PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY



Samankaltaiset tiedostot
Ennakkotuloksia Kuntalaiskyselystä 2017

KUNTAVAALEISSA ÄÄNESTETTIIN VELVOLLISUUDEN TUNNOSTA

Kansalaiset: Äänelläni on merkitystä ja kotikunnan asioihin voi vaikuttaa

Kaksi kolmesta voi äänestää maakuntavaaleissa

Seurakuntavaalit Jälkimittaus - Äänestyskampanja

AATE, PERINTEET JA MIELIKUVAT SELITTIVÄT PUOLUEVALINTAA KUNTAVAALEISSA

Vaalien tärkeysjärjestys: eduskunta-, kunnallis-, maakunta- ja eurovaalit

Tupakointi ammatillisissa oppilaitoksissa tuloksia Kouluterveyskyselystä. Tutkija Riikka Puusniekka, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Mitä välii? Tutkimus nuorten suhteesta politiikkaan Mikael Thuneberg, T-Media

Kouluterveyskyselyn 2015 tuloksia

Kansalaiset: Näillä perusteilla kuntavaaleissa äänestetään: aate, tapa, ehdokasasettelu ja vaihtelunhalu

PIDETÄÄN YHTÄ TUTKIMUS

Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

SOME -KYSELY SAARIJA RVEN PERUSKOULUN LUOKKALAISILLE JA TOISEN ASTEEN OPISKELIJOILLE TIIVISTELMÄ RAPORTISTA

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

piraattipuolue PIRAATTIPUOLUE-KYSELY

EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Euroopan parlamentin Eurobarometri-kysely (Standard EB 69.2) kevät 2008 Tiivistelmä

TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa klo 00:01

Enemmistö suomalaisista ymmärtää mielestään hyvin politiikkaa

TURVALLISUUS JA KOETUT UHKATEKIJÄT (%).

YHDEKSÄN KYSYMYSTÄ YSEILLE 2012

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Puolueen valtakunnallinen toiminta ja aatteellinen linja vaikuttavat eniten maakuntavaaleissa

NUORET SEURAKUNTAVAALEISSA

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Vanhemmat nuoren ammatinvalinnan tukena. Auri Kohola Taloudellinen tiedotustoimisto TAT

Neljä viidestä suomalaisesta uskoo, että poliitikot ymmärtävät tarkoituksella väärin toisiaan

Sosiaalinen media. Havaintoja eduskuntavaalien kampanjasta ja pohdintoja koskien presidentinvaaleja

ASK QK3a IF "VOTED", CODE 1 IN QK1 OTHERS GO TO QK3b

EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT Standardi Eurobarometri 69 kevät 2008 Alustavat tulokset: unionin keskiarvo ja tärkeimmät kansalliset suuntaukset

Käsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta

Tekijänoikeus Tekijänoikeusbarometri_ttu&ple

DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä

EUROBAROMETRI. Haastattelujen määrä: Haastattelujen määrä: Tutkimusmenetelmä: Kasvokkain MAAYHTEENVETO

Nuorten tulevaisuusraportti

Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

KUNTAVAALIT LISÄSIVÄT LUOTTAMUSTA PÄÄTTÄJIIN

Noin 2500 valtuutettua lähdössä ehdokkaaksi maakuntavaaleihin Vasemmistoliitossa suurin, Keskustassa vähäisin kiinnostus

ARTTU Kuntalaistutkimus 2011

Kolme neljästä kuntapäättäjästä somessa vihreät ja perussuomalaiset aktiivisimpia

Nuoret mukana! - demokratiatapahtuma

Ilmapuntari 2015: Enemmistö valitsee ensin puolueen ja etsii sen listoilta parhaan ehdokkaan

Valmistautuminen kampanjointiin. Minustako ehdokas?

Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

FSD1048. Nuoret ja presidentinvaalit Koodikirja

Kuntalaiset kunnan toiminnan ja päätöksenteon seuraajina

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

ARVOSTA OMAA ÄÄNTÄSI. Opas vaikuttavaan vaalimainontaan.

KANSALAISET: VAALIKAMPANJASSA SAA LOUKATA, MUTTA EI VALEHDELLA

Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Nuorisovaltuustovaalit 2012

Nuorten tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö. Uusia tuloksia Kouluterveyskyselystä Hanna Ollila, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Äänestämättä jättämistä perustellaan useimmin hankaluudella löytää sopivaa ehdokasta tai puoluetta

Miten nuoret voivat kouluyhteisössä? Kouluterveyskyselyn tuloksia 2013

FSD2630. Eduskuntavaalien 2011 seuranta. Koodikirja

Attitude kysely Rauman Kauppakamari

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Asukkaiden itsehallinto ja maakuntavaalit

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

Sami Borg ( ) Internet ja sosiaalinen media Suomen EU vaaleissa 2009

Seurakuntavaalit Ehdokasasettelu päättyy Ennakkoäänestys Vaalipäivä

Perusopetuskysely Koko perusopetus

Perusopetuskysely Kartanon koulu luokat 1-6

VAALIEN JÄLKEINEN KYSELY. Eurobarometri Euroopan parlamentti (EB Standard 71.3) - Kevät 2009 Analyyttinen yhteenveto

Q1 Olen. Koulutuskysely kevät / 47. Answered: 2,264 Skipped: 0. Mies. Nainen 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% 15.55% 352.

EB71.3 Euroopan parlamentin vaalit Vaalien jälkeinen kysely Alustavat tulokset: Miesten ja naisten välinen jakauma

KUNTAVAALIT. Ennakkoäänestys Vaalipäivä sunnuntai Selkoesite

TUTKIMUSOSIO Julkaistavissa

KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS


Kuinka tärkeää on, että päättäjät kuuntelevat nuorten mielipiteitä?

Hyvä maakuntavaltuutettu ajaa koko maakunnan etua, eikä ole kansanedustaja

Kielibarometri mittaa kuinka hyvin kielivähemmistö saa palveluita omalla kielellään kotikunnassaan. Tutkimus kattaa kaikki kaksikieliset kunnat.

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Kuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma

Pojat Tytöt Ei ilmoittanut sukupuolta

NUORTEN LIIKENNETURVALLISUUDEN PARANTAMINEN PORISSA

KOULUTERVEYSKYSELY 2017 TULOSTEN TARKASTELUA

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke

EUROOPAN PARLAMENTIN VAALIT 2009

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

NUORISOBAROMETRI 2018: VAIKUTUSVALTAA EUROOPAN LAIDALLA

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 ORIVESI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Lastenklinikoiden Kummit Ry Kysely nuorille 2009

EUROPARLAMENTTIVAALIT 2019

NUORISOVAALIEN JÄRJESTÄJÄN OPAS

KYSELYLOMAKE: FSD2017 NUORTEN OSALLISTUMINEN JA YHTEISKUNNALLINEN SYR- JÄYTYMINEN 1996

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Paikkatiedon mahdollisuudet kouluterveyskyselyaineiston esittämisessä Case: Nuorten hyvinvointierot Helsingissä

Nuorisotutkimus 2007

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Lehdistötiedote PUOLUEBAROMETRI kevät 2019 Kantar TNS Oy

Transkriptio:

PORVOON KAUPUNKI JA PORVOON NUORISOVALTUUSTO Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY

KYSELY Internet-kysely toteutettiin lokakuussa 2010 yhteistyössä koulujen ja oppilaitosten kanssa. 817 vastausta (481 suom. ja 336 ruots.) Vastausprosentit peruskoulun yhdeksännen luokan oppilaat 73 % lukioiden opiskelijat 11 % ammatillisten oppilaitosten opiskelijat 22 % Vastaajien määrät peruskoululaiset 304 suom. 190 ruots. lukiolaiset 63 suom. 38 ruots. amm. oppilaitosten op. 108 suom. 106 ruots. tytöt 261 suom. 161 ruots. pojat 217 suom. 175 ruots. Mitä mieltä olisivat olleet ne, jotka eivät vastanneet? 2

MITÄ KYSYTTIIN? Aikooko nuori äänestää? Miksi äänestää? Miksi ei äänestä? Mistä nuori saa tietoa vaaleista, äänestämisestä ja ehdokkaista. 3

VASTAAJIEN KOULUASTE (SUOMENKIELISET) 4

VASTAAJIEN KOULUASTE (RUOTSINKIELISET) 5

AIOTKO ÄÄNESTÄÄ? KYLLÄ Kaikki suomenkieliset 64 % Kaikki ruotsinkieliset 68 % Suomenkieliset Tytöt 69 % Pojat 59 % Peruskoulu 63 % Lukio 83 % Ammatillinen oppilaitos 59 % Ruotsinkieliset Tytöt 80 % Pojat 58 % Peruskoulu 70 % Lukio 97 % Ammatillinen oppilaitos 57 % 6

AIOTKO ÄÄNESTÄÄ? KYLLÄ Tytöt ovat huomattavasti innokkaampia äänestämään kuin pojat Lukiolaiset ovat huomattavasti innokkaampia äänestämään kuin ammatillisten oppilaitosten opiskelijat (lukiolaiset vastasivat laiskasti) Ruotsinkieliset ovat kokonaisuutena jonkin verran innokkaampia äänestämään kuin suomenkieliset, kuitenkin ruotsinkieliset tytöt ovat innokkaampia äänestäjiä kuin suomenkieliset, pojissa kieliryhmien välillä ei ole eroa ruotsinkieliset lukiolaiset ja peruskoululaiset ovat innokkaampia äänestäjiä kuin suomenkieliset, ammatillisten oppilaitosten opiskelijoissa kieliryhmien välillä ei ole eroa 7

MIKSI AIOT ÄÄNESTÄÄ? Suomenkieliset vastaajat % 8

MIKSI AIOT ÄÄNESTÄÄ? Ruotsinkieliset vastaajat % 9

Miksi aiot äänestää? SUOMENKIELISET VASTAAJAT Lukiolaiset Äänestämällä voi muuttaa asioita 68 % Äänestäminen on kansalaisvelvollisuus 56 % Löytyi omaa arvomaailmaa edustava ehdokas 37 % Vanhemmat kehottavat äänestämään 27 % Olen tietyn puolueen kannattaja 19 % Äänestäminen on IN 14 % Muu syy 14 % Kaveritkin äänestävät 10 % Ehdokas on tuttuni 3 % Mediasta tunnettu henkilö on ehdolla 0 % Ammatillisten oppilaitosten opiskelijat Äänestämällä voi muuttaa asioita 46 % Löytyi omaa arvomaailmaa edustava ehdokas 33 % Äänestäminen on kansalaisvelvollisuus 28 % Vanhemmat kehottavat äänestämään 16 % Olen tietyn puolueen kannattaja 14 % Äänestäminen on IN 13 % Muu syy 10 % Kaveritkin äänestävät 6 % Ehdokas on tuttuni 6 % Mediasta tunnettu henkilö on ehdolla 6 % RUOTSINKIELISET VASTAAJAT Lukiolaiset Äänestämällä voi muuttaa asioita 89 % Äänestäminen on kansalaisvelvollisuus 47 % Olen tietyn puolueen kannattaja 42 % Löytyi omaa arvomaailmaa edustava ehdokas 42 % Vanhemmat kehottavat äänestämään 11 % Kaveritkin äänestävät 5 % Äänestäminen on IN 5 % Muu syy 3 % Ehdokas on tuttuni 0 % Mediasta tunnettu henkilö on ehdolla 0 % Ammatillisten oppilaitosten opiskelijat Äänestämällä voi muuttaa asioita 36 % Äänestäminen on kansalaisvelvollisuus 24 % Olen tietyn puolueen kannattaja 12 % Vanhemmat kehottavat äänestämään 8 % Löytyi omaa arvomaailmaa edustava ehdokas 7 % Muu syy 7 % Kaveritkin äänestävät 7 % Äänestäminen on IN 2 % Ehdokas on tuttuni 1 % Mediasta tunnettu henkilö on ehdolla 1 % 10

Miksi aiot äänestää? SUOMENKIELISET VASTAAJAT Tytöt Äänestämällä voi muuttaa asioita 60 % Äänestäminen on kansalaisvelvollisuus 39 % Löytyi omaa arvomaailmaa edustava ehdokas 32 % Vanhemmat kehottavat äänestämään 18 % Olen tietyn puolueen kannattaja 15 % Äänestäminen on IN 11 % Kaveritkin äänestävät 11 % Muu syy 10 % Ehdokas on tuttuni 8 % Mediasta tunnettu henkilö on ehdolla 3 % Pojat Äänestämällä voi muuttaa asioita 44 % Äänestäminen on kansalaisvelvollisuus 35 % Löytyi omaa arvomaailmaa edustava ehdokas 24 % Olen tietyn puolueen kannattaja 17 % Vanhemmat kehottavat äänestämään 14 % Äänestäminen on IN 14 % Kaveritkin äänestävät 9 % Muu syy 7 % Mediasta tunnettu henkilö on ehdolla 6 % Ehdokas on tuttuni 4 % RUOTSINKIELISET VASTAAJAT Tytöt Äänestämällä voi muuttaa asioita 64 % Äänestäminen on kansalaisvelvollisuus 31 % Löytyi omaa arvomaailmaa edustava ehdokas 23 % Olen tietyn puolueen kannattaja 20 % Vanhemmat kehottavat äänestämään 12 % Kaveritkin äänestävät 5 % Muu syy 5 % Äänestäminen on IN 4 % Ehdokas on tuttuni 3 % Mediasta tunnettu henkilö on ehdolla 1 % Pojat Äänestämällä voi muuttaa asioita 35 % Äänestäminen on kansalaisvelvollisuus 24 % Olen tietyn puolueen kannattaja 17 % Löytyi omaa arvomaailmaa edustava ehdokas 9 % Vanhemmat kehottavat äänestämään 7 % Muu syy 4 % Kaveritkin äänestävät 3 % Äänestäminen on IN 2 % Ehdokas on tuttuni 2 % Mediasta tunnettu henkilö on ehdolla 2 % 11

MIKSI AIOT ÄÄNESTÄÄ? Vahvimmat syyt perinteisiä : äänestämällä voi vaikuttaa, äänestäminen on kansalaisvelvollisuus, löytyi omaa arvomaailmaa vastaava ehdokas, ruotsinkielisillä vastaajilla korostuu lisäksi puolueen merkitys. Kaikkien ryhmien vahvin motiivi: äänestämällä voi vaikuttaa. Vähäisin vaikutus äänestysinnokkuuteen: mediasta tunnettu henkilö on ehdokkaana, ehdokas on tuttuni. Kavereilla ei ole kovin suurta merkitystä, vanhempien vaikutus on suurempi kuin kavereiden. Eri kouluasteiden ja sukupuolten välillä on eroja. Esimerkiksi: 60-64% tytöistä uskoo, että äänestämällä voi muuttaa asioita, pojista tähän uskoo vain 35-44% ruotsinkielisillä lukiolaisilla puolueen merkitys keskimääräistä paljon suurempi (42 %), kun taas ruotsinkielisillä ammatillisten oppilaitosten opiskelijoilla puoleen merkitys keskimääräistä pienempi (12 %) 12

MIKSI ET AIO ÄÄNESTÄÄ? Suomenkieliset vastaajat % 13

MIKSI ET AIO ÄÄNESTÄÄ? Ruotsinkieliset vastaajat % 14

Miksi et aio äänestää? SUOMENKIELISET VASTAAJAT Lukiolaiset En luota poliitikkoihin 11 % Äänestäminen tuntuu hankalalta 10 % Ehdokkaat eivät ole tuttuja 8 % En löydä sopivaa ehdokasta 6 % Äänestämällä ei voi vaikuttaa asioihin 6 % Ehdokkaat ovat liian vanhoja 5 % Äänestäminen on noloa 3 % Muu syy 0 % Perheeni ei äänestä 0 % Kaveritkaan eivät äänestä 0 % Ammatillisten oppilaitosten opiskelijat En löydä sopivaa ehdokasta 17 % Ehdokkaat eivät ole tuttuja 14 % En luota poliitikkoihin 13 % Äänestämällä ei voi vaikuttaa asioihin 12 % Äänestäminen tuntuu hankalalta 10 % Muu syy 9 % Kaveritkaan eivät äänestä 5 % Perheeni ei äänestä 3 % Ehdokkaat ovat liian vanhoja 3 % Äänestäminen on noloa 0 % RUOTSINKIELISET VASTAAJAT Lukiolaiset En luota poliitikkoihin 3 % Muu syy 3 % Perheeni ei äänestä 3 % Äänestäminen tuntuu hankalalta 0 % Ehdokkaat eivät ole tuttuja 0 % En löydä sopivaa ehdokasta 0 % Äänestämällä ei voi vaikuttaa asioihin 0 % Ehdokkaat ovat liian vanhoja 0 % Äänestäminen on noloa 0 % Kaveritkaan eivät äänestä 0 % Ammatillisten oppilaitosten opiskelijat En löydä sopivaa ehdokasta 12 % En luota poliitikkoihin 12% Muu syy 12 % Äänestämällä ei voi vaikuttaa asioihin 11 % Kaveritkaan eivät äänestä 7 % Ehdokkaat eivät ole tuttuja 4 % Äänestäminen tuntuu hankalalta 3 % Perheeni ei äänestä 3 % Ehdokkaat ovat liian vanhoja 1 % Äänestäminen on noloa 0 % 15

Miksi et aio äänestää? SUOMENKIELISET VASTAAJAT Tytöt Ehdokkaat eivät ole tuttuja 13 % En löydä sopivaa ehdokasta 11 % Muu syy 8 % Äänestäminen tuntuu hankalalta 8 % Äänestämällä ei voi vaikuttaa asioihin 8 % En luota poliitikkoihin 7 % Ehdokkaat ovat liian vanhoja 2 % Perheeni ei äänestä 2 % Kaveritkaan eivät äänestä 1 % Äänestäminen on noloa 0 % Pojat En luota poliitikkoihin 17 % En löydä sopivaa ehdokasta 14 % Äänestämällä ei voi vaikuttaa asioihin 12 % Ehdokkaat eivät ole tuttuja 11 % Muu syy 10 % Äänestäminen tuntuu hankalalta 6 % Ehdokkaat ovat liian vanhoja 4 % Kaveritkaan eivät äänestä 3 % Perheeni ei äänestä 1 % Äänestäminen on noloa 1 % RUOTSINKIELISET VASTAAJAT Tytöt Muu syy 8 % Äänestämällä ei voi vaikuttaa asioihin 5 % En löydä sopivaa ehdokasta 4 % Äänestäminen tuntuu hankalalta 4 % En luota poliitikkoihin 2 % Perheeni ei äänestä 2 % Kaveritkaan eivät äänestä 2 % Ehdokkaat eivät ole tuttuja 1 % Ehdokkaat ovat liian vanhoja 0 % Äänestäminen on noloa 0 % Pojat En luota poliitikkoihin 15 % En löydä sopivaa ehdokasta 11 % Muu syy 11 % Äänestämällä ei voi vaikuttaa asioihin 7 % Kaveritkaan eivät äänestä 5 % Ehdokkaat eivät ole tuttuja 2 % Perheeni ei äänestä 2 % Ehdokkaat ovat liian vanhoja 2 % Äänestäminen tuntuu hankalalta 1 % Äänestäminen on noloa 1 % 16

MIKSI ET AIO ÄÄNESTÄÄ? Äänestämättä jättämiselle ei ole yhtä vahvaa syytä, mikään annetuista vaihtoehdoista ei nouse voimakkaasti esille (17 % korkein) Tärkeimpiä syitä: en luota poliitikkoihin, en löydä sopivaa ehdokasta, äänestämällä ei voi vaikuttaa asioihin. Vähiten tärkeitä syitä: äänestäminen on noloa, ehdokkaat ovat liian vanhoja, perheeni ei äänestä (korkeintaan 5 %). Eri kouluasteiden ja sukupuolten välillä on eroja. Esimerkiksi: Ehdokkaat eivät ole tuttuja -vaihtoehto korostuu suomenkielisillä vastaajilla Äänestäminen tuntuu hankalalta -vaihtoehto korostuu jonkin verran suomenkielisillä vastaajilla En luota poliitikkoihin -vaihtoehto korostuu pojilla En löydä sopivaa ehdokasta korostuu ammatillisten oppilaitosten opiskelijoilla 17

MISTÄ SAAT TIETOA VAALEISTA, EHDOKKAISTA JA ÄÄNESTÄMISESTÄ? Suomenkieliset vastaajat % 18

MISTÄ SAAT TIETOA VAALEISTA, EHDOKKAISTA JA ÄÄNESTÄMISESTÄ? Ruotsinkieliset vastaajat % 19

MISTÄ SAAT TIETOA VAALEISTA, EHDOKKAISTA JA ÄÄNESTÄMISESTÄ? Suomenkieliset tytöt % 20

MISTÄ SAAT TIETOA VAALEISTA, EHDOKKAISTA JA ÄÄNESTÄMISESTÄ? Suomenkieliset pojat % 21

MISTÄ SAAT TIETOA VAALEISTA, EHDOKKAISTA JA ÄÄNESTÄMISESTÄ? Ruotsinkieliset tytöt % 22

MISTÄ SAAT TIETOA VAALEISTA, EHDOKKAISTA JA ÄÄNESTÄMISESTÄ? Ruotsinkieliset pojat % 23

MISTÄ SAAT TIETOA VAALEISTA, EHDOKKAISTA JA ÄÄNESTÄMISESTÄ? Suomenkieliset lukiolaiset % 24

MISTÄ SAAT TIETOA VAALEISTA, EHDOKKAISTA JA ÄÄNESTÄMISESTÄ? Ruotsinkieliset lukiolaiset % 25

MISTÄ SAAT TIETOA VAALEISTA, EHDOKKAISTA JA ÄÄNESTÄMISESTÄ? Suomenkielisten ammatillisten oppilaitosten opiskelijat % 26

MISTÄ SAAT TIETOA VAALEISTA, EHDOKKAISTA JA ÄÄNESTÄMISESTÄ? Ruotsinkielisten ammatillisten oppilaitosten opiskelijat % 27

MISTÄ SAAT TIETOA VAALEISTA, EHDOKKAISTA JA ÄÄNESTÄMISESTÄ? Perinteiset mediat tärkein tiedonlähde: lehdet, radio ja tv 64 %, Internet 57 %, vaalimainokset 54 %. Facebook on tärkein sosiaalisen median kanava. Facebook on tärkeämpi tietolähde kuin koulu, perhe, vaalitilaisuudet tai vaalikoneet. Muilla sosiaalisen median palveluilla ei ole vielä kovin suurta merkitystä tietolähteenä. Koulun merkitys tietolähteenä ei ole kovin suuri. Eri kouluasteiden ja sukupuolten välillä on eroja. Esimerkiksi: Koulu on ruotsinkielisille vastaajille tärkeämpi tiedonlähde kuin suomenkielisille vastaajille. Vaalikoneet ja vaalitilaisuudet ovat suomenkielisille vastaajille tärkeämpi tiedonlähde kuin ruotsinkielisille vastaajille. Lehdet, radio ja televisio ja vaalimainokset ovat suomen- ja ruotsinkielisille tytöille keskimääräistä tärkeämpi tiedonlähde. YouTubella ei ole juurikaan merkitystä. Ruotsikielisillä tytöillä korostuu lisäksi koulun, perheen ja kavereiden merkitys. 28

MISTÄ SAAT TIETOA VAALEISTA, EHDOKKAISTA JA ÄÄNESTÄMISESTÄ? Lehdet, radio ja televisio ja vaalimainokset ovat suomenkielisille pojille keskimääräistä vähemmän tärkeä tiedonlähde. YouTube on huomattavasti keskimääräistä tärkeämpi tietolähde. Ruotsinkieliset pojat mainitsevat kaikkiaan varsin vähän tietolähteitä. YoyTuben merkitys korostuu verrattuna ruotsinkielisiin vastaajiin keskimäärin. Muutoin ainoastaan Facebookilla yhtä vahva rooli kuin keskimäärin. Lehdet, radio ja televisio, vaalimainokset, Internet ja vaalikoneet ovat suomenkielisille ja ruotsinkielisille lukiolaisille keskimääräistä tärkeämpi tietolähde. Vaalitilaisuuksien merkitys keskimääräistä vähäisempi. Lehdet, radio ja televisio, sosiaaliset mediat (erityisesti Facebook), vaalikoneet ja vaalitilaisuudet keskimääräistä tärkeämpiä tietolähteitä suomenkielisille ammatillisten oppilaitosten opiskelijoille. Ruotsinkieliset ammatillisten oppilaitosten opiskelijat mainitsevat kaikkiaan melko vähän tietolähteitä. Lähes kaikilla tietolähteillä on vähäisempi merkitys kuin ruotsinkielisillä vastaajilla keskimäärin. IRC-Gallerian ja Twitterin osuus on prosenttiyksikön korkeampi kuin keskimäärin. 29