Kestävän kehityksen raportti 2013 Tässä raportissa esitetään tiedot Tampereen yliopiston kestävän kehityksen ohjelmassa määritellyistä kestävän kehityksen mittareista sekä ohjelman tavoitteiden toteutumisesta vuoden 2013 loppuun mennessä. Vuonna 2013 merkittävin kestävän kehityksen toimenpide oli monitieteisen kestävän kehityksen opintokokonaisuuden käynnistyminen. Valinnainen opintokokonaisuus on avoin kaikille yliopiston opiskelijoille. Kokonaan yliopiston käytössä olevien kiinteistöjen kokonaisenergiankulutus pysyi edellisen vuoden tasolla. Paperinkulutus väheni hieman ja ympäristömyötäisten hankintojen sekä tuotteiden valikoima kasvoi. Sekajätteen määrä jatkoi laskua ja lajiteltujen hyötyjätteiden määrä kasvoi. Vuoden aikana järjestettiin useita yliopiston ympäristövaikutuksiin ja vastuullisuuteen liittyviä tapahtumia. Yliopiston ympäristöryhmän toimikausi päättyi 31.7.2013 ja kestävän kehityksen ohjelman seuranta siirtyi kestävän kehityksen työryhmälle 1.8.2013. Uudessa työryhmässä ovat edustettuina kaikki tieteenalayksiköt, erillisyksiköt sekä yliopistopalvelut. Opiskelijoilla on edustaja työryhmässä ja lisäksi Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:llä ja TAY-Palvelut Oy:llä on kummallakin edustaja työryhmässä. Kestävän kehityksen työryhmän kokoonpano löytyy Ekokampuksen sivuilta (www.uta.fi/ekokampus).
2 Kestävä kehitys opetuksessa Kestävän kehityksen opetuksen integrointia korkeakoulujen opetussuunnitelmiin tuottanut pohjoismainen ESDAN-hanke päättyi keväällä 2013. Hankkeen tuella yliopistossa kartoitettiin kestävää kehitystä edistävä opetus ja merkittiin kestävän kehityksen tematiikkaa sisältävät opintojaksot yliopiston opintosuunnitelmiin. Opetussuunnitelmasta saa listauksen kestävän kehityksen strategisella teemalla merkityistä opintojaksoista. Tämä listaus pysyy kuitenkin samana koko opetussuunnitelmakauden. Yliopistolla ei toistaiseksi ole menetelmää, jolla voisi seurata vuosittaista kestävän kehityksen opetustarjontaa. Kestävän kehityksen strategisella teemalla merkityistä opintojaksoista koottiin hankkeen ohjausryhmän ja yksiköiden yhteistyöllä kestävän kehityksen opintokokonaisuus, joka käynnistyi 1.1.2013. Opintokokonaisuus on monitieteinen 25 opintopisteen laajuinen ja se sisältää myös muutamia englanninkielisiä opintojaksoja. Kokonaisuudesta vastaa Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö. Kestävän kehityksen opintokokonaisuus löytyy osoitteesta: http://www.uta.fi/yky/opiskelu/valinnaisetopinnot/kestava_kehitys.html. Kukin ESDAN-hankkeessa mukana ollut korkeakoulu laati oman prosessin kestävää kehitystä edistävän opetuksen integroimiseksi opetussuunnitelmiin. Tampereen yliopiston prosessia käsiteltiin opetusneuvostossa 21.1.2013. Sitä esiteltiin myös pohjoismaisessa NSCN-verkoston seminaarissa Aalto-yliopistossa 5.3.2013 sekä ESDAN-hankkeen päätösseminaarissa Novia Yrkeshögskolanissa 7.3.2013. Tampereen yliopiston prosessi kestävää kehitystä edistävän opetuksen integroimiseksi opetussuunnitelmiin löytyy osoitteesta: http://www.uta.fi/opiskelu/kestavakehitys/esdan/index/kest%c3%a4v%c3%a4%c3%a4%20kehity st%c3%a4%20edist%c3%a4v%c3%a4n%20koulutuksen%20prosessi_2013.pdf Keväällä 2013 käynnistyi kestävän kehityksen käytäntöjä -opintojakson suunnittelu. Opintojakson tavoitteena on käytännönläheinen tutustuminen kestävän kehityksen haasteisiin ja se on kestävän kehityksen opintokokonaisuuden valinnainen opintojakso. Kestävän kehityksen käytäntöjä -opintojaksoon rakennettiin viisi teemaa: kuluttaminen ja kierrätys, jätteenkäsittely, luontosuhde, ruoka ja kauppa sekä energia ja liikkuminen. Opintojakson osaamistavoitteena on, että opiskelijassa syntyy kiinnostus kestävään elämäntapaan sekä valmius osallistua, vaikuttaa ja toimia yhdessä erilaisten ihmisten kanssa ja, että opiskelija osaa toimia tavoitteellisesti kestävää kehitystä edistävien ratkaisujen löytämiseksi. Rehtori asetti 1.11.2013 ohjausryhmän suunnittelemaan ja tukemaan Global Health and Development -ohjelman perustamista. Ohjausryhmän tehtävänä oli tehdä esitys Global Health and Development -ohjelman organisoitumisesta, ohjelman piiriin luettavan monitieteisen tutkimuksen organisoimisesta sekä ohjelman piirissä järjestettävästä koulutuksesta eri tieteenalayksiköissä ja niiden kanssa. Global Health and Development -ohjelman tavoitteena on globaaliin terveyteen ja kehitykseen liittyvän monitieteisen opetuksen ja tutkimuksen lisääminen ja koordinointi yhteistyössä tieteenalayksiköiden kanssa. Opetusneuvostossa käsiteltiin kestävää kehitystä edistävän opetuksen tilannetta ja ajankohtaisia asioita 20.1.2014. Kestävä kehitys tutkimuksessa Ympäristöryhmä käynnisti keskustelun kestävän kehityksen tematiikan nostamisesta esiin Tampereen yliopistossa tehtävässä tutkimuksessa. Tutkimukselle kestävän kehityksen ohjelmassa esitettyjä tavoitteita käsiteltiin tutkimusneuvostossa 19.4. Tavoitteiden toimeenpanossa ei kuitenkaan edistytty vuonna 2013, mutta tutkimuksen kehittämispäällikkö ja ympäristökoordinaattori sopivat asian käsittelyn jatkamisesta vuonna 2014.
3 Kestävä kehitys arkikäytännöissä Taloudellinen kestävä kehitys Kestävät hankinnat ja materiaalinkulutus Yliopisto tekee hankinnoistaan valtaosan valtion yhteishankintayksikkö Hanselin puitesopimusten kautta. Vuonna 2013 kaikista yliopiston Hansel-hankinnoista ympäristöystävällisten hankintojen osuus oli 79 %. Vuonna 2012 osuus oli 70 %, joten ympäristöystävällisten hankintojen osuus kaikista Hanselhankinnoista kasvoi 9 prosenttiyksikköä. Hansel määrittelee ympäristöystävälliseksi hankinnaksi hankinnan, jossa ympäristönäkökohdat on huomioitu joko hankintatarpeen määrittelyssä, hankinnan kohteen vaatimusmäärittelyssä, soveltuvuusvaatimuksissa, vertailukriteerinä, sopimusehdoissa tai kaikissa edellä mainituissa kohdissa. Yliopisto teki ympäristöystävällisiä Hansel-hankintoja seuraavissa kategorioissa: - Ajoneuvo- ja kuljetushankinnat - Energiahankinnat - IT-laitehankinnat, IT-palveluhankinnat ja tietoliikennehankinnat - Matkustuksen hallinta - Materiaali- ja kiinteistöhallinnan hankinnat - Organisaation ja henkilöstön kehittäminen - Talouden hallinta - Toimistohankinnat Kopiopaperin kulutus ja keskusvaraston tuotevalikoima Valkoisen kopiopaperin kulutus laski hieman vuonna 2013. Yliopiston yksiköt hankkivat keskusvarastolta valkoista A4 kopiopaperia yhteensä 19.112 riisiä, mikä oli 385 riisiä vähemmän kuin vuonna 2012. Kulutus henkilötyövuotta kohden pysyi edellisen vuoden tasolla ja oli 9,5 riisiä/henkilötyövuosi. Jos yliopiston käyttämien A4 arkkien kulutusta verrataan Tampereen maamerkkiin Näsinneulaan, olisi vuonna 2013 kulutetuista arkeista saanut melkein kuusi Näsinneulan korkuista pinoa. Valkoisen A4- kokoisen kopiopaperin kulutus on laskenut vuodesta 2004 lähtien (Kuvio 1). Paperinkulutuksen lasku näkyy myös kansioiden hankintamäärissä (Kuvio 2). 40000 35000 36957 33529 35656 34974 36744 34335 Riisiä 30000 31334 31017 30020 25000 24843 24297 22211 20000 19497 19112 15000 10000 5000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 1. Kopiopaperinkulutus riiseinä
4 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 2. Keskusvarastolta ostetut A4 kokoiset mapit (kpl) Keskusvarasto tarkisti tuotevalikoimansa kesällä ja lisäsi samalla ympäristöystävällisten tuotteiden valikoimaa. Uusia ympäristömyötäisiä tuotteita valikoimassa ovat esimerkiksi kierrätysmateriaalista valmistetut hiirimatot, kompostoituvat ja biohajoavat kertakäyttöastiat, sähköisesti kiinnittyvät viestilaput sekä biohajoavat mikrokuituliinat. Ekotuotteiden osuus (271 tuotetta) keskusvaraston tuotevalikoimasta (694 tuotetta) on 39 %. Kaupin kampuksella B-rakennuksen aulaan lisättiin kirjojen kierrätyshylly. Kestävän kehityksen huomioiminen kilpailutuksissa ja hankkeissa Keväällä 2013 tehdyssä Tampereen yliopiston normaalikoulun ravintolapalveluiden kilpailutuksessa edellytettiin, että kahvion valikoimassa tulee olla eettisen kaupan kahvia ja teetä. Tarjouspyynnössä edellytettiin, että valittava palveluntuottaja tarjoaa valikoimassaan eettisesti tuotettua kahvia ja teetä. Syksyllä 2013 käynnistyi yliopiston liikelahjojen ja jakotuotteiden kilpailutus. Yhtenä vertailukriteerinä toimittajan valinnassa käytettiin tarjottujen tuotteiden ekologisuutta. Lisäksi hankinnan kuvauksessa painotettiin, että yliopiston arvoihin kuuluvat eettisyys, vastuullisuus ja kestävä kehitys, joita myös yliopiston antamien tuotteiden tulee tukea. Kaupin kampuksen Arvo 2 rakennuksen suunnittelu jatkui vuonna 2013. Rakennuksen suunnittelussa käytetään kansainvälistä BREEAM-ympäristösertifikaattia. Finnmedi 2 ja 3 kiinteistöissä kiinteistönomistaja teki selvityksiä, joiden tavoitteena on saada kiinteistöille kansainvälinen LEED-ympäristösertifikaatti. Sosiaalis-kulttuurinen kestävä kehitys Opiskelijakysely Yliopiston kolmannen ja viidennen vuoden opiskelijoille suunnatussa opiskelijakyselyssä tiedusteltiin toisen kerran kestävän kehityksen edistämisestä yliopistolla. Kyselyssä oli kaksi väittämää: Yliopistolla on huomioitu kestävän kehityksen periaatteita sekä Opinnoissa on käsitelty kestävän kehityksen periaatteita. Vastausvaihtoehdot olivat: Pitää erittäin hyvin paikkansa, pitää hyvin paikkansa, pitää huonosti paikkansa, pitää erittäin huonosti paikkansa ja ei koske minua.
5 Kyselyyn vastanneista kolmannen vuoden opiskelijoista 46 % oli sitä mieltä, että väite Yliopistolla on huomioitu kestävän kehityksen periaatteita pitää hyvin tai erittäin hyvin paikkansa (40 % vuonna 2012). Viidennen vuoden vastaajista tätä mieltä oli 36 % (35 % vuonna 2012). Kyselyyn vastanneista kolmannen vuoden opiskelijoista 58 % (49 %) ja viidennen vuoden opiskelijoista 59 % (63 %) oli sitä mieltä, että väite Opinnoissa on käsitelty kestävän kehityksen periaatteita pitää huonosti tai erittäin huonosti paikkansa. Kummassakin ryhmässä 21 % vastaajista oli sitä mieltä, että väite pitää kohtalaisesti paikkansa (vuonna 2012 noin neljännes kummassakin ryhmässä). Ei koske minua -vaihtoehdon valitsi 14 % kolmannen vuoden vastaajista ja 15 % viidennen vuoden vastaajista. Kestävän kehityksen opintokokonaisuus käynnistyi vuoden 2013 alussa. Opiskelijakysely toteutettiin keväällä, jolloin vastaajilla ei välttämättä ollut vielä tietoa kestävän kehityksen opintokokonaisuudesta. Yhtäältä ne vastaajat, joilla tieto opintokokonaisuudesta oli, voivat tulkita tiedon positiivisesti eli, että kestävää kehitystä on yliopiston opinnoissa aiempaa enemmän. Toisaalta tieto opintokokonaisuudesta voi lisätä vastaajien arvion kriittisyyttä etenkin, jos opintokokonaisuudesta puuttuu oman alan opintojakso. Kysymyksiin vastanneiden määrä pysyi vuoden 2012 tasolla. Tietoa opiskelijakyselystä erityisesti kestävän kehityksen näkökulmasta löytyy osoitteesta: http://www.uta.fi/opiskelu/kyselyt/ajankohtaiset.html. Opiskelijoiden hyvinvoinnin edistäminen Tampereen yliopistossa toimii myös rehtorin asettama moniammatillinen opiskelijoiden hyvinvointiryhmä, joka järjestää vuosittain uusien opiskelijoiden hyvinvointiin liittyvät Orientoivat opinnot 2 -tapahtuman. Lisäksi ryhmä järjestää seminaareja ja viestii opiskelijoiden hyvinvointiin liittyvistä asioista. Lisätietoa hyvinvointiryhmän toiminnasta löytyy osoitteesta: http://www.uta.fi/opiskelu/hyvinvointiryhma/index.html Vuonna 2013 Orientoivat opinnot 2 järjestettiin aiemmista vuosista poiketen tunnin mittaisena luentona ja osallistujille jaettiin sen lisäksi tietoa muistitikuilla. Tikulla oli esitys myös kestävän kehityksen edistämisestä yliopistolla. Kansainvälisten opiskelijoiden orientoivissa opinnoissa oli esitys kestävän kehityksen edistämisestä kevät- ja syyslukukauden alussa. Rehtori asetti keväällä 2013 määräaikaisen työryhmän, jonka tehtävänä on opiskeluympäristön terveyden ja turvallisuuden sekä opiskeluyhteisön hyvinvoinnin seuranta. Ryhmässä on jäseniä yliopistopalveluista, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiöstä sekä ylioppilaskunnasta ja sen toimikausi kestää vuoden 2016 loppuun. Työryhmä käynnisti syksyllä hyvinvointikartoituksen Kaupin kampuksella. Kartoitukseen kuuluvat fyysiset, sosiaaliset ja henkilökohtaiset hyvinvointiin liittyvät olosuhteet ja sen on määrä valmistua keväällä 2014. Henkilöstön kehittäminen Henkilöstöpalveluiden järjestämä kestävä työelämä -luentosarja päättyi vuonna 2013 luentoon Kestävä kehittäminen. Lisäksi henkilöstöpalveluissa valmisteltiin suunnitelmaa kestävän työn johtamisesta. Suunnitelman valmistelu jatkuu vuonna 2014. Viestintä ja tapahtumat Kestävän kehityksen edistämisestä ja Reilun kaupan korkeakoulusta kerrottiin kansainvälisille opiskelijoille orientoivissa opinnoissa sekä Tampereen yliopistoon henkilökuntavaihtoon saapuneille järjestetyssä tilaisuudessa. Ympäristökoordinaattori esitteli Tampereen yliopiston kestävän kehityksen toimenpiteitä pohjoismaisessa NUAS-konferenssissa Oslossa 10.9. Yliopisto osallistui vuonna 2013 Earth Hour -tapahtumaan sammuttamalla mainos-, julkisivu- ja opastevalot Päätalosta, Linnasta ja Arvosta. Kaupin kampuksella järjestettiin kierrätystapahtuma 10.4. Tapahtumassa oli kirpputori, vaihtotori, mahdollisuus tietosuojattavien jätteiden tuomiseen kotoa yliopistolle hävitettäväksi, terveyspiste sekä Reilun kaupan kahvi- ja teetarjoilu.
6 Tamyn ympäristöpäivien yhteydessä 19.11. Ekokampus järjesti ilmaisnäytöksen Tavarataivas elokuvasta. Elokuvaa saapui katsomaan noin 200 henkeä Pinni B1100 luentosalin ollessa viimeistä paikkaa myöten täynnä. Seuraavana päivänä, 20.11. Tamyn ympäristövaliokunta ja Ekokampus järjestivät kierrätystapahtuman Päätalossa. Tapahtuma oli osa Tamyn ympäristöpäiviä sekä Euroopan jätteen vähentämisen viikkoa. Kierrätystapahtumassa oli kirpputori sekä mahdollisuus tuoda kotoa mm. tietosuojattavia materiaaleja yliopiston kautta hävitettäväksi. Lisäksi yliopiston kierrätyshuone tyhjennettiin ja tavarat koottiin pääaulaan vapaasti otettavaksi. Päivän päätteeksi jäljellä olevat tavarat lahjoitettiin Nekalan kierrätyskeskukselle. Yliopistolla suunniteltiin vuoden aikana konferenssipalveluita ja työryhmässä käsiteltiin myös kestävän kehityksen näkökulmia konferenssien järjestämisessä. Viihtyisät kampukset Yliopiston kasvillisuusesittelyä varten laadittiin uusi kartta ja sijoitettiin 22 uutta kasvikylttiä keskustakampuksen maastoon. Kartan avulla voi tutustua keskustakampuksen kasvillisuuteen, kampukselle istutettuihin muistopuihin sekä kampusviljelyyn. Toukokuussa Floran päivänä oli mahdollisuus osallistua opastetulle keskustakampuksen kasvillisuuskierrokselle. Kansleri Krista Varantola istutti omenapuun Päätalon D-osan viereiselle nurmialueelle 15.5. Lisäksi kampusviljelyä varten hankittiin uudet viljelylaarit. Reilun kaupan korkeakoulu -toiminta Reilun kaupan korkeakoulun kannatustyöryhmä käynnisti kevätlukukauden alussa kahvipussihaasteen. Kampanjan avulla yliopistolla kerättiin kahvipusseja lahjoitettavaksi keväällä 2014 kansalaisopisto Ahjolalle ja Nekalan maahanmuuttajatyöpajalle. Kahvipussihaasteella viestittiin samalla Reilun kaupan korkeakoulusta. Avoimien ovien tapahtumassa 24.4. järjestettiin Reilun kaupan kahvi- ja teetarjoilu sekä kerrottiin Reilun kaupan korkeakoulusta. Toukokuun 3. päivä Reilu kauppa ry ja yliopisto järjestivät Reilun kaupan korkeakoulu -tapaamisen. Reilun kaupan korkeakoulu oli esillä yliopiston avajaisissa 3.9. Avajaispäivän aikana Reilun kaupan yliopistotuotteita myytiin tarjoushintaan ja esittelypisteellä järjestettiin arvonta, jossa palkintoina oli Reilun kaupan yliopistotuotteita.
7 Tamyn kaupunkisuunnistuksessa 11.9. oli Reilun kaupan korkeakoulu rasti, jossa joukkueet keksivät iskulauseita tai mietelauseita Reilun kaupan korkeakoulusta sekä asettuivat joukkueena valokuvaan keksimänsä tekstin kanssa. Tapahtumasta saatiin hauskoja kuvia Reilun kaupan korkeakoulusta viestimiseen. Reilun kaupan viikolla yliopistossa järjestettiin Eettistä elektroniikkaa -koulutus. Koulutus oli suunnattu erityisesti yliopiston tietohallinnon lähituelle, mutta se oli avoin kaikille kiinnostuneille. Kouluttajana oli Anna Härri Eettisen kaupan puolesta ry:stä. Lisäksi viikon aikana viestittiin Reilun kaupan korkeakoulusta yliopiston sisäisissä viestintäkanavissa ja yliopiston ravintoloissa oli esillä tietoa Reilusta kaupasta. Tampereen yliopistolla kuvattiin Reilun kaupan korkeakoulu video syksyllä 2013. Video on katsottavissa osoitteessa: http://www.youtube.com/watch?v=hfbtmaocmpy Ekologinen kestävä kehitys Energiankulutus Yliopiston energiankulutusta seurataan kuukausittain pidettävissä kiinteistönhoitokokouksissa. Kiinteistöjen energiankulutus vaihtelee vuosittain monesta syystä ja siksi energiankulutusta on tarkasteltava pidemmältä ajalta sekä otettava huomioon kiinteistöjen käytössä tapahtuneet muutokset. Syksyllä 2012 yliopiston käytössä olevat tilat vähenivät 15.000 m 2. Vuonna 2013 energiankulutuksen seurannan haasteena oli useiden kiinteistöjen lämmönkulutuksen etäluennan katkeaminen vuonna 2012. Tämän vuoksi kulutuksen ajantasainen seuraaminen EnerKeyseurantaohjelman avulla ei ollut mahdollista. Kulutusseuranta saatiin kuntoon vuoden 2014 alussa ja myös historiatiedot täydennettiin seurantaohjelmaan takautuvasti. Seuraavassa tarkastellaan erikseen yliopiston sähkö- ja lämpöenergian kulutusta vuonna 2013. Sähkönkulutus Kokonaan yliopiston käytössä olevien kiinteistöjen sekä Biolääketieteellisen teknologian yksikön sähkönkulutus oli vuonna 2013 yhteensä 12.200 MWh, mikä on saman verran kuin vuonna 2012. 1 Kiinteistöjen yhteenlaskettu sähkön ominaiskulutus 2 vuonna 2013 oli 21,4 kwh/m 3 ja vuonna 2012 19,7 kwh/m 3. Yliopiston isojen kiinteistöjen kokonaissähkönkulutus pysyi vuonna 2013 edellisen vuoden tasolla. Sen sijaan ominaiskulutus kasvoi vuoteen 2012 verrattuna. Tämä johtuu siitä, että yliopiston käytössä olevat tilat vähenivät 15.000 m 2 syksyllä 2012, mutta toiminta pysyi ennallaan. Valtaosa yliopiston käyttämästä sähköstä tuotettiin vesivoimalla. Lämmönkulutus Kokonaan yliopiston käytössä olevien kiinteistöjen normeerattu lämmönkulutus oli vuonna 2013 yhteensä 20.100 MWh. Vuonna 2012 normeerattu lämmönkulutus oli 20.500 MWh. Vuotta 2012 koskeva normeerattu lämmönkulutus muuttui vuonna 2013, kun lämmitystarvelukujen vertailukausi vaihtui. Vuonna 2013 käyttöön otettiin ilmastollisen vertailukauden 1981 2010 keskiarvot. Aiemmin vertailukautena käytettiin vuosien 1971 2000 keskiarvoja. Yliopiston käyttämässä EnerKeyraportoinnissa siirryttiin uuden vertailukauden käyttöön tammikuussa 2014. Samalla kiinteistöjen normeeratut lämmönkulutushistoriat päivitettiin vuodesta 2006 lähtien, jotta tiedot pysyvät vertailukelpoisina. Näin ollen vuoden 2012 normeerattu lämmönkulutusluku on muuttunut vuoden 2012 Kestävän kehityksen raportista. 1 Sähkönkulutusluvussa on mukana yliopiston laskennallinen osuus myös Nekalan koulun sähkönkulutuksesta. Nekalan koulussa on tiloja myös Tampereen kaupungilla. 2 Ominaiskulutuksella kuvataan kiinteistön sähkönkulutusta yhtä kuutiometriä kohti. Yliopiston kiinteistöjen yhteenlaskettu sähkön ominaiskulutus on laskettu ilman Biolääketieteellisen teknologian yksikön kulutusta. Tämä johtuu siitä, että yksikön puhdastilat kuluttavat paljon sähköä, mikä vääristäisi keskimääräistä ominaiskulutusta.
8 Verrattaessa vuoden 2013 normeerattua lämmönkulutusta vuoden 2012 korjattuun lukuun, yliopiston kiinteistöjen lämmönkulutus pysyi lähes ennallaan (-1,8 %). Kiinteistöjen yhteenlaskettu ja normeerattu lämmön ominaiskulutus kuitenkin kasvoi ollen 37,2 kwh/m 3 (34,8 kwh/m 3 vuonna 2012). Ominaiskulutuksen kasvu johtuu siitä, että lämpöä kului lähes edellisen vuoden verran, vaikka yliopiston käytössä olevat tilat vähenivät eli kulutus vertautuu pienempään tilavuuteen. Kiinteistökohtainen tarkastelu osoittaa, että normeerattu lämmönkulutus kasvoi Päätalossa, Linnassa, Virrassa ja Medisiinarinkadun kiinteistöissä. Virran lämmönkulutuksen kasvu johtuu kiinteistön aiempaa tehokkaammasta käytöstä. Linnassa pidetään ilmanvaihtoa tehostetusti päällä lattiatöiden ja sisäilmaongelmien vuoksi, mikä lisää lämmönkulutusta tilapäisesti. B-rakennuksen lämmönkulutuksen nousu johtuu osittain siitä, että lämmönkulutusmittarin tarkistuksessa ilmeni, että mittari on antanut vuosien ajan todellista kulusta alhaisempia lukemia. Päätalon lämmönkulutus kasvoi touko- ja syyskuussa ja kasvua selittänee lämmityskauden jatkuminen keväällä pidempään ja vastaavasti lämmityskauden aikaisempi käynnistyminen syksyllä. Jätteet Yliopiston jätemääriä seurataan joko jätteen vastaanottajien ylläpitämistä raportointiohjelmista tai heidän vuosittain yliopistolle lähettämistään raporteista. Sekajätteen, biojätteen ja hyötyjätteiden seuranta perustuu tyhjennyskertoihin ja astiakokoihin, joten raportoidut kilot näistä jätejakeista ovat arvioita. Jätemäärissä on mukana myös yliopiston tiloissa toimivissa ravintoloissa syntyvä jäte. Yliopisto teettää TAY-Palvelut Oy:llä jäteseurannan joka toinen vuosi. Seurannassa ovat mukana keräyspaperi sekä yliopiston toiminnassa syntyvä sekajäte ja biojäte. Vuoden 2013 jäteseurannasta puuttuvat Virta-kiinteistö ja Tampereen normaalikoulun kiinteistöt (Lounaantie 2 ja Kuokkamaantie 16). Verrattaessa jäteseurannan perusteella yliopiston toiminnasta vuodessa syntyvän jätteen määrää Pirkanmaan jätehuollon raportoimaan jätemäärään, sekajätteestä 66 % syntyy yliopiston omassa toiminnassa ja 34 % ravintoloiden toiminnassa. Biojätteestä 29 % syntyy yliopiston omassa toiminnassa ja 71 % ravintoloiden toiminnassa. Vuonna 2013 yliopiston Tampereen kampuksilla syntyi noin 580.000 kg erilaisia jätteitä 3. Seuraavassa kuvataan tarkemmin yliopistolla syntyviä jätejakeita ja niiden määriä vuonna 2013. Keräyspaperi ja pahvi Keräyspaperin ja pahvin määrät ovat arvioita, jotka perustuvat joka toinen vuosi yliopistolla tehtävään seurantaan. Seuranta tehtiin keväällä 2013 4 ja sen perusteella yliopistolta toimitetaan keräykseen vuodessa noin 61.000 kg värillistä keräyspaperia, 28.000 kg valkoista toimistopaperia sekä 45.000 kg pahvia. Keräyspaperin ja pahvin määrät kasvoivat hieman vuoden 2010 seurantaan verrattuna. Sekajäte eli lajittelematon jäte Vuonna 2013 yliopiston toiminnasta sekä yliopistolla toimivista ravintoloista syntyi lajittelematonta jätettä eli sekajätettä 265.000 kg, mikä on 46 % kaikesta seurannassa mukana olevasta jätteestä. Jätteen määrä laski edelliseen vuoteen verrattuna (321.000 kg) ja palasi vuoden 2011 tasolle (269.000 kg). Vuonna 2012 jätteen määrää lisäsivät keskustakampuksen tilajärjestelyistä aiheutuneet muutot ja siivoukset. Verrattaessa vuoden 2013 sekajätteen määrää vuoteen 2011 on kuitenkin huomioitava, että vuoden 2011 jätemäärissä ei ole mukana Hämeenlinnan luokanopettajakoulutuksen eikä normaalikoulun alakoulun jätemääriä. Sekajätteen määrää on laskenut tasaisesti viimeiset viisi vuotta lukuun ottamatta vuotta 2012 (Kuvio 3). 3 Jätemäärien tilastoinnissa ovat yhdyskuntajätteen osalta mukana kokonaan yliopiston käytössä olevat kiinteistöt sekä Nekalan koulu. Tietosuojattavan jätteen osalta mukana ovat yliopiston kaikki toimipisteet lukuun ottamatta Porin ja Seinäjoen yliopistokeskuksia ja rokotetutkimuksen toimipisteitä. Vaarallinen jäte on tilastoitu keskusta- ja Kaupin kampuksen osalta. 4 Vuoden 2012 jäteseuranta siirrettiin keväälle 2013, koska keskustakampuksen ja Hämeenlinnan muutoista aiheutunut jätemäärä olisi vääristänyt seurannan tuloksia ja vaikeuttanut vertailua aiempiin vuosiin.
9 350000,0 Sekajäte (kg) 300000,0 250000,0 200000,0 150000,0 100000,0 50000,0 0,0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kuvio 3. Sekajätteen määrän (kg) kehitys 2008 2013 Hyötyjätteet Vuonna 2013 biojätettä syntyi 92.000 kg, mikä on hieman vähemmän kuin vuonna 2012 (94.000 kg). Keräyskartonkia saatiin talteen 19.000 kg. Se on 13,9 % enemmän kuin vuonna 2012. Keräyskartongin määrän kasvua selittää Nekalan koulun keittiön lisääminen seurantaan syksyllä 2012. Pienmetallia kerättiin yliopiston ravintoloista talteen 19.000 kg. Pienmetallin määrä kasvoi hieman edelliseen vuoteen verrattuna. Myös pienmetallin määrän kasvu selittyy Nekalan koulun keittiön lisäämisellä seurantaan. Keräyslasia syntyi 2.000 kg (1.700 kg vuonna 2012). Keräyslasia syntyy ravintoloiden toiminnassa varsin vähän ja vuosittaiseen määrään vaikuttaa tyhjennyksen osuminen loppu- tai alkuvuoteen. Vaarallinen jäte, tietosuojattava jäte, paristot sekä puu- ja metallijäte Vaarallisen jätteen, tietosuojattavien jätteiden sekä puu- ja metallijätteen määristä yliopisto saa tarkat määrät jätteen vastaanottajilta. Vuonna 2013 vaarallista jätettä syntyi lääketieteellisessä opetus- ja tutkimustoiminnassa 1.600 kg (1.900 kg vuonna 2012). Tietosuojattavaa paperia hävitettiin 18.000 kg (-58 % vuoteen 2012 verrattuna) ja tallenteita noin 700 kg (-76 %). Sähkö- ja elektroniikkaromuakin kertyi reilut 20.000 kg (-47 %). Tietosuojattavaa jätettä syntyi poikkeuksellisen paljon vuonna 2012 johtuen keskustakampuksen tilajärjestelyistä sekä opettajankoulutuksen siirtymisestä Hämeenlinnasta Tampereelle. Paristoja toimitettiin yliopistolta keräykseen 119 kg. Lisäksi pienistä remonteista, poistetuista kalusteista ja puutyöluokista syntyvää puujätettä kertyi 8.300 kg ja metalliromua 2.400 kg. Jätehuollon kehittäminen Yliopiston Kaupin kampuksella sijaitsevissa vuokratiloissa lisättiin energiajätteen lajittelua syksyllä 2013. Energiajakeen keräys lisättiin Finnmedi 2 kiinteistöön. Finnmedi-kiinteistöjen jätemäärät eivät ole mukana yliopiston seurannassa, koska kiinteistöissä on yliopiston lisäksi myös muita vuokralaisia ja jokaisen vuokralaisen jätteet toimitetaan samaan jätepisteeseen. Suomen Yliopistokiinteistöt Oy teetti kesällä selvityksen yliopistojen jätehuollon nykytilasta ja mahdollisista kehittämistarpeista. Tampereen yliopistoa koskevassa selvityksessä esiin tuodut asiat koskivat lähinnä energiajakeen käyttöönottoa tai lajitteluastioiden mitoituksia, sillä joissakin jätepisteissä on varattu reilusti tilaa esimerkiksi biojätteelle. Raportti käsiteltiin SYK Oy:n, yliopiston ja
10 TAY-Palveluiden yhteisessä kiinteistönhoitokokouksessa. Kokouksessa todettiin, että ehdotetut muutokset eivät toistaiseksi ole tarpeellisia Tampereen yliopiston kampuksilla. Matkustaminen ja liikenne Lentoliikenteen CO2-päästöt Yliopiston lentomatkoista aiheutui 1 149 366 kg hiilidioksidipäästöjä vuonna 2013. Vuonna 2012 päästöt olivat 999.000 kg, joten lentomatkustamisen hiilidioksidipäästöjen määrä kasvoi 13 % edellisestä vuodesta. Kotimaan lentojen osuus päästöistä oli 17.500 kg (10.100 kg vuonna 2012) ja ulkomaanlentojen osuus 1 131 858 kg (988.400 kg vuonna 2012). Kestävän kehityksen ohjelmassa on tavoitteena, että talouspalvelut tekee ehdotuksen lentomatkoista aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen kompensoinnista. Asiasta on keskusteltu ja kuultu yhden yrityksen esitys kompensoinnista, mutta se ei ole toistaiseksi johtanut toimenpiteisiin. Kevyenliikenteen edistäminen Yliopiston asiointipyörät vaihdettiin kesällä uusiin Suomessa valmistettuihin Jopo-pyöriin. Vihreitä Jopoja on kaikilla kolmella kampuksella yhteensä kymmenen kappaletta ja niitä voivat lainata sekä henkilökunta että opiskelijat arkipäivän aikana tapahtuvaa asiointia varten. Yliopistolla oli joukkue valtakunnallisessa pyöräilyn kilometrikisassa sekä talvella että kesällä. Kesällä järjestettyyn kisaan osallistuneiden kesken arvottiin syksyllä kaksi hierontalahjakorttia. Yliopisto, Tamy ja Tampereen polkupyöräilijät järjestivät pyöräilytapahtuman keskustakampuksella 17.9.2013. Tapahtumassa myytiin käytettyjä polkupyöriä, tarjottiin ilmaista pyörähuoltoa sekä jaettiin uusia pyöräkarttoja ja tietoa pyöräilystä Tampereen seudulla. Työmatkaliikennekysely Marraskuussa hallintotieteen tutkinto-ohjelman opiskelijat tekivät yliopiston henkilökunnalle ja opiskelijoille työmatkaliikennekyselyn. Kyselyllä kartoitettiin yliopistolaisten kulkutapoja sekä pyydettiin kehittämisehdotuksia kevyen- ja joukkoliikenteen olosuhteiden parantamiseksi. Kyselyn tulokset valmistuivat joulukuussa ja niiden käsittely siirtyi vuodelle 2014.