Vapaaehtoistoiminnan vaikutukset ja vaikuttavuus vanhustyössä Vapaaehtoistoiminnan vaikutukset ja vaikuttavuus vanhustyössä Utriainen, Jarkko 2012. Vapaaehtoistoiminnan vaikutusten tunnistaminen ja osoittaminen vanhustyössä. Kehittyvät Vanhuspalvelut julkaisuja 3/2012. 40 s. www.valli.fi/projektit/osaaja/default_vvaikuttaa.htm 2 1
Hoitohenkilökunta Organisoitu vapaaehtoistoiminta Hoitohenkilökunta + Vapaaehtoiset Auttavan vapaaehtoistyön tulee toimia vain lisäresurssina, ei minkään hoidollisen tai muun erityistä ammattitaitoa vaativan toimenpiteen korvaajana. 3 Vapaaehtoistoiminta vanhusten palvelutalossa Hoitohenkilökunta huolehtii lähinnä lakisääteisten hoito- ja palvelusuunnitelmien mukaisten hoidollisten perustarpeiden täyttämisestä, avustava työvoima avustaa palveluyksikön hoito- ym. henkilökuntaa ja vapaaehtoiset toimivat henkilökohtaisia taitoja ja osaamistaan hyödyntävänä lisäarvona muiden kuin hoidollisten tarpeiden täyttämisessä. 4 2
Vaikutus ja vaikuttavuus Terveydenhuollossa vaikutukset yksittäisiä tapahtumia hoitoketjussa ja vaikuttavuus vaikutusten kokonaisuus koko palvelujärjestelmässä. Kehittämisprosessissa (esim. projekti) kannattaa puhua prosessin vaikuttavuudesta. 5 Vaikutusten eri tyypit Asiakasvaikutukset ja yhteiskunnalliset vaikutukset Määrälliset ja laadulliset vaikutukset Subjektiiviset ja objektiiviset vaikutukset Lyhyt- ja pitkäkestoiset vaikutukset Ulkoisvaikutukset (vaikutukset, jotka lähinnä pitkällä aikavälillä näkyvät muualla kuin siellä, mihin voimavarat on suunnattu) Myönteiset ja kielteiset vaikutukset Odotetut ja odottamattomat vaikutukset Meklin, P. 2001. Tavoitteiden saavuttamisen arviointi kuntataloudessa. Teoksessa, Myllymäki A., Vakkuri J. (toim.). Tulos, normi, tilivelvollisuus. Tampere University Press. 3
Vaikuttavuuden arvioinnin yleiset tarpeet Poliittis-hallinnollisen päätöksenteon tueksi Tulosohjauksen ja -johtamisen välineeksi Hyvinvointivaltion uudelleenmuotoilun tueksi Yhteiskunnallisten ohjelmien ja hankkeiden vaikutusten selvittämiseksi Kansalaisläheisyyden ja -osallisuuden kehittämiseksi Työn ja palvelutoiminnan uudistamiseksi sekä työntekijöiden osaamisen kehittämiseksi Rajavaara, M. 2006. Vaikuttavuusyhteiskunta. Sosiaalisten olojen arvostelusta vaikutusten todentamiseen. Sosiaali- ja terveysturvan katsauksia 68. Kela. Vaikutukset ja vaikuttavuus terveydenhuollossa Määriteltävä tavoitellaanko toiminnalla muutosta/ kehitystä, nykytilan ylläpitämistä vai nykytilan mahdollisimman vähäistä heikkenemistä. Pyrittävä selvittämään missä määrin havaitut muutokset ovat itse toiminnan aikaan saamia. Ihmisen hyvinvoinnissa tapahtuneiden muutosten syiden arviointi hankalaa. 8 4
Terveydenhuollossa ns. asiakasmuutosten mittarit 1. Asiakastyytyväisyyden mittarit ei asiakasmuutoksen takeena ilman muita mittareita 2. Laaja-alaisen muutoksen mittarit ilmaisevat konkreettiset muutokset (esim. työllistyminen) 3. Toimintakyvyn tason mittarit toimintakykyä täsmällisesti mittaavat menetelmät 4. Standardoidut mittarit esimerkiksi toistuvasti käytettävät kysymyssarjapatteristot 9 Vaikuttavuuden arviointiin liittyvät vaikeudet terveydenhuollossa Toimintaohjelmien, innovaatioiden, palvelujen yms. monitahoisuus. Vaikeat ja vaikeasti käsiteltävissä olevat ongelmat Toisistaan poikkeavat näkemykset ja käsitykset (ihmisten monimutkaisuus ). Epätarkoituksenmukaiset vaikuttavuusmittarit Virheelliset arviointiasetelmat. Robson, C. 2001. Käytännön arvioinnin perusteet opas evaluaation tekijöille ja tilaajille. Kustannusosakeyhtiö Tammi. 10 5
Ikäpolitiikasta elämänkulkupolitiikkaan - Ikäaparaatti alueiden kehittämiseen www.tem.fi/?c=97989&s=3441&xmid=4595 4 pääkohtaa, 71 alakohtaa 11 Vaikutusten arviointikohteiden valinta vapaaehtoistyössä? o Esimerkki: arviointikohteena ikäihmisen kyky liikkua vapaaehtoistoiminnalla on positiivisia vaikutuksia ikäihmisten liikuntakykyyn miten voidaan osoittaa Että liikuntakyky on muuttunut (kasvanut)? Fyysisen toimintakyvyn mittarit Että vaikutusten aiheuttajana on juuri vapaaehtoistoiminta? Tarvittaisiin vähintään seurantajakso ja kontrolliryhmä 12 6
Vapaaehtoistoiminnan vaikutusten arviointikohteita? Yleiseen terveydentilaan liittyvät tekijät Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky Tyytyväisyyden, hyvinvoinnin ja onnellisuuden kokemukset Yksinäisyyden tunne ja masennusoireet Alkoholin ja lääkkeiden käyttö Kokemukset elämänhallinnan tilasta Mitä arvioidaan ja millä menetelmillä: itsearviointi, ulkopuolinen arviointi, mittaaminen 13 Kansainvälisessä kirjallisuudessa raportoituja vapaaehtoistyön hyötyjä vapaaehtoisille itselleen Itsearvioidun terveyden kohentuminen Fyysisen ja toiminnallisen terveyden (toimintakyvyn) kohentuminen Koetun tyytyväisyyden, hyvinvoinnin ja onnellisuuden kasvu Masennusoireiden väheneminen Elämänhallinnan kasvu Kuolleisuuden/ kuolleisuusriskin madaltuminen Lähteet: www.valli.fi/projektit/osaaja/tukiopas_netti.pdf 14 7
Tutkimustuloksia suomesta Autettava: elämänpiirin laajeneminen, mielialan koheneminen, itsensä arvokkaaksi kokeminen, mahdollisuus normaaliin elämään sekä antamiseen ja auttajan huomioonottamiseen 1 Kyse ei ole epätasapainosta auttaja - autettava vaan pikemminkin molemmin puoleisesta kiitollisuudesta 1 Yhteisöllisyys lisää fyysistä ja psyykkistä terveyttä sekä kykyä hallita stressiä 2 1 Äyräväinen, I., Lyyra, T-M., Lintunen, T., Rantanen, T. 2012. Vastavuoroisuus ikääntyneiden ihmisten vapaaehtoistyössä apua saaneiden henkilöiden kokemana. Gerontologia 26(3): 172-182. 2 Hyyppä, M. 2002. Elinvoimaa yhteisöistä. Sosiaalinen pääoma ja terveys. PS-kustannus, Keuruu. 15 Vapaaehtoistoiminnan vaikutusten arvioinnin erityispiirteitä Vapaaehtoistoiminnan merkitys piilee ihmisten vuorovaikutuksessa, jolloin vaikutusten mittaaminen voi tapahtua vain pitkäaikaisena ja syvällisenä prosessien seurantana. Koska vapaaehtoistoiminta on hyvin käytännön läheistä, tulisivat toiminnan mittaustavat olla riittävän kevyitä. Vapaaehtoistoiminnan kehittämistä varten on hyvä luoda käytäntöjä ja mittareita toiminnan seuraamiseen (yleisesti). 16 8
Muistipotilaan hoitoketju Voisiko vapaaehtoistoiminta olla huomioituna palveluja hoitoketjuissa? 17 Yleisesti käytetyt vapaaehtoistoiminnan seurannan mittarit kuvaavatko vaikutuksia ja vaikuttavuutta? Vapaaehtoisten määrä tehdyt tunnit ( ) Tuntien jakautuminen eri toimintojen kesken ( ) Palautteen kerääminen Ryhmätoiminnan, retkien, tapahtumien yms. dokumentointi osallistujat kestot välitön palaute 18 9
Toiminnan sisältö Tukihenkilötoiminta Ulkoilu Juttelu Pelit Saattoapu Kotimies Lukeminen Puhelin Juhlat Valokuvat Koiravierailu Syömässä Sairaalassa ATK opetus Kuvapuhelin Uimassa 19 Toiminnan volyymi Seurannan käytäntöjä kentällä Vapaaehtoisille jaettavat tuntilistat Palvelutalon ilmoitustaululla olevat tuntilistat Vapaaehtoistoiminnan ohjaajan ylläpitämät listat vapaaehtoisista ja vapaaehtoistoiminnasta Vuosittaiset kirjalliset palautekyselyt Arviointikeskustelut ja -haastattelut Ryhmissä Henkilökohtaiset arviointikeskustelut 20 10
Palautekysely 2010 Vapaaehtoiset, n=134, www.valli.fi/projektit/osaaja/materiaalit.html 21 2013 Palautekysely 2010 Henkilöstö, 39 vastausta, www.valli.fi/projektit/osaaja/materiaalit.html 22 11
Seurannassa tulisi mahdollisuuksien mukaan huomioida vaikutuskokonaisuudet, ei vain yksittäisten tapahtumien vaikutukset Pelkkä (määrällinen) tuntiseuranta voi kertoa jotain osallisuudesta/ osallistumisesta, mutta enemmänkin se kertoo vapaaehtoistoiminnan organisaation tehokkuudesta Palautekyselyt voivat kertoa enemmän toiminnan todellisista vaikutuksesta (ikäihmisten hyvinvointiin) 23 Sidosryhmäajattelu vapaaehtoistoiminnan vaikutusten arvioinnin tukena Yrityksen sidosryhmiä ovat kaikki tahot, joiden kanssa yritys on tekemisissä. Ilman sidosryhmiä yritys ei voi toimia. Erilaisia ryhmiä on yrityksen sisällä ja ulkopuolella. Sisäisiä sidosryhmiä ovat mm. Johtajat, omistajat ja työntekijät Ulkopuolisia sidosryhmiä ovat mm. asiakkaat, kilpailijat ja yhteistyökumppanit, rahoittajat, tavarantoimittajat 24 12
Apuvälineyrittäjät, kahvilaravintolat, kampaajat, taksi, teatteri, vaatekauppa ym. Kunnan tarjoamat palvelut (liikunta, kirjasto ym.) Yritykset Verotulot* Palveluiden tuottajat Verotulot* Kunta Kotihoito Yhteiskuntavastuu, kilpailukyky, brändi WIN Autettava vanhus Terveyspalvelut Tuet, korvaukset Omaiset Omaishoi tajat Läheiset WIN Vapaaehtoinen Yhteiskunta Verkostot, vertaistuki, välittäminen, itsensä toteuttaminen WIN Palvelutalo Media Paikallinen media Oppilaitokset Työ- ja harjoittelupaikat Ketkä toiminnasta hyötyvät = keille tai mille sidosryhmille toiminnasta on (positiivisia) vaikutuksia 25 Vapaaehtoistoiminnan tärkeimmät sidosryhmät (s. 26) Sidosryhmä Sidosryhmän tyyppi 1. Vapaaehtoinen Hyötyvä panostaja 2. Autettava vanhus Hyötyvä 3. Autettavan omainen Hyötyvä 4. Toimintaa ylläpitävä organisaatio/ hoitohenkilökunta Hyötyvä panostaja 5. Kunta Hyötyvä panostaja 6. Palvelutuottajat Hyötyvä 7. Yritykset Hyötyvä panostaja 8. Oppilaitokset Hyötyvä panostaja 9. Media (paikallinen) Hyötyvä panostaja 10. Yhteiskunta Hyötyvä panostaja Hyödyt/ vaikutukset (s. 28) Vaikutusten osoittimet (s. 31) 26 13