KIRJALLINEN KYSYMYS 339/2013 vp Ravitsemustilanteen epäkohtien korjaaminen vanhustenhoidossa ja ravitsemustutkimusten huomioiminen kotihoidon laatusuosituksessa Eduskunnan puhemiehelle Hyvä ravinto ylläpitää ikääntyneiden ihmisten terveyttä ja toimintakykyä. Laadukas ja monipuolinen ravinto nopeuttaa sairauksista toipumista, parantaa elämänlaatua ja tukee itsenäistä kotona asumista. Suomessa ikääntyneiden ravitsemuksesta on paljon tutkimustietoa. Tiedämme, että häiriöt ravitsemustilassa ja tarvetta pienempi energiansaanti ovat yleisiä ikääntyneiden keskuudessa. Vaikka ylipaino ja lihavuus ovat yleisiä juuri eläkkeelle jääneillä, iän edelleen karttuessa ylipaino harvinaistuu ja varsinkin sairauksiin liittyvä laihtuminen on tavallista. Laihtuminen heikentää toimintakykyä ja voi lisätä tapaturmien mahdollisuutta. Aliravitsemus on usein yhteydessä myös vanhuksilla yleistyviin muistisairauksiin. Helsingissä hoidossa olevien vanhusten ravitsemusta on seurattu vuodesta 2004 alkaen. Uusimpien tulosten mukaan joka neljäs Helsingin vanhainkotien ja palvelukeskusten asukkaista kärsii aliravitsemuksesta ja 62 prosenttia kuuluu riskiryhmään. Vaikka vakavien ravitsemushäiriöiden osuus on pienentynyt, hoidossa olevien aliravitsemuksen yleisyys on hälyttävää. Pitkät ruokailuvälit, kiireessä hoidettu ateriointi ja huonolaatuinen tai mauton ruoka ovat edelleen liian yleisiä ongelmia. On muistettava, että terveyttä ja toimintakykyä tukevan hyvän ravinnon ja ruokailun merkitys on suuri myös inhimillisenä peruskokemuksena, johon jokaisella tulisi olla oikeus elämänsä loppuun saakka. Ravitsemustilanne kertoo vanhustenhoidon arvoista ja siitä, kuinka yhteiskunta huolehtii heikompiosaisistaan. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä hoidossa olevien vanhusten ravitsemuksessa havaittujen epäkohtien korjaamiseksi ja millä tavalla ravitsemustutkimusten tulokset otetaan huomioon valmisteilla olevassa kotihoidon laatusuosituksessa? Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 2013 Arja Juvonen /ps Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Arja Juvosen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 339/2013 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä hoidossa olevien vanhusten ravitsemuksessa havaittujen epäkohtien korjaamiseksi ja millä tavalla ravitsemustutkimusten tulokset otetaan huomioon valmisteilla olevassa kotihoidon laatusuosituksessa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Hyvä ravitsemustila on tärkeä laatutekijä iäkkäiden ihmisten palveluissa niin kotihoidossa kuin ympärivuorokautista hoivaa ja hoitoa tarjoavissa toimintayksiköissä. Valtion ravitsemusneuvottelukunta julkaisi ravitsemussuositukset ikääntyneille vuonna 2010. Suositusten tavoitteena on, että kotihoidossa, ympärivuorokautisissa hoiva- /hoitopalveluissa, sairaaloissa ja koko terveydenhuollossa työskentelevät ammattilaiset tunnistavat iäkkäiden ravitsemuksen erityispiirteitä, arvioivat ravitsemustilaa ja osaavat toteuttaa ravitsemushoitoa osana iäkkään ihmisen hyvää kokonaishoitoa. Suositus on konkreettinen ja käyttökelpoinen työväline iäkkäiden parissa toimiville, mutta sen tunnettuutta on lisättävä. Siitä syystä Kaste-ohjelman Ikäihmisten palveluiden rakennetta ja sisältöä uudistetaan -osaohjelman yhtenä tavoitteena on em. ravitsemussuositusten tunnettuuden lisääminen; tavoitteeksi on asetettu iäkkäiden ravitsemustilan säännöllisen arvioinnin edistäminen ja ikääntyneiden ravitsemus- ja liikuntasuositusten käytön tehostaminen nykyisestään. Kaste-ohjelman toimeenpanossa ravitsemussuosituksen tunnettuuden lisääminen on vahvasti esillä. Kuluvan vuoden heinäkuussa voimaan tuleva laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (nk. vanhuspalvelulaki; 15 ) korostaa, että iäkkään henkilön palvelutarpeet on selvitettävä kokonaisvaltaisesti yhdessä iäkkään henkilön ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai hänelle määrätyn edunvalvojan kanssa. Tarpeiden selvittämisestä vastaa työntekijä, jolla on paitsi laajaalaista asiantuntemusta, myös sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa laissa (272/2005) tai terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994) tarkoitettu kelpoisuus. Työntekijän on niin ikään toimittava iäkkään henkilön tarpeita vastaavasti yhteistyössä muiden asiantuntijoiden, kuten ravitsemushoidon asiantuntijoiden kanssa. Kunnan käytettävissä on vanhuspalvelulain 10 mukaan oltava asiantuntemusta ravitsemuksen alalta. Vanhuspalvelulaki korostaa sosiaali- ja terveyspalvelujen toteuttamista niin, että iäkäs henkilö voi kokea elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja avokkaaksi (14 ). Arvokkaaseen elämään kuuluu, että hänellä on mahdollisuus noudattaa normaalia päivärytmiä säännöllisine ruokailuaikoineen, joiden välien ei pidä olla kohtuuttoman pitkiä. Palvelujen laadun varmistamisessa iäkkäiden ihmisten hyvä ravitsemus on tärkeä huomioon otettava laatutekijä. Näin ollen myös uudistuvaan Ikäihmisten palvelujen laatusuositukseen on tulossa hyvään ravitsemukseen liittyvää sisältöä. 2
Ministerin vastaus KK 339/2013 vp Arja Juvonen /ps Helsingissä 14 päivänä toukokuuta 2013 Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 339/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Arja Juvonen /saf: Vad ämnar regeringen göra för att avhjälpa de missförhållanden som konstaterats i fråga om näringstillståndet för äldre som är under vård, och hur beaktas näringsundersökningarnas resultat i den kvalitetsrekommendation för hemvård som är under beredning? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Ett gott näringstillstånd är en viktig kvalitetsfaktor vad gäller servicen för äldre såväl inom hemvården som i verksamhetsenheter som tillhandahåller vård och omsorg dygnet runt. Statens näringsdelegation publicerade näringsrekommendationer för äldre personer år 2010. Rekommendationerna har som syfte att personer inom hemvården, vård- och omsorgstjänsterna dygnet runt, sjukhusen och hela hälsovården kan identifiera särdragen hos äldre personers näringstillgång, bedöma deras näringstillstånd och förverkliga god näringsterapi som en naturlig del av god äldreomsorg. Rekommendationen är ett konkret och användbart redskap för dem som arbetar med äldre personer, men kännedomen om den måste ökas. Av den anledningen är ett av målen för delprogrammet "Strukturen och innehåll i tjänsterna för äldre förnyas" i det nationella utvecklingsprogrammet för social- och hälsovården (Kaste) att öka kännedomen om ovan nämnda näringsrekommendationer; som målsättning har man ställt att främja en regelbunden bedömning av äldre personers näringstillstånd och en effektiviserad användning av näringsrekommendationerna och rekommendationerna om fysisk aktivitet för äldre. Vid genomförandet av Kaste-programmet är en ökad kännedom om näringsrekommendationerna mycket framträdande. I lagen om stödjande av den äldre befolkningens funktionsförmåga och om social- och hälsovårdstjänster för äldre (den s.k. äldreomsorgslagen, 15 ) som träder i kraft i juli i år betonas att en övergripande utredning av en äldre persons behov av service ska göras i samarbete med personen själv och vid behov med hans eller hennes anhöriga eller närstående eller med en intressebevakare som har förordnats för honom eller henne. En anställd med omfattande sakkunskap och sådan lämplig behörighet som avses i lagen om behörighetsvillkoren för yrkesutbildad personal inom socialvården (272/2005) eller i lagen om yrkesutbildade personer inom hälso- och sjukvården (559/1994) ska ansvara för utredningen av servicebehovet. Den anställda som ansvarar för utredningen ska i enlighet med den äldre personens behov samarbeta med andra experter, såsom experter på näringsterapi. Kommunen ska enligt 10 i äldreomsorgslagen ha tillgång till expertis på näringsområdet. Äldreomsorgslagen betonar att äldre personer ska ges social- och hälsovårdstjänster på ett sådant sätt att de kan uppleva att deras liv är tryggt, betydelsefullt och värdigt (14 ). Till ett värdigt liv hör att den äldre personen kan iaktta en normal dagsrytm med regelbundna mattider utan oskäligt långa intervaller. När det gäller att säkerställa kvaliteten på tjänsterna är en god kost för de äldre en viktig kvalitetsfaktor. Följaktligen kommer en god kost 4
Ministerns svar KK 339/2013 vp Arja Juvonen /ps att ingå också i den omarbetade kvalitetsrekommendationen om tjänster för äldre. Helsingfors den 14 maj 2013 Omsorgsminister Maria Guzenina-Richardson 5