JÄRJESTÖTUTKIMUS KTK Tekniikan Asiantuntijat ry Helsinki 2015
Esipuhe KTK on toteuttanut järjestötutkimuksia muutaman vuoden välein ja edellinen tutkimus on vuodelta 2011. Tämä järjestötutkimus toteutettiin kevättalvella 2015. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää jäsenistön mielipiteitä muuttuvassa toimintaympäristössä. Päätöksentekijät ja operatiiviset toimijat tarvitsevat ajankohtaista tietoa jäsenten mielipiteistä päätöksenteon ja toiminnan suunnittelun pohjaksi. Toiminnan muutoksia on ajateltava kokonaisvaltaisesti ja pidemmän aikavälin puitteissa, ei hetkellisesti ja ideologisesti. Tutkimuksen toteutuksesta ja taustaselvityksestä vastasivat KTK Tekniikan Asiantuntijat ry:n asiantuntijat vastuualueidensa mukaisesti. Toivomme, että järjestötutkimuksen tuloksia hyödynnetään KTK:laisen järjestötyön kehittämisessä ja toiminnan asemoimisessa erilaisissa muutoksissa. Tutkimuksen tuloksista on vedettävissä johtopäätöksiä ja niiden pohjalta kehittämisideoita, joita esittelemme yksityiskohtaisemmin. Helsingissä huhtikuussa 2015 KTK Tekniikan Asiantuntijat ry 2
SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 1.1 Tutkimuksen perusta ja tausta... 4 1.2 Tutkimuksen toteutus... 4 1.3 Tutkimuksen vastaajien määrä ja edustavuus... 5 2 SELVITYKSEN TULOKSET... 9 2.1 Ay-mielikuva... 9 2.2 Järjestörakenne... 9 2.3 Sitoutuminen ammattiliittoon... 10 2.4 Sisäinen yhtenäisyys... 11 2.5 Ammatillisuus... 11 2.6 Neuvotteluvoima... 12 2.7 Luottamusmiehet... 13 2.8 Taloudelliset edut... 14 2.9 Vakuutukset... 15 2.10 Vaikuttavuus... 15 2.11 Uudistukset... 16 2.12 Tulevaisuus... 17 2.13 Millaiseksi koet KTK:n?... 18 2.14 Kuinka tärkeänä pidät seuraavia jäsenetuja?... 19 3 JOHTOPÄÄTÖKSET... 20 LIITTEET... 22 3
1 Johdanto Suomalainen yhteiskunta on muutoksessa. Muutoksia aiheuttavat väestön ikääntyminen, teollisuudessa tapahtuva murros, uusi viestintäteknologia ja talouden niukkuus. Kaikki nämä seikat johtavat julkisella sektorilla toiminnallisiin, taloudellisiin ja rakenteellisiin muutoksiin. Työmarkkinoiden ja työmarkkinajärjestöjen on huomioitava ympärillä tapahtuvat muutokset voidakseen vastata tuleviin haasteisiin. Järjestöjen on tiedettävä mitä jäsenet ajattelevat eri asioista ja niiden taustoista. Muutosjohtamisen on perustuttava tietoon, ei yksittäisten ihmisten tunteisiin tai sirpaleisiin mielipiteisiin. Jokainen muutos edellyttää jäsenten sitoutumista, joka tapahtuu yhdessä tekemällä. Tällä laajemmalla järjestötutkimuksella saadaan tärkeää tietoa jäsenistöltä ja se mahdollistaa jäsenten sitouttamisen yhteisten tavoitteiden taakse. Tulevaisuus tehdään yhdessä koko jäsenistön voimin. 1.1 Tutkimuksen perusta ja tausta KTK Tekniikan Asiantuntijat ry teki Webropol -kyselytutkimuksen kaikille niille jäsenille, joiden sähköpostiosoite oli tiedossa. Tutkimukseen vastaamista pyrittiin helpottamaan valmiiden väittämien avulla. Aikaisemmat KTK:n järjestötutkimukset ovat pohjautuneet vapaakenttiin ja olivat siksi vastaajille työläämpiä. Aiemmin vastaajalta edellytettiin enemmän taustatietoa eri asioista ja tutkimusten tulkinta oli haastavaa, sillä vastaukset pitivät sisällään paljon tulkinnanvaraisuutta. Kyselyn tavoitteena oli saada 1) uusia avauksia 2) kehittämisnäkökulmia 3) osallistaa mahdollisimman moni jäsen 4) aistia jäsenkunnan tuntemuksia nykytilanteesta 5) luodata tuntemuksia tulevaisuudesta Lähtökohtana oli selvittää jäsenten mielipiteitä eri palveluista, jäseneduista, toimintaympäristömuutoksista ja tulevaisuudesta. Tutkimuksen valmisteluun osallistui koko KTK:n toimisto omien vastuualueidensa mukaisesti. Edunvalvonnallisiin väittämiin saimme KTN:n neuvottelujohtaja Jukka Kauppalan näkemyksiä. Tutkimus antaa jäsenkunnan näkemyksen ja pohjatiedon, kun pohdimme KTK:n ja sen jäsenjärjestöjen palveluja, jäsenetuja ja toimintaamme tulevaisuudessa. Kyselystä saamamme tiedon avulla voimme ottaa perustellusti kantaa erilaisiin asioihin ja tuoda esiin uusia toimintatapoja ja -malleja järjestötyöhön. 1.2 Tutkimuksen toteutus Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä jäsenistölle 6.3 24.3.2015. Sähköpostitse tut- 4
kimuksen väittämät saatiin nopeasti suoraan jäsenille ja vastaukset palautuivat sähköisessä yhdenmukaisessa muodossa. Tutkimuksen väittämät ovat raportin liitteenä. Keskusjärjestöjen hallinnoille ja eduskuntapuolueiden puoluehallitusten jäsenille tehtiin vertaileva kysely soveltuvin osin 2.-10.4.2015. Tutkimuksen ohella tutustuttiin keskusjärjestöjen tuottamiin selvityksiin järjestöjen nykytilanteesta, jotka olivat tausta-aineistona eri aihekokonaisuuksille. 1.3 Tutkimuksen vastaajien määrä ja edustavuus Tämän tyyppisten jäsentutkimusten todetaan olevan edustavia, kun vastausprosentti ylittää 10 %:a. Kyselytutkimus toimitettiin 5545 jäsenelle. Vastauksia saimme 1104 jäseneltä, jolloin vastausprosentti oli 19,91. Kaavio 1. Vastaajat kuntakoon mukaan Kaavio 2. Vastaajat yrityskoon (htv/lv) mukaan 5
Kaavio 3. Vastaajien edustavuus (%) toimialan mukaan Kaavio 4. Vastaajien ikäjakauma Vastaajista työssä oli 84,5 %, työttöminä 1,7 %, eläkkeellä 12,6 ja muita 1,2 %. Naisten osuus oli 36,4 % ja miesten 63,6 % sekä poliittisina päättäjinä toimi vastaajista 2 %. 6
Kaavio 5. Vastaajien koulutustasot Vastaajista suurin joukko on suorittanut opistotason tutkinnon, kolmannes ammattikorkeakoulututkinnon ja 1/5 ammattikoulututkinnon. Kaavio 6. Vastaajien asema työelämässä. Suurimman ryhmän vastaajista muodostivat asiantuntijana tai erityisasiantuntijoina toimivat henkilöt, joita oli kolmannes vastaajista. Toimihenkilöitä vastaajista oli lähes neljännes. Kolmanneksi suurimman ryhmän muodostivat esimiehenä toimivat, joita oli viidennes vastaajista. Neljänneksi suurimman ryhmän muodostivat johtajat ja päälliköt, joita oli reilut kymmenes vastaajista. Lähes saman verran vastaajia oli myös työntekijänä. 7
Kaavio 7. Vastaajien jakautuminen jäsenjärjestöjen kesken. Kaavio 8. Vastaajien suorittamien tutkintojen ajankohdat vuodesta 1961. Vastaajien viimeisen tutkinnon suorittamisajankohdassa suurimpina ryhminä erottui kaksi huippua, 1980- luvun alussa tutkinnon suorittaneet ja 2010-luvulla tutkinnon suorittaneet. 8
2 Selvityksen tulokset Seuraavissa alakohdissa on avattu tutkimuksella saatuja mielipiteitä, jotka pohjautuvat edustavaan määrään vastauksia. 2.1 Ay-mielikuva Vastaajilta tiedusteltiin Ay-mielikuvaa eri väittämien avulla. - KTK on uudistunut väittämän takana oli 66 % vastaajista. - AKAVA on uudistunut (52 %) - STTK on uudistunut (50 %) - SAK on uudistunut (41 %) Väittämään Ay-liikkeen tulee uudistua lisää kanssa olivat lähes kaikki vastaajat (94 %). 60 % vastaajista olivat väittämän Yhdistykseni (KTK:n jäsenjärjestö on uudistunut) kanssa. Lisäksi enemmistö vastaajista (83 %) oli väittämän KTK:n eri sektorit tarvitsevat omat toimivat vaikutuskanavat kanssa. Esitettyihin prosenttilukuihin sisältyvät vain mielipiteensä ilmoittaneet vastaajat. Prosenttiluvuissa on mukana tai olevat vastaukset. Kaavio 9. Vastaajien ay-mielikuva. 2.2 Järjestörakenne Vastaajat olivat erimielisiä (65 %) väittämän Suuret liitot ajavat kaikkien alojen asioita tasapuolisesti kanssa. Enemmistö vastaajista (70 %) oli väittämän Suuret liitot ovat ammattini kannalta parhaita vaikuttajia kanssa. 9
Vastaajien enemmistö (60 %) koki, että Pieni edustava liitto vai olla vaikuttaja. Enemmistö (66 %) vastaajista oli myös väittämän Nykyinen kolmen keskusjärjestön malli on toimiva kanssa. Väittämän Yksi keskusjärjestö turvaa kaikkien palkansaajien edut kanssa enemmistö oli erimielinen (62 %). Enemmistö vastaajista oli väittämän Kaksi keskusjärjestöä turvaa kaikkien palkansaajien edut kanssa eri (59 %). Vastaajista lähes kaikki (86 %) haluavat kuulua asiantuntijoiden asiaa ajavaan liittoon. Työntekijöiden asiaa ajavaan liittoon haluaa kuulua enemmistö (74 %) vastaajista. Esimiesten asiaa ajavaan liittoon haluaa kuulua enemmistö (62 %) vastaajista. Vastaajat olivat lähes yksimielisiä (90 %) väittämän KTK on minulle oikea liitto ajamaan edunvalvontaani ja etujani kanssa. Lähes yhtä yksimielisiä (86 %) oltiin myös väittämästä KTK:n kokoisessa liitossa pitäisi olla mahdollisuus suoraan henkilöjäsenyyteen. Vastaajille ei ole yhdentekevää mihin liittoon kuulutaan, koska vastaajat ovat erimielisiä (83 %) väittämän Minulle on samantekevää mihin liittoon kuulun kanssa. Esitettyihin prosenttilukuihin sisältyvät ainoastaan mielipiteensä ilmoittaneet vastaajat. Prosenttiluvuissa on mukana tai olevat vastaukset. Kaavio 10. Vastaajien näkemys järjestörakenteesta. 2.3 Sitoutuminen ammattiliittoon Vastaajat pitävät järjestäytymistä erittäin tärkeänä (95 %). Liittoon kuulutaan turvatakseen omaa tulevaisuutta (95 %) sekä ammatillisista syistä (90 %). Ammattiliittoa pidetään yhteiskunnallisena vaikuttajana (91 %). Työttömyyskassan jäsenyyden ei koeta yksin riittävän yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen (83 %). Moni vastaaja haluaa mukaan liiton toimintaan ja tekemiseen (38 %) sekä päätöksentekoon (34 %). 10
Luottamusmieheksi löytyy edelleen halukkaita (20 %). Esitettyihin prosenttilukuihin sisältyvät ainoastaan mielipiteensä ilmoittaneet vastaajat. Prosenttiluvuissa on mukana tai olevat vastaukset. Kaavio 11. Vastaajien sitoutuminen ammattiliittoon. 2.4 Sisäinen yhtenäisyys Vastaajien enemmistö tunsi hyvin yhdistyksensä (KTK:n jäsenjärjestö) toimintaa (71 %). Omien yhdistyksien toimintaan koettiin myös olevan helppo päästä mukaan (83 %). Omia yhdistyksiä pidettiin myös sisäisesti yhtenäisinä (75 %). Vastaajat tunsivat KTK:n toimintaa hyvin (71 %) ja KTK:ta pidettiin sisäisesti yhtenäisenä (71 %). Palkkauserojen nähtiin aiheuttavan eniten ristiriitoja jäsenryhmien keskuudessa (69 %). 53 % vastanneista katsovat, että poliittiset mielipiteet aiheuttavat ristiriitoja liiton toimintaan. Esitettyihin prosenttilukuihin sisältyvät ainoastaan mielipiteensä ilmoittaneet vastaajat. Prosenttiluvuissa on mukana tai olevat vastaukset. Kaavio 12. Vastaajien sisäinen yhtenäisyys. 2.5 Ammatillisuus Vastaajat kokivat Liiton päätöksenteossa pitää olla mukana oman ammatin edustaja väittämän erittäin tärkeäksi (96 %). 11
Ammatillisen työn koettiin olevan tärkeä osa liiton työtä (95 %). Liiton pitää ottaa kantaa myös koulutuspolitiikkaan (94 %). Pienen edustavan liiton katsottiin voivan olla ammatillinen vaikuttaja (76 %), mutta ison liiton koki paremmaksi vaikuttajaksi oman ammatin kannalta 68 % vastaajista. KTK:n katsottiin huomioivan jäsenten ammatilliset tarpeet (72 %) ja KTK:n katsottiin vaikuttavat tukintojen markkina-arvoon (61 %). Esitettyihin prosenttilukuihin sisältyvät ainoastaan mielipiteensä ilmoittaneet vastaajat. Prosenttiluvuissa on mukana tai olevat vastaukset. Kaavio 13. Vastaajien näkemys ammatillisuudesta. 2.6 Neuvotteluvoima Teollisuuden ei tule vastaajien mielestä määritellä työmarkkinoiden palkkalinjojen lähtökohtia (67 %). Vastaajien mielestä ammattiliitot varmistavat yleiskorotukset kaikille (88 %). Vastaajat olivat vahvasti sitä, että suuressa liittokokonaisuudessa julkisen sektorin koetaan ajautuvan palkansaajamassojen puristuksiin (81 %). Pieni enemmistö katsoi myös, että lakoilla ei tulla saavuttamaan parannuksia palkansaajien työehtoihin (52 %). Palkansaajia yhdistäviksi tekijäksi katsottiin tulevaisuudessa joukkovoiman (87 %). KTK:lla ei koettu yksin olevan riittävästi neuvotteluvoimaa (67 %), mutta keskusjärjestö AKAVAn koettiin tuovan tätä tarvittavaa joukkovoimaa (80 %). Vastaajat luottivat myös KTK:n kykyyn hoitaa palkkausepäkohtia (67 %). Vastaajien mielestä on erittäin tärkeää, että KTK:n edustajat ovat mukana työehtosopimusneuvotteluissa (97 %). Vastaajien mielestä KTK:n pitää toimia kaikilla työmarkkinasektoreilla (yksityinen julkinen) (83 %). Lakkoherkkyyttä ei tule lisätä (76 %) sen sijaan paikallista sopimista pitäisi niukan enemmistö mielestä lisätä (60 %), mutta samalla paikallista sopimista pitää saada tasapuolisemmaksi (94 %). 12
Vastaajien enemmistö kokee Ay-toiminnan tulevaisuuden toimintamallin olevan voima ja vastavoima (74 %). Esitettyihin prosenttilukuihin sisältyvät ainoastaan mielipiteensä ilmoittaneet vastaajat. Prosenttiluvuissa on mukana tai olevat vastaukset. Kaavio 14. Vastaajien näkemys neuvotteluvoimasta. 2.7 Luottamusmiehet Vastaajien mielestä on erittäin tärkeää se, että KTK:laisilla on oma pää/luottamusmies (97 %). Palkkausjärjestelmän toimivuus koettiin lähes yksimielisesti olevan paras tae palkkauksen kehitykselle (97 %). Vaikka paikallista sopimista pitäisi niukan enemmistön mielestä lisätä (60 %), niin vastaajat haluavat jatkossakin valtakunnallisia yleiskorotuksia (91 %). Riitautuksilla ei koettu saatavan palkankorotuksia (78 %). Esitettyihin prosenttilukuihin sisältyvät ainoastaan mielipiteensä ilmoittaneet vastaajat. Prosenttiluvuissa on mukana tai olevat vastaukset. 13
Kaavio 15. Vastaajien näkemys luottamusmiestoiminnasta. 2.8 Taloudelliset edut Enemmistö vastaajista koki osaavansa hyödyntää liiton etuja (63 %) ja palveluja (59 %). Niukka enemmistö koki myös KTK:n jäsenyyden tuottavan taloudellista hyötyä (55 %). KTK:n jäsenmaksun koettiin olevan kilpailukykyinen (78 %) ja jäsenmaksujen verovähennysoikeudella koettiin olevan suuri merkitys (87 %). Esitettyihin prosenttilukuihin sisältyvät ainoastaan mielipiteensä ilmoittaneet vastaajat. Prosenttiluvuissa on mukana tai olevat vastaukset. Kaavio 16. Vastaajien näkemys taloudellisista eduista. 14
2.9 Vakuutukset Vastaajat kokivat tarvitsevansa liiton vakuutusturvaa (84 %). He kokivat myös olevansa tyytyväisiä vakuutusturvan kattavuuteen (87 %). 51 % vastaajista ei kokenut saaneensa liitosta vakuutusturvaa erilaisten ongelmien kohdatessa. Esitettyihin prosenttilukuihin sisältyvät ainoastaan mielipiteensä ilmoittaneet vastaajat. Prosenttiluvuissa on mukana tai olevat vastaukset. Kaavio 17. Vastaajien näkemys vakuutuksista. 2.10 Vaikuttavuus Vastaajat kokivat, että pieni edustavan liitto voi olla vaikuttaja (56 %). Suurissa järjestöissä ei koettu pienten erikoisryhmien äänen tulevan kuulluksi (71 %). Suurten järjestöjen koettiin turvaavan tulevaisuus massan voimalla (80 %). Vastaajat kokivat eri ammatti-identiteettien huomioimisen lisäävän järjestäytymistä (82 %). Niukka enemmistö koki myös järjestäytymisasteen kasvavan, jos liitot fuusioituvat (53 %). KTK:n järjestäytymisen perusteena pidetään vastaajien mielestä ammattikorkeakoulututkintoa (65 %). KTK:n järjestäytymisen perusteena ei enemmistön mielestä pidetä ammattikoulututkintoa (51 %), eikä ylioppilastutkintoa (74 %). Vastaajat ovat sitä, että KTK:n jäsenyyden perustan muodostavat asiantuntijat (81 %), johtajat (23 %) ja esimiehet (55 %). Esitettyihin prosenttilukuihin sisältyvät ainoastaan mielipiteensä ilmoittaneet vastaajat. Prosenttiluvuissa on mukana tai olevat vastaukset. 15
Kaavio 18. Vastaajien näkemys vaikuttavuudesta. 2.11 Uudistukset Vastaajat olivat lähes yksimielisiä seuraavista seikoista: - KTK:n tulee uudistua (96 %) - KTK:n organisaatiorakennetta pitää yksinkertaistaa (94 %) - Uusien jäsenten tulee helpommin päästä mukaan päätöksentekoon (90 %) - Vastaajista suurin osa kannatti suoraa henkilöjäsenyyttä KTK:ssa (81 %) - KTK: laisten yhdistysten lukumäärää pitää vähentää (76 %) - KTK:n hallituksen jäsenten toimikausien lukumäärä pitää olla rajattu (76 %) Suuri osa vastaajista kannatti myös keskusjärjestöjen ja liittojen tehtävien jakautumisen tarkentamista (96 %). Esitettyihin prosenttilukuihin sisältyvät ainoastaan mielipiteensä ilmoittaneet vastaajat. Prosenttiluvuissa on mukana tai olevat vastaukset. 16
Kaavio 19. Vastaajien näkemys uudistuksista. 2.12 Tulevaisuus Tulevaisuuskuvissa vastaajat olivat hyvin yksimielisiä: - liiton toiminnan pitää olla poliittisesti sitoutumatonta (95 %) - ammattien erilaiset identiteetit pitää huomioida liiton toiminnassa (95 %) - liiton palveluita pitää kehittää sähköisiksi aikaan tai paikkaan sitomatta (95 %) - perusteettomia pätkätöitä ei tule hyväksyä (93 %) - liiton tehtävä on pitää yllä jäsenten tutkintojen markkina-arvoa (92 %) - yksinyrittäjät voivat kuulua ammattijärjestöihin (84 %) - liiton jäsenpalvelun pitää olla yksilöllistä (87 %) - nollasopimukset eivät ole tulevaisuutta (72 %) Vastaajien mielestä liiton tehtävä on ylläpitää keskustelua teknisestä infrasta (94 %) ja liiton tulevaisuus pitää rakentaa nyt kouluista valmistuvien tutkintojen pohjalle (68 %). Lähes kaikki vastaajat kannattivat myös aikaisempien vastaavien tutkintojen vastaavuuksien/kelpoisuuksien varmistamista (95 %). Esitettyihin prosenttilukuihin sisältyvät ainoastaan mielipiteensä ilmoittaneet vastaajat. Prosenttiluvuissa on mukana tai olevat vastaukset. 17
Kaavio 20. Vastaajien näkemys tulevaisuudesta. 2.13 Millaiseksi koet KTK:n? Vastaajat olivat lähes yksimielisiä siitä, että KTK on - asiantunteva (92 %) - luotettava (91 %) - vastuullinen (91 %) - yhteistyökykyinen (91 %) Tämä lisäksi suurin osa vastaajista oli sitä, että KTK on - arvostettu (84 %) - aktiivinen (79 %) - työelämän vaikuttaja (78 %) - järjestöpoliittinen vaikuttaja (76 %). Enemmistö vastaajista oli myös sitä, että KTK on - koulutuspoliittinen vaikuttaja (68 %) - yhteiskunnallinen vaikuttaja (65 %) - läheinen (61 %) KTK:n ei koettu vastaajien mielestä olevan puoluepoliittinen toimija (35 %). Esitettyihin prosenttilukuihin sisältyvät ainoastaan mielipiteensä ilmoittaneet vastaajat. Prosenttiluvuissa on mukana tai olevat vastaukset. 18
Kaavio 21. Vastaajat kokevat KTK:n olevan. 2.14 Kuinka tärkeänä pidät seuraavia jäsenetuja? Vastaajat pitivät kaikkia esitettyjä jäsenetuja tärkeinä. Kaikista tärkeimmäksi vastaajat kokivat toimivat nettisivut (98 %), palkkaneuvonnan (98 %), oikeudellisen neuvonnan (98 %), työttömyyskassan toiminnan (98 %), vastuu- ja oikeusturvavakuutukset (97 %), sähköisen jäsentiedotteen (96 %) ja valtakunnalliset palkkaneuvottelut (98 %) Vähemmän tärkeinä vastaajat pitivät KTK:n taskukalenteria (58 %) ja lehtietuja (55 %). Esitettyihin prosenttilukuihin sisältyvät ainoastaan mielipiteensä ilmoittaneet vastaajat. Prosenttiluvuissa on mukana tai olevat vastaukset. 19
Kaavio 22. Miten tärkeinä vastaajat pitävät seuraavia asioita. 3 Johtopäätökset Nykyinen kolmen keskusjärjestön malli on KTK:n jäsenistön näkemyksen mukaan paras. Samoilla linjoilla ovat poliittiset päättäjät. Keskusjärjestöpäättäjät näkisivät yhden keskusjärjestön olevan riittävä ja nykyinen kolmen järjestelmä saa vain niukasti kannatusta. Jäsenemme haluavat kuulua asiantuntijoiden asiaa ajavaan liittoon, ja sellaiseksi KTK myös koetaan. Jäsenille ei ole yhdentekevää mihin liittoon kulutaan ja tämän vuoksi myös järjestäytymistä pidetään erittäin tärkeänä. Järjestäytymistä tukevat ammatillisen identiteetin huomioiminen, poliittinen sitoutumattomuus, tutkintojen markkina-arvon lisääminen ja liiton toimivat palvelut. Voittopuolisesti KTK koettiin asiantuntevaksi, yhteistyökykyiseksi, vastuulliseksi, luotettavaksi ja arvostusta nauttivaksi ammattiliitoksi. Oman liiton tulee olla mukana työehtosopimusneuvotteluissa ja omalla liitolla tulee olla omat luottamusmiehet. Paikallista sopimista pidetään tärkeänä, kun siihen on luotu oikeat pelisäännöt. Samanaikaisesti paikallisen palkkausjärjestelmän katsotaan olevan ansiokehityksen paras tae. Ilman omaa pääluottamusmiestä tästäkään on turha haaveilla. Vaikuttavuutta haetaan mieluummin neuvottelutoiminnan ja muun edunvalvontaosaamisen kuin riitautuksen kautta. Jäsenten mielestä tulevaisuus rakennetaan massan voimalla, tähän voimaan katsotaan AKAVALLA olevan parhaat ja riittävät mahdollisuudet. 20
Suurissa liittokokonaisuuksissa keskusjärjestöpäättäjät pelkäävät julkisen sektorin äänen joutuvan puristuksiin, koska alakohtaiseen tasapuolisuuteen ei luoteta. Jäsenet luottavat pienen edustavan liiton toimintaan, koska siellä eri alojen ääni kuuluu tasapuolisemmin. Puolueiden päättäjät näkevät asian vielä selvemmin, että pienet edustavat liitot ovat vaikuttajia. Keskusjärjestöpäättäjät näkevät myös pienet edustavat liitot vaikuttajina. Jäsenistö haluaa tulevaisuudelta uudistuneen KTK:n, joka on poliittisesti sitoutumaton ja uudistaa omat rakenteensa toimiviksi sekä mahdollistaa suoran henkilöjäsenyyden. Keskusjärjestöpäättäjien mielestä toiminta voi olla poliittisesti sitoutunutta ja puolueiden mielestä vielä selvemmin toiminta voi olla poliittisesti sitoutunutta. 21
LIITTEET LIITE 1(5) Hei Sinä KTK:n jäsen, olethan vastannut järjestökyselyymme?! KTK tekee aina muutaman vuoden välein järjestötutkimuksen, joka on suunnattu koko jäsenistölle. Nyt on taas uuden tutkimuksen aika. Tulosten perusteella pyrimme kehittämään toimintaamme jäsenistömme tarpeita vastaavaksi. Maailma muuttuu ja toiminnan on muututtava sen mukana. Mihin suuntaan Sinä haluat sen muuttuvan? Auta meitä vastaamalla kyselyyn, joka löytyy alla olevaa linkkiä klikkaamalla tai kopioimalla linkki osoitekenttään. Kyselyn lopussa on viestikenttä vapaalle sanalle. Laita siihen yhteystietosi, niin olet mukana tavarapalkintojen arvonnassa! https://www.webropolsurveys.com/s/1a8ab55852c80d84.par Terveisin Ulla P.S. Kyselyssä mainitaan julkinen ja yksityinen sektori. Julkisella tarkoitetaan tässä myös kuntaomisteisia yhtiöitä. Ystävällisin terveisin Ulla Perämäki Järjestösihteeri KTK Tekniikan asiantuntijat ry 22
Hyvä vastaanottaja, LIITE 2 (5) KTK Tekniikan Asiantuntijat ry on toteuttanut laajan järjestökyselyn. Haluamme saada vielä eri keskusjärjestöjen ja tämän hetkisten eduskuntapuolueiden hallintojen jäsenten näkemyksiä samoihin asioihin, jotta voimme vertailla näiden eri vastaajaryhmien näkemyksiä toisiinsa. Olet oman keskusjärjestösi / puolueesi hallinnon keskiössä. Vastauksellasi on erittäin suuri merkitys vertailevan kokonaiskuvan saamiseksi, kun arvioimme muun muassa uuden keskusjärjestöhankkeen vaikutuksia suomalaiseen työmarkkinakenttään. Toivottavasti sinulla on hetki aikaa kyselymme väittämille! Alla olevan linkin kautta pääset kyselyyn ja toivomme vastaustasi 10.4 mennessä. https://www.webropolsurveys.com/s/9d7e526ac9d10172.par Ystävällisin terveisin Ulla Perämäki Järjestösihteeri KTK Tekniikan asiantuntijat ry 23
LIITE 3 (3) Järjestötutkimus 2015 1. Vastaajan sukupuoli on Nainen Mies 2. Vastaajan ikä 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70-79 3. Vastaajan status työelämässä on Työssä Työtön Eläkkeellä Muu, mikä? 24
4. Vastaajan koulutustausta (voi valita useamman) Peruskoulu Ammattikoulu Opisto AMK YAMK Yliopisto 5. Vastaajan viimeisin tutkinto on suoritettu 1960 1961 1962 1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 25
1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 6. Vastaajan asema organisaatiossa (voi valita useamman) Työntekijä Toimihenkilö Asiantuntija Erityisasiantuntija Esimies 26
Päällikkö Johtaja Muu, mikä? 7. Vastaaja työskentelee kunnassa, jonka koko on Alle 10 000 10.000-20.000 20.000-40.000 40.000-100.000 yli 100.000 Kuntayhtymä Säätiö yrityksessä, jonka koko on: henkilöstö / liikevaihto Mikroyritys <10 / 2 milj. Pieniyritys <50 / 10 milj. Keskisuuriyritys <250 / 50 milj. Suuryritys yrityksen toimiala on Energia-ala Laboratorioala Muu, mikä? 8. Toimiiko vastaaja poliittisena päättäjänä Kyllä Ei 9. Vastaajan jäsenjärjestö on: KI Insinöörit KRI: Kuntien rakennusmestarit ja -insinöörit AMK KRI ry SKT: Suomen Ammattikorkeakoulu- ja Opistotekniset SKT ry 27
KTL: Tekniikan ja Erityisalojen Ammattilaiset KTL ry KST: Kartta- ja suunnittelutekniset KST ry EATL: Energia-alan Toimihenkilöliitto EATL ry 10. Ay-mielikuva eri eri en osaa KTK on uudistunut SAK on uudistunut STTK on uudistunut AKAVA on uudistunut Ay-liike on EI liike Ay-liike moderni Ay-liikkeen pitää uudistua lisää Yhdistykseni (KTK:n jäsenjärjestö) on uudistunut KTK:n eri sektorit tarvitsevat omat toimivat vaikutuskanavat 11. Järjestörakenne eri eri en osaa Pieni edustava liitto voi olla vaikuttaja Suuret liitot ovat ammattini kannalta parhaita vaikuttajia Suuret liitot ajavat kaikkien alojen asioita tasapuolisesti 28
Yksi keskusjärjestö turvaa kaikkien palkansaajien edut Kaksi keskusjärjestöä turvaa kaikkien palkansaajien edut Nykyinen kolmen keskusjärjestön malli on toimiva Haluan kuulua työntekijöiden asiaa ajavaan liittoon Haluan kuulua asiantuntijoiden asiaa ajavaan liittoon Haluan kuulua esimiesten asiaa ajavaan liittoon KTK on minulle oikea liitto ajamaan edunvalvontaani ja etujani KTK:n kokoisessa liitossa pitäisi olla mahdollisuus suoraan henkilöjäsenyyteen Minulle on samantekevää mihin liittoon kuulun 12. Sitoutuminen ammattiliittoon eri eri en osaa Pidän järjestäytymistä tärkeänä Kuulun liittoon ideologisista syistä Kuulun liittoon ammatillisista syistä Kuulun liittoon turvatakseni omaa tulevaisuuttani Ammattiliitto on yhteiskunnallinen vaikuttaja 29
Työttömyyskassan jäsenyys riittää yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, siihen ei tarvita ammattiliittoja Haluan päästä mukaan liiton toimintaan ja tekemiseen Haluan päästä mukaan liiton päätöksentekoon Haluan päästä luottamusmieheksi Järjestäytyminen lisääntyy tulevina vuosina 13. Sisäinen yhtenäisyys Tunnen oman yhdistykseni (KTK:n jäsenjärjestö) toimintaa eri eri en osaa Yhdistykseni (KTK:n jäsenjärjestö) on sisäisesti yhtenäinen. Yhdistykseni (KTK:n jäsenjärjestö) toimintaan on helppo päästä mukaan Tunnen KTK:n toimintaa KTK on sisäisesti yhtenäinen Palkkauserot eri jäsenryhmien kesken aiheuttavat ristiriitoja liiton toimintaan Asema organisaatiossa aiheuttaa ristiriitoja jäsenten välillä Erilaiset koulutustaustat aiheuttavat ristiriitoja liiton toiminnassa Poliittiset mielipiteet aiheuttavat ristiriitoja liiton toiminnassa 30
14. Ammatillisuus eri eri en osaa Ammatillinen työ on minusta tärkeä osa liiton työtä Pieni edustava liitto voi olla ammatillinen vaikuttaja Liiton pitää ottaa kantaa koulutuspolitiikkaan Liiton päätöksenteossa pitää olla mukana oman ammatin edustajia Iso liitto on parempi ammatillinen vaikuttaja oman ammattini kannalta KTK huomioi jäsenten ammatilliset tarpeet KTK vaikuttaa tutkintojen markkinaarvoon 15. Neuvotteluvoima eri eri en osaa Teollisuuden tulee määritellä työmarkkinoiden palkkalinjojen lähtökohdat Lakoilla saavutetaan parannuksia palkansaajien työehtoihin Palkansaajia yhdistävä tekijä on tulevaisuudessa joukkovoima Ammattiliitot varmistavat yleiskorotukset kaikille 31
KTK:lla on yksin riittävästi neuvotteluvoimaa Keskusjärjestö AKAVA tuo neuvotteluvoimaa Luotan KTK:n kykyyn hoitaa palkkausepäkohtia KTK:n edustajien tulee olla mukana työehtosopimusneuvotteluissa KTK:n pitää toimia kaikilla työmarkkinasektoreilla (yksityinen - julkinen) Suuressa liittokokonaisuudessa julkinen sektori ajautuu palkansaajamassojen puristuksiin Lakkoherkkyyttä pitää lisätä Paikallista sopimista pitää lisätä Paikallista sopimista pitää saada tasapuolisemmaksi Ay-toiminnan tulevaisuuden toimintamalli on voima ja vastavoima 16. Luottamusmiehet Minulle on tärkeätä, että KTK:laisilla on oma pää/luottamusmies eri eri en osaa Haluan valtakunnallisia yleiskorotuksia Paikallista sopimista pitää lisätä Palkkausjärjestelmän toimivuus on paras tae palkkauksen kehitykselle 32
Riitautukset ovat ainoa tapa saada palkankorotuksia 17. Taloudelliset edut eri eri en osaa Osaan hyödyntää liiton etuja Osaan hyödyntää liiton palveluja KTK:n jäsenyys tuottaa minulle taloudellista hyötyä KTK:n jäsenmaksu on kilpailukykyinen Jäsenmaksun verovähennysoikeudella on merkitystä 18. Vakuutukset eri eri en osaa Tarvitsen liiton vakuutusturvaa Olen tyytyväinen vakuutusturvan kattavuuteen Olen saanut liitosta vakuutusturvaa erilaisten ongelmien kohdatessa 19. Vaikuttavuus eri eri en osaa Pieni edustava liitto on vaikuttaja Suurissa järjestöissä pienten erikoisryhmien ääni kuuluu 33
Suuret järjestöt turvaavat tulevaisuuden massan voimalla Järjestäytymisaste kasvaa, jos liitot fuusioituvat Eri tutkintojen ammatti-identiteettin huomiointi lisää järjestäytymistä KTK:n järjestäytymisen peruste on ammattikoulututkinto KTK:n järjestäytymisen peruste on ammattikorkeakoulututkinto KTK:n järjestäytymisen peruste on yliopistotutkinto KTK:n jäsenyyden perustan muodostavat asiantuntijat KTK:n jäsenyyden perustan muodostavat esimiehet KTK:n jäsenyyden perustan muodostavat johtajat 20. Uudistukset Ammattiliittojen määrää pitää vähentää eri eri en osaa Keskusjärjestöjen määrää pitää vähentää KTK:n pitää uudistua KTK:laisten yhdistysten lukumäärää pitää vähentää (nyt lähes 60 kpl) KTK:hon pitää saada suora henkilöjäse- 34
nyys KTK:n organisaatiorakennetta pitää yksinkertaistaa Uusien jäsenten pitää päästä helpommin mukaan päätöksentekoon KTK:n hallituksen jäsenten toimikausien lukumäärä pitää olla rajattu Keskusjärjestöjen ja liittojen tehtävien jakautumista pitää tarkentaa 21. Tulevaisuus eri eri en osaa Perusteettomia pätkätöitä ei tule hyväksyä Nollasopimukset ovat tulevaisuutta Yksinyrittäjät voivat kuulua ammattijärjestöihin Ammattien erilaiset identiteetit pitää huomioida liiton toiminnassa Liiton jäsenpalvelun pitää olla yksilöllistä Liiton palveluita pitää kehittää sähköisiksi aikaan tai paikkaan sitomatta Liiton tehtävä on pitää yllä jäsenten tutkintojen markkina-arvoa Liiton toiminta pitää olla poliittisesti sitoutumatonta Liiton tehtävä on ylläpitää keskustelua teknisestä infrasta 35
Liiton tulevaisuus pitää rakentaa nyt kouluista valmistuvien tutkintojen pohjalle Aikaisempien vastaavien tutkintojen vastaavuus/kelpoisuus pitää varmistaa 22. Millaiseksi koet KTK:n? eri eri en osaa KTK on arvostettu KTK on luotettava KTK on aktiivinen KTK on vastuullinen KTK on yhteistyökykyinen KTK on asiantunteva KTK on työelämän vaikuttaja KTK on koulutuspoliittinen vaikuttaja KTK on yhteiskunnallinen vaikuttaja KTK on järjestöpoliittinen vaikuttaja KTK on puoluepoliittinen toimija KTK on läheinen 23. Kuinka tärkeinä pidät seuraavia KTK:n etuja ja palveluja? 36
eri eri en osaa Sähköinen jäsentiedote on tärkeä Sähköinen Aktiivitiedote on tärkeä Sähköinen luottamusmiestiedote on tärkeä Tiedotustilaisuudet ja jäsenillat ovat tärkeitä Näkyvyys sosiaalisessa mediassa on tärkeää Toimivat nettisivut ovat tärkeät Koulutustilaisuudet ovat tärkeitä KTK - taskukalenteri on tärkeä Luottamusmiesorganisaatio on tärkeä Palkkatilastot ovat tärkeitä Palkkaneuvonta on tärkeätä Paikalliset palkkaneuvottelut ovat tärkeitä Valtakunnalliset palkkaneuvottelut ovat tärkeitä Yhteiskuntavaikuttaminen on tärkeää Oikeudellinen neuvonta on tärkeää Lehtiedut ovat tärkeitä mm. Tekniikka & Talous -lehti KTK:n työpaikkapankki on tärkeä Työttömyysturva (JATTK - kassa) on tärkeä 37
Liiton vastuuvakuutus on tärkeä Liiton oikeusturvavakuutus on tärkeä Liiton vapaa-ajan matkustajavakuutus on tärkeä Liiton matkatavaravakuutus on tärkeä Liiton tapaturmavakuutus on tärkeä Polttoainealennus on tärkeä KTK:n tarjoamat vapaa-ajan palvelut ovat tärkeitä (mm. kylpylä, mökit, risteilyt ja hotellialennukset) Vakuutustarjoukset ovat tärkeitä mm. Ryhmäsampo Primus ja henkivakuutukset 24. Muita terveisiä liitolle: 38
LIITE 4 (5) Keskusjärjestötutkimus hallinnoille 1. Vastaajan sukupuoli on Nainen Mies 2. Vastaajan ikä 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70-79 3. Vastaajan koulutustausta (voi valita useamman) Peruskoulu Ammattikoulu Opisto AMK YAMK Yliopisto 4. Vastaajan viimeisin tutkinto on suoritettu 1960 1961 1962 39
1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 40
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 5. Vastaajan asema keskusjärjestöorganisaatiossa Hallituksen jäsen Hallituksen varajäsen Keskusjärjestön johtoryhmän jäsen Muu, mikä? 6. Toiminko vastaaja poliittisena päättäjänä kunnassa yms. jonkin puolueen hallinnossa (hallitus, valtuusto, toimikunta ym.) jonkin puolueen jäsen ei ole mukana poliittisessa toiminnassa 7. Vastaajan keskusjäsenjärjestö on SAK STTK AKAVA 8. Ay-mielikuva eri eri en osaa SAK on uudistunut 41
STTK on uudistunut AKAVA on uudistunut Ay-liike on EI liike Ay-liike on moderni Ay-liikkeen pitää uudistua Eri palkansaajasektorit tarvitsevat omat toimivat vaikutuskanavat 9. Järjestörakenne eri eri en osaa Pieni edustava liitto voi olla vaikuttaja Suuret liitot ovat parhaita vaikuttajia Suuret liitot ajavat kaikkien alojen asioita tasapuolisesti Yksi keskusjärjestö turvaa kaikkien palkansaajien edut Kaksi keskusjärjestöä turvaa kaikkien palkansaajien edut Nykyinen kolmen keskusjärjestön malli on toimiva Keskusjärjestörakenne on ihan samantekevä 10. Sitoutuminen ammattiliittoon 42
eri eri en osaa Järjestäytyminen on tärkeää Liittoon kuulutaan ideologisista syistä Liittoon kuulutaan ammatillisista syistä Ammattiliitto on yhteiskunnallinen vaikuttaja Työttömyyskassan jäsenyys riittää yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, siihen ei tarvita ammattiliittoja Järjestäytyminen lisääntyy tulevina vuosina Pelkästään työttömyyskassan jäsenyys tulee lisääntymään tulevina vuosina 11. Sisäinen yhtenäisyys eri eri en osaa Palkkauserot eri jäsenryhmien kesken aiheuttavat ristiriitoja aytoiminnassa Palkansaajien erilainen asema työpaikoilla aiheuttaa keskinäisiä ristiriitoja jäsenten välillä Koulutustausta/tutkinto lisäävät liiton yhtenäisyyttä Erilaiset koulutustaustat aiheuttavat ristiriitoja ay-toiminnassa 43
Poliittiset mielipiteet aiheuttavat ristiriitoja ay-toiminnassa 12. Ammatillisuus eri eri en osaa Ammatillinen työ on tärkeä osa ay-työtä Pieni edustava liitto voi olla ammatillinen vaikuttaja Koulutuspolitiikka on tärkeä osa ay-työtä Päätöksenteossa pitää olla mukana kattavasti eri ammattien edustajia Iso liitto on parempi ammatillinen vaikuttaja 13. Neuvotteluvoima eri eri en osaa Teollisuuden tulee määritellä työmarkkinoiden palkkalinjojen lähtökohdat Lakoilla saavutetaan parannuksia palkansaajien työehtoihin Joukkovoima on tulevaisuudessa palkansaajia yhdistävä tekijä Ammattiliitot varmistavat yleiskorotukset kaikille 44
Keskusjärjestö tuo neuvotteluvoimaa Eri ammattien edustajien tulee olla mukana työehtosopimusneuvotteluissa Keskusjärjestön pitää toimia kaikilla työmarkkinasektoreilla (yksityinen - julkinen) Suuressa kokonaisuudessa julkinen sektori ajautuu puristuksiin Lakkoherkkyyttä pitää lisätä Paikallista sopimista pitää lisätä Paikallista sopimista pitää saada tasapuolisemmaksi Ay-toiminnan tulevaisuuden toimintamalli on voima ja vastavoima 14. Taloudelliset edut eri eri en osaa Ay-jäsenyys pitää olla kilpailukykyinen Keskusjärjestöfuusiot tehostavat taloudellisesti ay-toimintaa Jäsenmaksun verovähennysoikeudella on merkitystä 15. Vaikuttavuus eri eri en osaa Pieni edustava liitto on vaikuttaja 45
Suurissa kokonaisuuksissa pienten erikoisryhmien ääni kuuluu Suuret järjestöt turvaavat kaikkien palkansaajien tulevaisuuden massan voimalla Järjestäytymisaste kasvaa, jos liitot fuusioituvat Eri tutkintojen ammattiidentiteetin huomiointi lisää järjestäytymistä 16. Uudistukset eri eri en osaa Ammattiliittojen määrää pitää vähentää Keskusjärjestöjen määrää pitää vähentää Jäsenten pitää päästä helpommin mukaan päätöksentekoon Keskusjärjestöjen ja liittojen tehtävien jakautumista pitää tarkentaa 17. Tulevaisuus eri eri en osaa Perusteettomia pätkätöitä ei tule hyväksyä Nollasopimukset ovat tulevaisuutta 46
Yksinyrittäjät voivat kuulua ammattijärjestöihin Ammattien erilaiset identiteetit pitää huomioida ay-toiminnassa Jäsenpalvelun pitää olla yksilöllistä Keskusjärjestöfuusion taustalla on ammattiliittojen talous Toiminta pitää olla poliittisesti sitoutumatonta Tulevaisuus pitää rakentaa nyt kouluista valmistuvien tutkintojen pohjalle Aikaisempien vastaavien tutkintojen vastaavuus/kelpoisuus pitää varmistaa Epätyypilliset työsuhteet (yksinyrittämisen ja palkkatyön yhdistelmät) ovat tulevaisuutta 18. Millainen uusi keskusjärjestö tulee olemaan? eri eri en osaa Työelämän vaikuttaja Koulutuspoliittinen vaikuttaja Yhteiskunnallinen vaikuttaja Järjestöpoliittinen vaikuttaja Puoluepoliittinen toimija 47
Läheinen Arvostettu Luotettava Aktiivinen Vastuullinen Yhteistyökykyinen Asiantunteva 19. Muita terveisiä: 48
LIITE 5 (5) Keskusjärjestötutkimus puolueet 1. Vastaajan sukupuoli on Nainen Mies 2. Vastaajan ikä 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70-79 3. Vastaajan koulutustausta (voi valita useamman) Peruskoulu Ammattikoulu Opisto AMK YAMK Yliopisto 4. Vastaajan viimeisin tutkinto on suoritettu 1960 1961 1962 49
1963 1964 1965 1966 1967 1968 1969 1970 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 50
2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 5. Vastaajan asema keskusjärjestöorganisaatiossa Hallituksen jäsen Hallituksen varajäsen Keskusjärjestön johtoryhmän jäsen Muu, mikä? 6. Vastaaja on puolueen jäsen Kansallinen Kokoomus (Kok.) Suomen Sosialidemokraattinen Puolue (SDP) Suomen Keskusta (Kesk.) Vasemmistoliitto (Vas.) Vihreä liitto (Vihr.) Perussuomalaiset (PS) Suomen ruotsalainen kansanpuolue (RKP) Suomen Kristillisdemokraatit (KD) Joku muu mikä? ei ole puolueen jäsen 7. Vastaajan keskusjäsenjärjestö on SAK 51
STTK AKAVA 8. Ay-mielikuva eri eri en osaa SAK on uudistunut STTK on uudistunut AKAVA on uudistunut Ay-liike on EI liike Ay-liike on moderni Ay-liikkeen pitää uudistua Eri palkansaajasektorit tarvitsevat omat toimivat vaikutuskanavat 9. Järjestörakenne eri eri en osaa Pieni edustava liitto voi olla vaikuttaja Suuret liitot ovat parhaita vaikuttajia Suuret liitot ajavat kaikkien alojen asioita tasapuolisesti Yksi keskusjärjestö turvaa kaikkien palkansaajien edut 52
Kaksi keskusjärjestöä turvaa kaikkien palkansaajien edut Nykyinen kolmen keskusjärjestön malli on toimiva Keskusjärjestörakenne on ihan samantekevä 10. Sitoutuminen ammattiliittoon eri eri en osaa Järjestäytyminen on tärkeää Liittoon kuulutaan ideologisista syistä Liittoon kuulutaan ammatillisista syistä Ammattiliitto on yhteiskunnallinen vaikuttaja Työttömyyskassan jäsenyys riittää yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen, siihen ei tarvita ammattiliittoja Järjestäytyminen lisääntyy tulevina vuosina Pelkästään työttömyyskassan jäsenyys tulee lisääntymään tulevina vuosina 11. Sisäinen yhtenäisyys eri eri en osaa Palkkauserot eri jäsenryhmien kesken aiheuttavat ristiriitoja ay- 53
toiminnassa Palkansaajien erilainen asema työpaikoilla aiheuttaa keskinäisiä ristiriitoja jäsenten välillä Koulutustausta/tutkinto lisäävät liiton yhtenäisyyttä Erilaiset koulutustaustat aiheuttavat ristiriitoja ay-toiminnassa Poliittiset mielipiteet aiheuttavat ristiriitoja ay-toiminnassa 12. Ammatillisuus eri eri en osaa Ammatillinen työ on tärkeä osa ay-työtä Pieni edustava liitto voi olla ammatillinen vaikuttaja Koulutuspolitiikka on tärkeä osa ay-työtä Päätöksenteossa pitää olla mukana kattavasti eri ammattien edustajia Iso liitto on parempi ammatillinen vaikuttaja 13. Neuvotteluvoima eri eri en osaa Teollisuuden tulee määritellä työ- 54
markkinoiden palkkalinjojen lähtökohdat Lakoilla saavutetaan parannuksia palkansaajien työehtoihin Joukkovoima on tulevaisuudessa palkansaajia yhdistävä tekijä Ammattiliitot varmistavat yleiskorotukset kaikille Keskusjärjestö tuo neuvotteluvoimaa Eri ammattien edustajien tulee olla mukana työehtosopimusneuvotteluissa Keskusjärjestön pitää toimia kaikilla työmarkkinasektoreilla (yksityinen - julkinen) Suuressa kokonaisuudessa julkinen sektori ajautuu puristuksiin Lakkoherkkyyttä pitää lisätä Paikallista sopimista pitää lisätä Paikallista sopimista pitää saada tasapuolisemmaksi Ay-toiminnan tulevaisuuden toimintamalli on voima ja vastavoima 14. Taloudelliset edut eri eri en osaa Ay-jäsenyys pitää olla kilpailukykyinen 55
Keskusjärjestöfuusiot tehostavat taloudellisesti ay-toimintaa Jäsenmaksun verovähennysoikeudella on merkitystä 15. Vaikuttavuus eri eri en osaa Pieni edustava liitto on vaikuttaja Suurissa kokonaisuuksissa pienten erikoisryhmien ääni kuuluu Suuret järjestöt turvaavat kaikkien palkansaajien tulevaisuuden massan voimalla Järjestäytymisaste kasvaa, jos liitot fuusioituvat Eri tutkintojen ammattiidentiteetin huomiointi lisää järjestäytymistä 16. Uudistukset eri eri en osaa Ammattiliittojen määrää pitää vähentää Keskusjärjestöjen määrää pitää vähentää Jäsenten pitää päästä helpommin mukaan päätöksentekoon Keskusjärjestöjen ja liittojen tehtävien jakautumista pitää 56
tarkentaa 17. Tulevaisuus eri eri en osaa Perusteettomia pätkätöitä ei tule hyväksyä Nollasopimukset ovat tulevaisuutta Yksinyrittäjät voivat kuulua ammattijärjestöihin Ammattien erilaiset identiteetit pitää huomioida ay-toiminnassa Jäsenpalvelun pitää olla yksilöllistä Keskusjärjestöfuusion taustalla on ammattiliittojen talous Toiminta pitää olla poliittisesti sitoutumatonta Tulevaisuus pitää rakentaa nyt kouluista valmistuvien tutkintojen pohjalle Aikaisempien vastaavien tutkintojen vastaavuus/kelpoisuus pitää varmistaa Epätyypilliset työsuhteet (yksinyrittämisen ja palkkatyön yhdistelmät) ovat tulevaisuutta 18. Millainen uusi keskusjärjestö tulee olemaan? eri eri en osaa 57
Työelämän vaikuttaja Koulutuspoliittinen vaikuttaja Yhteiskunnallinen vaikuttaja Järjestöpoliittinen vaikuttaja Puoluepoliittinen toimija Läheinen Arvostettu Luotettava Aktiivinen Vastuullinen Yhteistyökykyinen Asiantunteva 19. Muita terveisiä: 58