Miten voidaan arvioida (palvelujärjestelmän) vaikuttavuutta ja kustannusvaikuttavuutta? Miika Linna, tutkimuspäällikkö (THL, Aalto yliopisto) Kuntamarkkinat 10.9. 2014
Palvelujärjestelmän kustannusvaikuttavuuden arvioinnin haasteita Vaikuttavuuden kustannusvaikuttavuuden mittaaminen terveyspalveluissa Vaikuttavuuden mittaamisen erilaiset lähestymistavat Minkälaisia indikaattoreita/raportointitapoja, rekisteritietoja, perusjärjestelmien tietojen hyödyntämismahdollisuuksia on jo olemassa? Koko palvelusysteemin (sote) vaikuttavuuden mittaaminen? Esimerkki: Voidaanko vaikuttavuuden tai kustannusvaikuttavuuden vertailuja hyödyntää ikääntyneiden (esim. yli 75 -vuotiaiden) palveluiden arvioinneissa? Mitä ongelmia tässä esitettyyn vaikuttavuuden arviointitapaan liittyy? Mitä tietoja puuttuu ja mitä tarvitaan vielä?
Missä tiloissa S(i) yli 75 v. kunnan asukkaat olivat 2011? Turku Tampere Pori Oulu Mikkeli Lappeenranta Lahti Kuopio Kouvola Jyväskylä Joensuu Hämeenlinna Vantaa Helsinki Espoo KUOLL (Qol=0) PTH (Qol=0.4) ESH (Qol=0.4) VL (Qol=0.60) KOTIHOITO (Qol=0.7) KOTI (Qol=0.8) 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Kustannusvaikuttavuuden esimerkkivertailun perustiedot Keskim QALY yli 75 vkeskim. Kust/yli 75 v. Kust/QALY Tarvekerroin Ryhmä Espoo 0,76 7 351 9 735 0,72 Kevyt Vantaa 0,76 6 039 7 938 0,78 Kevyt Oulu 0,74 7 600 10 259 0,87 Kevyt Helsinki 0,73 8 330 11 365 0,89 Kevyt Jyväskylä 0,74 9 829 13 352 0,91 Kevyt Tampere 0,74 9 107 12 256 0,95 Kevyt Turku 0,73 9 447 12 938 1,01 Keski Joensuu 0,72 9 953 13 766 1,03 Keski Lahti 0,74 7 469 10 118 1,03 Keski Lappeenranta 0,75 6 405 8 555 1,03 Keski Kuopio 0,73 8 081 11 016 1,04 Keski Pori 0,74 9 932 13 507 1,05 Raskas Hämeenlinna 0,74 8 662 11 672 1,09 Raskas Kouvola 0,73 9 117 12 417 1,11 Raskas Mikkeli 0,74 9 978 13 508 1,11 Raskas
Kustannusvaikuttavuuden taso, poikkileikkaustarkastelu 2011 versio I 4000 Jyväskylä 3000 Joensuu 2000 Helsinki Turku 1000 0-0,02-0,02-0,01-0,01 0,00 0,01 0,01 0,02 0,02 0,03 Kouvola -1000 Kuopio -2000 Lahti Oulu Espoo Tampere Vantaa QALYjen ero dqaly/dc=yhteiskunnallisen maksuhalukkuuden raja-arvo 50 000 eur/qaly -3000-4000 Kustannusten ero Lappeenranta
Kustannusvaikuttavuuden muutoksen seuranta t1-t2, versio 2 4000 Jyväskylä 3000 Helsinki 2000 1000 Oulu QALYjen ero Tampere 0-0,02-0,02-0,01-0,01 0,00 0,01 0,01 0,02 0,02 0,03-1000 -2000-3000 Ei-toivotut muutossuunnat Edulliset muutossuunnat -4000 Kustannusten ero
Yhteenveto Yksilön kulkeutumista sote-järjestelmässä voidaan seurata ja sen perusteella voidaan laskea systeemimalliin perustuvia lopputulemia hyödyntämällä yksilötason aineistoja Siirtymätodennäköisyyksien estimointi lisäksi tekee mallista dynaamisen -> analyysit, prediktiot Vaikuttavuudessa (QALY-estimaatit) oli kaupunkitasolla yllättävän pieniä eroja iäkkäiden vertailuissa Kustannuksissa sen sijaan merkittäviä eroja
Pohdinta (I) Ikääntyneiden palveluiden (koko järjestelmän) kustannusvaikuttavuutta voidaan arvioida, mutta on nykytiedoilla melko karkeaa erilaisia tilamäärityksiä ja näille Qol-informaatiota tarvitaan lisää erityisesti kotona asuvien eri tilojen elämänlaadun informaatio kriittistä kustannusten laskenta edelleen suht karkealla tasolla, suuntaa-antavaa Kustannusten ja QALY:n välillä tässä vahva negatiivinen korrelaatio -> vakiointeja tarkennettava ja kehitettävä Systeemin osatekijoiden tarkastelu voi auttaa tekemään perusteltuja päätelmiä eri interventioiden/järjestämistapojen hyödyllisyydestä kustannusvaikuttavuuden näkökulmasta Järjestelmien nykyiset tiedot mahdollistavat melko yksityiskohtaisenkin tapausten seurannan ja vertailun Tilasiirtymätodennäköisyyksien muutosten avulla voidaan tehdä päätelmiä kustannusvaikuttavuuden muutoksista
Pohdinta (II) Tässä esitetyssä lähestymistavassa edelleen samoja haasteita kuin muissakin vaikuttavuuden mittaustavoissa Aikaväli, kausaliteetti QALY-tiedon tarkentamista voidaan yrittää myhdistämällä DALY -tyyppistä laskentaa (diagnoosi x S(i) -tilat) Jonkin verra epätarkkuutta sisältyy myös sisältömäärityksiin tilojen S(i) osalta - mikä tulkitaan eri asumisen tasoiksi, voi olla vaihtelua tässä