Tampere-talon sanomia. Lämmin kiitos asiakkaille ja yhteistyökumppaneille, tästä on hyvä jatkaa!

Tampere-talon sanomia 1 2010 Lämmin kiitos asiakkaille ja yhteistyökumppaneille, tästä on hyvä jatkaa!

2 Yhteistyö on kuin laskuvarjo se toimii vain avoimena Yhteistyökumppaneiden merkitys on kirkastunut Tampere-talon kahdenkymmenen vuoden taipaleella. Esimerkkejä luetellessa aina joku unohtuu, mutta senkin uhalla mainitsen Tampereen yliopistot, Aamulehden, Tampereen kaupungin, TV2:sen, Tampere Filharmonian, alueen energiset yritykset, lukuisat konserttien järjestäjät, sadat artistit ja miljoonat kävijät. Yliopistojen eri tieteenalojen kongressit ja seminaarit ovat Tampere-talon kokouspuolen kivijalka. Tampereen lääkäripäivät kokoontuivat tänä vuonna jo 31. kerran, joista 19 viimeistä kertaa tohtorit ja tutkijat ovat olleet meidän tiloissamme. Kristallinkirkas Glass Performance Days -tapahtuma kokoaa joka toinen vuosi tuhatpäisen lasialan asiantuntijajoukon Tamperetaloon ja sitä ympäröivään Sorsapuistoon. Raudanluja Metalliliiton liitto kokous niittaa päätöksensä Isossa salissa, joka muunnetaan viihtyisästä konserttisalista tehokkaaksi kokoustilaksi. Kaikkea ei voi tehdä itse, hyvien kumppaneiden kanssa voi tehdä mitä vain Ilman Aamulehteä ei suuri yleisö osaisi meille. Lehti on tärkein ilmoitusvälineemme, mutta mittaamaton merkitys on myös Matti Apusen ajatuksilla, Harri Hautalan kritiikeillä ja koko toimituksen mielenkiinnolla Tampere-taloa kohtaan. TV2:sen lähettämät konsertti taltioinnit ilahduttavat Suomen kansaa ja tekevät Tamperetaloa tutuksi Pirkanmaan ulkopuolellekin. Tampereen kaupunki on hyvä isä(ntä). Ohjaa, mutta antaa tilaa toimia itsenäisesti. Kaupungin kanssa teemme myös nuorisotyötä tarjoamalla Aliven ja ChillHousen tapaisia päihteettömiä ja turvallisia nuorisotapahtumia. Ilmeikkään musiikkiprofiilin luomiseen tarvitaan monia tekijöitä. Tampere Filharmonialla ja Tampereen Oopperalla on siinä ensiarvoinen merkitys. Orkesteria ja kuoroa kehutaan toistuvasti, ja suosion sade tipahtelee samalla myös Tampere-talon ylle. Tampere-talon yritysyhteistyökumppaneina on kahdeksan merkittävää yritystä. Tapiola, Tampereen Seudun Osuuspankki, Aamulehti, Autotalo Laakkonen, Eeva-lehti, Tieto, Blue1 ja Holiday Inn ovat yrityksiä, joiden kanssa jaamme yhteisen arvopohjan ja toimintatavat. Yhteistyö on sementti, jolla rakennetaan tulevaisuutta Monet uudet ideat ja koordinaatit tulevat kumppaneiden kanssa asioita puitaessa. Avoin yhteistyö tuottaa oppia ja ojennusta, uusia kokeiluja ja yhteisiin hyviin päämääriin pyrkimistä. Kaupunki kunnostaa ensi kesänä Sorsapuistoa. Jokohan pääsemme kokeilemaan puistokonsertteja ja rusettiluistelua. Yhdistetyt kokous- ja kulttuuripaketit ovat loistava idea. Iltapäivän parin tunnin kokousta seuraa herkullinen päivällinen, ja ilta päättyy konserttielämykseen! Olemme jo tehneet uuden naistenhuoneen niitä ei ole koskaan liikaa. Oopperan ja baletin ohella musikaalit ovat tulleet jäädäkseen Tampere-talon ohjelmistoon. Niidenkin tuotannon mahdollistaa hieno yhteistyö Tampereen teattereiden kanssa. Suuria suunnitelmia ja villejä unelmia on seuraaville 20 vuodelle. Erityisen hartaasti toivomme ihmisten tuntevan, että meillä on avoimet ovat ja yhteistyölle avoin mieli! Pirkko-Liisa Ollila markkinointipäällikkö TAMPERE-TALON SANOMIA 1/2010 TAMPERE-TALON ASIAKASLEHTI, ISSN 1235-1288. PÄÄTOIMITTAJA KATJA JOKINEN. VALOKUVAT JOONAS LOUERANTA, MARIKA MALKAMÄKI, KIMMO TORKKELI, TAMPERE-TALON JA TAPAHTUMAJÄRJESTÄJIEN ARKISTOT. TAITTO JAAKKO KAHALA. PAINOPAIKKA TAMPEREEN OFFSETPALVELU OY 2010. TAMPERE-TALO OSAKEYHTIÖ YLIOPISTONKATU 55, PL 16, 33101 TAMPERE WWW.TAMPERE-TALO.FI PUHELINVAIHDE (O3) 243 4111 FAKSIT: (O3) 243 4199 JA (O3) 243 4197 SÄHKÖPOSTI: ETUNIMI.SUKUNIMI@TAMPERE-TALO.FI www.kanresta.fi www.tampere.fi/filharmonia www.tampereconventionbureau.fi

3 Henkilökunta viihtyy ja saa asiakkaatkin viihtymään Henkilökunnan vähäinen vaihtuvuus on ehdottomasti yksi 20-vuotiaan Tampere-talon ominaispiirteistä ja vahvuuksista. Millaisia muistoja ja ajatuksia vanhoilla konkareilla on pitkäaikaisesta työpaikastaan? TULIN talon palvelukseen jo ennen sen valmistumista, helmikuussa 1988 eli samana päivänä, kun Carl Öhman aloitti johtajana, toimitusjohtajan sihteeri Lisa Nordenswan naurahtaa. Tehtäväni ovat muotoutuneet aikojen ja toimitusjohtajien mukaan. Nyt mieluisana uutena tehtäväkenttänä ovat henkilöstöasiat. Talon paras paikka on Lisan mukaan täpötäysi Iso sali suuren produktion ensi-illassa tai väkeä kuhisevat aulatilat. TAMPERE-TALON oma remonttimies Ville Juurinen tunnetaan lempinimellä naurava puuseppä. Tulin töihin Tampere-talon näyttämöosastolle helmikuussa sa 1990. Vuodesta 1998 lähtien olen toiminut kiinteistönhuollossa, ja sitähän isossa talossa riittää. Villen mieleen ovat lähtemättömästi jääneet talon entisen teknisen päällikön, Raimo Putkosen, sanat kerran saa töpätä. Talon alkuvuosina siirtelin Ison salin lavalla tavaroita trukilla. Ihmettelin, kun mitään ei tapahdu, joten siirsin trukin aivan seinään kiinni, Ville muistelee. Ja johan alkoi tapahtua. Trukin piikit nostivat seinältä kaksi patteria ilmaan, ja yhtäkkiä lavalle tulvi vettä. Ja Tampere Filharmonian konsertti oli alkamassa kahden tunnin kuluttua. Isojen lumilapioiden, jättimäisten roskaastioiden ja sen kuuluisan yhteistyön avulla vesimassat saatiin lopulta hallintaan, ja konserttikin alkoi ajallaan. Tekevälle sattuu, Ville nauraa hikistä urakkaa muistellessaan. Itse asiassa koko pytinki silloin, kun talossa on kova tekemisen meininki. Näin kevään korvalla tulee mieleeni eräs kevätaamu. Talon ensimmäinen johtaja, vanha teatterilainen Carl Öhman tuli huoneeseeni, nousi jakkaralle ja siteerasi Karin Boyen runoa Ja visst gör det ont när knoppar brister. Varför skulle annars våren tveka?, Lisa muistelee. TAMPERE-TALON Lipputoimistossa myyntisihteerinä työskentelevä Mervi Pentikäinen- Rankka tuli taloon töihin keväällä 1990. Hän on toinen Lipputoimiston alkuperäisistä työntekijöistä. Lipunmyynti on 20 vuoden aikana kehittynyt yleisen tietotekniikan kehityksen ja murroksen mukana valtavasti. Henkilökohtaisen asiakaspalvelun rinnalle on tullut vahvana sähköinen suora lipunmyynti yhteistyökumppanimme Lippupisteen internetsivuston kautta. Asiakkaat ottavat Lipputoimistoon yhteyttä myös sähköpostitse. Mervin mukaan parasta työssä ovat vuosien varrella tavatut erilaiset ihmiset, talon asiakkaat, ja heidän erilaiset kiinnostuksen kohteensa, joihin voidaan vastata talon monipuolisella ja korkeatasoisella ohjelmistolla. On ollut ilo huomata, että Tamperetalon tarjoamaa henkilökohtaista asiakaspalvelua ja asiantuntemusta arvostetaan. Ihmiset asioivat mielellään Lipputoimistossamme, Mervi toteaa hymyillen. ENSIMMÄINEN oikea työpäiväni oli 1.3.1990. Olin ollut töissä jo helmikuussa Juicen konsertissa, asiakaspalvelupäällikkö Pekka Mäkisalo muistelee. Olen tehnyt kaikkea mahdollista asiakaspalveluun liittyvää. Ja kahdessa oopperassa sekä Karita Mattilan Fever-konserteissa olen toiminut lavasteapulaisena. Pekalle on jäänyt hyvin voimakas muisto Suomi 75-vuotisjuhlasta, joka järjestettiin Tamperetalossa 4.12.1992. Läsnä olivat lähestulkoon kaikki samat henkilöt, jotka paria päivää myöhemmin nähtiin itsenäisyyspäivän vastaanotolla presidentinlinnassa. Sekä tietysti paljon muita tärkeitä ihmisiä. Nuorina ja kokemattomina tapahtumantekijöinä onnistuimme vakuuttamaan koko Suomelle pystyvämme järjestämään vaativatkin tilaisuudet ammattimaisesti, tyylikkäästi ja turvallisesti. Olen vakuuttunut, että kyseinen juhla ja sen maine on vuosien saatossa tuonut asiakkaita ja tapahtumia Tamperetaloon, Pekka kiteyttää onnistuneen tilaisuuden tulokset.

Tampereelta lennetään maailmalle sujuvasti ja nopeasti ruuhkia, toiminta lentokentällä on mutkatonta, EI kentältä pääsee kotiin tai hotelliin hetkessä ja laukutkin siirtyvät sujuvasti koneesta kentälle, luettelee Tamperetta kongressiakaupunkina markkinoivan Tampere Convention Bureaun toiminnanjohtaja Ella Kuula Tampere-Pirkkalan lentokentän etuja. Tampereen lentoyhteydet palvelevat Tampereelle ja Tampere-taloon tulevia kongressivieraita, mutta myös vapaa-ajan matkailijoita. Tampere-talon monivuotinen yhteistyökumppani SAS/Blue1 on panostanut Tampereen lentoyhteyksiin talon alkuvuosista lähtien. SAS/Blue1 on tehnyt kanssamme paljon kongressimarkkinointia vuosien aikana ja arvostamme sitä kovasti, kiittelee Tampere-talon kongressipäällikkö Erika Eischer. Yhteistyö lentoyhtiön ja vastaavatun kongressitalon välillä alkoi luontevasti jo 1990-luvun alussa. Suorat lentoyhteydet Tampereelle ovat ilman muuta tuoneet oman osansa Tampereen ja Tampere-talon kongressimenestykseen. Tukholma Tampereyhteys on Tampereelle saapuvalle kongressivieraalle varsin sutjakka reitti eri puolilta maailmaa, Erika Eischer korostaa. Itsekin käytän tätä reittiä aina kun voin: haluan suosia omaa kenttää, ja tietysti myös mukavuussyistä. Kongressivieraat arvostavat hyviä lentoyhteyksiä Tällä hetkellä viisi lentoyhtiötä lentää Tampere-Pirkkalan kentältä. Kotimaan kohteita tarjoavat Finnairin lisäksi Wingo ja AirBaltic. Finnair lennättää Tampereelta Helsinkiin ja Blue1 Tukholmaan. Ryanairin kohteita ovat Bremen, Frankfurt-Hahn, Lontoo, Milano ja Riika sekä huhtikuun alusta Edinburgh, toukokuun alusta Kaunas ja kesäkuun uutuutena vielä Malaga, Ella Kuula luettelee. Uusimpana tulokkaana lentoyhtiöiden joukossa on AirBaltic, joka lentää Tampereelta Riikaan ja sitä kautta ympäri maailmaa. AirBalticilla pääsee Tampereelta suoralla lennolla myös Tallinnaan. AirBalticin aikataulu on matkustajalle miellyttävä. Lennät aamulla Riikaan ja olet jo iltapäivällä toisella puolen Eurooppaa, Ella Kuula valaisee. Uudet lentoyhteydet avaavat aina uusia väyliä myös kansainvälisten kongressien markkinointiin ja kongressivieraiden houkutteluun Tampereelle. Osallistujien kannalta on tärkeää, että matkustaminen kongressipaikalle on mahdollisimman helppoa ja nopeaa. Hyvät lentoyhteydet ovat ykkösasia, Ella Kuula korostaa. Tampereen lentoyhteyksien käyttäminen säästää aikaa, ja ehdottomasti vaivaa. KANSAINVÄLISIÄ KONGRESSEJA TAMPERE-TALOSSA 2010 8. 9.2. The Tampere Club 14. 15.6. SIAS 2010 Safety of 23.6. Eurocities Workshop 11. 15.9. ESB 2010 23 rd European Argumenta Seminar Industrial Automated Branding Management & Conference on Biomaterials 10.2. John Deere Forestry Oy Systems City Attractiveness 16. 17.9. The 10th Biennial CIGAR Supplier Conference 14. 16.6. EBEN Research Conference 28. 29.8. ESCAP President s Workshop 25. 29.4. ACES 2010 16. 19.6. XXXI Art Medal Conference 28. 30.9. International Symposium 8. 11.6. 2 nd International Congress FIDEM 31.8. 1.9. The Tampere Club on System-on-Chip 2010 Symposium on Gluten- 17. 18.6. 10 th Annual Integrated Care 6. 8.9. Power and Knowledge Free Cereal Products and Conference, INIC 2010 2010: The 2 nd International Beverages Conference

5 Natasha Ratcliffe, Hope (A) Mitalin matka muotokuvasta veistokseksi Anne Meskanen, Baltic Sea in Our Hands käteen sopiva, tyypillisesti pyöreä, useimmiten pronssia, kaksisivuinen, yhdistää kuvaa ja tekstiä, vastaa Pieni, Tampereen taidemuseon kokoelmapäällikkö Tapio Suominen, kun häneltä pyytää mitalin määritelmää. Mitalin käsitteeseen liitetään usein myös monistettavuus. Lyöntitekniikalla voidaan tehdä satoja kopioita, valamalla yleensä joitain kymmeniä. Mitalitaide syntyi renessanssin Italiassa, jossa siitä kehittyi uusi yksilökuvauksen muoto. Henkilökuvat ovat olleet keskeinen mitalitaiteen aihepiiri. Vasta 1900-luvulla yleistyi vapaa-aiheinen mitalitaide, jolloin siitä tuli selvemmin taiteilijan itseilmaisun väline, Tapio Suominen kertoo. Tampereella tutustutaan kierrätysmateriaalien käyttöön Tapio Suominen toimii järjestelytoimikunnan puheenjohtajana Tampere-talossa 16. 19. kesäkuuta järjestettävässä kansainvälisessä mitalitaiteen kongressissa. FIDEM (Fédération Internationale de la Médaille d Art) -järjestön kongresseja on järjestetty vuodesta 1937 lähtien. Sillä on jäseniä 43 maassa. Kongressi pyritään järjestämään joka toinen vuosi. Viimeksi kokoonnuttiin Colorado Springsissä Yhdysvalloissa vuonna 2007, Tapio Suominen taustoittaa. Tampereella järjestelyistä vastaa Tampereen taidemuseo yhdessä Suomen Mitalitaiteen Killan kanssa. Kongressin osallistujista löytyy esimerkiksi mitalitaiteilijoita, alan tutkijoita, museoiden edustajia, keräilijöitä ja taidehistorioitsijoita. Kongressin yhteydessä järjestetään Taidekeskus Mältinrannassa mielenkiintoinen työpaja, jossa kuvanveistäjä Juha Wellingin johdolla tutustutaan kierrätysmateriaalien käyttöön mitalitaiteessa. Hän on itse erikoistunut puunveistoon, joka on mitalitaiteelle erikoinen materiaali. Useiden materiaalien käyttö ja yhdistely asettaa mielenkiintoisia haasteita mitalien monistettavuudelle. Näyttely yhdistää mitalitaidetta ja kuvanveistoa Kongressiin liittyy myös näyttely, jossa on esillä maailman mitalitaidetta varsin kattavasti kolmen viime vuoden ajalta. Näyttely on otsikoitu Art Medal in a Global World, mutta sillä ei ole varsinaista teemaa, joten taiteilijat ovat saaneet vapaasti toteuttaa itseään. Näyttelyssä on mukana myös kuvanveistoa Tampereen seudun taiteilijoilta. Tapio Suomisen mukaan tällä halutaan paikallisuuden lisäksi korostaa mitalitaiteen asemaa osana kuvanveistoa. Mitalitaide on osa kuvanveistoa, jonka kehityskulkuja se on aikojen saatossa noudatellut. Mitalitaiteen ammatillista koulutusta ei Suomessa Turun ulkopuolella juurikaan ole, vaan alasta kiinnostuneet ovat joutuneet hankkimaan oppinsa muuta kautta. Aihetta vain sivutaan taidekouluissa. Koulutus on kuitenkin avainasemassa siinä, miten saada uusi sukupolvi kiinnostumaan mitalitaiteesta, Tapio Suominen huomauttaa. Mitalitaiteen kongressille suunnitellaan tietenkin aina oma mitali. Tampereen kongressin mitalin suunnittelee ja toteuttaa kuvanveistäjä Assi Madekivi. Mitalin nimi on Tango. Se on kongressin historian ensimmäinen valettu mitali, aiemmat ovat olleet lyötyjä, Tapio Suominen paljastaa. Silvia Perle, Women in the 21st Century Natasha Ratcliffe, Hope (B) Ludêk Havelka-Havetta, The Film Ecstasy

6 Maukas ruoka kruunaa onnistuneen kokouksen Juhlavuoden innoittamana Tampere-talon ravintoloitsija Kanresta on paketoinut yhdessä kongressiosaston kanssa kokousasiakkaille erilaisia vaihtoehtoja. Kokouspakettien ruokatarjoiluja värittävät lähi- ja luomutuotteet sekä talon keittiössä leivottu leipä varmasti tuoreena. Lähi- ja luomuruoassa kiehtoo erityisesti ruoan lyhyt matka suoraan tuottajalta keittiöön. Lisäarvoa tuo vielä se, että tuntee henkilökohtaisesti tuottajan ja hänen tarjoamansa laadukkaat tuotteet. Olemme löytäneet lähi- ja luomutuottajia muun muassa Pälkäneeltä, Mouhijärveltä, Ylöjärveltä ja Ikaalisista. Syksyisin ostamme talvivarastoon satoja kiloja sieniä ja marjoja pirkanmaalaisilta alkutuottajilta, kertoo Tampere-talon Ravintolat Kanresta Oy:n keittiöpäällikkö Juhana Paturi. Leipä on meille tärkeä asia. Leivomme sitä alusta alkaen itse, myös yli tuhannen hengen tilaisuuksiin. Valmistuksessa käytämme luonnollisesti luomujauhoja. Tervetuloa maistamaan! Tyylikkäät ja hyvin varustellut kokoustilamme tarjoavat inspiroivan ympäristön monenlaisille lle tapaamisille. Vaikka talo on suuri, meillä on useita vaihtoehtoja myös pienille, 10 100 hengen kokouksille. ksille Aulapalvelumme pitää huolta kokousvieraiden hyvinvoinnista ja auttaa kokouksen käynnistämisessä, ja av-teknikkomme tutustuttaa järjestäjät laitteisiin, kuvailee Tampere-talon kongressipäällikkö Erika Eischer kokouspäivän alkua. Kokouspaketit ovat voimassa maanantaista lauantaihin, vähintään kymmenen hengen ryhmille. Jos samalle päivälle sattuu jokin upeista oman tuotannon konserteistamme, tarjoamme kokousvieraille erikoishintaiset liput saatavuuden mukaan, Erika Eischer vinkkaa. KOKOUKSET KOKO PÄIVÄN KOKOUSPAKETTI 45 aamukahvi ja suolainen piirakka tai voileipä buffet-lounas (alku-, pää- ja jälkiruoka) iltapäiväkahvi ja makea leivonnainen PUOLEN PÄIVÄN KOKOUSPAKETTI 38 kahvi ja suolainen tai makea kahvileipä buffet-lounas (alku-, pää- ja jälkiruoka) AAMIAISKOKOUS 27 runsas aamiaisbuffet KOKOUS ENNEN KONSERTTIA 32 ruokaisa salaatti, talon uunituoretta leipää ja lasi viiniä (vaihtoehtona kala-, kana- tai juustopohjainen salaatti) VARAUKSET: Tampere-talon kongressiosasto puh. (03) 243 4800 / myyntipalvelu@tampere-talo.fi Tampere-talon Ravintolat Kanresta Oy puh. (03) 243 4647 Tutustu kokouspaketteihin: www.tampere-talo.fi

7 Marko Stenströmin Tampere-talo on ihmisten kohtaamispaikka ylpeä Tamperetalosta, en voisi Olen kuvitella hienompaa työpaikkaa, huokaa Tampere-talon uusi ohjelmapäällikkö Marko Stenström, täydestä sydämestään. Olen unelmatyöpaikassani, sillä monipuoliset tapahtumat pitävät huolen siitä, että kahta samanlaista päivää ei ole. Mutta rutiinejakin tarvitaan. Marko Stenströmille, kuten monelle muullekin talossa työskentelevälle, sellainen on lounas kello 11 henkilökunnan kanttiinissa. Pöydän ääressä vaihdetaan päivän kuulumiset työkavereiden kanssa. Tuleepa siinä samalla hoidettua joskus joku työasiakin. Jotain uutta, jotain vanhaa ja jotain sinistä Marko Stenström tuli Tamperetaloon töihin vuonna 1995, suoraan Taiteen ja viestinnän oppilaitoksesta. Ensimmäiset neljä vuotta hän työskenteli äänimiehenä. Vuonna 1999 hän siirtyi ohjelmaosastolle tuottajaksi. Tässä työssä vierähtikin sitten kymmenen vuotta. Vuosien kuluessa ohjelmistomme valikoima on laajentunut ja määrä tuplaantunut. Kevyempi musiikki, myös ulkomainen, on saanut lisää jalansijaa. Viimeisimpinä uutuuksina ovat mukaan tulleet suuret ja haastavat produktiot, kuten jääbaletti, Riverdance ja musikaali The Sound of Music. Tammikuussa 2010 Marko Stenström aloitti työt ohjelmaosaston johdossa, kun pitkäaikainen ohjelmapäällikkö Jarmo Hakkarainen jäi eläkkeelle. Uusi ohjelmapäällikkö tähyää tulevaisuuteen, mutta kaipaa jotain menneisyydestäkin. Café Soolon Siniset hetket ja Sorsapuiston puistokonsertit pitäisi herättää henkiin. Talo voisi toimia tuottajana ja tarjota halukkaille mahdollisuuden esiintyä. Tällaista yhteistyötä on Café Soolossa jälleen kokeiltukin Pirkanmaan musiikkiopiston nuorten soittajien kanssa. Kulttuuritoimijoiden yhteistyö on tärkeää Ohjelmapäällikön Tampere-talossa keskeistä on ihmisten ja asioiden kohtaaminen. Näen talon kulttuurikeskuksena, jonka aulassa kulkee ihmisiä aamusta iltaan. Kokousten ja konserttien lisäksi taloon voisi houkutella satunnaisia ohikulkijoita esimerkiksi kulttuuriaiheiseen kauppaan, tapaamaan tuttuja kahvilaan tai vaikka lounaalle ravintolaan. Hyvät ystävät ja yhteistyö kumppanit, Marko Stenström haluaa kehittää ja ylläpitää yhteistyötä myös muiden Tampereen kulttuuritoimijoiden kanssa. Keskustorilla, ihmisten keskellä, voisi olla yhteinen lipunmyyntipiste, josta saisi lippuja niin teatterinäytöksiin, konsertteihin kuin urheilutapahtumiinkin. Samasta luukusta löytyisi kaupungin kulttuuri- ja urheilutarjontaa laidasta laitaan. Musiikin parissa työskentelevä on vapaa-ajallaan kaikkiruokainen musiikin suhteen. Anglosaksinen kansanmusiikki, kitarasankarit ja pianomusiikki nousevat kuitenkin suosikeiksi. Ja ikäpolveni edustajana rokki menee kyllä suoraan jalan alle! siirtyessäni työkyvyttömyyseläkkeelle Tampere talon ja Tampereen Oopperan palveluksesta haluan kiittää teitä kaikkia antoisista ja työntäyteisistä vuosista. On ollut ilo työskennellä kanssanne. Uskon, että yhteinen puurtamisemme on tuottanut hienoja tuloksia... useimmiten. Kiitos, lämmin kiitos, Jarmo Hakkarainen

8 tarjoaa lukijoilleen ainutlaatuisia elämyksiä haluaa yhteistyökumppanuuksia, uksia, jotka tukevat lehden arvoja. Laatu, Eeva syvällisyys ja luotettavuus yhdistävät meidät, kertoo Tampere-talon yhteistyökumppanin, Eeva-lehden, Brand Manager Maarit Kivilahti. Tampere-talon ohjelmisto ja esiintyjät ovat kansainvälisestikin huipputasoa. Talo on myös tilana erittäin korkealaatuinen, ja henkilöstön osaaminen huippuluokkaa. On ihanaa, että lähtökohtaisesti kaikki on mahdollista. Eeva haluaa yhteistyökumppanuuksia, joiden avulla se voi tarjota lukijoille ja yhteistyökumppaneille sellaisia elämyksiä ja kokemuksia, joita he voivat saada vain Eeva-lehden kautta. Tällainen oli muun muassa viime syksyn Paula Koivuniemen konsertti, jossa 500 lukijaamme sai nauttia sekä itse konsertista että Paulan tapaamisesta konsertin jälkeen. Tampere-talon tilat taipuivat erinomaisesti myös 75-vuotisjuhlavuotemme upeaan kansinäyttelyyn. Eeva koskettaa ja kohahduttaa Eeva-lehdelle on Maarit Kivilahden mukaan tärkeää myös se, että yhteistyökumppanuudet eivät ole vain pääkaupunkiseudulla, sillä lehden lukijoita ja yhteistyökumppaneita on ympäri Suomea. Eeva on naistenlehtien upea klassikko. Se herättää tunteita ja puhuu rohkeasti elämästä. Eeva antaa aineksia unelmiin ja tarjoaa rentouttavia lukuhetkiä huippujuttujen parissa. Lehtemme on Suomen luetuin naisten kuukausilehti. Parasta Eevassa ovat ainutlaatuiset haastattelut. Ne koskettavat ja kohahduttavat, sillä Eeva jatkaa siitä, mihin muut lopettavat. Eeva saa ihmiset puhumaan itsestään, elämästään ja vaikeistakin ratkaisuistaan avoimesti, ihmiseltä ihmiselle. Tuloksena on vaikuttavia juttuja, joista välittyy aitous ja vahva läsnäolon tuntu kuin olisit itse mukana jakamassa kokemuksia ja tunteita. KRIITTISESSÄ TILASSA 2010 PELON AIKA Tampere-talossa lauantaina 10.4.2010 Pelko on vakituisena vieraanamme uudessa uljaassa maailmassa. Jos huoli omasta terveydestä ja toimeentulosta ei jäytäisikään, aamun lehti ja illan uutiset tuovat luonnonkatastrofit ja terrorismin ihollemme. Vapaa pääsy Mistä pelot kumpuavat? Keitä ne palvelevat? Onko nykyajan peloissa jotain ennen näkemätöntä vai pelkäsivätkö esivanhempamme samoin kuin me? Ovatko pelot viisauden alku? Vai hulluuden? www.kriittisessatilassa.fi Järjestäjät: Tampere-talo Osakeyhtiö, Tampereen yliopisto ja Tampereen teknillinen yliopisto

9 80-vuotias Tampere Filharmonia saa voimaa haasteista on suuren orkesterin ohjelmisto Meillä ja kansainväliset toimintatavat, mutta töitä tehdään pienellä porukalla, tiivistää Tampere Filharmonian intendentti Maritta Hirvonen 80-vuotisjuhliaan viettävän orkesterin sielun. Tampere Filharmonia on ainoa täysimittainen sinfoniaorkesteri pääkaupungin ulkopuolella. Orkesterin laajuus mahdollistaa monipuolisen ja vaativan ohjelmiston, joka taas kehittää orkesteria edelleen. Tampere Filharmonian oma estradi, Tampere-talo, tarjoaa lisäksi ison talon tilat harjoitella ja esiintyä. Konsertit, levytykset ja kiertueesiintymiset vaativat pitkän aikavälin suunnittelua. Tampere Filharmonian ohjelmistossa valmistellaan tällä hetkellä kautta 2012 2013. Kansainvälisten taiteilijoiden kalenterit ovat täynnä vuosiksi eteenpäin. Saadaksemme heitä Tampereelle on suunnattava katse tulevaisuuteen. Vastaavasti joudumme tinkimään spontaa neista ideoista, Maritta Hirvonen kertoo. saalta suomalaisen kulttuuriperinnön välittäminen ja musiikkikasva- TAMPERE FILHARMONIA haluavat esiintyä yhdessä Hannu Linnun johtaman Tampere Filhar- tus ovat olleet orkesterille tärkeitä taiteellinen johtaja monian kanssa. Meillä vieraillutta Kansainvälisyys ja suomalaisuus soivat rinnakkain koko sen olemassaolon ajan. Soitamme perinteisen ohjelmiston ohessa myös kotimaista uutta Hannu Lintu 97 muusikkoa taiteilijaa saattaa Tampereen lisäksi kuulla saman vuoden aikana vain New Yorkissa tai muissa metropo- Tampere-talon rakentaminen on musiikkia. Se kytkee orkesterin perustettu 1930, leissa, Maritta Hirvonen naurahtaa. ollut ehdoton ykkösasia tamperelaisen musiikkielämän edistämisessä. Talon huipputason tekniikka on tärkeänä tukena orkesterin omissa tuotannoissa. Lisäksi talo mahdollistaa monenlaisen mielenkiintoisen yhteistyön tekemisen, kuten oop- tähän aikaan. Kapellimestari on orkesterin sydän Maritta Hirvonen vertaa orkesterin soittajien valintaa kansainväliseen vuodesta 1947 lähtien kaupungin hallinnon alla vaihtoi nimensä vuonna 2002 Tampereen kaupunginorkesterista rista Tampere Filharmoniaksi aks i pera- ja balettiproduktiot, Maritta musiikkikilpailuun. Hirvonen kiittelee. Suomalaisten orkesterien Tampere Filharmonian tehtä vänä soiton tasossa on viime vuosina on intendentin mukaan palvella ollut yleisestikin nähtävillä huikea Muusikkokunnan ohessa yleisöä, lisätä kaupungin kiinnosta- nousu. Samalla orkesterit ovat kapellimestari on orkesterin vuutta sekä toimia myös suomalai- myös kansainvälistyneet. tärkein elementti. On ollut lut sen säveltaiteen palveluksessa. Syksyllä 2009 orkesterin taiteel- ilo huomata, että kan- Kansainvälistyminen ja toi- lisena johtajana aloitti Hannu Lintu. sainväliset huippusolistit t

10 Kansallisbaletin odotettu Joutsenlampi Suomen Kansallisbaletin taiteellisen johtajan Kenneth Greven versio viime lokakuussa. Odotettu teos nähdään vierailuesityksenä Tampere-talossa ensi marraskuussa. taiteellisena johtajana elokuusta 2008 lähtien. Joutsenlampi, joka sai kantaesityksensä keväällä Pe 19.11. klo 19.00 Su 21.11. klo 13.00 Iso sali Joutsenlampi-klassikosta sai Kenneth Greve on toimi- 2009 Prahan Kansallisbaletissa, ensi-iltansa Kansallisbaletissa nut Suomen Kansallisbaletin on Greven ensimmäinen oma koreografia Suomen Kansallisbaletille. Greven versio perustuu Lev Ivanovin ja Marius Petipan alkuperäiseen koreografiaan. Hän kertoo halunneensa muokata teoksen juonen katsojalle ymmärrettävämpään muotoon, mutta samalla säilyttää mukana klassiset elementit. Tarinaa on tiivistetty nykypäivän katsojan toiveiden mukaisesti, Greve sanoo. En ole koskaan ymmär- Tshaikovski tänyt, miksi prinssi ihastuu lintuun. Minun versiossani prinssi kohtaa Odetten kauniin naisen muodossa. Joutsenlammen lavastuksen ja puvut on suunnitellut Karin Betz. Valaistuksesta vastaa Mikki Kunttu, joka on suunnitellut valaistuksia useisiin Suomen Kansallisoopperan oopperoihin Suomen Kansallisbaletti Koreografia Kenneth Greve Tampere Filharmonia Johtaa Vello Pähn Lavastus ja puvut Karin Betz Valaistus Mikki Kunttu ja baletteihin sekä mm. Eurovision laulukilpailun finaaliin 2007. Liput alk. 31/37/46/57 eläkel. 26/32/42/52 opisk ja koulul. 18/24/33/44 lapset alle 13 v. 14/17/21/26 TAMPEREEN OOPPERA Tuotanto Tampere-talo Musiikin johto Markus Lehtinen Ohjaus Tuomas Parkkinen Lavastus Kati Lukka Puvut Tarja Simonen Tampere Filharmonia Tampereen Oopperan kuoro Solisteina mm. Gabriel Suovanen, baritoni (Papageno) Jaakko Ryhänen, basso (Sarastro) Jorma Hynninen, baritoni (Kaitsijapappi) Jussi Myllys/Dan Karlström, tenori (Tamino) Marjukka Tepponen, sopraano (Pamina) VÄRIKKÄÄNÄ HEHKUVAN OOPPERAKLASSIKON ENSI-ILTA 5.3.2011 LIPUN- MYYNTI ON ALKANUT! La 5.3. klo 15.00 ensi-ilta Ti 8.3. klo 18.30 To 10.3. klo 18.30 Liput alk. La 12.3. klo 15.00 65/84/98 /lapset alle 16 v. -50% Pe 18.3. klo 18.30 opisk. 50/69/83 Su 20.3. klo 15.00 eläkel. 60/79/93 Esityskieli suomi www.tampere-talo.fi/taikahuilu

BLOOD, SWEAT AND TEARS JOHN WILLIAMS & JOHN ETHERIDGE JOHANNA IIVANAINEN Tähtihetkiä keväällä 2010 La 10.4. klo 19.00 Iso sali Su 11.4. klo 19.00 Iso sali PATE MUSTAJÄRVI N.Y.T! Paten parhaat livenä 10.4. konsertti televisioidaan Liput alk. 30 Su 18.4. klo 19.00 Iso sali BLOOD, SWEAT AND TEARS Spinning Wheel Legendaarisen yhtyeen ainoa konsertti Suomessa Liput alk. 38 La 15.5. klo 19.00 Iso sali JOAN OSBORNE What If God Was One Of Us? Liput alk. 42/opisk. 37 Su 6.6. klo 15.00 Iso sali Ti 13.4. klo 19.00 Pieni sali JOHANNA IIVANAINEN & EERO KOIVISTOISEN YHTYE Kaupungin valot -levyn tunnelmallisia lauluja Liput alk. 26/opisk. 22 To 15.4. ja pe 16.4. Sorsapuistosali OLAVI VIRTA Musikaali legendan elämästä Päärooleissa Jani Koskinen, Kunto Ojansivu ja Mariko Käsikirjoitus ja ohjaus Heikki Paavilainen Buffet klo 19.00, alk. 20 /hlö, pöytävaraukset lipputoimistosta Ovet ja baari avataan klo 20.30 Esitys klo 21.00, liput alk. 40 La 24.4. klo 19.00 Iso sali KARI TAPIO Hittejä vuosien varrelta Liput alk. 32 Su 25.4. klo 19.00 Iso sali THE UKULELE ORCHESTRA OF GREAT BRITAIN A musicologist s nightmare. Excellent. Liput alk. 28/opisk. ja eläkel. 23 Ti 27.4. klo 19.00 Iso sali MARIZA Fadon kuningatar Terra-levynsä tunnelmissa Liput alk. 54 JOHN WILLIAMS, KITARA JOHN ETHERIDGE, KITARA Hart, WIlliams, Etheridge ym. Tampere Guitar Festivalin avajaiskonsertti Liput alk. 21/32/45 Ke 16.6. klo 19.00 Iso sali KIRI TE KANAWA, SOPRAANO Julian Reynolds, piano Liediä ja ooppera-aarioita, mm. Strauss, Mozart, Puccini Liput alk. 55/65/85, eläkel. 60/80, opisk. 55/75 MARIZA KIRI TE KANAWA LIPUNMYYNTI TAMPERE-TALON LIPPUTOIMISTO Yksittäisliput puh. 0600 94500 (1,25 /min.+pvm) Ryhmät (väh. 15 hlöä) puh. (03) 243 4501 lipputoimisto@tampere-talo.fi Lippupiste PÄÄYHTEISTYÖKUMPPANIMME THE UKULELE ORCHESTRA OF GREAT BRITAIN OLAVI VIRTA PATE MUSTAJÄRVI Tuotanto Tampere-talo KARI TAPIO Tapahtumakalenterimme osoitteessa www.tampere-talo.fi sisältää tiedot myös Tampere Filharmonian konserteista ja muiden tuottajien Tampere-talossa järjestämistä konserteista. Muutokset mahdollisia

12 Minun Tampereeni Mää ja Piitlesit Oli vuosi 1963 ja mää olin yhreksän. Meijän perhe asu Tampereen Mariankarulla, Kaakinmaan ja Pyynikin rajalla. Mun paras kaverini Sirpa kysy: Tiäksää, mikkä on Piitleksit? Emmää oo kuullu, mää sanoin. Sirpa näytti mulle neljän pitkätukkasen pojan kuvan, minkä se oli leikannu lehrestä. Mää tykkään Rinkosta, kenestäkä sää tykkäät? Sirpa kysy. Emmää tiärä, mää sanoin. Mää en ollu tottunu päättään semmosista asioista. Sitten mää kuulin keittiön radiosta ensimmäistä kertaa kappaleen All my loving. Äiti sano: Ne on ny ne Piitlesit, semmoset pitkätukat. Äiti ja mun pikkusiskoni Tiina ruvettiin tvistaan keittiössä, kun me oltiin nähty televisiosta uus tanssimuati. Piitleshuuma sai meijät mukaansa. Koska isä toimi mainosalalla, meille tuli Suosikki. Mää ja Tiina saatiin lupa laittaa meijän yhteisen huaneen seinälle Suosikin lakana, missä oli Piitlesien jättikokoset päät. Vaatehuaneen oven sisäpualalle me kiinnitettiin nastoilla pienempiä piitleskuvia, mitä me leikattiin Seurasta, Viikkosanomista ja Suasikista. Mää orotin keittiön rariosta joka päivä All my lovingia, mikä siältä aika usein tulikin. Me saatiin mono-levysoitin vuanna 1965, ja meillä oli kaks LP-levyä, joista toinen oli meitä nuaria varten, lapsista koostuva Tapiolan kuoro, johtajana Erkki Pohjola. Me kuunneltiin siltä levyltä usein raita Se Oolannin sota oli kauhea, koska se oli nopein kappale ja siinä oli eniten svengiä. Vuanna 1966 Maru, mikä oli meijän naapuri Mariankadulta samasta kerroksesta, toi koulun välkkärille LP-levyn nimeltä Revolver. Marun ympärille keräänty ryhmä katteleen sitä levyn kantta, ja määkin kurkin vähän kauvempaa. Mää en uskaltanu kysyä Marulta, että voisinko mää tulla kuunteleen sitä levyä niille kotio, kun Maru oli mua vuatta vanhempi, ja se levyn nimi liitty pyssyihin, mistä mää aattelin, että sillä levyllä on varmaan vähän varttuneempien nuarien Piitles-musiikkia. Suosikista mää luin, että Hampurissa asuva Erika Wohlers oli joutunu kriisiin. Hän oli synnyttäny vauvan vuonna 1963 omasta miälestään Paulin alulle saattamana. Paul ei halunnu puhua koko asiasta, vaikka oli ollu Hampurissa keväällä 1962. Erika Wohlers joutu luavuttaan vauvansa varojen puutten takia lastenkotiin. Mää keskustelin tästä asiasta yhren sukulaistätini kanssa, kun se tuli meille Riston-päiväkahveille isää onnitteleen. Se täti huamautti, että meillä Suamessa Miina Sillanpää oli tehny jo vuonna 1907 alotteen Ensi- ja turvakotien perustamisesta maahamme. Jos Erika Wohlers olis synnyttäny Bettina-vauvansa Suamessa, hän olis voinu asettua sen kanssa ensikotiin. Paul olis voinu tulla kattoon vauvaa sinne huamioo herättämättä. Mää luin Suasikista, että muittenkin Piitlesien elämässä oli kärsimystä ja onkelmia. Rinkoo oli sanottu koulussa pikku norsuks harvinaisen ison nenän takia. John ei halunnu käyttää konserttitilanteissa silmälaseja, joten hän ei nähny yleisön ilmeitä. George ei halunnu jatkuvasti vitsailla vaan hän pohti myös vakavia asioita. Hänelle oli raskasta, kun muut Piitlesit pelleili koko ajan. Hampurissa syntyny Bettina on nykyään 47-vuatias ja harrastaa laulamista. Internetin kuvassa hänellä on eressään nuattiteline ja käressään mikrofoni. Hän on ilosen näkönen, ihan niin kun Paul McCartney. Hänen nimensä on Bettina Krischbin, joten hän on menny naimisiin. Nenä on samanlainen kuin Paulilla. Myös silmät ja suu on samanlaiset. Kun ihminen vanhenee, se kaipaa lähisukulaisia ja semmoset on erittäin tervetulleita, mikkä on saman näkösiä. Sillon tuntuu, että elämällä on jatkuvuutta. Jos mää oisin Paul, niin mää menisin isyystesteihin. Saksan ja Englannin kansat vois lähentyä toisiaan ja unohtaa vanhat kaunansa, koska molemmilla kansoilla ois oma McCartney, ilonen ja laulutaitonen ihminen. Sinikka Nopola www.tampere-talo.fi