Hallintosääntö Yhtymäkokous 4.12.2012 Johtokunta 2.11.2012, 16.11.2012 Yt-ryhmä 23.10.2012 Voimaantulo 1.1.2013
Sisältö 1. Yleiset määräykset... 4 1 Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän säännöt ja hallintosäännön soveltaminen... 4 2. Liikelaitoskuntayhtymän johtamis- ja hallintojärjestelmä... 4 2 Johtaminen ja organisaatio... 4 3. Tehtävät ja ratkaisuvalta... 4 3 Toimielimet... 4 3.1 Johtokunta... 4 3.2 Yksilöjaosto... 5 4 Johtavat viranhaltijat... 6 4.1. Liikelaitoskuntayhtymän johtaja... 6 4.2. Vastuualueiden johtajat... 6 4.3. Vastuuyksiköiden johtajat... 9 5 Muut viranhaltijat... 11 4. Toimivalta henkilöstöasioissa... 13 6 Luvun määräysten soveltaminen... 13 7 Viran tai toimen perustaminen ja lakkauttaminen sekä virkasuhteen muuttaminen työsopimussuhteeksi... 13 8 Viran tai toimen haku... 13 9 Henkilöstön kelpoisuusehdot... 13 10 Henkilöstövalinnat ja koeajan määrääminen... 14 11 Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen... 14 12 Virka- ja työvapaa... 14 13 Sivutoimilupa ja -ilmoitus... 14 14 Varoituksen antaminen ja virantoimituksesta pidättäminen... 14 15 Palvelussuhteen päättyminen ja lomauttaminen... 14 16 Viranhaltijoiden ratkaisuvalta muissa henkilöstöasioissa... 15 5. Liikelaitoskuntayhtymän talous... 16 17 Toiminnanohjausjärjestelmä... 16 18 Talousarvion suunnittelu ja täytäntöönpano... 16 19 Talousarvion toteutumisen seuranta... 16 20 Poistosuunnitelman hyväksyminen... 16 21 Käyttöomaisuuden myynti... 17 22 Rahatoimen hoitaminen... 17 23 Maksujen määrääminen... 17
Hallintosääntö 2 24 Riskienhallinta... 17 6. Kokousmenettely... 17 25 Luvun määräysten soveltaminen... 17 26 Kokousaika ja -paikka... 17 27 Kokouksen koollekutsuminen... 17 28 Jatkokokous... 18 29 Varajäsenen kutsuminen... 18 30 Kokouksen pitäminen... 18 31 Kokouksen johtaminen... 18 32 Tilapäinen puheenjohtaja... 18 33 Läsnäolo toimielinten kokouksissa... 18 34 Esittely... 19 35 Esteellisyyden toteaminen... 19 36 Äänestys ja vaali... 19 37 Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen... 21 38 Johtokunnan otto-oikeus... 22 39 Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen... 22 7. Yhtymäkokouksen työjärjestys... 22 40 Yleistä... 22 41 Yhtymäkokouksen työskentely... 22 42 Kokoontuminen... 23 43 Kokouksesta tiedottaminen... 23 44 Johtokunnan edustus yhtymäkokouksessa... 23 45 Läsnä olevat yhtymäkokousedustajat... 23 46 Puheenvuorot... 23 47 Pöytäkirjan tarkastaminen... 23 8. Muut määräykset... 23 48 Arkistotoimi... 23 49 Tiedottaminen... 24 50 Aloitteet... 24 51 Nimenkirjoitus ja asiakirjojen allekirjoittaminen... 24 52 Puhevallan käyttö... 24 53 Asiakirjojen lunastus... 24
Hallintosääntö 3 54 Muut säännöt... 24 55 Toimivallan siirtäminen... 25 56 Voimaantulo... 25
Hallintosääntö 4 1. Yleiset määräykset 1 Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän säännöt ja hallintosäännön soveltaminen Tällä säännöllä määrätään JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän johtamis- ja hallintojärjestelmästä, sen toiminnan ja talouden ohjauksesta sekä päätöksenteko- ja kokousmenettelystä. Hallintosäännön ohella liikelaitoskuntayhtymän toimintaa ohjataan perussopimuksella, johon nähden hallintosääntöä sovelletaan toissijaisena. 2. Liikelaitoskuntayhtymän johtamis- ja hallintojärjestelmä 2 Johtaminen ja organisaatio Liikelaitoskuntayhtymässä päätösvaltaa käyttävät yhtymäkokous ja johtokunta, joista määrätään liikelaitoskuntayhtymän perussopimuksessa. Johtokunnan alaisuudessa toimii yksilöjaosto, josta määrätään tässä säännössä. Päätösvaltaa käyttävät myös viranhaltijat. Liikelaitoskuntayhtymää johtaa liikelaitoskuntayhtymän johtaja. Liikelaitoskuntayhtymän johtajan varahenkilönä toimii hallintojohtaja. Liikelaitoskuntayhtymän palvelutoiminta jaetaan johtokunnan määräämiin vastuualueisiin ja -yksiköihin. 3. Tehtävät ja ratkaisuvalta 3 Toimielimet 3.1 Johtokunta Sen lisäksi, mitä perussopimuksessa on säädetty, johtokunnan tehtävänä on - valmistella yhtymäkokouksen päätettäväksi tulevat asiat, - vastata sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä, - panna yhtymäkokouksen päätökset täytäntöön ja valvoa niiden lainmukaisuus, - toimia eläinlääkintähuoltolain, elintarvikelain, terveydensuojelulain, kemikaalilain, kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta annetun lain ja tupakkalain mukaisena viranomaisena sekä lääkelaissa säädetyistä nikotiinivalmisteiden myyntiä ja myynnin valvontaa hoitavana viranomaisena, - toimia tartuntatautilain 18 :n tarkoittamana viranomaisena tartuntatautien leviämisen vaaran torjumiseksi, - päättää sosiaalihuollon toimeenpanossa noudatettavista perusteista ja yleisistä ohjeista,
Hallintosääntö 5 - päättää henkilöstöasioita koskevat yleiset periaatteet - hyväksyä sijoitustoimintaa koskevat yleiset periaatteet, - päättää talousarvion puitteissa kiinteistöjen vuokralle antamisesta ja ottamisesta toistaiseksi voimassaolevaan ja yli vuoden kestävään määräaikaiseen vuokrasuhteeseen, - antaa koko kuntayhtymää koskevat lausunnot, - nimetä luottamushenkilöedustajat ohjaus- ja työryhmiin, - päättää hankintavaltuudet, - käsitellä hankintalain mukaiset hankintaoikaisut, - myöntää tutkimusluvat ja luvat opinnäytetyön tekemiseen, kun aineistona käytetään salassa pidettäviä rekisteritietoja ja - päättää hankinnoista määrittelemiensä perusteiden mukaisesti ja talousarvion puitteissa. 3.2 Yksilöjaosto Johtokunta valitsee yksilöjaostoon kuusi (6) varsinaista jäsentä, kaksi (2) kustakin jäsenkunnasta, ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Jaoston jäseneksi ja varajäseneksi voidaan valita muitakin kuin johtokunnan jäseniä ja varajäseniä. Johtokunta valitsee jäsenistä jaoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Jaoston sihteerinä toimii jaoston määräämä viranhaltija. Yksilöjaoston toimikausi on kuntavaalien mukainen toimikausi. Yksilöjaoston tehtävänä on - käsitellä erityislainsäädännössä määrätyt yksilöön kohdistuvat asiat, joissa laki edellyttää monijäsenisen toimielimen käsittelyä, - käsitellä viranhaltijan päätöksistä tehdyt oikaisuvaatimukset ja antaa valituksia koskevat lausunnot yksilöön kohdistuvissa asioissa, - käsitellä asiakasmaksupäätöksistä tehdyt oikaisuvaatimukset ja - hoitaa muut johtokunnan määräämät jaoston toimialaan kuuluvat tehtävät.
Hallintosääntö 6 4 Johtavat viranhaltijat 4.1. Liikelaitoskuntayhtymän johtaja Liikelaitoskuntayhtymän johtaja toimii vastuualueiden johtajien, talousjohtajan, hallintojohtajan, tiedottajan ja laatusuunnittelijan esimiehenä. Sen lisäksi, mitä kuntalaissa on säädetty, liikelaitoskuntayhtymän johtaja - vastaa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanosta yhtymäkokouksen määrittelemien perusteiden mukaisesti, - hyväksyy ja allekirjoittaa liikelaitoskuntayhtymän toimintaan liittyvät sopimukset, - antaa useampaa kuin yhtä vastuualuetta/-yksikköä koskevat viranomaislausunnot, - toimii johtokunnan esittelijänä, - edustaa työnantajaa kunta-alan pääsopimuksen mukaisissa paikallisneuvotteluissa, - myöntää kertapalkkion yksilön tai ryhmän palkitsemiseksi, aloitepalkkion, henkilökohtaisen lisän ja koulutuslisän sekä päättää tehtäväkohtaisen palkan määräaikaisesta tarkistamisesta johtokunnan määrittelemien periaatteiden mukaisesti, - vastaa liikelaitoskuntayhtymän ostopalvelutoiminnan strategisesta suunnittelusta ja kehittämisestä, - hyväksyy saatavien poistot, - päättää vastuualueensa irtaimiston poistamisesta, - myöntää tutkimusluvat ja luvat opinnäytetyön tekemiseen, kun aineistona ei käytetä salassa pidettäviä rekisteritietoja, - nimeää viran- tai toimenhaltijaedustajat ohjaus- ja työryhmiin, - päättää talousarvion puitteissa kiinteistöjen vuokralle antamisesta ja ottamisesta enintään vuoden voimassaolevaan vuokrasuhteeseen sekä asuinhuoneistojen vuokralle antamisesta ja ottamisesta toistaiseksi voimassa olevaan vuokrasuhteeseen, - päättää henkilöstön asiakkaiden omaisuudelle aiheuttamien, omavastuurajan alittavien vahinkojen korvaamisesta ja - päättää hankinnoista johtokunnan määrittelemien perusteiden mukaisesti ja talousarvion puitteissa. 4.2. Vastuualueiden johtajat Johtavan ylilääkärin, ylihammaslääkärin, terveysvalvonnan johtajan, vastaavan työterveyslääkärin ja sosiaalijohtajan tehtävänä on omalla vastuualueellaan
Hallintosääntö 7 - johtaa ja kehittää toimintaa ja yhteistyötä, vastata taloudesta sekä huolehtia asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta ja laadunvalvonnasta, - vastata strategian mukaisesta toiminnan kehittämisestä ja vuosittaisten tasapainotetussa tulosmittaristossa asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta, - vastata omalta osaltaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanosta liikelaitoskuntayhtymässä johtokunnan määrittelemien perusteiden ja liikelaitoskuntayhtymän johtajan antamien ohjeiden mukaisesti; - toimeenpanna operatiivinen henkilöstöhallinto liikelaitoksen henkilöstöstrategian ja mahdollisten muiden päätösten mukaisesti, - vastata palvelurakenteen johtamisesta ja muuttamisesta yhtymäkokouksen ja johtokunnan asettamien tavoitteiden mukaisesti, - päättää talousarvion vuotuisen käyttösuunnitelman täytäntöönpanosta, - päättää tehtäväkohtaisen palkan määräaikaisesta tarkistamisesta johtokunnan määrittelemien periaatteiden mukaisesti, - antaa vastuualuettaan koskevia lausuntoja, - päättää irtaimiston poistamisesta ja - päättää hankinnoista johtokunnan määrittelemien perusteiden mukaisesti ja talousarvion puitteissa Tämän lisäksi: Johtava ylilääkäri toimii ylilääkäreiden, hoitotyön johtajan, hoivapalveluiden johtajan ja vastaavan erityistyöntekijän esimiehenä sekä - päättää potilastietojen luovuttamisesta julkisuuslain mukaisissa tapauksissa, - hyväksyy opinnäytetöiden tutkimuslupahakemukset, kun aineistona ei käytetä salassa pidettäviä rekisteritietoja, - päättää käyttämättä ja peruuttamatta jääneestä perusterveydenhuollon vastaanottoajasta perittäväksi mahdollistetun maksun perimättä jättämisestä ja - päättää perusterveydenhuoltoon liittyvästä maksusitoumuksesta, joka koskee yksityiseltä palveluntuottajalta ostettavaa, muuta kuin polikliinista sairaalahoitoa.
Hallintosääntö 8 Ylihammaslääkäri toimii hammaslääkäreiden ja suun terveydenhuollon osastonhoitajan esimiehenä sekä - päättää potilastietojen luovuttamisesta julkisuuslain mukaisissa tapauksissa, - hyväksyy palveluseteliyrittäjät, - päättää käyttämättä ja peruuttamatta jääneestä suunterveydenhuollon vastaanottoajasta perittäväksi mahdollistetun maksun perimättä jättämisestä ja - päättää suun terveydenhuoltoon liittyvästä maksusitoumuksesta. Vastaava työterveyslääkäri - päättää potilastietojen luovuttamisesta julkisuuslain mukaisissa tapauksissa ja - päättää työterveyshuoltoon liittyvästä maksusitoumuksesta. Terveysvalvonnan johtaja toimii eläinlääkäreiden ja terveystarkastajien esimiehenä sekä - tekee vastuualueeseen kuuluviin erityislakeihin (mm. terveydensuojelulaki ja -asetus, elintarvikelaki, kuluttajaturvallisuuslaki, tupakkalaki, lääkelaki) perustuvat päätökset, ellei niitä ole lainsäädännössä säädetty toimielimen päätettäväksi. Sosiaalijohtaja toimii sosiaalitoimen toimintayksikköjen lähiesimiesten ja sosiaalitoimiston henkilöstön esimiehenä ja lastensuojelulain 13 :n mukaisena päättävänä viranhaltijana sekä - päättää sosiaalihuollon antamisesta ja siihen liittyvistä muista toimenpiteistä, - päättää vammaispalvelulain ja kehitysvammahuoltolain nojalla myönnettävistä etuisuuksista siltä osin kuin sosiaalityöntekijä/- ohjaaja ei niitä päätä, - päättää työtoimintaan ja -kokeiluun sekä päihdehuoltoon liittyvästä maksusitoumuksesta, - vahvistaa asiakasmaksut siltä osin kuin sitä ei ole määrätty jonkun muun viranhaltijan päätettäväksi, - päättää asiakasmaksun alentamisesta tai perimättä jättämisestä ja - päättää sosiaalihuoltolain mukaisten vastuualueensa asumispalvelujen ja laitoshoidon myöntämisestä sekä tekee asiakas-
Hallintosääntö 9 kohtaiset sijoituspäätökset yksityisiin asumispalveluyksiköihin ja - hyväksyy vastuualueensa opinnäytetöiden tutkimuslupahakemukset, kun aineistona ei käytetä salassa pidettäviä rekisteritietoja. 4.3. Vastuuyksiköiden johtajat Hoitotyön johtajan, hoivapalveluiden johtajan, talousjohtajan ja hallintojohtajan tehtävänä on omassa vastuuyksikössään - johtaa ja kehittää toimintaa ja yhteistyötä, vastata taloudesta sekä huolehtia asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta, - vastata strategian mukaisen toiminnan kehittämisestä ja vuosittaisten tasapainotetussa tulosmittaristossa asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta, - vastata omalta osaltaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanosta liikelaitoskuntayhtymässä johtokunnan määrittelemien perusteiden ja liikelaitoskuntayhtymän johtajan antamien ohjeiden mukaisesti; - toimeenpanna operatiivinen henkilöstöhallinto liikelaitoksen henkilöstöstrategian ja mahdollisten muiden päätösten mukaisesti, - päättää talousarvion vuotuisen käyttösuunnitelman toimeenpanosta, - päättää tehtäväkohtaisen palkan määräaikaisesta tarkistamisesta johtokunnan määrittelemien periaatteiden mukaisesti, - antaa vastuuyksikköään koskevia lausuntoja, - päättää hankinnoista johtokunnan määrittelemien perusteiden mukaisesti ja talousarvion puitteissa. Tämän lisäksi: Hoivapalveluiden johtaja toimii vastuuyksikkönsä lähiesimiesten esimiehenä sekä - päättää sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalvelujen ja laitoshoidon myöntämisestä sekä tekee asiakaskohtaiset sijoituspäätökset yksityisiin asumispalveluyksiköihin, - hyväksyy palveluseteliyrittäjät, - myöntää omaishoidon tuen ja kotihoitoon liittyvät tukipalvelut ja - päättää myönnetystä kotihoidosta, pitkäaikaislaitoshoidosta, palveluasumisesta ja tehostetusta palveluasumisesta perittä-
Hallintosääntö 10 västä asiakasmaksusta sekä maksun alentamisesta tai perimättä jättämisestä. Hoitotyön johtaja toimii vastuuyksikkönsä lähiesimiesten esimiehenä sekä - hyväksyy palveluseteliyrittäjät. Talousjohtaja johtaa ja kehittää liikelaitoskuntayhtymän talous- ja tukipalveluita ja toimii niiden henkilöstön esimiehenä sekä - vastaa ulkoisesta ja sisäisestä laskentatoimesta sekä laskentaja seurantajärjestelmien kehittämisestä, - vastaa liikelaitoskuntayhtymän tuotteistamisen ja kustannuslaskennan kehittämisestä, - vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen perinnän organisoinnista johtokunnan vahvistamien perusteiden ja yleisten ohjeiden mukaisesti ja - vastaa valtionavustuksia ja Kansaneläkelaitoksen työterveyshuollon korvauspäätöksiä koskevista kannanotoista. Hallintojohtaja johtaa ja kehittää liikelaitoskuntayhtymän strategista ja operatiivista henkilöstö- ja yleishallintoa ja toimii sen henkilöstön ja tietohallintopäällikön esimiehenä sekä - valmistelee johtokunnan kokouksen ja yhtymäkokouksen esityslistat sekä toimii näiden toimielinten sihteerinä, - toimii työnantajan edustajana paikallisneuvotteluissa, - antaa sopimustulkinnat kunnallisen työmarkkinalaitoksen ohjeiden ja johtokunnan määrittämien yleisperiaatteiden mukaisesti, - päättää kunnallisten virka- ja työehtosopimusten täytäntöönpanosta niiltä osin kuin ei käytetä harkintaa, - päättää koko liikelaitoskuntayhtymän henkilöstön työkokemuslisästä, - myöntää kertapalkkion luennoinnin ja kokoukseen osallistumisen perusteella johtokunnan määrittelemien periaatteiden mukaisesti, - päättää aiheettomasti maksetun palkan tai muun taloudellisen etuuden takaisinperinnästä, - päättää henkilöstön omaisuudelle työssä tulleiden vahinkojen korvaamisesta,
Hallintosääntö 11 - vastaa omalta osaltaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimeenpanosta liikelaitoskuntayhtymässä johtokunnan määrittelemien perusteiden ja liikelaitoskuntayhtymän johtajan antamien ohjeiden mukaisesti, - päättää talousarvion vuotuisen käyttösuunnitelman täytäntöönpanosta ja - päättää hankinnoista johtokunnan määrittelemien perusteiden mukaisesti ja talousarvion puitteissa. 5 Muut viranhaltijat Tietohallintopäällikkö - päättää hankinnoista johtokunnan määrittelemien perusteiden mukaisesti ja talousarvion puitteissa, - päättää ICT-irtaimiston poistamisesta. Ylilääkäri - päättää hankinnoista johtokunnan määrittelemien perusteiden mukaisesti ja talousarvion puitteissa, - päättää yksityiseltä palveluntuottajalta ostettavasta erikoislääkärikonsultaatio- ja tutkimuspalveluista. Virassa oleva terveyskeskuslääkäri - päättää yksityiseltä palveluntuottajalta ostettavasta erikoislääkärikonsultaatio- ja tutkimuspalveluista sekä polikliinisesta hoidosta ylilääkärin antamien ohjeiden mukaan. Johtava sosiaalityöntekijä - antaa lausunnot lasten huolto- ja tapaamisasioista yhdessä asiaa valmistelleen toisen viranhaltijan kanssa, - vahvistaa elatussopimukset sekä lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta tehdyt sopimukset, - päättää toimeentulotuen, päihdyttävien aineiden väärinkäyttöä koskevan huollon sekä lastensuojelun myöntämisestä lain ja yleisten ohjeiden mukaan, - antaa asiakkaita koskevat viranomaislausunnot ja - päättää sosiaalipalveluista perittävistä maksuista, ellei niitä ole tässä säännössä annettu muille viranhaltijoille.
Hallintosääntö 12 Sosiaalityöntekijä ja sosiaaliohjaaja - päättää toimeentulotuen, päihdyttävien aineiden väärinkäyttöä koskevan huollon ja kehitysvammahuollon myöntämisestä lain ja yleisten ohjeiden mukaan, - päättää lastensuojelun asiakkuudesta ja tukitoimenpiteistä, - päättää asiakkaita koskevien viranomaislausuntojen antamisesta, - antaa lausunnot lasten huolto- ja tapaamisasioista yhdessä asiaa valmistelleen viranhaltijan kanssa, - päättää kuntouttavan työtoiminnan antamisesta ja omaishoidon tuen myöntämisestä, - päättää vammaispalvelulain mukaisten etuuksien myöntämisestä johtokunnan vahvistamien perusteiden ja yleisten ohjeiden mukaan ja - vahvistaa elatussopimukset sekä lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta tehdyt sopimukset. Etuuskäsittelijä - päättää toimeentulotuen myöntämisestä lain ja yleisten ohjeiden mukaan. Avopalveluohjaaja omassa toimintayksikössään - päättää sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalvelujen myöntämisestä ja pitkäaikaiseen laitoshoitoon sijoittamisesta, - myöntää omaishoidon tuen ja kotihoitoon liittyvät tukipalvelut, - päättää tilapäisestä ja säännöllisestä kotihoidosta sekä palveluasumisesta, tehostetusta palveluasumisesta ja pitkäaikaislaitoshoidosta perittävästä asiakasmaksusta sekä maksun alentamisesta tai perimättä jättämisestä ja - päättää hankinnoista johtokunnan määrittelemien perusteiden mukaisesti ja talousarvion puitteissa. Osastonhoitaja omassa toimintayksikössään - päättää sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalvelujen myöntämisestä ja pitkäaikaiseen laitoshoitoon sijoittamisesta, - päättää palveluasumisesta, tehostetusta palveluasumisesta ja pitkäaikaislaitoshoidosta perittävästä asiakasmaksusta sekä maksun alentamisesta tai perimättä jättämisestä,
Hallintosääntö 13 - myöntää sosiaalihuoltolain mukaiset lapsiperheiden kotipalvelut ja - päättää hankinnoista johtokunnan määrittelemien perusteiden mukaisesti ja talousarvion puitteissa. Terveystarkastaja - tekee vastuualueeseen kuuluviin erityislakeihin (mm. terveydensuojelulaki ja -asetus, elintarvikelaki, kuluttajaturvallisuuslaki, tupakkalaki, lääkelaki) perustuvat päätökset ja lausunnot, ellei niitä ole lainsäädännössä säädetty toimielimen päätettäväksi. Hankinta- ja taloussihteeri - päättää hankinnoista johtokunnan määrittelemien perusteiden mukaisesti ja talousarvion puitteissa 4. Toimivalta henkilöstöasioissa 6 Luvun määräysten soveltaminen Niistä virka- ja työsopimussuhteeseen liittyvistä asioista, joista on säädetty kunnallisesta viranhaltijasta annetussa laissa, työsopimuslaissa tai muussa laissa, päättää johtokunta, ellei laeissa ole toisin säädetty tai tässä hallintosäännössä taikka muussa johtosäännössä muuta määrätty. 7 Viran tai toimen perustaminen ja lakkauttaminen sekä virkasuhteen muuttaminen työsopimussuhteeksi Viran tai toimen perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä virkasuhteen muuttamisesta työsuhteeksi päättää johtokunta. 8 Viran tai toimen haku Viran tai toimen julistaa haettavaksi se, jonka tehtävänä on valita viranhaltija/ työntekijä avoinna olevaan palvelussuhteeseen. Henkilö voidaan ottaa ilman julkista hakumenettelyä sellaiseen työsuhteeseen, jota vastaavia tehtäviä hän on hoitanut liikelaitoskuntayhtymässä määräaikaisesti vähintään vuoden. 9 Henkilöstön kelpoisuusehdot Kelpoisuusehdoista päättää johtokunta, ellei niitä ole laissa tai muissa säädöksissä määrätty. Henkilöstöltä vaadittavasta kelpoisuudesta pidetään erillistä luetteloa.
Hallintosääntö 14 Palvelussuhteeseen ottava viranomainen päättää henkilön ottamisesta määräaikaiseen virka-/ työsuhteeseen erityisistä kelpoisuusvaatimuksista riippumatta kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 6 :n 2 momentin mukaisesti. 10 Henkilöstövalinnat ja koeajan määrääminen Johtokunta valitsee vastuualueiden johtajat. Vastuualueiden ja -yksiköiden johtajat valitsevat alaisensa vakituisen sekä yli 12 kuukauden määräaikaisen henkilöstön. Lähiesimiesasema määritellään toimenkuvissa. Lähiesimies päättää sijaisen ottamisesta sekä enintään 12 kuukauden määräaikaisen henkilöstön ottamisesta. Palvelussuhteeseen valittaessa määrätään pääsääntöisesti koeaika. Koeajan määräämisestä tai siitä sopimisesta ja koeajan pituudesta päättää se, joka valitsee palvelussuhteeseen. Palkasta päättää johtokunnan määrittelemien periaatteiden mukaisesti se, joka valitsee palvelussuhteeseen. 11 Viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen Viranhaltijan siirtämisestä toiseen virkasuhteeseen kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 24 :ssä tarkoitetuissa tapauksissa päättää se viranomainen, joka päättää molempiin virkasuhteisiin ottamisesta. Muussa tapauksessa siirtämisestä päättää johtokunta. 12 Virka- ja työvapaa Johtokunta päättää liikelaitoskuntayhtymän johtajan yli vuoden kestävän virkavapauden myöntämisestä. Jollei 16 :stä muuta johdu, liikelaitoskuntayhtymän johtaja päättää muun henkilöstön virka-/ työvapaan myöntämisestä johtokunnan hyväksymien periaatteiden mukaisesti. Sijaisen määrää tarvittaessa se, joka myöntää virka-/ työvapaan. Sama viranomainen päättää myös sijaisen palkkauksesta. 13 Sivutoimilupa ja -ilmoitus Sivutoimiluvan myöntämisestä sekä sivutoimen vastaanottamisen ja pitämisen kieltämisestä päättää johtokunta. Liikelaitoskuntayhtymän johtaja tekee sivutoimi-ilmoituksia koskevat päätökset. 14 Varoituksen antaminen ja virantoimituksesta pidättäminen Varoituksen antamisesta päättää liikelaitoskuntayhtymän johtaja. Viranhaltijan virantoimituksesta pidättämisestä päättää johtokunta. 15 Palvelussuhteen päättyminen ja lomauttaminen Palvelussuhteen päättymisestä ja lomauttamisesta päättää se, joka valitsee palvelussuhteeseen.
Hallintosääntö 15 16 Viranhaltijoiden ratkaisuvalta muissa henkilöstöasioissa Kunkin vastuualueen ja -yksikön johtaja sekä lähiesimiesasemassa oleva ratkaisee alaisiaan koskevat seuraavat asiat: 1. myöntää vuosiloman, vahvistaa lomajärjestyksen ja päättää tehtävien hoidosta vuosiloman aikana, 2. myöntää sellaisen virka-/ työvapaan, jonka saamiseen viranhaltijalla ja työntekijällä on lainsäädännön tai virka- ja työehtosopimuksen nojalla ehdoton oikeus sekä perhevapaista ja muista syistä johtuvan osa-aikaisen virka-/ työvapaan, 3. myöntää harkinnanvaraisen palkattoman virkavapauden tai työloman enintään vuodeksi, 4. laatii yhdessä alaisensa kanssa tämän tehtävänkuvauksen, 5. päättää palkallisesta tai palkattomasta virka-/työvapaasta koulutukseen osallistumiseksi 6. antaa virkamatkamääräykset, 7. määrää valitsemansa viranhaltijan ja työntekijän tehtäväkohtaisen alkupalkan liikelaitoskuntayhtymässä vallitsevan palkkauskäytännön ja johtokunnan määrittelemien periaatteiden mukaisesti, 8. määrää tarvittaessa henkilöstön lisä-, yli-, lauantai- ja sunnuntaityöhön sekä varallaoloon, 9. päättää terveydentilaa koskevien tietojen pyytämisestä ja terveydentilaa koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin määräämisestä, 10. hyväksyy työvuorolistat, 11. työharjoitteluun/työelämävalmennukseen liittyvät sopimukset allekirjoittaa lähiesimies 6 kuukauteen saakka ja sitä pidemmät sopimukset allekirjoittaa vastuualueen ja -yksikön johtaja, 12. oppilaitosten opiskelijakohtaiset harjoittelu- ja työssäoppimisjaksoja koskevat sopimukset sekä oppisopimukset allekirjoittaa vastuualueen ja -yksikön johtaja, 13. palkkatukeen, osa-aikalisään ja vuorotteluvapaaseen liittyvät sopimukset allekirjoittaa vastuualueen ja -yksikön johtaja. Liikelaitoskuntayhtymän johtajan osalta päätökset kohtien 1 6 asioissa tekee johtokunnan puheenjohtaja ja muissa asioissa johtokunta Liikelaitoskuntayhtymän johtaja tekee päätökset alaisensa henkilöstön osalta.
Hallintosääntö 16 5. Liikelaitoskuntayhtymän talous 17 Toiminnanohjausjärjestelmä Liikelaitoskuntayhtymän toiminnan strateginen perusta ja painopistealueet määritellään liikelaitoskuntayhtymän strategiassa. Strategia päivitetään kunkin valtuustokauden alussa ja sen hyväksyy yhtymäkokous. Strategiaa toteutetaan valtuustokausittain laadittavalla toimeenpano-ohjelmalla, jossa määritellään ao. valtuustokauden strategiset painotukset, ennakoidut toimintaympäristön muutokset sekä tavoitteet ja niiden saavuttamisen arvioinnin kriteerit. Toimeenpano-ohjelman hyväksyy yhtymäkokous ja sen toteutumisesta raportoidaan vuosittain toimintakertomuksen yhteydessä yhtymäkokoukselle ja jäsenkunnille. 18 Talousarvion suunnittelu ja täytäntöönpano Perussopimuksen mukaisesti yhtymäkokous päättää liikelaitoskuntayhtymän keskeisistä toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista. Niiden toteutuminen esitetään vuosittain toimintakertomuksen yhteydessä yhtymäkokoukselle, johtokunnalle, tilaajalautakunnalle ja tarkastuslautakunnalle sekä jäsenkunnille. Johtokunta hyväksyy talousarvion ja siihen perustuvat käyttösuunnitelmat. Talousarvioon tehtävät muutokset on esitettävä johtokunnalle talousarviovuoden aikana. Määrärahan muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus toiminnallisiin tavoitteisiin ja tuloarvioihin. Vastaavasti toiminnallisia tavoitteita tai tuloarvioita koskevassa muutosesityksessä on selvitettävä muutoksen vaikutus määrärahoihin. Menomäärärahojen ylitykset ja tuloarvioiden alitukset on hyväksytettävä johtokunnalla ennen tilinpäätöksen allekirjoitusta. 19 Talousarvion toteutumisen seuranta Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta sekä muista oleellisista havainnoista on raportoitava yhtymäkokoukselle ja jäsenkuntien kunnallisvaltuustoille ajalta 1.1. 30.4. ja 1.1 31.8. Koko toimintavuoden osalta raportointi suoritetaan tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä. 20 Poistosuunnitelman hyväksyminen Suunnitelmapoistojen perusteet hyväksyy yhtymäkokous. Käyttöomaisuuden perusparannusmeno lisätään poistamattomaan hankintamenoon, jollei erilliseen poistosuunnitelmaan ole erityistä syytä. Yhtymäkokouksen hyväksymien suunnitelmapoistojen perusteiden pohjalta johtokunta hyväksyy hyödyke- ja hyödykeryhmäkohtaiset poistosuunnitelmat. Liikelaitoskuntayhtymän johtokunta vahvistaa poistolaskennan pohjaksi pienhankintarajan.
Hallintosääntö 17 21 Käyttöomaisuuden myynti Käyttöomaisuuden myynnistä vastaa liikelaitoskuntayhtymän johtaja johtokunnan hyväksymien perusteiden mukaisesti. 22 Rahatoimen hoitaminen Sijoitustoimintaa koskevista periaatteista ja muista rahoitukseen liittyvistä asioista päättää johtokunta. Vieraan pääoman muutoksista johtokunta päättää talousarvion ja -suunnitelman hyväksymisen yhteydessä. 23 Maksujen määrääminen 24 Riskienhallinta Liikelaitoskuntayhtymän johtokunta päättää palveluista perittävistä maksuista ja niiden yleisistä perusteista sekä etuuksien myöntämiseen liittyvistä soveltamisohjeista. Maksujen määräämistä koskevaa toimivaltaa johtokunta voi siirtää viranhaltijoille. Liikelaitoskuntayhtymän johtokunta vastaa riskienhallinnan järjestämisestä ja yhteensovittamisesta sekä päättää liikelaitoskuntayhtymän omaisuuden ja vastuiden vakuuttamisesta. Johtokunta voi siirtää toimivaltaansa muille viranhaltijoille. 6. Kokousmenettely 25 Luvun määräysten soveltaminen Tämän luvun määräyksiä noudatetaan liikelaitoskuntayhtymän toimielimissä. Yhtymäkokousta koskevat erityiset määräykset ovat tämän luvun lopussa. 26 Kokousaika ja -paikka Toimielin pitää kokouksensa päättämänään aikana ja paikassa. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. 27 Kokouksen koollekutsuminen Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus, toimielimen päättämällä tavalla.
Hallintosääntö 18 28 Jatkokokous Jos kokousasioita ei ole saatu siinä kokouksessa käsitellyiksi, asiat voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa eri kutsua. Kokouksesta poissa olleille on kuitenkin pyrittävä antamaan tieto jatkokokouksesta. 29 Varajäsenen kutsuminen Toimielimen jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, on kutsuttava varajäsen sijaansa. Milloin jäsen on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa kokouksessa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenen kokoukseen sitä asiaa käsittelemään. Myös puheenjohtaja tai esittelijä voi toimittaa kutsun varajäsenelle. 30 Kokouksen pitäminen Avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnäolijat sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi yksimielisellä päätöksellä ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. 31 Kokouksen johtaminen Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää huolta järjestyksestä toimielimen kokouksessa. Puheenjohtaja saa varoituksen annettuaan määrätä poistettavaksi henkilön, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous. 32 Tilapäinen puheenjohtaja Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtajat ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokousta tai asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja. 33 Läsnäolo toimielinten kokouksissa Johtokunnan ja yksilöjaoston kokouksissa on jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus vastuualueiden ja -yksiköiden johtajilla valmistelemassaan asiassa keskustelun aikana. Johtokunnan puheenjohtajalla ja liikelaitoskuntayhtymän johtajalla on oikeus olla läsnä yksilöjaoston kokouksissa. Johtokunta ja yksilöjaosto voivat yksittäisessä asiassa kutsua kokoukseen kuultavaksi muitakin asiantuntijoita tai kuulla asianosaista henkilökohtaisesti.
Hallintosääntö 19 34 Esittely Asiat päätetään johtokunnan kokouksessa liikelaitoskuntayhtymän johtajan esittelystä. Hänen ollessa poissa tai esteellinen, esittelijänä toimii hallintojohtaja. Mikäli hänkin on poissa tai esteellinen, johtokunta määrää viranhaltijaesittelijän. Yksilöjaoston esittelijänä toimii sosiaalijohtaja. Hänen ollessa poissa tai esteellinen, esittelijänä toimii johtaja. Mikäli hänkin on poissa tai esteellinen, esittelijänä toimii yksilöjaoston määräämä viranhaltija. Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana. Jos esittelijä on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin toimielin on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta, jollei toimielin toisin päätä. 35 Esteellisyyden toteaminen 36 Äänestys ja vaali Esteellisen henkilön on ilmoitettava esteellisyydestään. Toimielimen puheenjohtajan on tarvittaessa saatettava jäsenen tai muun läsnäoloon oikeutetun henkilön esteellisyys toimielimen ratkaistavaksi. Jos keskustelun kuluessa tehdään kannatettu ehdotus asian pöydällepanosta tai jokin muu ehdotus, jonka hyväksyminen keskeyttäisi asian asiallisen käsittelyn, seuraavien puhujien on puheenjohtajan kehotuksesta rajoitettava puheenvuoronsa koskemaan vain tätä ehdotusta ja siitä on tehtävä päätös ennen kuin keskustelua itse asiasta jatketaan. Jos ehdotus hyväksytään, puheenjohtaja keskeyttää asian käsittelyn; jos se hylätään, jatkuu käsittely. Ehdotukset Keskustelun kuluessa tehty ehdotus on annettava kirjallisena, jos puheenjohtaja niin vaatii. Kun kaikki puheenvuorot on käytetty, puheenjohtaja julistaa keskustelun päättyneeksi. Tämän jälkeen hänen on esitettävä toimielimen hyväksyttäväksi selostus keskustelun kuluessa tehdyistä ehdotuksista. Ehdotus, jota ei ole kannatettu tai joka on tehty vaihtoehtoisena taikka ehdotusta, joka menee käsiteltävän asian ulkopuolelle, ei oteta äänestettäväksi. Pohjaehdotus otetaan kuitenkin äänestettäväksi, vaikka sitä ei olisi kannatettu. Jollei ole muita äänestykseen otettavia ehdotuksia kuin pohjaehdotus, puheenjohtajan on julistettava se päätökseksi. Äänestystapa Äänestys on toimitettava avoimesti. Jos äänestys on toimitettu muulla tavalla kuin nimenhuudolla tai äänestyskoneella, äänestys on vaadittaessa tai puheenjohtajan katsoessa sen selvyyden vuoksi tarpeelliseksi toimitettava uudelleen nimenhuudolla tai äänestyskoneella.
Hallintosääntö 20 Äänestysjärjestys Jos ehdotuksista on äänestettävä, puheenjohtaja esittää toimielimen hyväksyttäväksi äänestysjärjestyksen, jota laadittaessa on otettava huomioon, että - ensiksi asetetaan äänestettäväksi pohjaehdotuksesta kaksi eniten poikkeavaa ehdotusta. Niistä voittanut asetetaan jäljellä olevista ehdotuksista eniten pohjaehdotuksesta poikkeavaa ehdotusta vastaan, ja näin jatketaan, kunnes saadaan lopullinen vastaehdotus pohjaehdotukselle. Kuitenkin jos äänestykseen on otettava pohjaehdotuksen kokonaan hylkäämistä tarkoittava ehdotus, se on asetettava viimeisenä äänestettäväksi muista ehdotuksista voittanutta vastaan; - jos asia koskee määrärahan myöntämistä, asetetaan ensin äänestettäväksi määrältään suurimman ehdotuksen hyväksyminen tai hylkääminen ja näin jatketaan ehdotusten suuruuden mukaisessa järjestyksessä, kunnes jokin ehdotus hyväksytään, minkä jälkeen pienemmistä ehdotuksista ei enää äänestetä; sekä - jos ehdotus on sellainen, että sen hyväksyminen tai hylkääminen on riippumaton muista ehdotuksista, sen on hyväksymisestä tai hylkäämisestä äänestettävä erikseen. Jos päätöksen tekemiseen vaaditaan määräenemmistön kannatus, puheenjohtajan on ilmoitettava siitä ennen äänestyksen toimittamista ja otettava se huomioon äänestyksen tuloksen todetessaan. Vaali Kun vaali toimitetaan suljetuin lipuin, äänestyslipun on oltava kokoon taitettu niin, ettei sen sisältö ole näkyvissä. Äänestyslipussa ei saa olla asiattomia merkintöjä. Äänestysliput annetaan puheenjohtajalle nimenhuudon määräämässä järjestyksessä. Ääniä voidaan antaa jokaiselle vaalissa kysymykseen tulevalle ehdokkaalle, vaikkei häntä olisi keskustelussa ehdotettu tai kannatettu. Vaalitoimituksen avustajat Toimitettaessa enemmistövaali suljetuin lipuin, kokouksen pöytäkirjantarkastajat tai johtokunnan määräämät henkilöt toimivat ääntenlaskijoina ja avustavat muutenkin vaalitoimituksessa. Suhteellinen vaali Suhteellisesta vaalista on soveltuvin osin voimassa, mitä vaalilaissa määrätään.
Hallintosääntö 21 37 Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävänä pitäminen Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja paikassa siten kuin siitä vähintään yhtä päivää aiemmin on ilmoitettu. Toimielimen pöytäkirjaan merkitään: 1) järjestäytymistietoina: 2) asian käsittelytietoina: a) toimielimen nimi; b) kokouksen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka; c) läsnä ja poissa olleet ja missä ominaisuudessa kukin on ollut läsnä; d) kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. a) asiaotsikko; b) selostus asiasta; c) päätösehdotus; d) esteellisyys; e) päätöksen perustelut; f) lisätietojen antaja; g) tehdyt ehdotukset ja onko niitä kannatettu; h) äänestykset: äänestystapa, äänestysjärjestys, äänestysesitys sekä äänestyksen tulos; i) vaalit: vaalitapa ja vaalin tulos; j) päätöksen toteaminen k) eriävä mielipide. 3) laillisuustietoina: a) oikaisuvaatimusohjeet ja valitusosoitus sekä hankintaasioissa hankintaoikaisuohjeet ja ohje asian saattamisesta markkinaoikeuteen, b) puheenjohtajan allekirjoitus; c) pöytäkirjanpitäjän varmennus; d) merkintä pöytäkirjan tarkastuksesta; sekä e) merkintä nähtävänä pidosta, mikäli pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä.
Hallintosääntö 22 Pöytäkirjaan liitettävissä oikaisuvaatimusohjeissa annetaan tarpeelliset ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemiseksi. Pöytäkirjaan liitettävässä valitusosoituksessa on mainittava valitusviranomainen, valitusaika ja mitä valituskirjaan on liitettävä. Päätökseen, josta ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä valitusta, on liitettävä tästä ilmoitus ja samalla mainittava, mihin lain tai asetuksen kohtaan kielto perustuu. Pöytäkirjan nähtävillä pitämisen tavasta päättää toimielin toimikausittain. Liikelaitoskuntayhtymän johtokunnan ja yhtymäkokouksen pöytäkirjat lähetetään tiedoksi jäsenkuntiin. Mitä edellä on määrätty, noudatetaan soveltuvin osin viranhaltijan ja luottamushenkilön tekemiin päätöksiin. 38 Johtokunnan otto-oikeus Asian ottamisesta johtokunnan käsiteltäväksi voi päättää johtokunnan ja sen puheenjohtajan lisäksi johtokunnan esittelijä. 39 Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen Johtokunnan alaisen viranomaisen on ilmoitettava johtokunnalle tekemistään päätöksistä lukuun ottamatta asioita tai asiaryhmiä, joista johtokunta on päättänyt, ettei se käytä otto-oikeuttaan. Ilmoitus on tehtävä neljän päivän kuluessa pöytäkirjan tarkastamisesta. Jos pöytäkirjaa ei tarkasteta, määräaika lasketaan pöytäkirjan allekirjoittamisesta. Päätökset niissä asioissa, joista ei tarvitse ilmoittaa, voidaan otto-oikeuden estämättä panna täytäntöön, jollei yksittäistapauksessa ole ilmoitettu asian ottamisesta johtokunnan käsiteltäväksi. 7. Yhtymäkokouksen työjärjestys 40 Yleistä Yhtymäkokouksen koollekutsumisesta ja päätösvaltaisuudesta, yhtymäkokouksessa käsiteltävistä asioista sekä jäsenkunnan oikeudesta saada asia yhtymäkokouksen käsiteltäväksi määrätään perussopimuksessa. Yhtymäkokouksessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä hallintosäännössä on säädetty kokousmenettelystä, mikäli jäljempänä tässä luvussa ei toisin säädetä yhtymäkokouksen työskentelystä. 41 Yhtymäkokouksen työskentely Yhtymäkokouksen avaa johtokunnan puheenjohtaja, joka johtaa kokousta, kunnes kokoukselle on valittu puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Yhtymäkokouksen pöytäkirjanpitäjänä toimii ja muistakin sihteerin tehtävistä huolehtii kuntayhtymän hallintojohtaja tai hänen sijaisensa.
Hallintosääntö 23 42 Kokoontuminen Jäsenkunnille lähetettävässä kokouskutsussa on mainittava käsiteltävät asiat. Liikelaitoskuntayhtymä lähettää esityslistan kuntien valitsemille edustajille ja jäsenkunnille. 43 Kokouksesta tiedottaminen Yhtymäkokouksen ajasta ja paikasta tiedotetaan ennen kokousta niissä tiedotusvälineissä, joissa yhtymäkokous on päättänyt kokouksistaan tiedottaa. 44 Johtokunnan edustus yhtymäkokouksessa Johtokunnan puheenjohtajalla ja liikelaitoskuntayhtymän johtajalla on velvollisuus olla läsnä yhtymäkokouksessa. Heidän poissaolonsa ei estä asioiden käsittelyä. Liikelaitoskuntayhtymän johtajalla ja johtokunnan jäsenillä on puheoikeus yhtymäkokouksissa. Yhtymäkokouksessa asiat päätetään johtokunnan esityksestä. 45 Läsnä olevat yhtymäkokousedustajat 46 Puheenvuorot Läsnä olevat yhtymäkokousedustajat ja varaedustajat sekä heidän äänimääränsä todetaan nimenhuudolla. Asian esittelyn jälkeen on varattava tilaisuus keskustella. Puheenvuoro on pyydettävä selvästi havaittavalla tavalla tai toimittamalla puheenjohtajalle kirjallinen puheenvuoropyyntö. Puheenvuorot annetaan pyydetyssä järjestyksessä. Tästä järjestyksestä poiketen puheenjohtaja voi antaa puheenvuoron johtokunnan puheenjohtajalle, liikelaitoskuntayhtymän johtajalle sekä tarkastuslautakunnan puheenjohtajalle, jos käsitellään asianomaisen toimielimen valmistelemia asioita. 47 Pöytäkirjan tarkastaminen Yhtymäkokouksen pöytäkirjasta noudatetaan soveltuvin osin, mitä pöytäkirjasta hallintosäännössä määrätään. Yhtymäkokouksen pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua jäsentä, jollei yhtymäkokous jonkin asian kohdalla toisin päätä. 8. Muut määräykset 48 Arkistotoimi Liikelaitoskuntayhtymän arkistotoimesta ja sen järjestämisestä vastaa johtokunta.
Hallintosääntö 24 49 Tiedottaminen 50 Aloitteet Liikelaitoskuntayhtymän tiedottamista johtaa johtokunta, joka hyväksyy yleiset ohjeet liikelaitoskuntayhtymän tiedottamisen periaatteista ja päättää tiedottamisesta vastaavista liikelaitoskuntayhtymän viranhaltijoista. Kuntalain 28 :n mukaan kunnan asukkaalla on oikeus tehdä liikelaitoskuntayhtymälle aloite sen toimintaa koskevissa asioissa. Kokouskutsussa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen on liikelaitoskuntayhtymän toimielimen jäsenellä oikeus tehdä kirjallisia aloitteita kuntayhtymän toimintaa ja hallintoa koskevissa asioissa. Aloite annetaan puheenjohtajalle. Johtokunnan on vuosittain kesäkuun loppuun mennessä esitettävä yhtymäkokoukselle luettelo sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyistä liikelaitoskuntayhtymän toimintaa koskevista aloitteista ja niiden johdosta suoritetuista toimenpiteistä. Johtokunnalle tehdyistä aloitteista on vastaavasti esitettävä tiedot johtokunnalle sen päättämällä tavalla. Jos aloite vaatii erityistä valmistelua, sen viranomaisen, jonka käsiteltäväksi aloite kuuluu, on ilmoitettava aloitteen tekijälle kolmen kuukauden kuluessa aloitteen tekemisestä sen arvioitu käsittelyaika ja keneltä saa lisätietoja aloitteen käsittelystä. 51 Nimenkirjoitus ja asiakirjojen allekirjoittaminen Liikelaitoskuntayhtymän puolesta tehtävät sopimukset ja annettavat sitoumukset allekirjoittaa liikelaitoskuntayhtymän johtaja tai johtokunnan puheenjohtaja, jollei johtokunta ole valtuuttanut toisia henkilöitä tai tässä säännössä muuta määrätä. Johtokunnan toimituskirjat ja kirjelmät allekirjoittaa liikelaitoskuntayhtymän johtaja, jollei johtokunta ole valtuuttanut toisia henkilöitä. 52 Puhevallan käyttö Valmistelua koskevat asiakirjat allekirjoittaa asian valmistelija. Vastuualue kantaa ja vastaa liikelaitoskuntayhtymän puolesta ja valvoo tuomioistuimissa ja virastoissa liikelaitoskuntayhtymän etua ja oikeutta kaikissa toimialaansa kuuluvissa asioissa, jollei liikelaitoskuntayhtymän johtaja tai johtokunnan siihen asiaan määräämä edustaja niissä esiinny. 53 Asiakirjojen lunastus 54 Muut säännöt Johtokunta päättää perusteista, joiden mukaan asiakirjoista on suoritettava kuntayhtymälle lunastusta. Liikelaitoskuntayhtymän hallinnon ja talouden tarkastuksesta määrätään tarkastussäännössä.
Hallintosääntö 25 55 Toimivallan siirtäminen 56 Voimaantulo Johtokunta voi erillisellä päätöksellään siirtää tässä hallintosäännössä mainittuja tehtäviä liikelaitoskuntayhtymän muulle viranomaiselle tai viranhaltijalle. Liikelaitoskuntayhtymän johtaja voi päätöksellään siirtää kuntalaissa tai tässä hallintosäännössä mainittuja tehtäviään ja päätösvaltaansa alaiselleen muulle viranhaltijalle. Tämä hallintosääntö tulee voimaan 1.1.2013 ja se kumoaa 21.8.2008 voimaantulleen hallintosäännön.