Pohjois-Pohjanmaan hevostalouden esiselvitys. Loppuraportti

Pohjois-Pohjanmaan hevostalouden esiselvitys Loppuraportti 31.12.2008

2 POHJOIS-POHJANMAAN HEVOSTALOUDEN KEHITTÄMISOHJELMA SISÄLTÖ Tiivistelmä... 4 I POHJOIS-POHJANMAAN HEVOSTALOUDEN ESISELVITYS... 9 1 Hankkeen tarve ja tausta... 9 2 Hankkeen toteutus... 10 2.1 Organisointi ja resurssit... 10 2.2 Nykytilanteen ja kehittämistarpeiden kartoitus... 10 2.3 Hevostalouden kehittämisseminaarit... 11 2.4 Tiedotus... 11 2.5 Hankkeen talous... 12 2.6 Arvio hankkeen tavoitteiden toteutumisesta... 12 2.7 Hankkeen tulos ja jatkotoimet... 12 II HEVOSTALOUDEN NYKYTILANTEEN KUVAUS... 13 3 Suomen kasvava hevosala... 13 4 Hevosten Pohjois-Pohjanmaa tänään... 15 4.1 Hevosten määrä kasvussa... 15 4.2 Tallien tarkkaa määrää ei ole tiedossa... 17 4.3 Hevostalousyrityksistä suurin osa ravivalmennustalleja ja ratsastuskouluja... 18 4.3.2 Ratsastuskoulutoiminta... 18 4.3.3 Ravivalmennustoiminta... 18 4.3.1 Hevosten hoitopalvelut... 18 4.3.4 Kasvatus ja jalostus... 19 4.3.5 Matkailu- ja ohjelmapalvelut, vaellusratsastus... 20 4.3.6 Muu hevostaloustoiminta... 20 4.4 Hevosalan koulutusta tarjolla tällä hetkellä runsaasti... 20 4.4.1 Ruukin maaseutuopisto... 20 4.4.2 Pudasjärven ammattioppilaitos... 21 4.4.3 Haapajärven ammattiopisto... 22 4.4.4 Haapaveden ammattiopisto... 22 4.5 Hevostalouden toimintaympäristöt Pohjois-Pohjanmaalla... 22 4.5.1 Maakunnallisesti merkittävät hevosurheilualueet... 22 4.5.2 Paikalliset hevosurheilualueet... 25 4.5.2 Raviradat... 26 4.5.3 Ratsastusalueet... 28 4.5.4 Reitistöt... 29 4.6 Järjestötoiminta... 29 4.6.1 Hippoksen jäsenyhdistykset... 29 4.6.1 Suomen Ratsastajain liiton jäsenyhdistykset... 31 4.7 Hevostalouden palvelut Pohjois-Pohjanmaalla... 32 5 Hevostalous tilastojen valossa... 33 6 Hevostalouden kehittämistoiminta Pohjois-Pohjanmaalla... 34 7 Kasvavan hevosalan valtakunnalliset haasteet... 40 III HEVOSTEN POHJOIS-POHJANMAA HEVOSTALOUDEN KEHITTÄMISOHJELMA... 42 8 Pohjois-Pohjanmaan hevostalouden kehittämistarpeet ja nelikenttäanalyysi... 42 8.1 Keskeistä kehitettävää... 42 8.2 Pohjois-Pohjanmaan hevostalouden SWOT-analyysi... 46 8.1.1 Vahvuudet, joiden varaan kehitystyötä suunnataan... 47 8.2.2 Heikkoudet, joihin kehitystyössä tulee puuttua... 47 8.2.3 Mahdollisuudet, jotka voidaan tulevaisuudessa hyödyntää... 48 8.2.4 Uhat, jotka täytyy ennaltaehkäistä... 49 9 Hevosten Pohjois-Pohjanmaa... 51 9.1 Visio... 51 9.2 Strategiset päämäärät... 51 9.3 Tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset... 52

3 9.3.1 Hevostalouden ja -harrastuksen julkisuuskuva on myönteinen... 52 8.3.2 Maakunnassa on kattava verkosto laadukkaita ja turvallisia hevosurheilukeskuksia ja harrastuspaikkoja... 53 8.3.3 Hevostilojen ja yritysten ympäristöt ovat siistit ja toimivat, hevoset hyvinvoivia ja lainsäädännön vaatimukset täytetty.... 54 8.3.4 Hevostalousyritysten toiminta on kannattavaa, uusia yrityksiä on syntynyt ja vanhojen toiminta kehittynyttä... 55 8.3.5 Paikallinen hevostalouden palvelutuotanto on laadukasta ja palvelujen saatavuus on taattu... 56 8.3.6 Alan harrastajien, yritysten, koulutuksen, neuvonnan sekä viranomaisten yhteistyö on aktiivista ja hedelmällistä.... 57 9 Ohjelman toimeenpano... 58 9.1 Organisointi ja ehdotukset maakunnallisiksi kärkihankkeiksi... 58 9.1.1 Hevostietoa toiminnan tueksi sekä kehittämistoiminnan koordinoimiseksi... 58 9.1.2 Hevosmatka hevosmatkailun kehittämishanke... 59 9.1.3 Hevosalan yritystoiminnan ja palvelutuotannon kehittäminen... 59 9.1.4 Oulun Äimäraution maakuntaradan kehittäminen... 60 Muita vireillä olevia hevostalouden kehittämishankkeita... 60 9.2 Resurssit... 60 9.2.1 Toimijoiden oma rahoitus ja panostus... 60 9.2.2 Kuntien ja valtion rahoitus ja panostus... 61 9.2.3 EU-rahoitusmahdollisuudet... 61 9.3 Ohjelman seuranta... 61 9.3.1 Pohjois-Pohjanmaan hevostalouden yhteistyöryhmä... 61 Kannen kuva: 12 vuotias risteytysponi Dorie ja 1-vuotiaat lämminverinen ravihevonen Feel the Ride ja suomenhevonen Pirmeli kesälaitumen lumoissa (kuva: Eerika Iinatti)

4 Tiivistelmä Suomen hevosala elää vahvassa nosteessa. Vastaava kehitys on nähtävissä myös Pohjois-Pohjanmaalla. Hevosten ja harrastajien määrä lisääntyy. Hevostalouden tarjoaminen työpaikkojen ja alan taloudellisen vaikutuksen ennustetaan tulevaisuudessa lisääntyvän entisestään. Hevostalouden nykytilanteen ja tulevaisuuden näkymien kartoittamiselle Pohjois-Pohjanmaalla on ollut ilmeinen tarve. Näistä lähtökohdista toteutettiin tämä Pohjois-Pohjanmaan hevostalouden esiselvityshanke, jossa koottiin tietoa tallien ja yritysten sijainnista sekä toimialan kokonaistilanteesta toiminnan kehittämisen ja suunnittelun pohjaksi. Hankkeen tuloksena laadittiin Pohjois-Pohjanmaan hevostalouden kehittämisohjelma sekä valmisteltiin kärkihankeaihiot ohjelman toteutukseen. Hankkeen hallinnoijana on toiminut ProAgria Oulu ja hanketta ovat rahoittaneet Pohjois- Pohjanmaan liitto maakunnan kehittämisrahasta sekä yksityisrahoituksena Ruukin maaseutuopisto, Pudasjärven ammattiopisto (2009 Oulun seudun ammattiopisto Pudasjärven yksikkö), Oulun seudun ammattikorkeakoulu, valtakunnallinen hevosalan osaamiskeskus Hippolis ry ja Pohjois-Pohjanmaan liitto. Hankkeen toteutuksesta, ohjelman laadintatyön organisoinnista ja ohjelman kokoamisesta on vastannut projektipäällikkö Heini Iinatti. Työtä on ohjannut laadintatyölle nimetty ohjausryhmä. Nykytilanteen kartoituksessa tietolähteinä käytettiin aiemmin toteutettujen hevostaloushankkeiden tuloksia, kuntia, alan järjestöjä ja seuroja sekä pääasiassa sidosryhmäverkoston asiantuntijoita. Maakunnan hevosmäärä on arviolta 5500, mutta siitä ei ole olemassa tarkkaa tilastoa. Vuonna 2009 voimaan tuleva hevosten rekisteröintipakko tuo tarkempaa tietoa myös Pohjois-Pohjanmaan hevosmääristä. Kasvava hevosala -julkaisun arvion mukaan Pohjois-Pohjanmaalla oli vuonna 2005 noin 1200 tallia. Tässä hankkeessa koottiin tiedot 822 tallin osalta, mutta tietojen puutteellisuuden takia tämä lukumäärä on todennäköisesti reilusti todellista pienempi. Tuntitoimintaa tarjoavia ratsastuskouluja ja harrastetalleja on noin 45 kpl, yli 6 hevosen ravitalleja yli 100 ja hoitotalleja noin 50. Rajanvetoa yritystoiminnan ja harrastetoiminnan välille on ajoittain vaikea tehdä ja tässä selvityksessä siihen ei pyrittykään. Useilla erityisesti ravitalleilla harjoitetaan myös kasvatustoimintaa. Pohjois-Pohjanmaalla on kuusi maakunnallisesti merkittävää hevosurheilukeskusta ja useita paikallisesti merkittäviä hevosharrastuspaikkoja. Paikallisraviratojen verkosto on kattava ja ratsastuskenttiä on eri puolilla maakuntaa satakunta. Ratsastusmaneeseja on noin 30 ja ne ovat sijoittuneet pääosin Oulun seudulle sekä maakunnan eteläisiin osiin. Pohjois-Pohjanmaalla hevostalouden kehittämistarpeet kartoitettiin haastattelemalla alueen hevostalousyrittäjiä, harrastajien edustajia (järjestöjen ja seurojen edustajat) sekä palveluntuottajien edustajia. Osana hanketta järjestettiin kolme hevostalouden kehittämisseminaaria: Ylivieskassa 10.11.2008, Kuusamossa 11.11.208 sekä Oulussa 12.11.2008. Keskeistä tietoa hevostalouden kehittämistarpeista saatiin myös järjestetyissä kehittämisseminaareissa.

5 Merkittävimmiksi Pohjois-Pohjanmaan hevostalouden kehittämistarpeiksi nousivat: Alan imagon kohentaminen Toimitilojen ja toimintaympäristöjen parantaminen Eläinsuojelu- ja ympäristövaatimuksiin vastaaminen Hevoselinkeinotoiminnan kehittäminen Hevostalouden palvelutuotannon kehittäminen Yhteistyön lisääminen Koulutuksen ja neuvonnan tehostaminen Koska esiselvityshankkeessa tarkasteltiin koko Pohjois-Pohjanmaata yhtenä kokonaisuutena, tarkasteluissa korostuivat laajan hankealueen alueelliset eroavaisuudet ja alueiden väliset kehityserot. Erityisesti Oulun seudulla on nähtävissä taajaan rakennetun kasvukeskuksen edut ja haitat. Asiakaspotentiaalia ja valinnanvaraa hevostalouden palveluissa on runsaasti. Myös etäisyydet hevostalousyrityksiin ovat kohtuullisesti ja liikkuminen on usein mahdollista myös julkisilla kulkuneuvoilla. Tiivisti rakennetulla alueella korostuu tilan puute ja kaupungin levittäytyminen tallien tuntumaan tuo mukanaan myös ristiriitoja ja toimintamahdollisuudet kaventuvat. Oulun seudun eteläpuolisilla alueilla on vilkkaan hevostoiminnan kuntia, kuten Ylivieska, Kalajoki ja Rantsila. Myös muissa eteläisen Pohjois-Pohjanmaan kunnissa on kehittyviä hevosurheilualueita sekä yrityksiä. Koillismaalla etäisyydet ja välimatkat toimijoiden välillä ovat merkittävästi pidempiä. Yritystoimintaa löytyy myös näiltä alueilta, mutta toiminta on hajanaisempaa ja harrastuspaikkoja ei ole yhtä hyvin saavutettavissa. Pohjois-Pohjanmaan vilkkaimmilla matkailualueilla, kuten Kuusamossa ja Kalajoella, korostuu hevosmatkailu- ja ohjelmapalveluiden kysyntä ja tarve. Kokonaisuutena Pohjois-Pohjanmaan hevostalouden vahvuuksissa näkyy koko Suomen hevosalan kasvu: harrastajien, hevosten ja yrittäjien määrä on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Alueelta löytyy myös vahvaa osaamista ja ammattitaitoa sekä vanhaa hevosmiestaitoa. Vahvuudeksi mielletään myös alan valtakunnallinen näkyvyyden kasvu. Erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla korostuu myös hevostalouden kehittymiseen liittyen tila ja väljyys, luonto, puhdas ympäristö ja maisema-arvot. Yhteistyön rakenteet ovat olemassa ja erityisenä vahvuutena pidetään hyviä hevosurheilukeskuksia sekä kattavaa paikallisraviratojen verkostoa. Alueen hevostalouden kehittymiselle nähdään olevan hyvät lähtökohdat. Vaikka Pohjois-Pohjanmaalla on tilaa harrastaa ja liikkua maastossa hevosellakin, virallisten reittien puute ja epäselvyydet liikkumisoikeuksissa ja siirtymäreiteillä nousi esiin merkittävimmäksi heikkoudeksi. Myös yleisille ja yhteisille ratsastusalueille on kysyntää. Maneeseja ei ole Oulun seudun pohjoispuolella kuin yksi. Tallien ympäristökysymykset ovat edelleen alan heikkous. Tallit ja niiden ympäristöt ovat osin epäsiistejä eivätkä täytä ympäristö- ja eläinsuojelulainsäädännön vaatimuksia. Yhteistyö ei kaikilta osin toimi eivätkä yritykset hyödynnä yhteistiedotuksen ja markkinoinnin hyötyjä. Myös yleistä tiedotusta alasta ei ole tarjolla riittävästi ja alan heikko arvostus ja huono palkkataso näkyvät yritysten arjessa. Yhteisön tuki ja kuntien asenne on

6 osin heikkoa tai vaihtelevaa. Koulutustoiminnan osalta korostuu, ei niinkään ammatillisen koulutuksen vaan lyhytkurssien ja yrittäjien lisäkoulutuksen puute. Myös ammattilaisten, kuten ratsuttajan, satulasepän, kengittäjän, hierojan, rehutuottajan, ajo-opetuksen, karsinavuokrauksen, palveluista on ainakin jonkin verran puutetta. Hevosmatkailu on alueella vielä kehittymätöntä. Huolenaiheena on myös asiakkaiden valmius maksaa laadusta. Alan arvostuksen ja imagon kohentaminen lisäämällä positiivista ja totuudenmukaista tiedotusta alasta on todellinen mahdollisuus lisätä myönteistä suhtautumista alaan. Kasvava asiakaspotentiaali kiinnostuneina uusina harrastajina erityisesti kasvukeskusten läheisyydessä ja matkailupalveluissa on mahdollista hyödyntää nykyistä tehokkaammin. Uudet hevostalousyritysmuodot, kuten terapia- ja vammaisratsastus ja sosiaalipedagoginen hevostoiminta, ovat vielä lähes käyttämätön mahdollisuus yritysvalikoimassa. Hevostalousyritysten kehittymisessä erikoistuminen on avainasemassa. Hevosmatkailupalvelut laajasti katsottuna sisältäen niin vaellusratsastuksen, kärryajelut, ohjelma- kuin taputtelu palvelut sekä yhteistyö muiden matkailupalveluiden tuottajien kanssa ovat todellinen mahdollisuus erityisesti Koillismaalla, Kalajoella ja Oulun seudulla. Verrattuna Ruuhka-Suomeen Pohjois-Pohjanmaan vahvuudet, kuten luonto, tila, maaseutu-kaupunki vuorovaikutus, on mahdollista hyödyntää kaikessa alan tiedotuksessa ja markkinoinnissa sekä yritysten kehittämisessä. Tila ja väljyys mahdollistavat erinomaisesti reitistöverkoston luomisen. Jo olemassa olevien hyvien hevosurheilukeskusten sekä paikallisraviratojen ja talliympäristöjen yhteyteen on mahdollista luoda paikallisesti tai alueellisesti merkittäviä hevosalan harrastus- ja yritysalueita. Yhteistyötä lisäämällä on mahdollista hyödyntää paikoitellen suhteellisen vähäiset voimavarat tehokkaasti ja kanavoida tekemisen halu ja into yhteisen edun mukaisesti. Internetin tehokas ja toimiva käyttö tuo tiedonkulkuun ja muun muassa yhteismarkkinointiin uusia näkökulmia. Alueen vahva teknologia osaaminen voidaan ottaa osaksi myös hevostalouden kehittymistä ja tämä näkökulma avaa yhteistyömahdollisuuksia myös alueen vahvoihin oppilaitoksiin kuten ammattikorkeakouluun ja yliopistoon. Myös Pohjois-Pohjanmaalla muutokset maankäytössä tallien läheisillä alueilla ja tallien jääminen ahtaalle, on nähtävissä oleva uhka taajaan rakennetuilla alueilla, erityisesti Oulun seudulla. Toisaalta asiakkaiden ja osaavan henkilöstön siirtymineen kaupunkiseuduille on uhka maaseudun kylille ja siellä toimiville yrityksille. Toisaalta tallien jääminen esimerkiksi asutuksen keskelle, myös huonosti suunniteltu tallien sijoittaminen liian lähelle häiriintyviä kohteita tai huonosti hoidetut ympäristöasiat talleilla voivat aiheuttaa epäsopua ja ristiriitoja naapurustossa, mitkä voivat muodostua uhkaksi tallitoiminnan jatkumiselle. Harrastajien ja yritysten keskinäisen yhteistyön uhkana on toiminnan kariutuminen toimijoiden välisiin ristiriitoihin.

7 Ympäristön pilaantuminen ja rakenteiden rapistuminen ovat uhka, johon voi johtaa piittaamattomuus vaatimuksista tai rahan puute toteuttaa tarvittavia parannus- tai kunnossapitotoimenpiteitä. Tällä hetkellä taloudellinen taantuma ja kustannustason kohtuuton nousu mielletäänkin merkittävimmäksi uhkaksi alan kehitykselle ja yritysten kannattavuudelle. Alan imagoa voi uhata myös yhteiskunnan muutos, jossa ihmiset muuttuvat varovaisemmiksi ja aremmiksi ja samanaikaisesti hevosharrastuksesta muodostuu mielikuva vaarallisena extreme-lajina. Myös puutteet turvallisuusvaatimusten noudattamisessa voivat johtaa tähän. Hevosalalla vahva ammattilaisuus vaatii pitkää omistautumista ja motivaatiota. Selkeä uhka alan yritystoiminnan kehittymiselle ja jatkuvuudelle on yrittäjien ja työntekijöiden uupuminen. Eläintaudit ovat riskitekijä myös hevostaloudessa. Pohjois-Pohjanmaan hevostalouden visio Pohjois-Pohjanmaa on Suomen hevosmyönteisin maakunta, missä hevonen on merkittävä elinkeinon lähde ja vetovoimainen harrastus. Hevostaloutta ja -harrastusta harjoitetaan laadukkaissa ja turvallisissa toimintaympäristöissä toimijoiden aktiivisessa yhteistyössä. Pohjoispohjanmaalainen hevonen on hyvinvoiva, elää hyvässä ympäristössä ja on yhä useammin myös maakunnassa kasvatettu. Strategiset päämäärät 1. Hevostalouden ja -harrastuksen julkisuuskuva on myönteinen 2. Maakunnassa on kattava verkosto laadukkaita ja turvallisia hevosurheilukeskuksia ja -harrastuspaikkoja. 3. Hevostilojen ja yritysten ympäristöt ovat siistit ja toimivat, hevoset hyvinvoivia ja lainsäädännön vaatimukset täytetty. 4. Hevostalousyritysten toiminta on kannattavaa, uusia yrityksiä on syntynyt ja vanhojen toiminta kehittynyttä. 5. Paikallinen hevostalouden palvelutuotanto on laadukasta ja palvelujen saatavuus on taattu. 6. Alan harrastajien, yritysten, koulutuksen, neuvonnan sekä viranomaisten yhteistyö on aktiivista ja hedelmällistä. Pohjois-Pohjanmaan hevostalouden kehittämisohjelmaan on kirjattu tavoitteet ja toimenpide-esitykset kullekin strategiselle päämäärälle. Osa ehdotetuista toimenpiteistä tukee useampien päämäärien toteutumista. Vastaavasti useita tässä erikseen esitettyjä toimenpiteitä on mahdollista toteuttaa yhden tai useamman laajemman kehittämishankkeen osina. Ohjelmassa esitetyt toimenpiteet ovat tarvittavilta panostuksiltaan ja vaikuttavuudeltaan erisuuruisia. Osa on tarkoitettu toteutettavaksi osana yritysten, järjestöjen, oppilaitosten ja muiden toimijoiden normaalia toimintaa. Osa toimenpiteistä voidaan toteuttaa paikallisin voimavaroin esimerkiksi yhteisinä projekteina. Laajempia kehittämistoimia varten on tarpeen käynnistää paikallisia tai maakunnallisia hankkeita, joihin on tarpeen hakea erillistä rahoitusta esimerkiksi EUrahoitusmahdollisuuksia hyödyntäen.

8 Vaikka Pohjois-Pohjanmaan hevostalouden kehittämisohjelma on laadittu antamaan suuntaviivoja maakunnan hevostalouden kehittämistyöhön, on lähtökohtana ollut yhteen sovittaa sen tavoitteet valtakunnalliset hevosalan linjausten kanssa. Ohjelman toimeenpano edellyttää aktiivista ja kehittämismyönteistä otetta kaikilta hevosalan yrittäjiltä, harrastajilta ja seuroilta. Ilman paikallista omaa aloitteellisuutta eivät toimenpiteet alan kehittymiseksi voi käynnistyä. Kuntien tulee löytää oma myönteinen roolinsa hevostalouden kehittämisessä. Hevoset rikastuttavat kunnan maisemaa ja kohottavat imagoa. Hevosyritykset tuovat oman lisänsä kunnan elinkeinoelämään. Hevostoimijoilla ja kunnalla tulisi olla katse samaan suuntaan. Ohjelman toimeenpanemiseksi on esitetty ehdotukset maakunnallisiksi kärkihankkeiksi sekä mahdollisia hallinnoijia ja yhteistyötahoja, jotka voivat aktiivisesti lähteä edistämään näiden alueellisten hankkeiden toteutumista. Maakunnalliset kärkihanke-esitykset: Hevostietoa toiminnan tueksi sekä kehittämistoiminnan koordinoimiseksi Hevosmatka hevosmatkailun kehittämishanke Hevosalan yritystoiminnan ja palvelutuotannon kehittäminen Oulun Äimäraution maakuntaradan ja hevosurheilukeskuksen kehittäminen Yritysten, järjestöjen, oppilaitosten ja muiden toimijoiden normaalin toiminnan osana olevat toimenpiteet rahoitetaan toimijoiden omalla rahoituksella ja osana normaalia työpanosta. Mittavampien paikallisten yhteistyö- ja kehittämishankkeiden käynnistyminen edellyttää osallistuvilta yrityksiltä ja järjestöiltä myös hankkeiden rahoitusosuuksiin sitoutumista. Hedelmällisessä yhteistyötilanteessa kunnat voivat tarjota merkittävää apua hevostalouden kehittymiselle osana kunnan normaalia toimintaa. Kuntien tulee varata rahaa hevostalouden myös kehittämishankkeiden kuntarahoitusosuuksiin. Sekä valtion eri ministeriöiden rahoituslähteet hevostalouden palveluihin, investointeihin ja keittämistoimenpiteisiin että EU:n tarjoamat rahoitusmahdollisuudet maaseudun- ja yritystoiminnan tukemiseen tulee pyrkiä aktiivisesti tunnistamaan ja hyödyntämään tehokkaasti Pohjois-Pohjanmaan hevostalouden kehittämisessä. Pohjois-Pohjanmaan hevostalouden kehittämisohjelman seurantaa ja toteutusta varten esitetään kutsuttavaksi koolle yhteistyöryhmä, jonka tehtävinä on edistää hevosalan toimijoiden verkostoitumista maakunnan alueella, tehdä toimenpide-esityksiä hevostalouden kehittämistoimiin liittyen, edesauttaa kehittämisohjelman toteutusta, seurata ohjelman toteutumista sekä päivittää ohjelman sisältöä. Yhteistyöryhmä toimii myös tiedonvälityspaikkana ja keskustelufoorumina eri toimijoiden välillä. Pohjois-Pohjanmaan hevostalouden kehittämisohjelman tavoitteeksi voidaan pelkistää, että tulevaisuudessa Pohjois-Pohjanmaalla vahvistuu aktiivinen ja kehittämismyönteinen hevostalous elinkeinona sekä hevostalouden merkitys ja vetovoimaisuus korostuu entisestään.

9 I POHJOIS-POHJANMAAN HEVOSTALOUDEN ESISELVITYS Hankkeen hakija ja hallinnoija: ProAgria Oulu PL 106 90101 Oulu Hankkeen kesto: 1.6.2008 31.12.2008 Hankkeen numero: 188/115537-08 1 Hankkeen tarve ja tausta Suomen hevosala elää vahvassa nosteessa. Vastaava kehitys on nähtävissä myös Pohjois-Pohjanmaalla. Hevosten ja harrastajien määrä lisääntyy. Hevostalouden tarjoaminen työpaikkojen ja alan taloudellisen vaikutuksen ennustetaan tulevaisuudessa lisääntyvän entisestään. Alaa on kehitetty myös Pohjois-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla yksittäisten hankkeiden ja projektien puitteissa. Hevosala Pohjois-Pohjanmaalla on kuitenkin hyvin heterogeenistä ja hajanaista eikä ole kaikilta osin muodostunut elinvoimaiseksi elinkeinoksi. Tallien ja yritysten sijainnista sekä toimialan kokonaistilanteesta ei ole ollut käytettävissä tarkkaa ajantasaista tietoa toiminnan kehittämisen ja suunnittelun pohjaksi. Toisaalta alan kasvunäkymät tuovat haasteita alalla toimiville sekä muusta yhteiskuntasuunnittelusta vastaaville. Hevostalouden nykytilanteen ja tulevaisuuden näkymien kartoittamiselle Pohjois-Pohjanmaalla on ollut ilmeinen tarve. Tämän esiselvityksen tavoitteena onkin ollut tuottaa tarvittavaa perustietoa hevostalouden ja hevosalan nykytilanteesta sekä kehittämistarpeista. Esiselvityksessä on koottu aiemmin toteutettujen hankkeiden tulokset maakunnallisesti hyödynnettäviksi ja kartoitettu Pohjois- Pohjanmaan hevostalousyritykset, tallit ja harrastusalueet sekä keskeiset hevostalouden palvelutuottajat. Esiselvityksessä tutkittiin minne alueille hevostoiminta Pohjois- Pohjanmaalla on sijoittunut ja keskittynyt sekä millaisissa olosuhteissa ja puitteissa hevostaloutta tällä hetkellä toteutetaan. Esiselvityshankkeessa selvitettiin hevostalouden kehittämistarpeet Pohjois-Pohjanmaalla. Hankkeen tuloksena laadittiin Pohjois-Pohjanmaan hevostalouden kehittämisohjelma sekä valmisteltiin kärkihankeaihiot ohjelman toteutukseen. Myös toimenpideohjelman toteutuksen resurssitarpeet arvioitiin ja määriteltiin ohjelman seuranta. Pohjois-Pohjanmaan hevostalouden kehittämisohjelman tavoitteeksi voidaan pelkistää, että tulevaisuudessa Pohjois-Pohjanmaalla vahvistuu aktiivinen ja kehittämismyönteinen hevostalous elinkeinona sekä hevostalouden merkitys ja vetovoimaisuus korostuu entisestään.

10 2 Hankkeen toteutus 2.1 Organisointi ja resurssit ProAgria Oulu valmisteli hankesuunnitelman ja rahoitushakemuksen Pohjois-Pohjanmaan hevostalouden esiselvityshankkeelle toukokuussa 2008. Pohjois-Pohjanmaan liitto myönsi hankkeelle rahoituksen maakunnan kehittämisrahasta. ProAgria Oulu neuvotteli hankkeen yksityisrahoituksesta ja Pohjois-Pohjanmaan hevostalousoppilaitokset: Ruukin maaseutuopisto sekä Pudasjärven ammattiopisto (2009 Oulun seudun ammattiopisto Pudasjärven yksikkö), Oulun seudun ammattikorkeakoulu, valtakunnallinen hevosalan osaamiskeskus Hippolis ry sekä Pohjois-Pohjanmaan liitto ovat osallistuneet hankkeen toteutukseen. ProAgria Oulu vastasi hankkeen hallinnoinnista. ProAgria Oulu palkkasi 1.7.2008 alkaen osa-aikainen (50 %) projektipäällikkö Heini Iinatti, joka huolehti hanketyön etenemisestä ja käytännön toimenpiteiden toteutuksesta. Hankkeessa on käytetty ProAgria Oulun toimihenkilöiden asiantuntemusta ja taloushallinnon henkilöstö, talouspäällikkö, taloussihteeri sekä toimistovirkailijat ovat toteuttaneet hallinnointiin liittyvät tehtävät esiselvityshankkeessa. Hankkeen ohjaamista ja organisointia varten nimettiin ohjausryhmä, jossa olivat jäseninä: Vesa Nuolioja, ProAgria Oulu Virpi Huotari, ProAgria Oulu Maria Juurikka, Pohjois-Pohjanmaan liitto Elisa Laakso, Koillis-Pohjanmaan ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä, Pudasjärven ammattioppilaitos (2009 Oulun seudun ammattiopisto, Pudasjärven yksikkö) Päivi Lamminen, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Luonnonvara-alan yksikkö Riikka Pajuvesa, Ruukin maaseutuopisto Paavo Koivurova, Pohjolan hevosystävät ry Marjukka Manninen, Suomen Ratsastajainliitto, Pohjois-Suomen aluejaos Minna-Martin Päivä, Hippolis ry Ohjausryhmä valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Vesa Nuoliojan. Ohjausryhmän sihteerinä toimi hankkeen projektipäällikkö Heini Iinatti. Ohjausryhmä kokoontui laadintatyönaikana kolme kertaa 13.8.2008, 31.10.2007 ja 22.12.2008. 2.2 Nykytilanteen ja kehittämistarpeiden kartoitus Esiselvityshankkeessa on kartoitettu Pohjois-Pohjanmaan hevostalousyritykset, tallit ja harrastusalueet sekä keskeiset hevostalouden palvelutuottajat. Esiselvityksessä tutkittiin minne alueille hevostoiminta Pohjois-Pohjanmaalla on sijoittunut ja keskittynyt ja millaisissa olosuhteissa ja puitteissa hevostaloutta tällä hetkellä toteutetaan. Tietolähteinä käytettiin aiemmin toteutettujen hevostaloushankkeiden tuloksia, kuntia, alan järjestöjä ja seuroja sekä pääasiassa sidosryhmäverkoston asiantuntijoita. Tulokset on esitetty osana tätä loppuraporttia.

11 Vastaavasti aiemmin toteutettujen hankkeiden keskeiset tulokset on koottu yhteen ja otettu huomioon Pohjois-Pohjanmaan hevostalouden kehittämisohjelman valmistelussa. Pohjois-Pohjanmaalla hevostalouden kehittämistarpeet kartoitettiin haastattelemalla alueen hevostalousyrittäjiä, harrastajien edustajia (järjestöjen ja seurojen edustajat) sekä palveluntuottajien edustajia. Haastattelut toteutettiin pääosin henkilökohtaisina haastatteluina talleilla ja yrityksissä sekä puhelimitse. Ennen puhelinhaastatteluita haastateltaville toimitettiin kysely sähköpostitse. Hankkeen aikana haastateltiin yhteensä 19 toimijaa, joista kuusi oli ratsastuskoulu / harrastetalliyrittäjiä, neljä raviyrittäjiä ja kaksi hevostalousoppilaitosten edustajia. Muut haastatellut olivat tallinpitäjiä, harrastajia, järjestöjen (myös osa yrittäjistä oli aktiivisesti mukana yhdistystoiminnassa) ja raviratojen edustajia. Pohjois-Suomen ratsastusjaosto keskusteli alan kehittämistarpeista strategiaviikonlopussaan lokakuussa. Keskeistä tietoa hevostalouden kehittämistarpeista saatiin myös järjestetyissä kehittämisseminaareissa. 2.3 Hevostalouden kehittämisseminaarit Osana hanketta järjestettiin kolme hevostalouden kehittämisseminaaria: Ylivieskassa 10.11.2008, Kuusamossa 11.11.208 sekä Oulussa 12.11.2008. Seminaareissa käsiteltiin hevostalouden ajankohtaisia asioita, valtakunnallisia haasteita sekä hevostalouden esiselvityshanketta. Alustuspuheenvuorot pitivät kotieläinagronomi Virpi Huotari ProAgria Oulusta, toimitusjohtaja Minna Martin-Päivä hevosalan osaamiskeskus Hippoliksesta sekä projektipäällikkö Heini Iinatti ProAgria Oulusta. Seminaarien ryhmätöissä käsiteltiin Pohjois-Pohjanmaan hevostalouden SWOT-analyysiä sekä toimenpide-ehdotuksia alan kehittämiseksi yritystoiminnan ja palvelutuotannon, harraste- ja järjestötoiminnan sekä toimintaympäristöjen näkökulmista. Seminaareihin osallistui 60 henkilöä. Seminaarista koottiin palautetta ProAgria Oululla käytössä olevan sähköisen palautteenantojärjestelmän kautta. Palautetta antoi kahdeksan henkilöä, joista noin 60 prosenttia piti seminaarinsisältöä kiinnostavana ja koki saneensa seminaarista hyötyä. Palautteen yhteydessä oli mahdollisuus esittää myös vapaamuotoisia kommentteja sekä ehdotuksia ohjelmatyön jatkoon. Seminaarityöskentelyn tulokset ja palautteen yhteydessä saadut kommentit on otettu huomioon Pohjois-Pohjanmaan hevostalouden kehittämisohjelman laadinnassa. 2.4 Tiedotus Ohjelmatyöstä tiedotettiin tiedotusvälineille lehdistötiedottein: ohjelmatyön käynnistymisen yhteydessä (heinäkuu 2008) kehittämisseminaarin yhteydessä (lokakuu ja marraskuu 2008) ohjelman valmistumisen yhteydessä (tammikuu 2009) Hankkeesta ja kehittämisseminaareista tiedotettiin myös ProAgria Oulun Maaviestiasiakaslehdessä sekä internetsivuilla www.proagria.fi/oulu. Sidosryhmille, kuten alueen hevostalousyrittäjille ja järjestöjen edustajille, tiedotettiin hankkeesta ja sen tapahtumista sähköpostitse tai kirjeitse sekä Oulun ravien, Keskisen ravikeskuksen sekä Pohjois-

12 Suomen ratsastusjaoston internetsivuilla. Kehittämisseminaareista ilmoitettiin myös Hevosurheilu-lehden perjantainumerossa sekä Kuusamon seminaarin osalta Koillissanomien perjantainumerossa 7.11.2008. Hevostalouden esiselvityshanke sai merkittävää julkisuutta näinkin lyhyenä hankeaikana. Sanomalehti Kaleva uutisoi hankkeen suunnittelusta jo kesäkuussa osana laajempaa hevostalousartikkelia. Hankkeen käynnistymisestä oli jutut mm. Rantapohja, Kaleva, Kansan Tahto, Kalajokilaakso, Siikajokilaakso, Maaseudun tulevaisuus, Keskipohjanmaa, Pyhäjärven Sanomat lehdissä. Hanke oli osana STT:n tiedotetta, jossa kerrottiin myös YM:n tallityöryhmän raportista sekä aiemmin toteutetusta Ylikiimingin hevostalouden esiselvityshankkeesta. STT:n tiedote sai erittäin paljon näkyvyyttä valtakunnan lehdistössä ja sen julkaisivat mm. Aamulehti, Keskisuomalainen, Ilkka, Savon Sanomat, Etelä-Suomen Sanomat, Metro-lehti, Kainuun Sanomat ja Suomenmaa. Kehittämisseminaareista uutisoivat mm. Keskipohjanmaa, Kalajokilaakso, Koillissanomat ja Kaleva. Yle TV uutisoi kehittämisseminaarit Pohjois-Suomen alueuutisissa. 2.5 Hankkeen talous Hanke on toteutettu kustannusarvion ja rahoituspäätöksen mukaisessa laajuudessa. 2.6 Arvio hankkeen tavoitteiden toteutumisesta Hanke on toteutettu hankesuunnitelman ja rahoituspäätöksen mukaisesti. 2.7 Hankkeen tulos ja jatkotoimet Esiselvityksen tulokset on koottu tähän loppuraporttiin, joka sisältää Pohjois-Pohjanmaan hevostalouden nykytilanteen kuvauksen sekä Pohjois-Pohjanmaan hevostalouden kehittämisohjelman. Kehittämisohjelmaan on kirjattu alan kehittämisen tavoitteet ja keskeiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi sekä esitykset maakunnallisiksi kärkihankkeiksi. Ohjelma-asiakirja sisältää myös arviot tarvittavista resursseista sekä toimintamallin ohjelman toimeenpanoon ja seurantaan. Hankkeen tuloksista tiedotetaan: loppuraportti on luettavissa pdf-dokumenttinä ProAgria Oulun internetsivuilla tuloksista ja loppuraportista tiedotetaan julkistamistilaisuudessa, lehdistötiedottein sekä internetsivujen kautta sähköpostitse yhteistyötahoille ja muille toimijoille: hankkeen aikana haastatelluille ja muille alan toimijoille, kuntiin ja muille viranomais- ja asiantuntijatahoille. Hankkeessa esitetyt jatkotoimet käynnistetään kuvatun toimintamallin mukaisesti.

13 II HEVOSTALOUDEN NYKYTILANTEEN KUVAUS 3 Suomen kasvava hevosala Suomessa arvioidaan tällä hetkellä olevan jopa 70 000 hevosta, mutta hevosten tarkkaa määrää ei ole tiedossa. Hippoksen rekisterissä hevosia on itse asiassa yli 85 000, mutta tieto eivät vastaa todellisuutta, koska rekisterissä on suhteellisen paljon ns. haamuhevosia eli kuolleita, joita ei ole ilmoitettu poistettaviksi. Toisaalta kaikkia hevosia, joilla ei esim. kilpailla, ei ole rekisteröity Hippokseen. Hippoksen mukaan vuonna 2007 hevosia oli Suomessa 68 000 ja näistä eniten, 24 900 oli lämminverisiä ravihevosia. Suomenhevosia oli 19 700, ratsuhevosia 14 900 ja poneja 8 500. Rekisteröimättömistä hevosista suurin osa on harrasteratsuja, joilla ei kilpailla. Sekä ravi- että ratsastuskilpailuihin osallistuminen edellyttää hevosen rekisteröintiä. Hevosen omistajia on yhteensä yli 47 000. (Hippos 2008) Suomen hevosmäärän arvioidaan kasvavan noin tuhannella hevosella vuodessa. Vuonna 2007 varsoja syntyi yhteensä 3742, joista 1617 oli lämminverisiä ravihevosia, 1304 suomenhevosia, 527 poneja ja 294 ratsuhevosia. Hevosia tuotiin maahan vuonna 2007 yhteensä 1747, ja niistä suurin osa eli 979 oli ratsuhevosia, ja loput ravihevosia (443) ja poneja (325). (Hippos 2008) EU:n komissio on antanut hevoseläinten tunnistamisesta asetuksen, joka astuu voimaan 1.7.2009. Asetuksen mukaan kaikki rekisteröimättömät hevoseläimet tulee tunnistaa vuoden 2009 loppuun mennessä. Asetuksen taustalla ovat eläinten terveyden edistäminen, kuluttajansuoja (hevonen elintarvikeketjussa) ja lääkeaineiden käyttö, joita valvotaan eläimen rekisteritodistukseen tehtyjen merkintöjen avulla. Hevosten rekisteröintipakko mahdollistaa jatkossa tarkemmat tilastotiedot myös Suomen hevosmääristä. Suurin osa Suomen ja myös Pohjois- Pohjanmaan hevosista on lämminverisiä ravihevosia. (kuva: ProAgria Oulu)

14 Tällä hetkellä hevosista noin 42 % on maatalousyrittäjien omistuksessa. Yritysmuotoisista talleista maatilan yhteydessä toimii 75 %. Vastaavasti harrastemuotoisista talleista 69 % toimii maatilan yhteydessä ja 26 % muutoin maaseudulla. (Kasvava hevosala, 2007) Hevosen rooli on kuitenkin ajan kuluessa muuttunut työhevosesta urheilu- ja harrastushevoseksi. Nopeimmin kasvaa taajamissa ja kaupungeissa sekä taajamien läheisellä maaseudulla sijaitsevien tallien lukumäärä. Hevosala on hyvin heterogeeninen, toimintamuodoiltaan monimuotoinen, yritys- ja harrastustoiminnan muodostama kokonaisuus. Arviolta noin joka neljännellä hevostallilla harjoitetaan ammattimaista yrittäjätoimintaa. Harrastustoimintaan tulee yritystoiminnan piirteitä, kun hevosten lukumäärä kasvaa 6-8 hevoseen. (Kasvava hevosala, 2007) Hevosalalle syntyy uusia yrityksiä enemmän kuin olemassa olevia lopettaa toimintansa. Harrastajista neljännes harkitsee yritystoiminnan aloittamista. Lisäksi yritystoimintaa harjoittavista 39 % aikoo laajentaa toimintaansa. Toimialoittain tarkasteltuna erityisesti hevosten täysihoitopalvelut ja matkailulliset toiminnot tulevat lisääntymään. Kasvatustoiminta, ravivalmennus ja ratsastustoiminta tulevat kuitenkin jatkossakin säilymään hevosalan päätoimintamuotoina. Kasvatustoiminta onkin yleisin hevosalan yritystoiminnan muoto. Koko maahan arvioidaan syntyvän 100-200 uutta hevosalan yritystä vuosittain. Harrastusmuotoisten tallien määrä lisääntyy samaan tahtiin ja yleensä ennen yritystoiminnan kehittymistä. (Kasvava hevosala, 2007) Raviurheilu on yksi Suomen suosituimmista urheilulajeista. Raviradoilla tapahtumia seuraa vuosittain jopa 800 000 katsojaa. Ratojen ulkopuolisissa etäpelipisteissä katsojia on lähes 900 000. Kilpailutapahtumia järjestetään vuosittain noin 560 ja niihin osallistuu yli 8000 hevosta sekä yli 3000 ohjastajaa. Ammatikseen hevosia valmentaa 150 henkilöä ja harrastajavalmentajarekisteriin kuuluu yli 7000 henkilöä. Omien ravihevosten valmennus on yleisin harrastusmuotoisen tallin toimintamuoto. Ravikilpailuja järjestetään Suomessa 43 raviradalla. Helsingissä sijaitseva Vermo on maan päärata. Maakunnallisia keskusratoja on 19, jotka yhdessä Vermon kanssa järjestävät valtaosan vuosittain ajettavista 560 ravitapahtumasta. Ratsastuksen harrastajamäärät ovat kaksinkertaistuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana ollen nyt 117 000 (Kansallinen liikuntatutkimus 2006). 57 000 aikuista haluaisi aloittaa ratsastusharrastuksen. Ratsastustalliyrityksistä laajentumishalukkuutta onkin yli puolella. Kasvatus ja ravivalmennus sijoittuvat useimmiten maatilojen yhteyteen tai muutoin maaseudulle ja ratsastusyritystoiminta kaupunkien läheisyyteen. Hevosten hoitopalveluiden ja matkailupalveluiden tarjonta pääasiallisena yrityksen toimintamuotona on vielä melko vähäistä. Hevosen omistajajoukko kuitenkin monipuolistuu ja kaupunkilaistuu, joten odotettavissa on hoitopalveluyrittäjyyden ja sen päätoimisuuden lisääntymistä, erityisesti taajamien läheisyydessä. Hevostalous työllistää koko- tai osa-aikaisesti yli 15 000 henkilöä koko maassa. Hevostalouden kasvun myötä kasvavat hevosvarustekaupan, rehuntuotannon, rehukaupan, rakentamisen ja eläinlääkäri- ja kengityspalvelujen kysyntä. Hevosen omistajat hankkivat vuosittain jo pelkästään perusrehuja, kuivikkeita, lannan käsittelyä, varusteita, eläinlääkintää ja kengityspalveluita vähintään 1 200 arvosta hevosta kohden. Harrastajien varusteiden ja palveluiden hankintaan käyttämät rahamäärät voivat olla merkittävästi tätä suurempia.

15 Hevostalouden rahavirrat ovat kokonaislaskelmien mukaan arvioituna noin 0,34 mrd. euroa. Hevospelien kokonaisvaihto on vuosittain yli 200 milj.euroa. Vuositasolla hevosalan toimintaympäristöön (= infrastruktuuri, ei irtaimiston hankinta) on viime vuosina investoitu noin 16 milj. euroa. (Kasvava hevosala 2007) Kokonaisinvestoinnit kasvavat merkittävästi, kun otetaan huomioon tutkimuksen ulkopuolelle jääneet tahot ja alalle tulevat uudet harrastajat. Investointien on ennen syksyn 2008 taloudellisen taantuman ennusteita uskottu myös jatkuvan nykyisellä tasolla. Taantuman vaikutusta hevostalouteen on tässä vaiheessa vaikea ennakoida. On kuitenkin arvioitu, että hevosharrastus on nykyihmiselle lähinnä omaan hyvinvointiin ja elämän laatuun panostamista, mistä tänä päivänä ei ensimmäisenä haluta luopua. 4 Hevosten Pohjois-Pohjanmaa tänään 4.1 Hevosten määrä kasvussa Pohjois-Pohjanmaalla on Hippoksen hevosenomistajarekisterin tietojen perusteella yhteensä 6267 hevosta (vuonna 2007). Mikäli määrä korjataan korjauskertoimella samassa suhteessa oletettuun Suomen kokonaismäärään (68 000), hevosia on Pohjois- Pohjanmaalla 5151. Kasvava hevosala -julkaisussa esitetyn tiedon mukaan hevosmäärä Pohjois-Pohjanmaalla oli 5300 jo vuonna 2005. Pohjois-Pohjanmaan hevosista on rekisterin mukaan lämminverisiä ravihevosia 2677 (korj. 2200), suomenhevosia 2284 (korj. 1878), poneja 540 (444) ja ratsuhevosia 488 (401). Hevosen omistajia on yhteensä 3675. Taulukossa 1 on esitetty hevosmäärätiedot kunnittain sekä Hippoksen rekisteristä, että kertoimella korjattuina. Rekisteritiedot eivät vastaa täysin todellisuutta, koska rekisterissä on hevosia, joita ei ole ilmoitettu poistettaviksi ja toisaalta rekisteröimättömät hevoset eivät näy tilastossa. Yksittäisen kunnan kohdalla on mahdoton sanoa, kuinka ajan tasainen rekisteriin perustuva hevosmäärätieto on. Lisäksi rekisteritieto perustuu hevosen omistajan asuinkuntaan, jolloin hevonen voi todellisuudessa asua jopa toisella puolella Suomea. Vuonna 2009 voimaan tuleva hevosten rekisteröintipakko tuo tarkempaa tietoa myös Pohjois-Pohjanmaan hevosmääristä. (kuva: ProAgria Oulu)

16 Taulukossa on esitetty myös tässä kartoituksessa koottu tieto kunnan hevosmäärästä, mikäli se on pystytty selvittämään tallitietoihin perustuen. Tallitiedot on kerätty haastatteluin maakunnan hevosalan ihmisiltä, järjestöiltä sekä kunnista. Lähtökohtaisesti todellinen määrä on joka tapauksessa todennäköisesti suurempi kuin tässä kartoituksessa selville saatu, koska kaikkia talleja ja hevosia ei ole pystytty kartoittamaan yhdessäkään kunnassa. Lisäksi taulukossa on TIKE:n rekisteritieto maatilojen tukikelpoisten hevosten määristä kussakin kunnassa. Taulukko 1: Hevosten määrä Pohjois-Pohjanmaan kunnissa Hippoksen rekisteritieto Hippoksen rekisteritieto (korjattu kertoimella) Kartoituksessa saatu hevosmäärä Tukikelpoiset hevoset määrä Alavieska 69 57 58 29 Haapajärvi 177 145-79 Haapavesi 258 212 221 95 Hailuoto 5 4 8 0 Haukipudas 270 222 263 40 Ii (sis. Kuivaniemi) 207 170 173 83 Kalajoki 344 283 174 68 Kempele 250 206 238 70 Kestilä 81 67 66 71 Kiiminki 143 118 88 22 Kuusamo 160 132 124 77 Kärsämäki 63 52-15 Liminka 172 141 164 55 Lumijoki 99 81 107 34 Merijärvi 53 44-39 Muhos 292 240 260 47 Nivala 203 167 121 44 Oulainen 203 167 148 82 Oulu 877 721 451 50 Oulunsalo 102 84 84 0 Piippola 64 53-36 Pudasjärvi 197 162 197 85 Pulkkila 90 74-33 Pyhäjoki 55 45-27 Pyhäjärvi 122 100 110 65 Pyhäntä 18 15 - - Raahe 356 293 256 123 Rantsila 86 71 89 67 Reisjärvi 73 60-21 Sievi 124 102-87 Siikajoki (sis. Ruukki) 256 210 253 80 Taivalkoski 82 67-0 Tyrnävä 153 126 129 49 Utajävi 54 44 36 0 Vihanti 65 53-28 Yli-ii 38 31 - - Ylikiiminki 118 97 103 53 Ylivieska 288 237 195 84 Pohjois-Pohjanmaa 6267 5151 1838

17 4.2 Tallien tarkkaa määrää ei ole tiedossa Taulukossa 2 on esitetty tämän hankkeen aikana koottu tieto tallien määrästä. Tallitiedot on kerätty haastatteluin maakunnan hevosalan ihmisiltä, järjestöiltä ja kunnista sekä arvioitu Hippoksen rekisteritiedoista. kokonaisuudessaan tiedot ovat suuntaa-antavia. Kasvava hevosala -julkaisun arvion mukaan Pohjois-Pohjanmaalla oli vuonna 2005 noin 1200 tallia. Tässä hankkeessa koottiin tiedot 822 tallin osalta, mutta tietojen puutteellisuuden takia tämä lukumäärä on todennäköisesti reilusti todellista pienempi. Nähtävissä on, että hevosten pito keskittyy yhä enemmän isompiin talliyksiköihin. Isojen tallien määrä on korkea erityisesti taajamien läheisyydessä. Toisaalta pienten tallien määrä on kasvanut viime vuosina, mutta niistä on löydettävissä vähiten tietoa. Taulukko 2: Tallien määrä Pohjois-Pohjanmaalla Yli 6 hevosen talleja, kpl Alle 6 hevosen talleja, kpl Alavieska 3 15 Haapajärvi 1+ - Haapavesi 12 25 Hailuoto 0 2 Haukipudas 10 38 Ii (sis. Kuivaniemi) 8 16 Kalajoki 15 12+ Kempele 17 17 Kestilä 4 3+ Kiiminki 4 15 Kuusamo 6 20 Kärsämäki - n. 10 Liminka 8 36 Lumijoki 7 14 Merijärvi n. 1 n. 6 Muhos 12 53 Nivala 9 16 Oulainen 10 17 Oulu 27 10+ Oulunsalo 6 18 Piippola n. 4 1 + Pudasjärvi 11 22 Pulkkila n. 3 n. 10 Pyhäjoki - 7 + Pyhäjärvi 13 6 Pyhäntä 1 - Raahe 16 23 Rantsila 5 4 Reisjärvi 1 - Sievi n. 5 n. 11 Siikajoki (sis. Ruukki) 15 21 Taivalkoski n. 3 n. 7 Tyrnävä 8 29 Utajävi 1 9 Vihanti n. 2 n. 5 Yli-ii n. 3 1 + Ylikiiminki 4 41 Ylivieska 11 18 Pohjois-Pohjanmaa 265 557 (taulukossa n. tarkoittaa, että määrä arvio, ja + että varmasti tiedossa on, että talleja enemmän)

18 Yli 20 hevosen talleja Pohjois-Pohjanmaalla on reilut 20 kpl. Nämä ovat tasaisesti ratsastuskouluja, ravivalmennustalleja, täysihoitotalleja sekä kasvatustalleja. Suurimmissa talleissa hevospaikkoja on reilut 40 kpl. Talleja sijaitsee useilla paikkakunnilla joillekin alueille keskittyneesti. Hevosurheilukeskuksien läheisyydessä tai muissa tallikeskittymissä saattaa olla lähellä toisiaan 50 yli 100 hevospaikkaa, Äimärautiolla Oulussa hevospaikkoja on yhteensä noin 170. 4.3 Hevostalousyrityksistä suurin osa ravivalmennustalleja ja ratsastuskouluja 4.3.2 Ratsastuskoulutoiminta Pohjois-Pohjanmaalla on noin 45 tuntitoimintaa tarjoavaa tallia. Yritystoiminnan mittakaava vaihtelee yli 10 hevosen ratsastuskoulu- ja leiritoimintaa tarjoavista muutamien tuntikäytössä olevien hevosten harrastetallityyppisiin talleihin. Suomen Ratsastajain liiton hyväksymiä ratsastuskouluja on yhteensä kahdeksan ja niistä seitsemän on Oulun seudun kunnissa ja Iissä. SRL:n hyväksymiä harrastetalleja on yhteensä neljä. 4.3.3 Ravivalmennustoiminta Pohjois-Pohjanmaan alueella on reilu sata yli 6 hevosen ravitallia. Näistä iso osa on harrastemuotoisia tai maatilojen tms. yhteydessä toimivia talleja. Rajanvetoa yritystoiminnan ja harrastetoiminnan välille on ajoittain vaikea tehdä ja tässä selvityksessä siihen ei pyrittykään. Useimmilla ravitalleiksi luokitelluilla isoilla talleilla on valmennuksessa sekä omia että vieraita hevosia ja tallit saattavat tarjota myös vuokrakarsinoita. Lisäksi erittäin monilla talleilla on myös omaa kasvatustoimintaa. Alueella toimii seitsemän ammattivalmentajaa, joista neljä toimii Oulun seudun kunnissa ja Iissä, ja muut kolme Ylivieskassa, Ruukissa ja Raahessa. 4.3.1 Hevosten hoitopalvelut Pohjois-Pohjanmaalla on noin 50 yli kuuden hevosen täysi/puolihoitotallia pääosin ratsuhevosille. Näistä osa on harrastemuotoisia tai maatilojen tms. yhteydessä toimivia talleja. Rajanvetoa yritystoiminnan ja harrastetoiminnan välille on ajoittain vaikea tehdä ja tässä selvityksessä siihen ei pyrittykään. Tallien käytännön hoitojärjestelyt vaihtelevat palkattujen työntekijöiden tai yrittäjien itsensä toteuttamasta täysihoidosta täysin talkoilla ylläpidettäviin kimppatalleihin ja kaikkiin erilaisiin vaihtoehtoihin siltä väliltä. Varsinkin maaseutukunnissa täysi/puolihoitoa tarjotaan runsaasti myös omille hevosille pidetyissä pienemmissä talleissa muutamalle vieraalle hevoselle kussakin. Hoitotallien varustelutaso ja mm. aluetarjonta vaihtelee myös erittäin paljon. Alueelta löytyy talleja, joilla on oma maneesi, kenttä ja reitistöt sekä toisessa ääripäässä talleja, joiden läheisyydessä ei ole lainkaan virallisia hevosurheilureittejä tai omaa kenttää tai maneesia. Osa hoitotalleista sijoittuu siten, että niistä on hyvät kulkuyhteydet ja kohtuuetäisyydet maneesitalleille tai yhteisille paikallisille hevosurheilualueille tai tallit ovat alueen hevosurheilukeskuksissa.

19 Kartta 1: Pohjois-Pohjanmaan ratsastustallitoiminta 4.3.4 Kasvatus ja jalostus Pohjois-Pohjanmaalla toimii kaksi siittolaa / oriasemaa: Vimparin Oriasema Muhoksella sekä Keskisen oriasema Ylivieskassa. Molemmat oriasema toimivat myös sperman vastaanottajana ja lähetysasemana. Pohjois-Pohjanmaalla syntyy vuosittain noin 250 varsaa. Vuonna 2007 tunnistettiin ja rekisteröitiin yhteensä 241 varsaa, joista 95 oli suomenhevosvarsoja, 102 lämminverivarsoja, 28 ratsuvarsoja ja 16 ponivarsoja. Kasvatustoimintaa harjoittaa Pohjois-Pohjanmaalla alle viisi ammattimaista toimijaa. Suurin osa kasvatustoiminnasta on sivutoimista maatalous-, ravivalmennus- tai muun toiminnan ohessa tai harrastajien toteuttamaa.

20 4.3.5 Matkailu- ja ohjelmapalvelut, vaellusratsastus Pohjois-Pohjanmaan ainoat varsinaisesti matkailu- ja ohjelmapalveluihin erikoistuneet tallit löytyvät Koillismaalta: Kuusamosta ja Taivalkoskelta. Tallit tarjoavat pääasiassa maasto/vaellusratsastusta. Myös eri puolilla maakuntaa useiden ratsastuskoulujen tarjontaan kuuluu lyhyemmät maastoratsastukset. Ohjelmapalveluja, kuten talutusratsastusta, reki- tai kärryajeluja jne. ratsastuskoulut tarjoavat usein muun toiminnan ohessa resursseista riippuen. 4.3.6 Muu hevostaloustoiminta Pohjois-Pohjanmaalla toimii muutamia ratsastusterapeutteja Oulun seudulla ja Raahessa, jotka toteuttavat kuntouttavaa ratsastustoimintaa. 4.4 Hevosalan koulutusta tarjolla tällä hetkellä runsaasti Hevostalouden ammatillista koulutusta tarjoaa Pohjois-Pohjanmaalla tällä hetkellä neljä oppilaitosta: Ruukin maaseutuopisto, Pudasjärven ammattioppilaitos (2009 alkaen Oulun ammattiopisto Pudasjärven yksikkö), Haapajärven ammattiopistossa ja Haapaveden ammattiopisto. Näistä Ruukissa ja Pudasjärvellä hevostalousopinnot ovat itsenäiset koulutusohjelmat omilla tutkintonimikkeillään. Kaikki Suomen hevostalouden koulutusohjelmaa tarjoavat ammatilliset oppilaitokset joutuvat hakemaan koulutuksen järjestämisoikeutta uudelleen. Koulutuksen järjestäjiä tultaneen karsimaan nykyistä vähemmäksi ja myös Ruukin ja Pudasjärven osalta hevostalouden koulutusohjelman jatkuminen on avoinna. Nykyisillä järjestämisoikeuksilla koulutus jatkuu vuoteen 2015. 4.4.1 Ruukin maaseutuopisto Ruukin maaseutuopistossa on vuonna 2007 otettu käyttöön uudet opetussuunnitelmat. Uusien opetussuunnitelmien mukaisesti hevostalousopinnot on eriytetty maatalousopinnoista. Viimeisen vuoden ajan Ruukin koulutustarjonnassa on ollut maatalousalan perustutkinto (120 pv): hevostalouden koulutusohjelma, jonka tutkintonimike on hevosenhoitaja. Koulutuksessa tähdätään talliyrittäjiksi tai hevosenhoitajiksi toisen palvelukseen. Opinnoissa keskeistä on hevostalous, palveluyrittäminen, kengitys ja ravihevosten valmennus tai ratsujen ja talliympäristön hoito. Koulutusohjelman suuntautumisvaihtoehdot ovat ravivalmennus sekä kasvatus ja ratsastus. Ennen vuotta 2007 aloittaneet opiskelijat jatkavat opintonsa loppuun vanhan opetussuunnitelman mukaisesti. Opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus kaksoistutkinnon suorittamiseen. Mahdolliset lukioopinnot suoritetaan Ruukin lukiossa. Tähän mennessä kaksoistutkinnon suorittaneita ei Ruukin maaseutuopistosta ole valmistunut. Ruukin maaseutuopistossa on käynnistymässä ratsastuksenohjaajalinja uutena monimuotokoulutuksena. Koulutus on aikuiskoulutusta ja sen pääsyvaatimuksena on aiempi maatilatalouden perustutkinto. Vuonna 2008 hakijamäärä hevostalouden koulutusohjelmaan oli korkea. Koulutukseen haki yli 60 hakijaa ja syksyllä 2008 aloitti 34 opiskelijaa.

21 Ruukin maaseutuopiston ravitunti ammattivalmentajan ohjauksessa Pohjois-Suomen hevosurheilukeskuksen erinomaisissa puitteissa (kuva: Ruukin maaseutuopisto) Ruukin maaseutuopisto tekee yhteistyötä Ruukin lukion kanssa ja lukion opiskelijoilla on mahdollisuus valita kursseja valinnaisista hevostalouden opintojaksosta. Valinnaisia opintojaksoja on ratsastuksesta kengitykseen, yhteensä 16 jaksoa, ja valinnaiset kurssit ovat olleet suosittuja. 4.4.2 Pudasjärven ammattioppilaitos Pudasjärven ammattioppilaitos liittyy vuoden 2009 alusta alkaen osaksi Oulun seudun koulutuskuntayhtymää, jonka jälkeen ammattioppilaitos on Oulun seudun ammattiopiston Pudasjärven yksikkö. Pudasjärven ammattioppilaitos on tarjonnut maatalousalan perustutkinnon hevostalouden koulutusohjelman (120 ov) vuodesta 2001. Koulutuksessa tähdätään hevostenhoitaja- tai ratsastuksenohjaajatutkintoon, jossa opetetaan valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Suuntautumisvaihtoehdot ovat ravihevosen valmentaminen ja kilpailuttaminen, harrasteohjaaja (hevosen käyttö matkailussa) tai hevoskasvatus ja talliympäristön hoidon taidot. Hevosmatkailun (harrasteohjaaja) sisällyttäminen opetussuunnitelmiin toteutetaan yhteistyössä matkailualan perustutkinnon kanssa. Aikaisemmin hevostenhoitajatutkinnon suorittaneet voivat täydentää opintojaan Pudasjärven oppilaitoksessa ratsastuksenohjaajaksi täydennyskoulutuksena. Syksyllä 2008 hevostalouden koulutusohjelmassa aloitti noin 30 opiskelijaa. Opetukseen sisältyy monipuolisesti maatalousalan työt, hevosten hoitoa, ratsastusta ja sen ohjaamista ja ravivalmennusta. Opiskelijoilla on mahdollisuus lukio-opintoihin ja ylioppilastutkinnon suorittamiseen Pudasjärven lukiossa. Pudasjärven lukion opiskelijoilla on mahdollisuus hevostalouden valinnaiskurssiin Pudasjärven ammattiopistolla. Kurssi sisältää teoriaa, ravia ja ratsastusta.

22 4.4.3 Haapajärven ammattiopisto Haapajärven ammattiopistossa hevostalouden opetus on osa maatalouden koulutusta. Oppilaitoksessa suoritettavan maatalousalan perustutkinnon toinen suuntautumisvaihtoehto on hevostalous. Hevostalouden opintoihin sisältyy mm. maatilatalouden yleistaidot, yrittäminen maaseutuympäristössä, hevosten hoito, palveluyrittäminen ja erikoistunut kotieläintuotanto (hevonen). Perustutkinnosta vähintään neljäsosa on hevostaloutta. 4.4.4 Haapaveden ammattiopisto Haapaveden Norassa matkailualan perustutkinnon opiskelijalla on mahdollisuus erikoistua vaellusratsastuspalvelujen tuottamiseen. Koulutus valmistaa järjestämään matkailijoille elämyksellisiä ohjelmapalvelukokonaisuuksia, jotka liittyvät mm. erä-, luonto- tai hevosmatkailuun sekä opastamaan ja vetämään retkiä sekä vaelluksia kesällä ja talvella. 4.5 Hevostalouden toimintaympäristöt Pohjois-Pohjanmaalla 4.5.1 Maakunnallisesti merkittävät hevosurheilualueet Pohjois-Pohjanmaalla on viisi maakunnallisesti merkittävää hevosurheilukeskusta, joista Äimärautio Oulussa ja Keskinen Ylivieskassa ovat kehittyneet maakuntaraviratojen ympäristöön ja Pudasjärvi ja Ruukki (Pohjois-Suomen hevosurheilukeskus) hevostalousoppilaitosten ympäristöön. Kuivasjärven alue Oulussa on hevosurheilualueeksi kaavoitettu alue kaupungin kupeessa, jonne on keskittynyt erityisesti ratsastuskoulu- ja ratsutallitoimintaa. Virpiniemen alue Haukiputaalla on paikallisen harjoitusraviradan ympäristössä ja alueelta löytyy sekä ravi- että ratsutallitoimintaa ja ratsastuskoulu. Oulun Äimärautio on maakunnan tärkein hevosurheilualue, jonka kehittäminen kilpailu- ja valmennuspaikkana palvelee koko Pohjois-Pohjanmaan hevostaloutta (kuva: Oulun Ravirata)

23 Kaikki kuusi aluetta on kuntien kaavoituksessa varattu hevostallitoimintaan. Oulun Äimärautiota ja Kuivasjärveä lukuun ottamatta keskuksissa on tilavarausta hevostaloustoiminnan laajenemiselle ja uusille talleille. Keskuksien kehittämiseksi on vireillä mm. reitistöhankkeet Virpiniemessä Haukiputaalla ja Oulussa Äimärautiolla. Sekä Äimärautiolla että Keskisessä on tehty viime vuosina merkittäviä parannustoimenpiteitä erityisesti raviradan alueelle. Pudasjärvelle on vuonna 2008 valmistunut Pohjois- Pohjanmaan ainoa kansallisen tason maastoesterata. Kaikki alueet palvelevat koko maakunnan hevostaloutta mm. harjoittelu- ja valmennuspaikkoina. Merkittävien hevosurheilukeskusten kehittäminen edesauttaa koko maakunnan hevostalouden kehittymistä ja toimenpiteitä onkin syytä kohdentaa niihin. Äimärautio, Oulu maakuntatason kilpailuravirata katsomo- ja sosiaalitilat valjastuskatokset vierastallit (22+50 karsinaa) ratsastuskenttä (raviradan keskellä) keskusviheriö ratsastuskilpailukäyttöön (noin 2 krt/vuosi) maneesi (22 m x 130m) (Oulun Ratsastajat ry) ratsastuskenttä (Oulun Ratsastajat ry) ratsastuskoulu (Äimäraution ratsastuskeskus Oy) 11 yksitystallia ravi- ja ratsuhevosille, muine tiloineen ja ulkotarhoineen, yhteensä noin 170 hevospaikkaa hevosklinikka (Oulun Hevosklinikka Oy) alue osoitettu kaavassa hevosurheilualueeksi, uusi asemakaava valmistuu syksyllä 2008, uudessa kaavassa aluevaraukset olemassa oleville toiminnoille sekä reitistölle ja rantalaitumille alueelle laadittu hevosreitistön yleissuunnitelma 2004, toteutuksen suunnittelu meneillään Kuivasjärvi, Oulu kaksi ratsastuskoulua (Saaran talli, Aaltokankaan ratsutalli) 12 erillistä tallia muine tiloineen ja ulkotarhoineen, yhteensä noin 110 hevospaikkaa 3 maneesia 11 ratsastuskenttää 4 km:n treenaus/maastolenkki alue osoitettu kaavassa hevosurheilualueeksi Virpiniemi, Haukipudas ratsastuskoulu (Virpitallit Ky) 6 erillistä tallia muine tiloineen ja ulkotarhoineen, yhteensä noin 110 hevospaikkaa kaksi maneesia kaksi ratsastuskenttää harjoitusravirata valjastuskatokset alueelle laadittu käyttösuunnitelma 2006, jossa osoitettu tilavaraukset kuudelle uudelle tallille (yhteensä noin 50 hevospaikkaa), maastoreiteille ja hiittisuoralle, toteutuksen suunnittelu meneillään. Alueelle on suunnitteilla/rakenteilla useampia talleja tälläkin hetkellä. Alueen reitistöjen toteutukseen on vireillä hankehakemus.