-Hämeen koulutuskonserni - kuntayhtymä / Lahden ammattikorkeakoulu, Tekniikan laitos Esa Auvinen, projektipäällikkö varalle Jari Kivistö, koulutuspäällikkö 6. Jarkko Savijoki, Teknologiakeskus Innopark Oy varalle nimettävä hlö selviää myöhemmin Muut ehdotetut jäsenet ohjausryhmään: 7. Teijo Mäkiniemi, VersoWood 8. Liisa Lehtinen, UPM-Kymmene Oyj 9. Juha Hertsi, Päijät-Hämeen liitto Lisäksi vielä nimeämättömiä, toimintaan osallistuvien yritysten edustajia Puheenjohtajaa ei vielä päätetty ja yritysten / sidosryhmien edustajia tullaan lisäämään kokoonpanoon. Asiantuntijajäsenet 1. Rahoittajan edustaja 2. Muut mahdolliset asiantuntijajäsenet tarpeen mukaan EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 4/20
4.4 Muut projektit tai projektikokonaisuudet, joihin haettava projekti mahdollisesti liittyy, mukaan lukien rakennerahastoista (ESR ja EAKR) rahoitetut projektit Itä-Suomen suuralaueella hankevalmistelussa oleva EastWood. Asumisen osaamisklusteri Uusiutuva metsäteollisuusklusteri 5. PROJEKTIN TARVE JA KYSYNTÄLÄHTÖISYYS 5.1 Mihin tarpeeseen projektilla haetaan ratkaisua? Haasteena on kuinka sirpaloitunut puutuoteteollisuus saadaan toimimaan siten, että koko toimialan liiketoimintaedellytyksiä pystytään parantamaan. Ratkaisuna on tarkastella koko puutuotetoimialan ketjua holistisesti sekä etsiä ja tunnistaa niitä kriittisiä pisteitä joihin vaikuttamalla voidaan parantaa yksittäisten toimijoiden ja koko tuotantoketjun kilpailukykyä. Toteuttamistapana on matriisi, joka luo kiinnittymisalustan eri toimijoiden kärkihankkeille koko EAKRalueella (liite).yrityksiltä kysyttiin, mitä hankkeessa halutaan kehittää? Esille tulleet haasteet ovat ohjanneet valmistelua, jossa yhdistävänä tekijänä nähdään toimialarajat ylittävä kehittämisen tarve. Tästä syystä hankkeessa rikotaan toimialarajoja kytkemällä mukaan yrityksiä, jotka eivät perinteisesti kuulu metsäteollisuusklusteriin. Matriisin pohjautuva, useasta eri osahankkeesta koostuva kokonaisuus asetti toimijoille kysymyksen: Mitä nämä hankkeet ovat yhdessä enemmän? Eri alueiden osahankkeet muodostavat kokonaisuuden jotka tukevat ja täydentävät toistensa toimintaa. Veturihankkeen toimii Kestävästä kehityksestä kilpailukykyä - osahanke, jonka kautta käynnistetään toimenpiteitä joissa eri osahankkeitten osaamista käytetään hyödyksi. Yhteistyö maakuntien välillä käynnistyy yritysten tarpeista käsin. Samalla maakuntien erityispiirteet, kehittämistoiminnan painotukset sekä valtakunnallisten kehittämisohjelmien tavoitteet tulevat otettua huomioon. 5.2 Onko projektin tarpeesta ja kysynnästä olemassa esiselvityksiä, ennakointitietoa tms. ja miten sitä on hyödynnetty projektin valmistelussa? Projektin tarpeesta on olemassa valtakunnallisia ministeriöiden teettämiä selvityksiä ja hankeohjelmia, maakunnallisia selvityksiä, TEKES-hankkeitten hankeraporttien yhteydessä esitettyjä jatkokehittämistarpeita, tutkimuslaitosten tuottamia erilaisia raportteja ja selvityksiä, sekä TE-keskuksen tuottamia toimialaraportteja, jne. TEM kautta on valmistelussa ollut myös puutuotteiden kilpailukykyohjelma, jossa yhdistetään Puurakentamisen edistämisohjelma ja Puutuoteteollisuuden kilpailukykyohjelma. Osaamis- ja aluekeskusohjelmien ohjelma-asiakirjoissa on määritelty toimialaa koskevia kehittämistarpeita. Kalusteteollisuuden piirissä on kansallisen kalusteteollisuuden neuvottelukunnan sekä Asumisen osaamiskeskusohjelman puitteissa valmisteltu kalustus- ja sisustustoimialaa koskevia kehittämistoimenpiteitä syksyn 2007 aikana. Käytännössä kaikissa näissä tavoiteja kehittämisohjelmissa tuodaan esille niitä kehittämisen tarpeita, joita toimialaan tai toimialan yrityksiin tulisi kohdentaa. Olemme tietoisia näistä selvityksistä ja olemme ottaneet ne huomioon. Esimerkiksi Puu- Suomi-ohjelman tavoitteet ja metsäteollisuuden visio 2020 olivat esillä 7.2.2008 järjestämässämme verkostotilaisuudessa. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 5/20
6. PROJEKTIN TOTEUTUSALUE JA KOHDERYHMÄN KUVAUS 6.1 Projektin toiminnan maantieteellinen kohdealue Ylimaakunnallinen projekti Maakunnat Kanta-Häme Kymenlaakso Itä-Uusimaa Seutukunnat Hämeenlinnan Forssan Heinolan Kotkan-Haminan Länsi-Saimaa Porvoon Päijät-Häme Etelä-Karjala Riihimäen Lahden Kouvolan Lappeenrannan Imatran Loviisan EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 6/20
Kunnat Artjärvi Askola Forssa Hartola Hauho Hollola Hämeenlinna Iitti Jaala Jokioinen Kalvola Kotka Kuusankoski Lahti Lappeenranta Lemi Loppi Luumäki Myrskylä Orimattila Parikkala Pukkila Porvoo Renko Ruokolahti Savitaipale Anjalankoski Sysmä Tammela Valkeala Ylämaa Asikkala Elimäki Hamina Hattula Hausjärvi Humppila Heinola Imatra Janakkala Joutseno Hämeenkoski Kouvola Kärkölä Lammi Lapinjärvi Liljendal Loviisa Miehikkälä Nastola Padasjoki Pernaja Pyhtää Rautjärvi Riihimäki Ruotsinpyhtää Sipoo Suomenniemi Taipalsaari Tuulos Virolahti Ypäjä 6.2 Mitkä ovat projektin varsinaiset kohderyhmät ja ovatko kohderyhmään kuuluvat yritykset tiedossa? Projektin kohderyhmien painotukset vaihtelevat osahankkeittain. Kohderyhmät osahankkeittain: (oh 1) Kestävästä kehityksestä kilpailukykyä: 1. tavoite: Taloteollisuuden piiriin kuuluvat alihankintaa tekevät pk- yritykset, 2. tavoite: Pientalorakentajat, kuntien kaavoitus- ja Rakennusviranomaiset, pkyritykset, puuhalliklusterin toimiala, 3. tavoite: kalustus- ja sisustusalan pk-yritykset sekä suunnittelu- /muotoilutoimistot. (oh 2) Talotekniikkaa valmistaloihin: Kohderyhmä on pakettitaloja hankkivat tai hankkimista suunnittelevat henkilöt. (oh 3) Puurakentamisen terästuotteet ja -järjestelmät: metallitoimialan alihankintaverkostot ja metallitoimialan pk-yritykset, suunnittelutoimistot, HAMK (toimipisteet/yksiköt). (oh 4) Metsäteollisuusklusterin avoimet suunnittelujärjestelmät ja biomassapohjaiset kuitutuotteet: Kouvolan EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 7/20
KER-verkoston pk-insinööritoimistot sekä muut Etelä-Suomen suunnittelutoimistot. Pienet ja keskisuuret rakennustuoteyritykset sekä levy- ja eristemateriaalituoteyritykset ja puukuidun käsittely-yritykset. (oh 5) Pinno: pk-yritykset - levyteollisuuden alihankintayritykset, kalustevalmistajat ja sisustustuotteiden valmistajat sekä rakennusalan yritykset. (oh 6) Puu-muovikomposiittien asiakaslähtöinen työstäminen ja tuotteistaminen: Hanke toteutetaan kokonaisuudessaan julkisen tutkimuksen hankkeena. 6.3 Mitkä ovat projektin varsinaisten kohderyhmien lisäksi sellaiset välilliset kohderyhmät ja muut tahot joihin projektin toiminta kohdistuu? Projektin toiminta tukeutuu kolmitahoiseen malliin, jossa kohderyhmänä ovat yritys-, kunta- ja tutkimussektoreissa. Välillinen toiminta kohdistuu esimerkiksi koulutusorganisaatioille osahankkeiden toimintojen kautta. Tutkimuslaitokset ovat toimintaan osallistuvina välillisesti kohderyhmiä. Projektista kertyvä kokemus verkostotoiminnasta hyödyntää asiantuntijaorganisaatioita ja tätä kautta maakuntien elinkeinoelämää. Yksittäiset kuluttajat muodostavat asiakasjoukon tuotteiden ja palveluiden loppukäyttäjinä ja se on sekä varsinainen että välillinen projektin kohderyhmä. Välillistä hyötyä saavat myös EAKR- alueen ulkopuoliset sidosryhmät tiedotus-, viestintä- ja pormootiotoiminnan kautta. Välilliset kohderyhmät osahankkeittain (mikäli osahankkeessa on mainittu välilliset kohderyhmät): (oh 2) Talotekniikkaa valmistaloihin: Välillisenä kohderyhmänä ovat kaikki muut hankkeeseen osallistuvat ja muut asiasta kiinnostuneet tahot. (oh 3) Puurakentamisen terästuotteet ja -järjestelmät: julkinen sektori. (oh 6) Puu-muovikomposiittien asiakaslähtöinen työstäminen ja tuotteistaminen: yritykset ovat välillistä kohderyhmää. 6.4 Projektiin osallistuvien yritysten arvioitu lukumäärä yhteensä 90 6.5 Projektiin osallistuvien muiden organisaatioiden arvioitu lukumäärä 25 6.6 Miten projekti edistää alueellisen EAKR-toimenpideohjelman tavoitteita? Innovatiivisuus ja kilpailukyky ovat kriteerejä, joiden varaan SouthWood on rakennettu. Tavoitteena on vaikuttaa niihin rakenteisiin, joiden kautta kilpailukykyä on parannettavissa koko metsäteollisuusklusterin tuoteketjussa. Toimialarajat ylittävä toimintamalli on jo sinänsä varsin poikkeuksellinen lähtökohta. Osahankkeissa käynnistetään pitkäaikaisvaikutteisia toimenpiteitä, joita ovat esimerkiksi aluerakentamisen edistäminen yhdessä kuntien kanssa ja uusien tuotteiden kehittäminen markkinoille yhteistyössä yritysten kanssa. Myös koulutusmallin luominen on pitkäaikaisvaikutteinen toimenpide, jolla tulosten voidaan katsoa olevan yleistettävissä. Osahankkeet ovat yhdessä enemmän kuin erikseen; osahankkeet täydentävät toisiaan. Hankkeessa toteutetaan kestävän kehityksen periaatetta. Luomme kestävästä kehityksestä uutta kilpailukykykyistä liiketoimintaa ja olemme osaltamme turvaamassa hankkeen vaikutuspiiriin kuuluvien työpaikkojen säilymistä. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 8/20
6.7 Miten projekti edistää muiden kansallisten ja maakunnallisten ohjelmien tavoitteita? Projektia suunniteltaessa on kiinnitetty huomiota valtakunnallisiin selvityksiin ja hankeohjelmiin sekä maakunnallisiin selvityksiin ja ohjelmiin. TEM kautta valmistelussa on Puutuoteteollisuuden kilpailukykyohjelma jonka tavoitteita on hankkeessa otettu huomioon. Ohjelman tavoitteiksi on määritelty mm. että 2020 mennessä tuotannon arvonsa kaksinkertaistanut suomalainen puutuoteteollisuusklusteri on kytkeytynyt loppukäyttöaloihinsa ja toimii kannattavasti kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti mm. ympäristöystävällisyyden, t&k-toiminnan ja puuhun perustuvan matalaenergiarakentamisen kautta. Hanke tukee osaamiskeskusohjelmien ohjelma-asiakirjoissa määriteltyjä kehittämistarpeita. Asumisen klusteriohjelman keskeisiksi laadullisiksi tavoitteiksi mainitaan mm. uudistuneet suunnittelu- ja tuotantokäytännöt asumisratkaisujen aikaansaamisessa sekä uudet tuotannonohjausprosessit sovellusaloilla ja uudet ja uusiutuneet yhteistyösuhteet sekä uudenlainen yhteistyö klusterin osapuolten kesken. SouthWood hanke edistää näitten tavoitteitten saavuttamista. Hanke tukee myös kansallisen ympäristöteknologian osaamisklusterin tavoitteita, mm. yritysrakenteen muutoksen nopeuttaminen niin, että klusteriin muodostuu kansainväliseen liiketoimintaan kykeneviä ympäristöalan veturiyrityksiä. Yhteydenpidosta on sovittu mm. EastWood-hankkeen kanssa ja yhteistyöhön pyritään muidenkin puu- ja rakentamisalan hankkeitten kanssa Suomessa ja ulkomailla. 7. PROJEKTIN TAVOITTEET, TULOKSET JA VAIKUTUKSET 7.1 Mitkä ovat projektin tavoitteet, projektin arvioidut tulokset ja vaikutukset ja kuka niitä hyödyntää? (oh 1)1.energia- ja materia.tehokkuus. 2. Puurakentamisen kehitys. 3.Kalustus- ja sisustusrak. kehittäminen. Tulos:1.malli suunnittelun ja alihankinnan välille, 2.kaavoitusprosessi, parannetaan vuorovaikutusta, energiatehokas talomalli, puurakenteiden kehittäminen ja mallinnus. 3.edistetään puutuotteiden menekkiä. Hyödyntäjät mm.pk- alihankinta. (oh 2)Tavoite luoda taloteollisuudelle ohjeistoa. Tulos: taloteknisten järjestelmien ohjeistoja. Vaikutus: talojen ostajat voivat valita järjestelmät ilman muutostöitä. Ohjeisto vapaasti saatavilla. (oh 3)Tavoitteena integroida toimialojen hyviä käytäntöjä, tuottaa uusia tuotteita, toimintamalleja ja käytäntöjä rakennusmääräysten näkökulmasta. Voidaan hyödyntää yrityksissä, julkisella sektorilla ja koulutussisällöissä. (oh 4)Kehitetään puunjalostussuunnittelumenetelmiä/prosesseja. Selvitetään kuidun soveltuvuus raakaainepohjana ja osakomponenttina.tulos: parannettu avoin suunnittelujärjestelmä, uutta tietoa puukuidun käyttökohteista teollisuudessa. Hyödyntäjinä mm. suunnittelutoimistot. (oh 5)Kehitetään pinnoitusmenetelmä tuotteille.tulos: valmiudet erilaisien pinnoitteiden käyttöön mm. massiivirakenteissa, hyödyntäjät: mm. levyteollisuuden ja rakentamisen alihankinta. (oh 6)Määritetään uusien puumuovikomposiittien työstämistä ja liittämistä eri työstötavoilla sekä arvioidaan käytettävyyttä puumuovikomposiiteilla tuotevaihtoehdoissa.tuloksena: 1-3 tuotetta konsepteineen. Hyödyntäjinä pitkällä aikavälillä puu- ja muoviteollisuus. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 9/20
7.2 Kuinka monta uutta työpaikkaa projekti saa aikaan? Tavoite 24 kpl joihin työllistyy naisia 4 kpl 7.2.1 Uusista työpaikoista tutkimus- /tutkimus- & kehitystyöpaikkoja? Tavoite 9 kpl joista naisten työpaikkoja 1 kpl 7.3 Kuinka monta uutta yritystä projekti saa aikaan? Tavoite 2 kpl joista naisten perustamia 1 kpl 7.4 Mitkä ovat projektin laadulliset vaikutukset kohderyhmään ja toimintaympäristöön ja miten niitä arvioidaan? Aluerakentamisen toteuttamiseen vaikuttamalla ja parantamalla pientalorakentajien ja tuottajien välistä vuorovaikutusta edistetään energia/materiaalitehokkaiden/puurakentamisen ratkaisujen käyttöä, etuna ympäristötehokkaat ratkaisut, kotimaisen raaka-aineen käyttö, ohjeet ja mallit viranomaisten käyttöön, pientalorakentajan suunnitteluetu (huomioidaan ratkaisujen yhteisvaikutus) sekä tuottajien verkottuminen pilottikohteiden kautta. Valmistalojen ostajat voivat vapaammin valita tarpeiden mukaiset järjestelmät ilman monimutkaisia/kalliita muutostöitä, koska suunnittelussa on varauduttu erilaisiin vaihtoehtoihin. Perinteisten toimialojen (metalli/puu) yhteistyönä luodaan uusia toimintamalleja, tuotteita ja käytäntöjä ja joissa otetaan huomioon muuttuvat rakennusmääräykset ja joiden kautta voidaan tuottaa uusia, entistä pidemmälle vakioituja ratkaisuja ja saavuttaa kilpailuetua. Puurakentamisen tuoteketjun alihankintaverkostoja kehittämällä syntyy Pk- yrityksille uusia tuote- ja liiketoimintamahdollisuuksia.uusien materiaalien (mm. puukuitu, puu-muovikomposiitti ja pinnoitusmenetelmä) testauksen ja käyttökohteiden selvittämisen myötä materiaalin sekä tuotteitten käyttöönottoa edistetään ja tätä kautta yritysten kilpailuetua vahvistetaan. Vaikutusten arviointia toteutetaan kyselyinä, hankkeenvaikutusten arvioinnin kanssa ja tarvittaessa hankkeen aikana. Vaikutuksia voidaan arvioida tilastollisesti työllistämis/liikevaihtolukujen kautta joskin hankkeen osuus tulokseen ei näy. 7.5 Onko projektilla tasa-arvovaikutuksia: ei tasa-arvovaikutuksia 7.6 Onko projektia suunniteltaessa tehty sukupuolivaikutusten arviointi? Jos on, mitkä ovat arvioinnin tulokset? Ei 7.7 Onko projektilla vaikutuksia ympäristöön? Jos on, minkälaisia vaikutuksia? Kehittämistoiminnan yhtenä lähtökohtana on ympäristökysymykset. Kestävän kehityksen ulottuvuudet ovat ekologinen, taloudellinen, kulttuurinen ja sosiaalinen. Osahankkeella parannetaan liiketoimintaedellytyksiä metsäteollisuusklusteriin kuuluvissa yrityksissä painottamalla kestävän kehityksen periaatteita. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 10/20
7.7.1 Ympäristövaikutukset Vaikutuksen kohde Vaikutusaste Sanallinen selitys Haitallinen Neutraali Vähäinen myönteinen Merkittävä myönteinen Vaikutuksen ilmastonmuutokseen - energiatehokkuuden parantumiseen talotekniikan kehittäminen, matalaenergiatason pinetalosuunnitelmat - uusiutuvien energialähteiden käytön lisääntymiseen - ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen - fossiilisten hiilidioksipäästöjen vähentämiseen Vaikutukset päästöihin - vesistöön - maaperään - ilmaan Vaikutukset kulutukseen ja tuotantoon - jätteiden määrän vähentämiseen - hyötykäyttöön ja kierrätykseen - energia- ja materiaalitehokkuuteen - paikallisten uusiutuvien raakaaineiden ja palvelujen käyttöön Vaikutukset luonnonolosuhteisiin ja yhdyskuntiin - maisemaan - kulttuuriympäristöön - luonnon monimuotoisuuteen puunkäytön ja kierrätettävien materiaalien käytön lisääminen yhdyskuntarakenteen tiivistäminne kaavoituksen keinoin Uuden pinnoitusmenetelmän vaikutuksesta liuotinpäästöt vähenevät, fossiilisten päästöjen väheneminen energiatehokkaiden rakentamisen ratkaisujen myötä. puu- ja muovimateriaalien kierrätysmahdollisuudet lisääntyvät, vähemmän kaatopaikkajätettä kierrätysmateriaalien ja puukuidun hyödyntäminen rakennustuoteteollisuudessa kierrätysmateriaalien ja puukuidun hyödyntäminen rakennustuoteteollisuudessa Puun/puukuidun käytön lisääminen yhdyskuntasuunnittelu, kaavoitus (mm. energiakaavoitus) EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 11/20
- Natura 2000 ohjelman kohteisiin Vaikutukset ihmisiin - elinoloihin ja viihtyvyyteen - terveyteen - turvallisuuteen Vaikutukset liikenteeseen - henkilöautoliikenteen kasvun hillitseminen - kuljetustarpeen vähenemiseen - logistiikan tehostamiseen - joukkoliikenteen tai kevyen liikenteen osuuteen Vaikutukset tutkimiseen ja koulutukseen - ympäristöteknologiaan - ympäristöjärjestelmien käyttöönottoon - ympäristöosaamiseen ja tietoisuuteen hyvä sisäilma, terveellisyys, estettömyys, käytettävyys Muovimateriaalien korvaaminen puumuovikomposiitti-/puukuitu materiaaleilla, tuloksien ja vaihtoehtoisten materiaalien / toimintatapojen saattaminen alan toimijoitten tietoisuuteen 8. PROJEKTIN TOIMENPITEIDEN JA TUOTTEIDEN KUVAUS 8.1 Mitkä ovat projektin keskeiset toimenpiteet? Hankkeessa keskeiset toimenpiteet (eritelty tarkemmin osahankekuvauksissa): -yhden rakentamisen tuoteketjun parannettavat alueet ja ratkaisut -laaditaan mallisuunnitelmat ja tontinluovutusehdot jotka toteutetaan yritysten ja viranomaisten kanssa -täsmennetään puuhalliklusterin kehittämiskohteet, ratkaisut ja suunnitelmat, valitaan yritykset, kehitetään uusia tuotteita 2-4 kpl sekä kehitetään kaupan uutta toimintamallia -Kootaan sähköinen tietopankki taloteknistenlaitteiden vaatimuksista/ohjeista/mitoituksesta. Pyritään yhdistämään tekniikan vaatimukset suunnitteluohjeisiin ja suunnitelmiin pitäen mielessä hyvä käytettävyys, sisäolosuhteet ja energiatehokkuus. -Muodostetaan 1-2 isoa ja 4-6 pienempää puuhallirakennuskohdetta, sovelletaan vaihtoehtoisia rakenteita/materiaaleja/materiaaliyhdistelmiä. Pyritään siirtämään kokemukset koulutussisältöihin. -Suunnittelutoimistojen prosessienarviointi, uusien prosessien kehittäminen ja pilotointi -Puukuituraaka-aineen ominaisuuksien selvittäminen, spesifikaatioiden määrittely kuidun käsittelylle sekä EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 12/20
testaaminen -Pinnoitusratkaisun testaus ja kehitys huomioiden markkinoitavuus -Tuotemahdollisuuksien muotoilu ja tuotantokokeet LAMK:n puulaboratoriossa -Sovellukset ja koeasennukset pilottikohteisiin -Tiedottaminen, julkaisut ja artikkelit -Eri puumuovikomposiittien valinta, rakenteiden määrittäminen ektsruusiotekniikalla -Puumuovikomposiittien työstö/liittämismenetelmien valinta ja uusien työstömenetelmien etsiminen 8.2 Projektissa kehitettävät uudet tuotteet (opetusmateriaalit, menetelmät, ohjelmat yms.), palvelut ja toimintatavat sekä työsuunnitelma niiden kehittämiseksi - Raportti alihankintaketjun parannetusta seurannasta ja toimintamallista - Mallisuunnitelmat pientalosta, tontinluovutusehtojen malliasiakirja, mallisuunnitelmat rakenneosista, dokumentoidut suunnitteluratkaisujen lähtökohdat ja perustellut valinnat - Dokumentoitu malli vastaavien kohteiden hankesuunnittelulle - Toimintamalli sähköisen suunnittelualustan määrittelemiseksi puurakenteiden suunnittelussa - Malli toimialarajat ylittävästä verkostosta, tuoteratkaisuja 2-4 kpl. - Talomallikohtaisen työkalun toteuttaminen (pilotti) pientalopaketin ostajalle. Työkaluun on koottu vaihtoehtoiset tekniset ratkaisut ohjeineen, laskelmenineen (elinkaarilaskelmat) ja hintatietoineen. - Pilottirakennuskohteiden suunnittelun kehittämisestä elinkaariedullisten ja ekotaloudellisten ratkaisujen synnyttämisessä. - Tutkimus palomääräysten (puu/metalli) yhdenmukaistamiseksi ja eri materiaalien käytöstä rakenteissa. - Koulutussisällön suunnittelu tukemaan toimialan kehitystä ja osaavan työvoiman saamista yrityksille. - Osahankkeen (Kouvola) tuloksena syntyy parannettu avoin suunnittelujärjestelmä ja tutkittua tietoa uusista puukuitutuotteista. - Tuotemahdollisuudet, jotka perustuvat erilaisten levytuotteiden tai komponenttien pintakäsittelyn korvaavaan pinnoitukseen tuotantoprosessin yhteydessä. - 1-3 puumuovikomposiittirakenteista tuotetta teolliseen ja kaupalliseen valmistukseen. 8.3 Projektin pysyvät vaikutukset; (miten juurrutetaan pysyväksi toiminnaksi)? Projektilla tuotetaan pientalojen ja puurakenteisten hallien rakentamisen alalle tutkittua ja kokeiltua tietoa sekä ohjeistusta. Tietoa levitetään alalla yleisesti käytettyjen virallisten (rakentamisvaatimukset, standardointi) ja epävirallisten (yleinen hankkeen tiedottaminen) kanavien kautta. Tutkimustyön ja pilottikohteiden toteuttamisesta syntyvä tieto, hyödyntämisen mallit, rakennustapaohjeet ja kaavat tullaan antamaan yritysten, viranomaisten ja rakentajien käytettäviksi. Tuloksista tiedotetaan seminaareissa, tapahtumissa, messuilla ja mm. suurhalliklusterin kautta sekä järjestetään suunnittelijoille perehdyttämistilaisuuksia puurakenteiden suunnittelusta. Hankkeessa syntyvää kokemus- ja tutkimusperäistä tietotaitoa pyritään siirtämään yleisiin rakentamismääräyksiin, rakennejärjestelmiin, palomääräyksiin ja koulutussisältöihin. Selvityksistä toimintasuosituksineen laaditaan julkisesti saatavilla olevat osaraportit koko toimialan käyttöön. Selvitysten tulokset tuodaan yleiseen tietoisuuteen myös tarkoitukseen soveltuvissa, julkisissa yhteyksissä. Käytännön EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 13/20
sovellukset ja mahdolliset koeasennukset tehdään pääosin projektihenkilöstön ohjauksessa hankkeeseen osallistuvien yritysten osoittamiin kohteisiin. Tieto jää näissä tapauksissa suoraan hankkeessa mukana olevien yritysten käyttöön, leviten tiedottamisen ja julkisen toiminnan kautta myöhemmin kaikille mahdollisille rakentamisen osapuolille. 9. PROJEKTIN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 9.1 Vuosittain eritelty toiminnan kuvaus toimenpiteiden toteutuksesta, vastuista ja projektin vaiheistamisesta 2008 Projektin toimenpiteet käynnistyivät LAMKin osalta 1.12.2008. Sitoutettiin yrityksiä hankkeeseen. Tarkemmat osahankekohtaiset vuosittaiset suunnitelmat löytyvät osahankkeiden kuvauksista. 2009 Projektin käynnistyminen myös muiden osahankkeiden osalta. Toiminnan käynnistyminen, tutkimus- ja kehittämistoimenpiteiden suunnittelu ja työstämisen aloittaminen. Hankkeen aloituskokous ja järjestäytyminen. Ohjausryhmän kokoaminen yhdessä rahoittajatahojen kanssa. Osallistuminen Lahden seudun asumisen osaamiskeskuksen organisoimaan seminaariin Lahden Raksamessujen yhteydessä, hankkeen aihealueitten puitteissa. Tiedottamisen suunnittelu ja toteutuksen aloitus. Raportointimenetelmien suunnittelu ja raportoinnin aloitus. Hankkeessa mukana olevien yritysten sitouttaminen. 2010 Tutkimus- ja kehittämistoimenpiteiden jatkaminen ja dokumentointi osahankkeissa. Hankkeiden tuotosten viestinnästä sopiminen yhteistyötahojen ja tiedon edelleen välittäjien kanssa. Hankeseminaarin järjestäminen osahankkeiden ja Lahden Raksamessujen kanssa yhteistyössä. Alueellisten osahanketilaisuuksien järjestäminen kohderyhmille / yrityksille ja sidosryhmille. Raportointi rahoittajille ja ohjausryhmätyöskentely. 2011 Tutkimus- ja kehittämistoimenpiteiden loppuun saattaminen, dokumentointi ja raportointi. Hankkeen tulosten viestintä ja vieminen käytäntöön rakentamisen viranomaiselimissä ja yrityksille alalla vallitsevilla käytännöillä. Hankkeen loppuseminaarin suunnittelu ja toteutus. Hankkeen loppuraportointi rahoittajille. Hanke päättyy 30.11.2011. 9.2 Tiivistelmä projektista Internetin tietopalvelua varten (tavoitteet, toimenpiteet, tulokset) Hankkeen haasteena on metsäteollisuusklusterin liiketoimintaedellytysten parantaminen. Ratkaisuna on tarkastella laajasti puutuotetoimialan ketjuja sekä tunnistaa kriittisiä pisteitä, joihin vaikuttamalla voidaan parantaa yksittäisten toimijoiden ja koko tuotantoketjun kilpailukykyä. Hankkeessa on mukana kuusi osahanketta.hankkeen toteuttajaverkoston muodostavat Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy, Posintra Oy, Teknologiakeskus Innopark Oy, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Kouvola Innovation Oy ja Lahden ammattikorkeakoulu. Yhdistävänä tekijänä hankkeiden välillä on toimialarajat ylittävä kehittämisen tarve. Hankkeessa kytketään mukaan yrityksiä, jotka eivät perinteisesti kuulu metsäteollisuusklusteriin. Toteutuksessa levitetään hyvät käytännöt muitten osahankkeiden vaikutusalueelle ja valtakunnallisiksi käytännöiksi alan standardisoinnin ja käytäntöjen kehittämisen kautta. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 14/20
Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy vastaa yhteishankkeen koordinoinnista ja toteuttaa oman osahankkeen - Kestävästä kehityksestä kilpailukykyä. Hankkeessa keskitytään puurakentamisen energia- ja materiaalitehokkuuteen sekä puurakenteiden ja sisustusrakentamisen kehittämiseen. Hankkeen kohderyhmiä ovat rakentamisen mm. tuotteita valmistavat pk-yritykset, kaavoituksesta vastaavat viranomaiset ja rakentamisen yhteistyöverkostot. Teknologiakeskus Innopark Oy/Puurakentamisen terästuotteet ja järjestelmät osuus hankekokonaisuudessa on integroida eri toimialojen hyviä käytäntöjä ja tuottaa markkinoille uusia tuotteita, toimintamalleja sekä käytäntöjä, joita voidaan hyödyntää yrityksissä, julkisella sektorilla ja koulutussisällöissä. Ajatuksena on saattaa puutuotealan ja metallialan toimijat yhteen ja tuottaa uusia, entistä pidemmälle vakioituja ratkaisuja ja saavuttaa kilpailuetua. Posintra Oy/Talotekniikkaa valmistaloihin osahanke keskittyy luomaan talopakettiteollisuuden ja pientalojen rakennuttajien käyttöön ohjeistoa siitä, mitä vaatimuksia rakennuksille ja niiden mitoituksille talotekniset laitteet ja niiden valinnat asettavat. Hankkeessa kootaan sähköinen tietopankki eri valmistajien taloteknisten laitteiden vaatimuksista. Kouvola Innovation Oy/ Metsäteollisuusklusterin avoimet suunnittelujärjestelmät ja biomassapohjaiset kuitutuotteet osahankkeessa on kaksi painopistealuetta, joissa fokus on avoimien puunjalostusteollisuuden suunnittelu- ja standardointijärjestelmien ja -prosessien kehittäminen ja uusien biomassapohjaisten kuitutuotteiden ja prosessien testaus (kuidun soveltuvuus raaka-ainepohjana/osakomponenttina). LAMK/Pinnoitusmenetelmä sisustustuotteiden valmistamiseen ja puurakentamisen tehokkuuden lisäämiseen keskittyy kehittämään ja selvittämään tuotanto- ja markkinointikelpoisuuden lähtökohdat uudelle puun pinnoitusmenetelmälle. Lappeenrannan teknillisen yliopisto/puu-muovikomposiittien työstäminen ja tuotteistaminen keskittyy tutkimustyöhön, jonka tavoitteena on selvittää puu-muovikomposiittien työstämistä ja liittämistä erilaisissa sovelluskohteissa. 10. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA, RAPORTOINTI JA TOIMINNAN ARVIOINTI 10.1 Miten projektin toimintaa arvioidaan ja miten asiakaspalaute kerätään? Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy toimii SouthWood projektin hallinnoijana. Projektin raportoinnista hankkeen yhteiselle ohjausryhmälle vastaa hallinnoijan projektipäällikkö, muitten osahankkeitten projektipäälliköiden tuella. Hankeen aktiivisen hanketyöryhmän muodostavat hanketta toteuttavat organisaatiot. Osahankkeiden tulee tarkoituksen mukaisella tavalla nimetä maakunnalliset kehitysryhmät osahankkeille. LTYP projektipäällikkö ottaa osaa näihin kokouksiin tarvittaessa. Maakunnallisten kehitysryhmien vetäjinä toimivat projektipäälliköt, jotka raportoivat hankkeen hallinnoijalle. Projektin EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 15/20
raportointi tapahtuu rahoittajan vaatimassa muodossa ja aikataulussa, keskitetysti kokoamalla tavoitteiden mukaiset toimenpiteet ja syntyneet tulokset yhtenevässä muodossa esittelykelpoiseksi materiaaliksi. Toimenpiteitä seurataan asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Hankkeen vaikutusten arviointi suoritetaan ostopalveluna asiantuntijoilta hankkeen loppuvaiheessa. Asiakaspalutetta kerätään esimerkiksi nettisivujen kautta, erilaisten tilaisuuksien yhteydessä ja mahdollisten tutkimuskyselyjen avulla. 11. TIEDOTUS JA TULOSTEN LEVITTÄMINEN 11.1 Miten projektista tiedotetaan? Hankkeelle tullaan laatimaan viestintäsuunnitelma. Tiedotus ja viestintä perustuu osahankkeiden toimenpiteiden toteutukseen ja tiedottamiseen, toteuttajien tuottamaan ja koordinaatiolle toimittamaan viestintäaineistoon. Osahanke tiedottaessaan kertoo tuloksista koko hankkeen tuloksina. Toteuttajien käyttöön tehdään perusmarkkinointi ja viestintämateriaali. Koordinaation tehtävä on koota ja toimittaa aineisto kohderyhmille. Koordinaation vastuulla on aloitus-/päätösseminaarit, yhteisesti toteutetut seminaarit/tapahtumat, viestinnän koordinointi ja asioiden koonti sekä yhteisjulkaisun toteuttaminen. Koordinaatio vastaa sisäisestä viestinnästä ja ohjausryhmään/rahoittajiin suuntautuvasta viestinnästä. Osahankkeiden viestinnässä noudatetaan toteuttajien viestinnällisiä ohjeita, niin että tiedottamisessa huomioidaan rahoittajan viestinnänohjeet. Hankkeen toiminnasta tiedotetaan mm. seuraavin toimenpitein ja välinein: 1.Aloitusseminaari 2.Internetviestintä 3.Esite- ja markkinointimateriaalit 4.Tapahtumat, seminaarit ja tilaisuudet, tapahtumakohtaiset tiedotteet ja markkinointi 5.Uutiskirjeet, sähköinen viestintä 6.Sidosryhmäviestintä 7.Viestintä asiantuntijaverkostojen järjestelmien ja kanavien kautta 8.Kv-viestintä kv-sidosryhmien kanssa 9.Kotimaiset ja kv-messutapahtumat 10.Julkaisu 11.Päätösseminaari 12.Ohjausryhmälle ja rahoittajalle jatkuva viestintä 13.Toimijoiden sisäinen viestintä 11.2 Aikataulutettu suunnitelma projektin tuloksista tiedottamisesta ml. hyvät käytännöt Hankkeen tiedotusaikataulu: 1.Hankkeen ennakko esittelyseminaari 15.10.2008 (Puuntyöstö 2008 messujen yhteydessä) 2.Hankkeen virallinen aloitus/avausseminaari rahoituspäätöksestä riippuen 3.Internetviestintä toteuttajien omien sivustojen kautta. Jatkuva päivitys tarpeen mukaan. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 16/20
4.Esite- ja markkinointimateriaalit, tuotanto ja päivitys tarpeen mukaan 5.Tapahtumat, seminaarit ja tilaisuudet ja niiden tapahtumakohtaiset tiedotteet ja markkinointi, toteutus tarpeen mukaan 6.Uutiskirjeet, sähköinen viestintä, kuukausittain 7.Sidosryhmäviestintä, pääasiallisesti sähköinen viestintä, keskimäärin 4 krt vuodessa tai tarpeen mukaan useammin 8.Viestintä asiantuntijaverkostojen järjestelmien ja kanavien kautta (mm. OskeNyt, Tekel), tapahtumien ja tarpeen mukaan 9.KV-viestintä yhteistyössä KV-sidosryhmien kanssa, laaditaan erillinen suunnitelma. Hankkeen osatoteuttajien osallistuminen esim. alan ulkomaisiin messuihin/tapahtumiin ja tutustumis/tiedonvaihtomatkat vastaavia toimintoja toteuttaneiden toimijoiden kohteisiin ulkomailla. 10.Kotimaisiin ja kansainvälisiin messutapahtumiin osallistuminen, vähintään yksi messutapahtuma vuosittain yhteistyössä yritysten kanssa 11.Julkaisu, vähintään yksi julkaisu hankkeen päättyessä 12.Hankkeen päätösseminaari, lokakuussa 2011 12. HALLINTOON LIITTYVÄT TOIMENPITEET PROJEKTIN PÄÄTYTTYÄ 12.1 Kenen haltuun projektille hankitut materiaalit, tarvikkeet ja laitteet jäävät projektin päätyttyä ja missä säilytetään kirjanpitoaineisto? Kertyvän hankeaineiston, tarvikkeiden ja materiaalien tms. sekä asiakirjojensa ja raportointiensa säilytyksestä vastaa osahankkeen toteuttajat omalta osaltaan rahoittajan ohjeiden mukaisesti. Hankkeen hallinnoija vastaa hankkeen yhteisistä asiakirjoista, kootuista raporteista ja niiden asianmukaisesta säilytyksestä. 13. KUSTANNUSARVION TIIVISTELMÄ (täydellinen kustannusarvio taustalomakkeissa) Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat kustannukset Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv. 2008-2011 yhteensä 1. Henkilöstökustannukset 1 360 158 2. Ostopalvelut 432 962 3. Matkakustannukset 118 200 4. Kone- ja laitehankinnat 0 5. Rakennukset ja maa-alueet 0 6. Vuokrakustannukset 117 903 7. Toimistokulut 36 780 8. Muut kustannukset 112 147 9. Luontoissuoritukset 0 KUSTANNUKSET YHTEENSÄ 2 178 150 10. Tulot 0 NETTOKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 2 178 150 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 17/20
14. RAHOITUSSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ (täydellinen rahoitussuunnitelma taustalomakkeissa) Rahoitus toteuttajan maksamiin kustannuksiin 2008-2011 yhteensä 1. Haettava EAKR- ja valtion rahoitus 1 524 405 2. Kuntien rahoitus 323 249 3. Muu julkinen rahoitus 0 4. Yksityinen rahoitus 330 496 RAHOITUS YHTEENSÄ 2 178 150 15. MUUN KUIN TÄLLÄ HAKEMUKSELLA HAETUN EAKR:N JA VALTION RAHOITUKSEN JÄRJESTÄMINEN 15.1 Onko rahoitussuunnitelmassa esitetyistä muun julkisen rahoituksen, kuntarahoituksen ja yksityisen rahoituksen osuuksista olemassa sitovia sopimuksia tai aiesopimuksia? SouthWood osahankkeiden välille on tehty projektisopimus, jossa sovitaan yksityisen rahoitusosuuden kartuttamisesta. Osalla osahankkeista on sitoumuksia yritysrahoituksesta (suuret yksittäiset summat). Kaikilla osahanketoteuttajilla on rahoitussitoumukset kuntarahaosuuksistaan osahankkeensa ja koordinaation osalta. Yksityisiä rahoitusosuuksia pienempien summien osalta kartutetaan hankkeen aikana mm. osallistumismaksujen kautta. 15.2 Onko projektiin haettu rahoitusta erillisellä hakemuksella muilta rahoittajilta? Mistä ja milloin rahoitusta on haettu? Paljonko rahoitusta on myönnetty? Ei ole haettu 15.3 De minimis -sääntöselvitys Osallistuvien yritysten osalta toimitaan rahoituspäätöksen mukaisesti. Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy: Tavoitteisiin 1 ja 3 liittyvät toimenpiteet de minimis-tuen alaisia, Tavoite 2 ei de minimis-tuen alaista Posintra Oy: Kohderyhmä määritelty siten, ettei toiminta ja edelleen tuki olisi de minimistä Teknologiakeskus Innopark Oy: Puurakentamisen terästuotteet ja -järjestelmät: Toimenpidekokonaisuudet 1 ja 2 de minimis-alaisia Kouvola Innovation Oy: Metsäteollisuusklusterin avoimet suunnittelujärjestelmät ja biomassapohjaiset kuitutuotteet: Hankkeessa tehty työ tulee hyödyttämään kaikkia yrityksiä toimialalla. Ei de minimis-tuen alaista. Lahden ammattikorkeakoulu: Pinno: Toimenpiteet ovat de minimis-tuen alaisia paitsi kaikkien hyödynnettävissä oleva tutkimuksellinen osuus, josta julkaisut tehdään. Lappeenrannan teknillinen yliopisto: Puu-muovikomposiittien asiakaslähtöinen työstäminen ja tuotteistaminen: Osahankkeen toiminta ei ole nk. de minimis-tuen alaista sillä hankkeen toimenpiteet ovat tutkimukselliset. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 18/20
16. LIITTEET 16.1 Pakolliset liitteet Liite toimittamatta paperilla sähköisenä Kaupparekisteriote Verovelkatodistus 16.2 Muut hakijan omat liitteet Liite paperilla sähköisenä SouthWood_projektiyhteistyösopimus SW_osaprojekti_kuvaus_budjetti_liitteet_LTYP SW_osaprojekti_kuvaus_budjetti_liitteet_Posintra SW_osaprojekti_kuvaus_budjetti_liitteet_Innopark SW_osaprojekti_kuvaus_budjetti_liitteet_KouvolaInnovation SW_osaprojekti_kuvaus_budjetti_liitteet_LAMK SW_osaprojekti_kuvaus_budjetti_liitteet_LTY ALV-selvitykset (LAMK jalty) Kuntarahasitomukset (6 kpl) Verojäämätodistukset (6 kpl) Kaupparekisteriote (4kpl, Lahden tiede- ja yrityspuisto, Posintra, Kouvola Innovation, Innopark) Selvitys nimenkirjoitusoikeudesta (LAMK ja LTY) Muistio metsäteollisuusklusteri 7.2.2008 SouthWood_Projektiyhteistyösopimus SW_osaprojekti_kuvaus_budjetti_liitteet_Lahdentiedejayrityspui sto SW_osaprojekti_kuvaus_budjetti_liitteet_Posintra SW_osaprojekti_kuvaus_budjetti_liitteet_Innopark SW_osaprojekti_kuvaus_budjetti_liitteet_KouvolaInnovation SW_osaprojekti_kuvaus_budjetti_liitteet_LAMK SW_osaprojekti_kuvaus_budjetti_liitteet_LTY HAKEMUKSEN KÄSITTELYN EHDOT Hakija suostuu siihen, että tämä hakemus voidaan siirtää tai jäljentää valtion- ja aluekehitysviranomaisille sekä kaikille rahoitussuunnitelmassa ilmoitetuille tahoille ja asiantuntijalausunnon antamista varten muullekin tarpeelliselle taholle. Hakija vastaa kuitenkin hakemuksen hallintolain mukaisesta vireillepanosta toimivaltaisessa viranomaisessa. Hakija on tutustunut tähän hakemuslomakkeeseen olennaisesti liittyvään täyttöohjeeseen ja noudattanut siinä annettua ohjeistusta hakemuslomaketta täyttäessään. Hakija tietää, että tuen myöntämisen ehdot saattavat muuttua rahoitushakemuksen vireille tulon, rahoituspäätöksen ja hankkeen mahdollisen aloittamisen jälkeen ja ettei valtionapuviranomainen vastaa siitä mahdollisesti aiheutuvista vahingoista. Hakemuksen allekirjoittaja vakuuttaa, että hakemuksessa mainitut henkilöt ovat kirjallisesti suostuneet tässä hakemuksessa esiintyvien tietojen rekisteröimiseen rakennerahasto-ohjelmien seurannan tietojärjestelmiin EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 19/20
henkilötietolain (523/1999) mukaisesti. Hakija vakuuttaa, että hakemuksessa on ilmoitettu tätä hanketta koskevat muut rahoitushakemukset ja/tai -päätökset. Hakija sitoutuu toteuttamaan hankkeen tässä hakemuksessa ilmoittamiensa tietojen mukaisesti ja vakuuttaa nämä tiedot oikeiksi. Hakija on tietoinen siitä, että asiakirjoihin, jotka ovat viranomaisen hallussa, noudatetaan lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999). Sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään salassa pidettävien tietojen luovuttamisesta, sovelletaan rakennerahastolakia (1401/2006). Hakija on tietoinen siitä, että hakemuksen jättäminen merkitsee myös sen hyväksymistä, että hakemuksessa esitetyt tiedot julkaistaan komission asetuksen (EY) N:o 1828/2006 7 artiklassa tarkoitetussa tuensaajien luettelossa, jossa julkaistaan sähköisesti tai muulla tavalla luettelo tuensaajista, toimien nimistä ja toimille osoitetun julkisen rahoituksen määrästä. Hakija hyväksyy myönteisen rahoituspäätöksen saaneiden projektien tiivistelmien julkaisemisen rakennerahastotietopalvelussa Internetissä. Allekirjoituksellaan hakija hyväksyy julkistamisen. Ennen rahoituspäätöstä hakija toteuttaa hanketta omalla vastuullaan. Päiväys ja hakijaorganisaation allekirjoitus (hakijatahon nimenkirjoitusoikeuden omaava henkilö) 20.2.2009 Lauri Ylöstalo toimitusjohtaja EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 20/20
13. KUSTANNUSARVIO 13. Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat kustannukset Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv. 13.1 Henkilöstökustannukset (palkat, palkkiot, lomapalkat, eläkevakuutus-, tel-, sotu-, ym. pakolliset henkilövakuutusmaksut jne.) Kokoaikainen Henkilötyökk Tehtävät 2008 2009 2010 2011 Yhteensä / osa-aikainen kokoaikainen 36 projektipäällikkö, Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy 0 67 000 60 000 50 000 177 000 kokoaikainen 36 projektiassistentti, Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy 0 49 000 42 000 35 000 126 000 osa-aikainen 1 taloushallinnon assistentti, Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy 0 2 200 1 800 1 500 5 500 osa-aikainen 1 talouspäällikkö, Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy 0 2 500 2 000 1 500 6 000 osa-aikainen 18 projektipäällikkö, Posintra Oy 0 35 667 37 667 39 667 113 001 osa-aikainen 27 projektityöntekijä, Posintra Oy 0 36 333 36 333 30 333 102 999 osa-aikainen 5 projektisihteeri, Posintra Oy 0 4 500 4 500 4 500 13 500 osa-aikainen 5 taloussihteeri, Posintra Oy 0 4 500 4 500 4 500 13 500 kokoaikainen 36 projektipäällikkö, Teknologiakeskus Innopark Oy 0 65 250 54 000 42 750 162 000 osa-aikainen 6 viestintä, Teknologiakeskus Innopark Oy 0 3 021 2 500 1 978 7 499 osa-aikainen 6 taloushallinto, Teknologiakeskus Innopark Oy 0 3 021 2 500 1 978 7 499 kokoaikainen 36 osaprojektin johto, Kouvola Innovation Oy 0 56 300 58 000 48 500 162 800 osa-aikainen 7 projektiassistentti, Kouvola Innovation Oy 0 6 000 6 000 5 000 17 000 osa-aikainen 1 tiedottaja, Kouvola Innovation Oy 0 500 500 500 1 500 osa-aikainen 33 projektipäällikkö, Lahden ammattikorkeakoulu 8 300 52 849 52 629 34 285 148 063 osa-aikainen 6 asiantuntijatyöt, Lahden ammattikorkeakoulu 2 847 7 900 7 200 3 100 21 047 osa-aikainen 5 talous- ja palkkahallinto, Lahden ammattikorkeakoulu 1 250 6 000 6 000 4 750 18 000 osa-aikainen 12 projektinjohtaja, Lappeenrannan teknillinen yliopisto 0 31 250 25 000 18 750 75 000 kokoaikainen 36 projektityöntekijä, Lappeenrannan teknillinen yliopisto 0 54 375 45 000 35 625 135 000 osa-aikainen 18 laboratoriomestari, Lappeenrannan teknillinen yliopisto 0 21 000 15 750 10 500 47 250 Yhteensä 331 12 397 509 166 463 879 374 716 1 360 158 Tulostettu 20.2.2009 11:39:15 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 1/5
13.2 Ostopalvelut (ulkopuolisilta palveluntuottajilta ostettavat palvelut) Kustannus 2008 2009 2010 2011 Yhteensä Ostopalvelut, Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy 0 47 600 46 500 31 500 125 600 Ostopalvelut, Posintra Oy 0 7 700 6 100 9 000 22 800 Ostopavelut, Teknologiakeskus Innopark Oy 0 28 693 26 620 23 249 78 562 Ostopalvelut, Kouvola Innovation Oy 0 66 000 66 500 31 000 163 500 Ostopalvelut, Lahden ammattikorkeakoulu 3 000 10 000 10 000 12 000 35 000 Ostopalvelut, Lappeenrannan teknillinen yliopisto 0 2 000 4 000 1 500 7 500 Yhteensä 3 000 161 993 159 720 108 249 432 962 13.3 Matkakustannukset (koti- ja ulkomaan matka- ja majoituskustannukset) Kustannus 2008 2009 2010 2011 Yhteensä Ulkomaan matka ulkomaan matkakustannukset, Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy 0 3 000 1 500 0 4 500 ulkomaan matkakustannukset, Posintra Oy 0 2 000 2 000 2 000 6 000 ulkomaan matkakustannukset, Teknologiakeskus Innopark Oy 0 3 000 2 000 0 5 000 ulkomaan matkakustannukset, Kouvola Innovation Oy 0 3 000 3 000 1 500 7 500 ulkomaan matkakustannukset, Lahden ammattikorkeakoulu 2 000 5 000 5 000 2 000 14 000 ulkomaan matkakustannukset, Lappeenrannan teknillinen yliopisto 0 4 000 4 000 4 000 12 000 Ulkomaan matkat yhteensä 2 000 20 000 17 500 9 500 49 000 Kotimaan matka kotimaan matkakustannukset, Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy 0 4 300 3 500 2 200 10 000 kotimaan matkakustannukset, Posintra Oy 0 3 000 3 000 3 000 9 000 kotimaan matkakustannukset, Teknologiakeskus Innopark Oy 0 2 500 2 000 1 700 6 200 kotimaan matkakustannukset, Kouvola Innovation Oy 0 4 000 4 000 4 000 12 000 kotimaan matkakustannukset, Lahden ammattikorkeakoulu 2 000 6 000 6 000 4 000 18 000 kotimaan matkakustannukset, Lappeenrannan teknillinen yliopisto 0 6 500 3 500 4 000 14 000 Kotimaan matkat yhteensä 2 000 26 300 22 000 18 900 69 200 Yhteensä 4 000 46 300 39 500 28 400 118 200 13.4 Kone- ja laitehankinnat (isot aineelliset hankinnat) Kustannus 2008 2009 2010 2011 Yhteensä Yhteensä 0 0 0 0 0 Tulostettu 20.2.2009 11:39:15 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 2/5