LIIKENNEMELUSELVITYS

18 16.1T-1 Ympäristömelu Raportti PR-Y1724 Destia Oy Destia Oy Turku 17.6.2011 Timo Jalkanen PL 1881 Sivu 1(8) 70421 Kuopio LIIKENNEMELUSELVITYS Valtatien 6 parantaminen välillä Taavetti Lappeenranta, Luumäki ja Lappeenranta Tiesuunnitelman laatiminen Raportin vakuudeksi Jani Kankare toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu 9 A 00510 HELSINKI puh (09) 321 2228 fax (09) 328 1050 www.promethor.fi TURKU Rautakatu 5 A 6 20520 TURKU puh (02) 467 5110 fax (02) 467 5118 promet@promethor.fi

2/8 Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Ympäristömelun ohjearvot... 3 3 Melutasojen laskenta... 4 3.1 Laskentamenetelmä... 4 3.2 Lähtötiedot... 4 3.2.1 Maasto ja tielinjaukset... 4 3.2.2 Tieliikenne... 5 3.2.3 Rautatieliikenne... 5 3.3 Suoritetut laskennat... 5 4 Meluntorjuntatoimenpiteet... 6 5 Vaikutukset... 6 6 Laskentatulokset ja tulosten tarkastelu... 8 7 Lisätietoa... 8 8 Kirjallisuus...8 Liite 1. Tieliikennetiedot. Liite 2. Raideliikenteen lähtötiedot. Liite 3. Meluesteiden tiedot. Liite 4. Melukartat (tiesuunnitelmavaiheen suunnitteluaineistossa, osa D, 16TT)

3/8 1 YLEISTÄ Tässä selvityksessä määritetään tie- ja raideliikenteen aiheuttama melutaso valtatien 6 ympäristössä välillä Taavetti - Lappeenranta. Meluselvitys on tehty tiesuunnitelmaa varten. Selvityksen ovat tehneet Tero Virjonen, Johanna Toivonen ja Jani Kankare Promethor Oy:stä. 2 YMPÄRISTÖMELUN OHJEARVOT Lähinnä kaavoituksen ja maankäytön kannalta käytettävät ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 [1]. Taulukossa 1 on esitetty päätöksen sisältämät ohjearvot ulkona mitattavalle ympäristömelulle. Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätöksessä ohjearvot on annettu ajan klo 7 22 ja yöajan klo 22 7 ekvivalentti- eli keskiäänitasoina. Päätöksessä ei ole esitetty ohjearvoja hetkittäisille maksimiäänitasoille. Päätöstä ei sovelleta teollisuus-, katu- ja liikennealueilla eikä melusuoja-alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Taulukko 1. Ohjearvot melun keskiäänitasolle L Aeq ulkona Alueen käyttötarkoitus Keskiäänitaso L Aeq (db) Klo 7 22 Klo 22 7 Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä Hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuolella olevat virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet 55 db 1 50 db 1,2 55 db 50 db 3 45 db 40 db 4 1 Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa näitä ohjearvoja. 2 Uusilla alueilla yöohjearvo on 45 db. 3 Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 4 Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Lisäksi päätöksessä on maininta, että jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista edellä mainittuihin ohjearvoihin. Tulokseen tehtävä 5 db:n lisäys johtuu siitä, että iskumainen ja/tai kapeakaistainen melu on tasaista melua häiritsevämpää. Tie- tai raideliikenteen aiheuttama melu ei ole normaalisti impulssimaista tai kapeakaistaista.

4/8 3 MELUTASOJEN LASKENTA 3.1 Laskentamenetelmä Mallinnus tehtiin laskentaohjelmalla Datakustik Cadna 4.1. käyttäen yhteispohjoismaisia tie- ja raideliikennemelun leviämislaskentamalleja [2, 3]. Laskentaohjelmassa maastomalli syötetään ohjelmaan CAD-tiedostona, jolloin maasto muodostuu kolmiulotteisesti. Ohjelmaan voidaan antaa lisäksi syöttötietoina mm. laskentaalueen maastopinnat ja suunnitellut melusuojaukset. Melumallinnuksessa lähtötietona käytetään nykyisiä ja ennustettuja liikennemääriä. Liikennemäärien perusteella määritetään äänenpainetaso tarkastelupisteissä erilaiset ääntä vaimentavat tekijät huomioiden. Vaimennustekijöinä huomioidaan mm. geometrinen leviäminen, estevaimennus ja maavaimennus. Puuston melua vähentävää vaikutusta ei ole huomioitu. Taulukossa 2 on esitetty käytetyt laskentaparametrit. Laskentatulosten epävarmuuden voidaan arvioida olevan ±2 db alle 200 m etäisyydellä lähteestä. Tätä suuremmilla etäisyyksillä tai maaston muodoiltaan vaihtelevalla alueella epävarmuus on tätä suurempi. Taulukko 2. Laskennassa käytetyt laskentaparametrit Parametri Käytetty arvo Laskentaruudukon koko 10 x 10 m 2 Laskentakorkeus 2 m Melutason laskentaetäisyys 1000 m Alue tiemelulähteen alapuolella 0 (kova) Alue rakennusten alapuolella 0 (kova) Maanpinnan akustinen kovuus Veden pinta 0 (kova) Alue junamelulähteen alapuolella 1 (pehmeä) Muu ympäristö 1 (pehmeä) Rakennusten heijastuvuus Absorptiokerroin 0,2 (lähes täysin heijastava) Meluaitojen/kaiteiden heijastavuus Absorptiokerroin 0,2 (lähes täysin heijastava) Heijastusten lukumäärä 1 3.2 Lähtötiedot 3.2.1 Maasto ja tielinjaukset Nykytilanteen maastomalli koottiin käyttäen hyväksi yleissuunnitelman maastomallia ja uutta pistepilviaineistoa (laserkeilaus) tiealueen lähialueilla. Uuden tielinjan maastomalli ja tielinjaukset sekä pistepilviaineisto saatiin Destia Oy:lta. Rakennusten käyttötarkoitukset on katsottu osittain vanhan selvityksen pohjalta, osittain Maanmittauslaitoksen karttapaikasta ja osittain rakennus- ja huoneistorekisteridatasta (RHR-data). Kartoissa on merkitty asuinrakennukset mustalla, loma-rakennukset punaisella ja muut rakennukset harmaalla. Lomarakennusten tieto perustuu YVA-vaiheen maastomallitietoihin.

5/8 3.2.2 Tieliikenne Tieliikennetiedot toimitti Destia Oy. Käytetyt tiedot teiden osalta on esitetty liitteessä 1. Liittymien osalta käytettiin Destia Oy:n arvioimia yleissuunnitelman aikaisia liikennemääriä korjattuna kasvukertoimilla (2010 2015 (1,10) ja 2010 2035 (1,35)). Raskaan liikenteen nopeutena käytettiin korkeintaan 80 km/h. Valtatien 6 osalta tie jaettiin kahteen melulähteeseen (kummallekin ajosuunnalle yksi lähde) siten, että melulähteet sijaitsivat uloimman kaistan sisäreunassa. Muille teillä oli yksi melulähde kullakin kaistalla. Valtatien sivukaltevuus (yleensä 3 %) on huomioitu melumallissa. 3.2.3 Rautatieliikenne Raideliikennetiedot on laskettu Kaksoisraide Luumäki-Imatra, Yleissuunnitelma - meluselvityksestä interpoloimalla/extrapoloimalla vuodet 2008 ja 2030 vuosiksi 2010, 2015 ja 2035. Laskennassa käytetyt junatiedot (kokonaispituudet, nopeudet) on esitetty liitteessä 2. Vainikkala-radalle suunniteltua eritasoliittymää ei ole laskennoissa huomioitu kuten myös yleissuunnitelmavaiheessa oli tehty. 3.3 Suoritetut laskennat Laskennat suoritettiin seuraaville tilanteille: nykytilanne v. 2010 tieliikenne tie- ja raideliikenne liikenteelle avaamisen aikainen tilanne v. 2015 tieliikenne ilman meluntorjuntaa tie- ja raideliikenne ilman meluntorjuntaa tieliikenne meluntorjunnalla tie- ja raideliikenne meluntorjunnalla ennustetilanne v. 2035 tieliikenne ilman meluntorjuntaa tie- ja raideliikenne ilman meluntorjuntaa tieliikenne meluntorjunnalla tie- ja raideliikenne meluntorjunnalla. Kustakin tilanteesta on laskettu erikseen sekä melu (klo 7-22) että yömelu (klo 22-7) tielanteet.

6/8 4 MELUNTORJUNTATOIMENPITEET Meluntorjunnan lähtökohtana on ollut VNp:n 993/1992 ohjearvojen saavuttaminen. Jos valtioneuvoston päätöksen mukaisten melutaso-ohjearvojen saavuttaminen yksittäisen asuinrakennuksen kohdalla ei kohtuullisilla toimenpiteillä ollut mahdollista, niin meluntorjunta on pyritty toteuttamaan siten, että keskiäänitaso olisi aikaan korkeintaan 60 db(a) ja yöaikaan korkeintaan 55 db(a) (Valtioneuvoston periaatepäätös meluntorjunnasta, Ympäristöministeriön raportteja 7/2007). Päiväajan keskiäänitason noustessa yli 60 db(a) melun aiheuttamat haitat lisääntyvät selvästi. Liitteenä 4 olevassa taulukossa on esitetty tiedot käytetyistä meluesteistä. Lisäksi meluesteiden tyypit, paikat ja korkeudet on nähtävissä melukartoista. Ennustevuosilla 2015 (liikenteelle avaamisvuosi) ja 2035 on käytetty samaa meluntorjuntaa. Junaradalle ja valtatien eteläpuolelle kohtiin, joissa junaradan vaikutus melun keskiäänitasoon on merkitsevin, ei meluntorjuntaa ole tehty. 5 VAIKUTUKSET Destia Oy toimitti asukasanalyysiä varten aineiston "rakennus- ja huoneistorekisteridata". Melualueella olevien lukumäärä saatiin laskemalla yhteen valittujen melukäyrien sisään jäävien "rakennus- ja huoneistorekisteridata" -pisteiden "VAKILUKU" -attribuuttien sisällöt. Asukastietojen ja rakennusten paikkatiedot eivät ole täysin identtiset eli kaikki asukastietopisteet eivät sijoitu rakennuksen sisälle. Tästä johtuen käytettiin seuraavia periaatteita RHR:n datapisteiden laskennassa: jos rakennus on melualueen sisällä, mutta sitä vastaava RHR:n datapiste ei ole, lasketaan piste silti mukaan jos datapiste on melualueen sisällä, mutta sillä ei ole selvästi osoitettavaa rakennusta, pistettä ei huomioida. Rakennus laskettiin olevaksi melualueen sisällä, jos koko rakennus on melualueen sisällä tai jos melukäyrä koski yli puolta rakennuksen ulkopinnasta. Mallinnuksessa melukäyrät pirstoutuvat jonkin verran. Melualueella olevien asukkaiden määrä laskettiin kaikille lasketuille tilanteille. Taulukossa 3 on esitetty asukasmäärät eri tilanteissa. Taulukossa 4 on esitetty eri tilanteissa melualueilla olevien loma-asuntojen määrä. Tieto loma-asunnoista oli vanha, joten taulukon tietoihin tulee suhtautua lähinnä suuntaa-antavana tietona. Taulukon 3 mukaan tieliikenteestä aiheutuvalle ohjearvojen ylittävälle melulle altistuvia on nykytilanteessa yli kaksi kaksinkertainen määrä meluntorjunnan jälkeiseen ennustetilanteeseen verrattuna. Kun huomioidaan tie- ja raideliikenteen yhteismelu, ei ero nykytilanteen ja meluntorjunnan jälkeisen ennustetilanteen välillä ole enää yksiselitteinen: altistuvien lukumäärä laskee aikaan ja kasvaa yöaikaan. Taulukon 4 mukaan keskimäärin yhtä monta loma-asuntoa altistuu merkittävälle melulle nykytilanteessa ja meluntorjunnan jälkeisessä ennustetilanteessa.

7/8 Taulukko 3. Tilanne Nykytilanne v. 2010, Asukasmäärät melualueilla eri tilanteissa Tieliikennemelu Tie- ja raideliikennemelu Keskiäänitaso L Aeq (db(a)) Keskiäänitaso L Aeq (db(a)) 50 55 55 60 60 65 yli 65 Yht. 50 55 55 60 60 65 yli 65 Yht. 134 34 14 182 193 60 16 269 Nykytilanne v. 2010, yö 131 55 11 0 197 258 122 10 0 390 Avaamisen tilanne v. 2015 ilman meluntorjuntaa, Avaamisen tilanne v. 2015 ilman meluntorjuntaa, yö Avaamisen tilanne v. 2015, meluntorjunta toteutettu, Avaamisen tilanne v. 2015, meluntorjunta toteutettu, yö Ennustetilanne v. 2035 ilman meluntorjuntaa, Ennustetilanne v. 2035 ilman meluntorjuntaa, yö Ennustetilanne v. 2035, meluntorjunta toteutettu, Ennustetilanne v. 2035, meluntorjunta toteutettu, yö 109 15 0 124 166 36 4 206 120 16 0 0 136 242 81 18 4 345 50 4 0 54 122 23 4 149 48 7 0 0 55 218 71 12 4 305 103 32 0 135 177 77 17 271 122 34 0 0 156 326 143 52 11 532 73 11 0 84 158 53 11 222 89 7 0 0 96 292 132 46 11 481 Taulukko 4. Tilanne Nykytilanne v. 2010, Arvio loma-asuntojen määrästä melualueilla eri tilanteissa Tieliikennemelu Tie- ja raideliikennemelu Keskiäänitaso L Aeq (db(a)) Keskiäänitaso L Aeq (db(a)) 45 50 50 55 55 60 yli 60 Yht. 45 50 50 55 55 60 yli 60 Yht. - - 4 1 5 - - 10 2 12 Nykytilanne v. 2010, yö 11 4 0 1 16 11 8 4 3 26 Ennustetilanne v. 2035, meluntorjunta toteutettu, Ennustetilanne v. 2035, meluntorjunta toteutettu, yö - - 1 0 1 - - 5 7 12 9 2 0 0 11 4 13 1 7 25

8/8 6 LASKENTATULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU Laskentatulokset on esitetty melukarttaliitteinä. Tulosten perusteella ennustetilanteessa vuonna 2035 yöaika on meluntorjunnan kannalta määräävämpi. Yöajan keskiäänitaso on alle 5 db(a) ajan keskiäänitasoa pienempi. Tähän vaikuttaa etenkin valtatien raskaan liikenteen suuri määrä yöaikaan. Lisäksi raideliikenteen aiheuttama keskiäänitaso on välillä Kaipiainen Lappeenranta yöaikaan suurempi kuin aikaan. 7 LISÄTIETOA Tero Virjonen Promethor Oy puh. 040 082 3557 sp. tero.virjonen@promethor.fi 8 KIRJALLISUUS 1. Ympäristöministeriö. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992. 2. Nielsen H. L et al., Road traffic noise. Nordic prediction method. TemaNord 1996:525. Århus 1996. 74 s. + liitt. 36 s. 3. Nielsen H. L et al., Railway Traffic Noise. The Nordic Prediction Method. TemaNord 1996:524. Århus 1996. 65 s. + liitt. 8 s.