Vastaanottaja Pirkanmaan Karting ry Asiakirjatyyppi Meluselvitys Päivämäärä 16.11.2012 LENTOLAN FK-RATA, KANGASALA MELUSELVITYKSEN PÄIVITYS
LENTOLAN FK-RATA, KANGASALA MELUSELVITYKSEN PÄIVITYS Päivämäärä 16.11.2012 Laatija Tarkastaja Jari Hosiokangas Timo Korkee Viite 1510001883 Ramboll Pakkahuoneenaukio 2 PL 718 33101 TAMPERE P +358 20 755 6800 F +358 20 755 6801 www.ramboll.fi
MELUSELVITYKSEN PÄIVITYS SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. YLEISTÄ MOOTTORIRATAMELUSTA 1 3. SOVELLETTAVAT OHJEARVOT 1 3.1 Ohjearvot Suomessa 1 3.2 Radan lupapäätöksen meluarvot 2 4. KARTINGRADAN TOIMINNAN KUVAUS 3 5. RATA-ALUEEN YMPÄRISTÖ 4 6. SELVITYKSEN LÄHTÖTIEDOT 4 6.1 Maastoaineisto 4 6.2 Lajikohtaiset melupäästöt 4 7. MELULASKENNAT 4 7.1 Laskentamenetelmän kuvaus 4 7.2 Laskentojen suoritus 5 8. LASKENTOJEN TULOKSET 5 8.1 Enimmäismelutasot L AFmax 5 8.2 Keskimelumelutasot L Aeq7-22 6 9. TULOSTEN TARKASTELU 6 10. YHTEENVETO JA SUOSITUKSET 6 LIITTEET 6 KIRJALLISUUS 7 Raportti sisältää Maanmittauslaitoksen maastotietokannan 11/2012 aineistoa.
MELUSELVITYKSEN PÄIVITYS 1 1. JOHDANTO Työn tarkoituksena on ollut päivittää Kangasalan Lentolassa sijaitsevan formula karting (FK) radan aiemmin laadittu melumallinnus (10.4.2007). Mallissa päivitettiin radan ympäristön meluvallien tiedot. Tämä selvitys on tehty Pirkanmaan Karting ry:n oimeksiannosta, yhteyshenkilönä on toiminut Mikko Mäntykangas. Työ on tehty Ramboll Finland Oy:ssä Tampereella, jossa työn projektipäällikkönä on toiminut FM Jari Hosiokangas. 2. YLEISTÄ MOOTTORIRATAMELUSTA Moottoriratojen aiheuttaman melun arviointiin käytetään tavallisimmin melun A-painotettua enimmäistasoa mitattuna fast -aikapainotuksella L AFmax sekä melun ekvivalenttitasoa eli keskiäänitasoa L Aeq, joka useimmiten määritetään päiväajalle klo 07-22. Ajon aikainen enimmäistaso L AFmax ei riipu toiminnan vilkkaudesta, kuten päivittäisten ratakierrosten määrästä tai kestoajasta, mutta L Aeq -perusteiset suureet ovat näistä riippuvaisia. Moottoriratojen melu arvioidaan yleensä saman voimakkuista tieliikennemelua häiritsevämmäksi. Tämä johtuu mm. äänen spektrieroista, melutapahtumien välisten hiljaisten aikojen kestoerosta sekä myös kuulijan asenteista. Moottoriradoilla käytettävät ajoneuvot ovat tieliikenteessä käytettäviä meluisampia. Eri lajien sääntökirjoissa on annettu ajoneuvoille sallitut enimmäismelutasot. Säännöt eivät kuitenkaan velvoita järjestäjiä mittaamaan melua katsastuksessa. Mikäli mittaus suoritetaan, on kilpailijoiden siihen pakko osallistua. Sallitun enimmäistason ylityksestä annetaan aikasakkoja tai pahimmillaan se johtaa kilpailusta sulkemiseen 3. SOVELLETTAVAT OHJEARVOT 3.1 Ohjearvot Suomessa Ympäristömelulle on annettu yleiset ohjearvot valtioneuvoston päätöksessä 993/92 (taulukko 3.1.1.). Päätöstä sovelletaan rakentamisen lupamenettelyssä sekä maankäytön suunnittelussa. Moottoriratojen melu on rajattu tämän päätöksen ulkopuolelle, mutta ohjearvoja on kuitenkin käytännössä useimmissa tapauksessa sovellettu myös moottoriratojen meluhaittojen arviointiin. Moottoriratojen tapauksessa yöohjearvoa ei yleensä tarvitse soveltaa, koska toiminta tapahtuu päiväajalla. Ympäristöministeriö on valmistelemassa ohjearvoja myös moottoriratamelulle, mutta niistä ei ole vielä tietoa.
MELUSELVITYKSEN PÄIVITYS 2 Taulukko 3.1.1 VNp 993/92 mukaiset yleiset melutason ohjearvot ULKONA Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet SISÄLLÄ Asuin-, potilas- ja majoitus- huoneet Melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso), L Aeq, enintään Päivällä klo 7-22 Yöllä klo 22-7 1) 2) 55 db 45-50dB 45 db 40 db 3) 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 1) Uusilla alueilla melutason yöohjearvo on 45 db. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. 3.2 Radan lupapäätöksen meluarvot Radalle annetussa ympäristölupapäätöksessä (osin muutettu Vaasan hallinto-oikeudessa 23.9.2003 ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa 20.10.2004) radan melulle on annettu seuraavat raja-arvot: Toiminnan melun A-painotettu päiväajan keskiäänitaso L Aeq7-22 ympäristön asuinalueilla ja niihin rinnastettavilla alueilla saa olla enintään 55 db ja enimmäisäänitaso 60 db (L AFmax ).
MELUSELVITYKSEN PÄIVITYS 3 4. KARTINGRADAN TOIMINNAN KUVAUS Kartingrata sijaitsee Vatialassa Kangasalan Aseman läheisyydessä (kuva 4.1). FK-rata Kuva 4.1. Kangasalan kartingradan sijainti Rata on käytössä 1.4.-31.10. Rata on käyttökaudella auki maanantaista perjantaihin klo 9-20, lauantaisin klo 9-18 ja sunnuntaisin klo 12-18. Kilpailuja järjestetään enintään 4 kertaa vuodessa viikonloppuisin, jolloin saa ajaa lauantaisin 9-18 ja sunnuntaisin 9-20. Toiminnan aikana radalla olevat automäärät vaihtelevat voimakkaasti riippuen mm. päivästä ja säätilasta. Toiminnanharjoittajan arvioimat automäärät eri päivinä ovat seuraavat: - Arkisin klo 9-16, enintään 4 kpl - Arkisin klo 16-20, enintään 12 kpl - Lauantaisin klo 9-18, enintään 12 kpl - Sunnuntaisin klo 12-18, enintään 12 kpl Kilpailuissa radalla voi olla enintään 32 autoa kerralla.
MELUSELVITYKSEN PÄIVITYS 4 5. RATA-ALUEEN YMPÄRISTÖ Lähimmät nykyiset yksittäiset asuinrakennukset sijaitsevat n. 200 metrin etäisyydellä kartingradasta pohjoiseen. Aseman alueen taaja-asutuksen lähimmät talot ovat n. 500 m:n etäisyydellä radasta koilliseen. Kunnassa on vireillä radan vaikutusalueelle ainakin Asemapellon asemakaava, jolla osoitetaan muutamia uusia rakentamispaikkoja Otavankaaren eteläpuolelle. Taustamelua alueella aiheuttaa Tampere-Orivesi junarata. 6. SELVITYKSEN LÄHTÖTIEDOT 6.1 Maastoaineisto Melulaskentaohjelmassa käytettävä maastomalli on tehty Kangasalan kunnan numeerisesta kantakartasta sekä junaradan pohjoispuoleisilta alueilta maanmittauslaitoksen numeerisesta korkeuskäyräaineistosta. Kartingrata-alueen maasto ja siihen liittyvät meluvallirakenteet on mallinnettu mittauksiin perustuvan kartan perusteella. Meluvallien korkotasot on mallinnettu Kangasalan kunnan mittaustoimesta lokakuussa 2012 saadun numeerisen kartan mukaisena. 6.2 Lajikohtaiset melupäästöt Laskentojen pohjaksi tarvittavat melupäästötiedot perustuvat ns. pohjoismaisen moottoriratamelun laskentamallin tietoihin /1/. Lajisäännöissä on annettu ajoneuvojen katsastusarvot suurimmalle sallitulle melulle. Näitä arvoja ei ole yleensä käytetty ympäristömeluselvityksissä, koska ne eivät suoraan sovellu meluselvitysten lähtötiedoiksi. Laskennoissa käytetyt lähtöarvot melupäästöjen osalta (A-painotettu äänitaso 10 m:n etäisyydellä) on esitetty taulukossa 6.2.1. Melun spektrinä on käytetty pohjoismaisessa mallissa annettua tyyppispektriä. Taulukko 6.2.1. Melupäästöarvot eri ajoneuvomäärillä 10 metrin etäisyydellä Ajoneuvo Melutaso, L A10m, db Karting 85cc 87 (1-5 autoa) Karting > 85 cc 93 (1-5 autoa) Melutaso, L A10m, db 91 (6-20 autoa) 97 (6-20 autoa) Kartingautoja voi kilpailuissa olla radalla enemmän kuin 20 kpl, yleensä enintään 32. Lähtöarvoja ei ole kuitenkaan annettu kuin enintään 20 autolle. Energiaperiaatteen mukaan laskettuna automäärän kasvu 20:stä 32:een nostaa äänitasoa 2 db. 7. MELULASKENNAT 7.1 Laskentamenetelmän kuvaus Moottoriratojen aiheuttamien enimmäismelutasojen laskentaan on olemassa ruotsalaista alkuperää oleva ns. pohjoismainen moottoriratamelun laskentamalli/1/. Malli sisältää lähtötietona ajoneuvojen enimmäisäänenpainetasot 10 m:n päästä mitattuna erilaisilla ajoneuvomäärillä. Äänen leviämiseen tehtävät korjaukset perustuvat yhteispohjoismaiseen teollisuusmelun laskentamalliin, jossa laskelmat suoritetaan oktaavikaistoittain myötätuulen vallitessa.
MELUSELVITYKSEN PÄIVITYS 5 Mallinnuksessa käytetty SoundPLAN sisältää yhteispohjoismaisen teollisuusmelun laskentaohjelman. Ohjelma seuraa tarkasti teollisuusmelun laskentamallin /3/ laskentamenettelyä. Laskentaohjelma suorittaa laskennat laskentapisteverkkoon, jonka tiheyden käyttäjä voi itse asettaa. Laskennan lopuksi laskentaverkon pisteisiin lasketuista tuloksista ohjelma tulostaa melutasokäyrät käyttäjän valitsemalla db -jaotuksella. Moottoriratamelulaskennat voidaan siis suorittaa luotettavasti teollisuusmelun laskentamallin avulla käyttämällä Pohjoismaisen moottoriratamallin lähtöarvoja. 7.2 Laskentojen suoritus Koska moottoriradan meluvaikutuksia voidaan arvioida sekä enimmäis- että ekvivalenttimelutasojen avulla, on molemmista tehty laskennallinen arvio. Enimmäistasot L AFmax on laskettu ajoneuvoluokille enintään 85 cc ja yli 85 cc, kummallekin ajoneuvomäärillä 1-5, 6-20 ja noin 30. Ekvivalenttimelutasot laskettiin vastaamaan päiväajan klo 7-22 välisen ajan melutasoa (ohjearvoon verrattava melutaso, L Aeq07-22 ). Ekvivalenttitasot on laskettu seuraaviin tilanteisiin: - arkipäivän harjoituspäivä, jolloin radalla on 7 tuntia 1-5 autoa ja 4 tuntia 6-20 autoa. - viikonloppupäivä (lauantai), jolloin radalla on 9 tuntia 6-20 autoa - kilpailupäivä, jolloin radalla on 9 tuntia noin 30 autoa Ekvivalenttilaskennassa kalustona on luokan yli 85cc autot. Laskennassa melulähde määriteltiin viivamaiseksi lähteeksi kulkemaan radan keskilinjaa. Viivamaisen lähteen käytöllä ajoneuvon melu integroituu koko radan pituudelle, ja näin radan geometriasta syntyvä vaikutus (mm. etäisyyden vaihtelu laskentapisteeseen sekä esteet) tulevat automaattisesti mukaan laskentaan. 8. LASKENTOJEN TULOKSET Laskentatuloksia tulkittaessa on huomattava, että käytetty malli on ns. myötätuulimalli, eli se laskee äänitasot olettaen myötätuulen radalta laskentapisteeseen päin. Tällöin äänen vaimeneminen on vähäistä (ns. vähän ääntä vaimentavat olosuhteet). Muissa kuin laskentamenettelyn mukaisissa sääoloissa havaitut melutasot ovat todennäköisesti pienempiä kuin laskelmilla saadut (siis esimerkiksi kun tuulen suunta on laskentapisteestä radalle päin). Lisäksi on huomioitava, että enimmäismelutasot kuvaavat ajon aikaisia tasoja. Usean ajoneuvon yhteislähdössä (kilpailut) hetkelliset enimmäistasot voivat nousta korkeammiksi. Pohjoismaisessa mallissa on arvioitu, että kartingin 6-20 auton yhteislähdössä enimmäismelutasot ovat 3 db ajon aikaista enimmäismelutasoa suuremmat. On kuitenkin huomattava, että lähtöjen aiheuttamia enimmäismelutasopiikkejä esiintyy vähän verrattuna ajon aikaisiin melupiikkeihin, eikä niillä ole sanottavaa vaikutusta ekvivalenttitasoihin. 8.1 Enimmäismelutasot L AFmax Kuvassa 1 (liitteenä) on esitetty enintään 85 cc ja kuvassa 2 yli 85 cc ajoneuvojen laskennalliset enimmäismelualueet, kun radalla on 1-5 autoa. Ajoneuvomäärällä 6-20 aiheutuvat laskennalliset enimmäismelutasot on esitetty kuvissa 3 ja 4. Kilpailussa mahdollisesti toteutuvan ajoneuvomäärän (noin 30) aiheuttamat laskennalliset enimmäistasot on esitetty kuvissa 5 ja 6.
MELUSELVITYKSEN PÄIVITYS 6 8.2 Keskimelumelutasot L Aeq7-22 Keskimelualueet on laskettu isomman (>85cc) luokan ajoneuvojen melun perusteella. Kuvassa 7 on esitetty päiväajan klo 7-22 keskimelualueet arkipäivän harjoituspäivänä, jolloin radalla on 7 tuntia 1-5 autoa ja 4 tuntia 6-20 autoa. Kuvassa 8 on esitetty viikonloppupäivän klo 7-22 melualueet, kun radalla on 9 tuntia 6-20 autoa. Kuvassa 9 on esitetty kilpailupäivän klo 7-22 melualueet, kun radalla on 9 tuntia noin 30 autoa. 9. TULOSTEN TARKASTELU Enimmäistasot L AFmax Kun ajoneuvoja on radalla enintään 20 (harjoituspäivät), enimmäistasot lähimmissä asuinkohteissa ovat 85cc ajoneuvoluokalla 50-53 db ja >85cc ajoneuvoluokalla 55-58 db. Laskennalliselle 60 db:n melualueelle ei sijoitu asuinkiinteistöjä. Kilpailun aikana, kun radalla on noin 30 ajoneuvoa luokasta yli 85 cc, ovat enimmäistasot 2 db edellä mainittuja suurempia. Tällöin 60 db melualueelle sijoittuu yksi kiinteistö. Kilpailun aikana, kun radalla on noin 30 ajoneuvoa luokasta enintään 85 cc, ei 60 db melualueelle sijoitu asuinrakennuksia. Keskimelutasot L Aeq7-22 Laskennan perusteella kartingradan aiheuttamat L Aeq7-22 -melutasot nykyisessä lähimmässä asutuksessa ovat arkipäivän tilanteessa noin 48 db ja viikonlopun tilanteessa noin 49 db. Kilpailupäivänä laskennallinen keskiäänitaso nousee hieman, ollen lähimmässä asutuksessa noin 51 db. 10. YHTEENVETO JA SUOSITUKSET Melulaskennan perusteella ympäröivälle asutukselle ei aiheudu keskiäänitasolle annetun lupaehdon 55 db (L Aeq7-22 ) ylittäviä äänitasoja harjoituksissa tai kilpailuissa. Harjoituspäivinä myöskään enimmäistasojen L AFmax osalta jäädään lupaehdon 60 db alapuolelle. Kilpailupäivänä yksi asuinrakennus sijoittuu lupaehdon 60 db alueelle. Asutukseen kohdistuvat melutasot ovat muutaman desibelin alhaisemmat kuin aikaisemmassa meluselvityksessä johtuen korotetuista meluvalleista. Mikäli lähtötietoihin tulee oleellisia muutoksia esim. kaluston melupäästöjen tai melusuojausten osalta, tulee selvitys harkinnan mukaan päivittää. LIITTEET Melun leviämiskuvat 1-10
MELUSELVITYKSEN PÄIVITYS 7 KIRJALLISUUS 1. Anon, Buller från motorsportsbanor, Beräkningsmodell. Statens Naturvårdsverk, Meddelande 8/1983, Solna 1983 2. Kragh,J. Environmental noise from industrial plants. General prediction method. Danish Acoustical Laboratory, report 32. Lyngby 1982