Uusi kaupunginjohtaja Den nya stadsdirektören Vaasa ja Vähäkyrö sopivat yhdistymisestä Vasa och Lillkyro kom överens om sammanslagning

Samankaltaiset tiedostot
Kommunal verksamhet och service nu på finska! Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet

JAKOBSTAD PIETARSAARI

Kirkkonummen kunnan kuntalaiskysely / Kyrkslätts kommuns kommuninvånarenkät

ENGLANTI PALVELUKIELENÄ. Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

FOKUS. grammatik. Konjunktiot ja sanajärjestys

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut

Deltagande och inflytande Osallistuminen ja vaikuttaminen LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

Hyvien yhteyksien solmukohdassa. I förbindelsernas knutpunkt

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken?

Kirkkonummen kunnan yrittäjäkysely / Kyrkslätts kommuns företagarenkät

Filmhandledning från Svenska nu för svenskundervisningen Rekommenderas för åk 7-10

Kuvaile tai piirrä, millainen on sinun kotiovesi. Beskriv eller rita dörren till ditt hem.

Ilmastokyselyn tulokset

Nuuksio - Luontopääkaupungin sydän

VIRKKULA PORVOO LUNDINKATU BORGÅ LUNDAGATAN

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Grupparbete Ryhmätyö. LAPE-akademi / LAPE-akatemia Tillfälle 1. Tilaisuus


Saate. Vaasassa Anne Majaneva Projektipäällikkö Uusi paikallisuus hanke, Vaasan Palosaaren osahanke

Eduskunnan puhemiehelle

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Vaasan seudun rakennemalli Strukturmodell för Vasaregionen

Ikäihmisten palvelujen kehittäminen ja haasteita De äldres service utveckling och utmaningar

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Päiväkotirauha Dagisfred

Kieliasiantuntijuus erikoistuneessa yhteiskunnassa -maisteriohjelma

Arkeologian valintakoe 2015

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Kielibarometri - Språkbarometern Tilasto-raportti / Statistisk rapport Kjell Herberts, Åbo Akademi,

Deltagande och inflytande Osallistuminen ja vaikuttaminen LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE

Eduskunnan puhemiehelle

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken?

KAKSIKIELISTEN KIRJASTOJEN YHTEISTYÖ

Eduskunnan puhemiehelle

Päiväkotien sulkemiset kesällä 2011 / Stängning av daghem sommaren 2011

VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD. Kauniainen - Grankulla

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

Eduskunnan puhemiehelle

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng

XIV Korsholmsstafetten

Eduskunnan puhemiehelle


AJASSA LIIKKUU RÖRELSER I TIDEN

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Lataa Mervi-hirvi - Älgen Mervi - Markku Harju. Lataa

KOULUTUSPALVELUJEN PALVELUOHJELMA PÄHKINÄNKUORESSA PROGRAMMET FÖR UTBILDNINGSTJÄNSTERNA I ETT NÖTSKAL

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

FUNKTIONELLA MÄTETAL FÖR ALLMÄNNA BIDRAG SOM BEVILJAS LOKALA KULTURFÖRENINGAR

Tutkinnon suorittaneet, osuus 15 v täyttäneistä - Personer med examen, andel av 15 år fyllda, LOHJA - LOJO

Eduskunnan puhemiehelle

SUBSTANTIIVIT (text 2, s. 35)

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Syyskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: september 2012

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Eduskunnan puhemiehelle

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään.

Seminaarin ryhmätöiden yhteenveto

Pöytäkirja Protokoll

Anslutningsskyldighet och befrielse från anslutningsskyldigheten. Liittämisvelvollisuus ja siitä vapauttaminen

Svarsprocent i enkäten bland de undersökta kommunerna, sammanlagt svar.

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan?

ta betalt! Luento hinnoittelun merkityksestä maria österåker Maria Österåker, ED - Österåker & Österåker Ab 17 november 2017

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Liitteen 3 lähteet: Syksyinen näkymä uusittua puukujannetta pitkin merelle. VP.

Pöytäkirja Protokoll Kokouspaikka Kaupunginhallituksen istuntosali, Pohjoisesplanadi 11-13

Eduskunnan puhemiehelle

ADJEKTIIVIT (text 4, s. 74)

KYSELYN YHTEENVETO SAMMANFATTNING AV FÖRFRÅGAN

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen

Eduskunnan puhemiehelle

Tutkintojen perusteet uutta osaamista ja joustavuutta. Examensgrunder ny kompetens och flexibilitet

Tervetuloa yhteiskehittämispäivään / Välkommen till samutvecklingsdagen. Mia Montonen & Laura Yliruka

Katse Nikkilään! Nickby i fokus! Ympäristö, kokemukset ja osallistuminen Miljö, upplevelser och deltagande

Vill du vara med och utveckla det finska förvaltningsområdet

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning

Stone. Design dsign Vertti Kivi&Co

Eduskunnan puhemiehelle

Haku lukioiden kehittämisverkostoon Hakuaika klo klo 16.15

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio:

VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI ~ VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 3/2011 5 6 Uusi kaupunginjohtaja Den nya stadsdirektören Vaasa ja Vähäkyrö sopivat yhdistymisestä Vasa och Lillkyro kom överens om sammanslagning

VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI 3 Pääkirjoitus 4 Vaasa 5 Uusi 6 Vaasa 8 Tiheästi 10 12 13 14 15 16 17 18 Ledare sai kunniamaininnan Kuntamarkkinoinnin SM-kilpailusta Vasa fick hedersomnämnande i FM i kommunal marknadsföring kaupunginjohtaja luottaa Vaasan vahvuuksiin Den nya stadsdirektören tror på Vasas styrkor ja Vähäkyrö sopivat yhdistymisestä Vasa och Lillkyro kom överens om sammanslagning asuttu, kaunis Vähäkyrö Det tättbebodda, vackra Lillkyro Palosaarta kehitetään asukkaiden avustuksella Brändö utvecklas med invånarnas hjälp Liikuntapaikkavaraustilanne netissä Reserveringssituationen för idrottsplatser på nätet Sähkökirjat saapuivat kirjastoon E-böckerna har kommit till biblioteket Lapsen silmin omahoitajuus päivähoidossa Med barnaögon dagvårdens egenvårdarmodell Punahilkasta tuli värikäs päiväkoti Rödluvan blev ett färgglatt daghem Päivähoidolle on useita vaihtoehtoja Många alternativ för dagvården Kahden kielen välissä on usein kääntäjä I skarven mellan två språk finns ofta översättaren Puhdistuspalvelualan perustutkinto Vaasaan Grundexamen inom rengöringsbranschen i Vasa ~ VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 3/2011 19 Energiatekniikka tutuksi lukiolaisille 20 21 22 23 24 26 27 28 29 Arbis erbjuder kurser med kvalitet Arbis tarjoaa laatukursseja Vaasaan tekniikan koulutuksen huippuyksikkö En enhet på toppnivå inom teknikutbildning till Vasa Jo 50 uutta yritystä Vaasassa tänä vuonna Redan 50 nya företag i Vasa i år Vahvuuksina energiateknologia, onnellisuus ja luonto Energiteknologi, lycklighet och natur som styrkor Ruokapalveluiden ateriat maistuvat kaikenikäisille Matservicen erbjuder smakupplevelser för alla åldrar Esteettömyys Vaasan keskustassa Tillgängligheten i Vasas centrum Mielenterveysstrategia vaasalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi Mentalvårdsstrategin ska främja Vasabornas välmående Toimintaa ja piristystä arkeen Fart och inspiration i vardagen Aktivointi-TV mukana ikääntyneiden arjessa Aktiverande TV med i seniorernas vardag 30 Tapahtumat Evenemang 32 Reimarissa vastataan nuorten kysymyksiin Vid Reimari svarar man på de ungas frågor Toimitus redaktion: Päätoimittaja/Chefredaktör: Maria Backman Toimituspäällikkö/ Redaktionschef: Jenni Tuliniemi Toimitussihteeri/ Redaktionssekreterare: Annika Haukkasalo Toimitusneuvosto Redaktionsråd: Kaupungin johtoryhmä/ Stadens ledningsgrupp Kielenkäännökset Översättningar: Vaasan kaupungin kielenkääntämö/ Vasa stads översättningsbyrå Julkaisija ja kustantaja Utgivare och förläggare: Vaasan kaupunki/vasa stad PL/PB 3, 65101 Vaasa, Vasa Puh./Tfn (06) 325 1045 http://www.vaasa.fi Issn (painettu tryckt): 1459-6016 Issn (verkkolehti nättidningen): 1459-6032 Taitto ombrytning: Vaasan kaupungin Graafiset palvelut / Vasa stads Grafiska tjänster: Mikael Matikainen Paino tryck: UPC-Print Vaasa Painos upplaga: 56 000/kpl/st. Seuraava tiedotuslehti ilmestyy följande informationstidning utkommer: 24.2.2012 Kannen kuva pärmbild: Mikko Lehtimäki

Kuva/Bild: Pekka Mäkynen PÄÄKIRJOITUS LEDARE Vaasa ja Vähäkyrö näyttävät tietä Kunnat ovat olemassa asukkaitaan varten ja kantavat suuren vastuun järjestämistään palveluista. Siksi kuntien on seurattava aikaansa ja sopeuduttava muutoksiin. Nykyinen kuntajako on peräisin ajalta, jolloin palvelut olivat hoidettavissa pienillä resursseilla. Jatkossa tullaan tarvitsemaan yhä laajempaa väestöpohjaa ja enemmän taloudellisia resursseja. Vähänkyrön ja Vaasan valtuustot tekivät 27.6.2011 historiallisen päätöksen esittää valtioneuvostolle, että ministeriö määrää toimitettavaksi erityisen kuntajakoselvityksen. Tämä tarkoittaa, että kuntaliitos Vaasan ja Vähänkyrön kesken voisi toteutua 1.1.2013 alkaen. Se oli iso ja rohkea päätös. Olemme vakuuttuneita siitä, että valtuustot ajattelivat kuntalaisten parasta. Liitos Vaasan kanssa turvaa Vähänkyrön alueen palvelut ja niiden kehittämisen myös tulevaisuudessa. Uskomme, että Vaasan ja Vähänkyrön kuntaliitos avaa solmun, joka on estänyt liitoksia Vaasanseudulla. Panostaminen suurempaan Vaasaan on seudun kaikkien asukkaiden etu! Kyse on kaupungin ja maaseudun voimavarojen yhdistämisestä. Vaasan vetovoimaa on vahvistettava. Meillä on menestystekijät, jos vain osaamme hyödyntää niitä. Menkäämme siis luottavaisin mielin kohti tulevaisuutta! Vasa och Lillkyro visar vägen Kommunerna finns till för sina invånare och har ett stort ansvar för servicen. Därför bör de leva i tiden och anpassa sig till förändringar. Nuvarande kommunindelning härstammar från en tid då mycket kunde skötas med små resurser. I fortsättningen krävs allt större befolkningsunderlag och ekonomiska resurser. Lillkyros och Vasas fullmäktigeförsamlingar fattade 27.6.2011 ett historiskt beslut att framlägga för statsrådet att ministeriet förordnar att en särskild kommunindelningsutredning genomförs. Detta innebär att kommunsammanslagningen mellan Vasa och Lillkyro kunde förverkligas 1.1.2013. Det var ett stort och modigt beslut. Vi är övertygade om att fullmäktigeförsamlingarna tänkte på kommuninvånarnas bästa. Samgången med Vasa tryggar servicen i Lillkyroområdet och utvecklandet av den även i framtiden. Vi tror att kommunsammanslagningen mellan Vasa och Lillkyro öppnar den knut, som har förhindrat sammanslagningar i Vasaregionen. Satsningar på ett större Vasa gynnar kommuninvånarna i hela regionen! Det gäller att förena stadens och landsbygdens styrkor. Vi har framgångsfaktorerna, bara vi kan utnyttja dem. Låt oss därför gå mot framtiden med tillförsikt! Håkan Nordman Vaasan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Vasa stadsfullmäktiges ordförande Anne-Marie Viinamäki Vähänkyrön kunnanvaltuuston puheenjohtaja Lillkyro kommunfullmäktiges ordförande VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 3

Vaasa sai kunniamaininnan Kuntamarkkinoinnin SM-kilpailusta Vasa fick hedersomnämnande i FM i kommunal marknadsföring Vaasan kaupunki osallistui seitsemällä eri työllä Kuntamarkkinoinnin SM-kilpailun kaikkiin sarjoihin, joista myönnettiin Vaasan kilpailutöille erityiskunniamaininta. Vaasalla oli kilpailussa mukana uusi visuaalinen ilme sekä sen mukaiseksi kehitettyjä tuotteita, palveluita, tapahtumia ja julkaisuja. Kilpailun tuomariston arvion mukaan vaasalaisten kilpailutöiden punainen lanka on yhteistyö. Energiset aallot yhdistävät eri toimijoita ja toimintoja saman brändin alle, joka luo yhtenäistä, positiivista ja tunnistettavaa kuvaa kaupungista. Olemme tyytyväisiä tuomariston antamaan kauttaaltaan hyvään palautteeseen. Kilpailussa arvostettiin kekseliäitä ratkaisuja ja pieniä oivalluksia, joista sai kiitosta myös Vaasan nuorisovaltuuston huppari, iloitsee markkinointipäällikkö Rita Kuha. Ilmeen uudistamisen pitkäjänteinen työ Vaasan tunnuksessa sanat VAASA VASA muodostavat kirjainaallokon, joka viestii merellisyydestä. Uniikki muotoilu antaa katsojalle oivalluksen mahdollisuuden löytää nimet aallokon muodoista. Tunnuksen eläväinen väri viestii energiasta ja aurinkoisuudesta yhdistyen siten kaupungin vahvuuksiin. Ennen ilmeen uudistusta kaupungin eri yksiköillä oli käytössä useita erilaisia ilmeitä, joten ilmeen yhtenäistäminen oli tarpeen. Tavoitteena oli luoda Vaasalle vahva, kaupungin vahvuuksia ilmentävä, tunnistettava ja persoonallinen ilme, kommentoi Kuha. Vasa stad deltog med sju olika tävlingsbidrag i samtliga kategorier i FM i kommunal marknadsföring, och för detta tilldelades Vasas tävlingsbidrag ett särskilt hedersomnämnande. Vasa deltog i tävlingen med sin nya visuella framtoning och produkter, tjänster, evenemang och publikationer som utvecklats utifrån framtoningen. Enligt juryns bedömning är samarbete den röda tråden i Vasas tävlingsbidrag. De Energiska vågorna samlar olika aktörer och funktioner under samma brand, som skapar en enhetlig, positiv och identifierbar bild av staden. Vi är nöjda med juryns genomgående fina respons. Juryn värdesatte uppfinningsrika lösningar och små aha-upplevelser, bland vilka Vasa ungdomsfullmäktiges huppare fick beröm, vilket gläder marknadsföringschef Rita Kuha. Förnyandet av framtoningen ett långsiktigt arbete I Vasas logo bildar orden VASA VAASA bokstavsvågor som relaterar till stadens havsnära läge. Den unika designen ger betraktaren möjlighet till en aha-upplevelse, att hitta namnen i vågformerna. Logons livfulla färg signalerar energi och solighet och kombinerar på så sätt stadens styrkor. Innan framtoningen förnyades använde stadens enheter flera olika logon, varför det var nödvändigt att göra framtoningen enhetlig. Målet var att skapa en stark logo som avspeglar stadens styrkor, känns igen och är personlig, kommenterar Kuha. Teksti/Text: Annika Haukkasalo 4

Kuva/Bild: Pekka Mäkynen Uusi kaupunginjohtaja luottaa Vaasan vahvuuksiin Den nya stadsdirektören tror på Vasas styrkor Vaasan uusi kaupunginjohtaja Tomas Häyry näkee Vaasalla paljon kasvupotentiaalia ja hyödyntää johtamisessaan hallintokuntien rajat ylittävää prosessiajattelua. Vaasa nyt ja tulevaisuudessa Vaasa on uuden kaupunginjohtajan silmin ainutlaatuinen paikka elää. Vaasassa on Suomen parhaat edellytykset kehittää tätä kaupunkiseutua, sillä täällä on kaikki tarvittavat elementit. Vaasassa on tiivis yhteiskuntarakenne, äärimmäisen vahva elinkeinoelämä, hyvät koulutuspalvelut sekä loistava kulttuuri- ja vapaa-ajantarjonta. Meillä on hieno luonto ja kaunis meri. Täällä on kaikki, mitä ihminen tarvitsee ja lisäksi kaikki on lähellä, kiteyttää kaupunginjohtaja Tomas Häyry. Häyry näkee Vaasan etuna tuotteliaisuuden, joka nostaa kaupungin vetovoimaa. Täällä tapahtuu paljon. Uusia työpaikkoja syntyy jatkuvasti ja ihmiset haluavat tulla tänne elämään, asumaan ja tekemään töitä. Uusi johtamiskulttuuri Vaasan ylimmässä virkamiesjohdossa on tapahtunut suuria muutoksia ja nyt odotetaan uutta johtamiskulttuuria. Häyryn ratkaisu tähän on monialaisuuden hyödyntäminen. Yritän tuoda mukaan yhä enemmän monialaisuutta. Sitä että asioita ja tarpeita tarkastettaisiin yli hallintokuntien. Tarvitaan enemmän sellaista prosessiajattelua, jossa katsotaan loppuasiakasta, eikä vain sitä, mitä omassa hallintokunnassa tehdään. Vasas nya stadsdirektör Tomas Häyry ser mycket tillväxtpotential i Vasa och utnyttjar i sitt ledarskap ett processtänkande som överskrider förvaltningsgränserna. Vasa nu och i framtiden Vasa är i den nya stadsdirektörens ögon en enastående plats att bo på. Vasa har Finlands bästa förutsättningar att utveckla den här stadsregionen, eftersom här finns alla element som behövs. Vasa har en tät samhällsstruktur, ett ytterst starkt näringsliv, god utbildningsservice samt ett strålande kulturoch fritidsutbud. Vi har fin natur och vackert hav. Här finns allt som människan behöver och dessutom finns allt nära, sammanfattar stadsdirektör Tomas Häyry. Häyry anser en fördel med Vasa vara produktiviteten, vilken ökar stadens dragningskraft. Här händer mycket. Nya arbetsplatser uppkommer kontinuerligt och människorna vill komma hit för att leva, bo och arbeta. En ny ledningskultur Det har skett stora förändringar i stadens högsta tjänstemannaledning och nu väntar man på en ny ledningskultur. Häyrys lösning på det här är att utnyttja de många olika branscherna. Jag försöker få med allt mer branschövergripande tänkande. Att saker och behov granskas bortom förvaltningsgränserna. Vi behöver mer sådant processtänkande där man ser på den slutliga kunden, och inte bara på hur man gör i den egna förvaltningen. Teksti/Text: Annika Haukkasalo VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 5 Kuva/Bild: Jaakko J. Salo

Vaasa ja Vähäkyrö sopivat yhdistymisestä Vaasan ja Vähänkyrön valtuustot päättivät 27.6.2011 kuntien yhdistymisestä. Vaasan kaupunginvaltuustossa päätös hyväksyttiin yksimielisesti ja Vähänkyrön kunnanvaltuustossa äänin 18 9. Syksyllä yhdistymisestä tehdään kuntajakolain mukainen erityinen kuntajakoselvitys. Uusi kunta voisi aloittaa toimintansa aikaisintaan 1.1.2013. On hyvin epätodennäköistä, että liitos ei tapahtuisi. Vaasa ja Vähäkyrö täyttävät kirkkaasti kuntaliitoksen edellytykset, vaikka meillä ei ole yhteistä maarajaa. Tämän takia kuntaliitoksemme olisikin ensimmäinen lajissaan, sanoo Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyry. Valtiovarainministeriön kuntaosasto on nimennyt kuntajakoselvittäjäksi Harry Bondaksen. Bondas arvioi 15.9.2011 alkaen, onko Vaasalla ja Vähälläkyröllä edellytyksiä yhdistyä. Selvityksen tulee olla valmis viimeistään joulukuun puolessa välissä. Selvityksessä otetaan kantaa siihen, voidaanko Vaasan, Mustasaaren ja Vähänkyrön kesken tehdä kokonaiskuntaliitos, osakuntaliitos vai voiko Vaasa ja Vähäkyrö yhdistyä ilman maarajaa, tiivistää Vähänkyrön kunnanjohtaja Jouni Haapaniemi. Positiivinen vastaanotto Kuntaliitosuutiseen on suhtauduttu lähinnä positiivisesti. Varsinkin uuden hallituksen hallitusohjelman julkistaminen vahvisti tunnelmia. Hallitus haluaa juurikin työssäkäyntialueen kokoisia kuntia, kertoo Haapaniemi Muutospelkoa on Häyryn mukaan ollut hieman ilmassa, mutta se on näin suurissa asioissa hyvin normaalia. Kuntaliitos ei tule näkymään paljoakaan vaasalaisen tai vähäkyröläisen arjessa. Lähipalveluja ei tulla Vähästä- 6

kyröstä poistamaan. Vähäkyröläisille kuntaliitos ei tuo välittömästi juurikaan muutoksia elämään. Muun muassa koulut, kirjastot, terveys- ja sosiaalipalvelut säilyvät ennallaan, sanoo Haapaniemi. Yhdistymissopimus lupaakin vähäkyröläisille palveluiden parantumista. Vähäkyrö on jo niin taajaan rakennettu kokonaisuus, ettei palveluiden karsiminen tai siirto ole järkevää. Ajatus on säilyttää entiset palvelut ja kehittää niitä edelleen. Vähäkyröläisille, jotka käyvät Vaasassa töissä asiat helpottuvat, koska asioita voi hoitaa myös Vaasan puolella, Häyry toteaa. Lyhyellä aikavälillä uusien investointien lisäksi Merikaartoon tulee todennäköisesti lisää asutusta ja julkinen liikenne paranee. Pidemmälle aikavälille Häyry povaa Tervajoen kehittymistä radanvarsipaikkana ja elinkeinoelämän monipuolistumista. Lähtölaukaus laajemmille liitoksille Solmittu yhdistymissopimus on jo vaikuttanut keskusteluilmapiiriin seudulla. Haapaniemi näkee, että se voi olla jopa lähtölaukaus muihin liitoksiin. On rakennettava luottamusta ja yhteyttä muihin kuntiin, jotta asioissa päästään etenemään, sanoo puolestaan Häyry. Vähänkyrön neuvotteluasema ensimmäisenä Vaasaan liittyjänä on ollut hyvä, sillä kyse ei ole ollut vain Vähänkyrön siirtymisestä Vaasaan, vaan koko alueen kehittämisestä ja näin myös suurista investoinneista. Vasa och Lillkyro kom överens om sammanslagning Fullmäktige i Vasa och Lillkyro beslutade 27.6.2011 om en sammanslagning av kommunerna. I stadsfullmäktige i Vasa godkändes beslutet enhälligt och i kommunfullmäktige i Lillkyro med rösterna 18-9. Under hösten görs en särskild kommunindelningsutredning om sammanslagningen, vilket förutsätts i kommunallagen. Den nya kommunen skulle kunna inleda sin verksamhet tidigast 1.1.2013. Det är mycket osannolikt att sammanslagningen inte skulle bli av. Vasa och Lillkyro uppfyller klart alla förutsättningar för en kommunsammanslagning, fastän vi inte har någon gemensam markgräns. Därför skulle också vår kommunsammanslagning vara den första i sitt slag, säger Vasas stadsdirektör Tomas Häyry. Finansministeriets kommunavdelning har utsett Harry Bondas till kommunindelningsutredare. Bondas bedömer från 15.9.2011 om Vasa och Lillkyro har förutsättningar för att sammanslås. Utredningen ska vara klar senast i mitten av december. I utredningen tas ställning till om en övergripande kommunsammanslagning eller partiell sammanslagning kan göras mellan Vasa, Korsholm och Lillkyro eller om Vasa och Lillkyro kan sammanslås utan markgräns, sammanfattar Lillkyros kommundirektör Jouni Haapaniemi. Positivt mottagande Nyheten om kommunsammanslagningen har närmast fått ett positivt mottagande. Speciellt publicerandet av den nya regeringens regeringsprogram förstärkte stämningarna. Regeringen vill just ha kommuner som omfattar pendlingsområdet, berättar Haapaniemi. En viss rädsla för förändringar har enligt Häyry legat i luften, men det är helt normalt i så här stora frågor. Kommunsammanslagningen kommer inte att synas så mycket i Vasa- eller Lillkyrobornas vardag. Närservice kommer inte att tas bort från Lillkyro. För Lillkyroborna medför kommunsammanslagningen inte genast just några förändringar i livet. Bland annat skolor, bibliotek, social- och hälsovårdsservice bevaras som tidigare, säger Haapaniemi. Avtalet om sammanslagning utlovar också att servicen för Lillkyroborna ska bli bättre. Lillkyro är en så tätt bebyggd helhet att det inte är förnuftigt att gallra i eller flytta servicen. Idén är att bevara den tidigare servicen och utveckla den ytterligare. För Lillkyroborna som jobbar i Vasa blir saker och ting enklare, eftersom ärenden kan skötas också på Vasasidan, konstaterar Häyry. På kort sikt kommer det förutom nya investeringar sannolikt att bli mera bebyggelse i Merikart och kollektivtrafiken förbättras. På längre sikt förutspår Häyry att Tervajoki utvecklas som en ort invid järnvägen och får ett mångsidigt näringsliv. Startskott för mer omfattande sammanslagningar Det avtal om sammanslagning som ingåtts har redan inverkat på diskussionsklimatet i regionen. Haapaniemi anser att det till och med kan vara startskottet till nya sammanslagningar. Man måste bygga upp förtroendet och kontakterna till andra kommuner för att man ska kunna få saker att framskrida, säger Häyry för sin del. Lillkyros förhandlingsläge som den första kommun som ansluter sig till Vasa har varit gott, eftersom det inte bara har varit fråga om att Lillkyro överförs till Vasa, utan om utvecklande av hela området och på så sätt också om stora investeringar. Teksti/Text: Jenni Tuliniemi VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 7

Tiheästi asuttu, kaunis Vähäkyrö Det tättbebodda, vackra Lillkyro Vähäkyrö sijaitsee 20 kilometriä Vaasasta itään. Se on perustettu 1868 ja vuoden 2010 lopussa vähäkyröläisiä oli 4758. Vähänkyrön tiheä asutus on keskittynyt Kyrönjokivirran molemmin puolin. Vähäkyrö on ihmisläheinen paikka, missä on kaunista maaseutua ja välittömät, suorat pohjalaiset ihmiset. Vähäkyrö antaa paljon lisäarvoa Vaasalle ja vaihtoehtoja nykyvaasalaiseen asumiseen ja elämänlaatuun, kuvailee Vaasan kaupunginjohtaja Tomas Häyry mielikuviaan Vähästäkyröstä. Elinkeinoelämän pääpaino on palveluissa sekä puu- ja metalliteollisuudessa. Tervajoen taajama on kuuluisa Pohjanmaan autokaupan keskus. Maataloutta harjoitetaan Lillkyro ligger 20 kilometer öster om Vasa. Det har grundats 1868 och i slutet av år 2010 fanns det 4758 Lillkyrobor. Den täta bebyggelsen i Lillkyro är koncentrerad till båda sidorna av Kyro älv. Lillkyro är ett människonära ställe, där det finns vacker landsbygd och spontana, uppriktiga österbottningar. Lillkyro ger Vasa mycket mervärde och alternativ för den moderna Vasabons boende och livskvalitet, beskriver Vasas stadsdirektör Tomas Häyry sin uppfattning om Lillkyro. Huvudvikten inom näringslivet ligger på service samt trä- och metallindustri. Tätorten Tervajoki är berömd som centrum för bilhandeln i Österbotten. Lantbruk bedrivs speciellt inom spannmålsodling och svinuppfödning. Lillkyro 8 Kuva/Bild: Juha Knaapi / Vaasan Sport Media

erityisesti viljanviljelyn ja sikatalouden parissa. Vähänkyrön kunnalla on töissä lähes 300 työntekijää. Vähäkyrö on erittäin kaunis, viihtyisä ja luonnonläheinen paikka. Vähästäkyröstä tulee tiiviin asutuksensa takia hyvä kaupunginosa, joka monipuolistaa ja turvaa Vaasan kilpailukykyä muihin seutuihin nähden, kertoo Vähänkyrön kunnanjohtaja Jouni Haapaniemi. Vähäkyrö tunnetaan myös pläkkyrihistoriastaan ja erityisesti fyrrystä, pläkkipellistä tehdystä puhallettavasta lelusta. Vähäkyröön tutustuminen alkaa helposti ajamalla joen varren maantietä, jolta näkee 16 kunnan 18 kylästä. Piipahtaa kannattaa tehtaanmyymälöissä ja pläkkyri- ja kotiseutumuseoissa sekä pläkkyrin verstaassa. kommun har närmare 300 anställda. Lillkyro är ett mycket vackert, trivsamt och naturnära ställe. Lillkyro blir på grund av sin täta bebyggelse en bra stadsdel, som gör Vasas konkurrenskraft mångsidigare och starkare i förhållande till övriga regioner, berättar Lillkyros kommundirektör Jouni Haapaniemi. Lillkyro är också känt för sin bleckslagarhistoria och speciellt för fyrry som är en blåsleksak gjord av bleckplåt. Ett bra sätt att bekanta sig med Lillkyro är att ta landsvägen längs älven, där man ser 16 av kommunens 18 byar. Det lönar sig att sticka sig in i fabriksbutikerna och bleckslagar- och hembygdsmuseerna samt i bleckslagarens verkstad. Vähäkyrö asukasluku (2010) 4 758 kunnan perustamisvuosi on 1868 vuonna 2011 tuloveroprosentti on 21 % pinta-ala 178 km 2, josta vettä 2 km 2 asukastiheys 27 asukasta/km 2 taajama-aste 83 % Lillkyro invånarantal (2010) 4 758 kommunen har grundats år 1868 år 2011 är inkomstskattesatsen 21 % arealen 178 km 2, av vilket 2 km 2 är vatten invånartäthet 27 invånare/km 2 tätortsgrad 83 % Teksti/Text: Jenni Tuliniemi VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 9

Vaasa tutuksi Vasa presenterar sig Palosaarta kehitetään asukkaiden avustuksella Brändö utvecklas med invånarnas hjälp Palosaarella on mielenkiintoinen historia, joka näkyy edelleen monin tavoin. Entinen satama- ja tehdasalue on nykyään täyttynyt opiskelijoista ja eri ammattikuntien edustajista. Palosaari muuttuu ja asukkaat huomioidaan muutoksen suunnassa. Brändö har en intressant historia, som fortfarande märks på många sätt. Det gamla hamn- och fabriksområdet fylls numera av studerande och representanter för olika yrkeskårer. Brändö ändras och invånarna beaktas då ändringsriktlinjerna planeras. 10

Kuva/Bild: Jaakko J. Salo Palosaareen linkittyvät työläishistoria ja merenkulku Työläishistoria ja merenkulku näkyvät monella tavoin kaupunginosassa edelleen mm. katujen ja paikkojen nimissä. Vanhat rakennukset, kuten suolamakasiini ja puuvillatehdas palvelevat nykyään uusissa tehtävissään, mutta henkivät silti samalla historiaansa. Vähitellen Palosaaren sosiaalinen rakenne on muuttunut työläiskaupunginosasta monimuotoisemmaksi. Puuvillatehdas oli aikoinaan asukkaiden yhteinen nimittäjä, joka vaikutti jollain tapaa kaikkien palosaarelaisten elämään. Nykyään alueella asuu paljon eri ammattiryhmien edustajia ja opiskelijoita. Myös kansainvälisyys on lisääntynyt, toteaa Palosaaren asukasyhdistyksen puheenjohtaja Kari Laitala. Opiskelijoiden Palosaari Palosaari on oikea opiskelijoiden keskus kolmella korkeakouluyksiköllään. Nykyisten opiskelumahdollisuuksien lisäksi Palosaarelle ollaan kehittämässä sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus-, tutkimus- ja kehittämisyksikköä. Ideaa kehittävän Medibothniahankkeen tavoitteena on luoda eläviä, moniammatillisia oppimisympäristöjä, jossa koulutus, tutkimus ja kehittäminen sekä käytännön toiminta ovat lähellä toisiaan. Korkeakouluopinnot keskittyvät entistä vahvemmin Palosaarelle, kun Vaasan ammattikorkeakoulun VAMKin keskustan kampuksen toiminta Raastuvankadulta siirtyy Palosaarelle vuoden 2014 alkupuolella, jolloin koko VAMK toimii yhdellä kampuksella. Asukkaat huomioidaan muutoksissa Palosaari muuttuu ja uudistuksia on odotettavissa myös lähivuosille. Siksi onkin hyvä, että Palosaari on mukana valtakunnallisessa Uusi paikallisuus -hankkeessa, jonka tavoitteena on vahvistaa asukkaiden yhteisöllisyyttä ja vaikuttamismahdollisuuksia. Asukkaiden puheenaiheena on ollut jo pitkään Palosaaren salmen ja Mansikkasaaren alueen kohtalo. Alueen suunnittelusta on järjestetty ideakilpailu, jota asukkaat ovat saaneet kommentoida PehmoGis kyselyssä Sinun Vaasa -sivustolla. Kilpailun palkintolautakunta päättää voittajatyön syyskuun aikana, jonka jälkeen sivuilla on mahdollisuus kuukauden ajan antaa palautetta voittajatyöstä, kommentoi Vaasan kaupungin kaavoitusarkkitehti Juhani Hallasmaa. Vikingan ja Onkilahdenrannan asemakaavamuutoksissa tarkoituksena on turvata alueen hallittu kehittäminen ja lisärakentaminen. Asukkailta on kysytty näkemyksiä asemakaavan muutoksesta ja kyselyn perusteella asukkaat arvostavat alueen perinteistä puukaupunkimiljöötä ja toivovat lisärakentamisen olevan maltillista. Brändö förknippas med arbetarhistoria och sjöfart Arbetarhistorien och sjöfarten syns på många sätt fortsättningsvis i stadsdelen, bl.a. i namnen på gator och platser. Gamla byggnader, såsom saltmagasinet och bomullsfabriken, betjänar numera i sina nya funktioner, men andas samtidigt historia. Den sociala strukturen har med tiden ändrats i Brändö och arbetarstadsdelen har blivit allt mångformigare. Bomullsfabriken var i tiderna en gemensam nämnare för invånarna, som på något sätt inverkade på alla Brändöbors liv. Idag bor det på området representanter för många olika yrkesgrupper och studerande. Även internationalismen har ökat, konstaterar Brändö invånarförenings ordförande Kari Laitala. Studerandenas Brändö Brändö är ett verkligt centrum för studerande med sina tre högskolenheter. Utöver nuvarande studiemöjligheter håller man på och utvecklar en utbildnings-, forsknings- och utvecklingsenhet för social- och hälsovården i Brändö. Medibothnia-projektet som har utvecklat idén, har som mål att skapa levande, yrkesövergripande inlärningsmiljöer, där utbildning, forskning och utvecklande samt praktisk verksamhet hör nära ihop. Högskolestudierna kommer allt mer att koncentreras till Brändö, då Vasa yrkeshögskolas (VYH) campus i centrum flyttar från Rådhusgatan till Brändö i början av år 2014, då hela VYH kommer att finnas på samma campus. Invånarna beaktas då ändringar planeras Brändö ändras och förnyelser är att vänta även under de närmaste åren. Därför är det bra att Brändö är med i det riksomfattande projektet (Uusi paikallisuus) som fokuserar på en ny lokal aspekt. Syftet med projektet är att förstärka invånarnas samhörighet och påverkningsmöjligheter. Samtalsämne bland invånarna har redan länge varit Brändö sund- och Smulteröområdets öde. För planeringen av området har arrangerats en idétävling, där invånarna har fått kommentera PehmoGis förfrågan på webbsidan Ditt Vasa. Tävlingens jury beslutar om det vinnande förslaget i september och efter det kan man i en månads tid ge respons om förslaget, kommenterar Vasa stads planläggningsarkitekt Juhani Hallasmaa. I detaljplaneändringarna för Vikinga och Metviksstranden är syftet att säkerställa en behärskad utveckling samt tilläggsbyggandet i området. Man har frågat invånarna om deras synpunkter på detaljplaneändringen och enligt förfrågan värdesätter invånarna områdets traditionella trähusmiljö och önskar att tilläggsbyggandet ska vara rimligt. Teksti/Text: Annika Haukkasalo VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 11

Liikuntapaikkavaraustilanne jatkossa nähtävissä netissä Reserveringssituationen för idrottsplatser kan man i fortsättningen se på nätet Vaasan Vapaa-aikaviraston liikuntaosasto julkaisee liikuntatilojen varauskalenterinsa verkossa. Jatkossa asiakkaat voivat siis tarkkailla liikuntapaikkojen varaustilannetta kotikoneeltaan. WebTimmi nimisessä varauskalenterissa voi selata kaupungin liikuntapaikkojen varaustilannetta. Varauksia siellä ei kuitenkaan voi tehdä. Varaukset hoidetaan puhelimitse tai sähköpostitse Vapaa-aikavirastoon. Varauskalenteriin on eri värikoodein merkattu, minkälainen varaus on kyseessä. Kalenterista voi tarkistaa onko oma harjoitusvuoro mahdollisesti peruttu, tai mikä aika omalla varauksella olikaan. Mahdollisen vapaan ajan etsiminen helpottuu. Perutut vuorot ilmoitetaan edelleen entiseen tapaan myös seurojen yhteyshenkilöille, mutta WebTimmi toimii varmistuksena, josta seuran kaikki jäsenet näkevät varaustilanteen. Tutustu varauskalenteriin osoitteessa www.vaasa.fi/webtimmi Vasa fritidsverks idrottsavdelnings reserveringskalender för idrottsutrymmen finns nu på nätet. I fortsättningen kan kunderna alltså granska reserveringssituationen för idrottsplatser från hemdatorn. I reserveringskalendern WebTimmi kan man granska reserveringssituationen för stadens idrottsplatser. Men reserveringar kan man däremot inte göra på nätet. Reserveringarna görs per telefon eller e-post till Fritidsverket. I reserveringskalendern har med olika färgkoder märkts ut hurudan reservering det är fråga om. I kalendern kan man se efter om den egna träningsturen eventuellt är annullerad eller den egna reserverade exakta tiden. Det blir lättare att hitta en ledig tid. Om de turer som annulleras meddelas fortsättningsvis, liksom tidigare, också till föreningarnas kontaktpersoner, men WebTimmi fungerar som en bekräftelse, där föreningens alla medlemmar kan se reserveringssituationen. Bekanta dig med reserveringskalendern på adressen www.vasa.fi/webtimmi Teksti/Text: Minna Suihkonen 12

Sähkökirjat saapuivat kirjastoon E-böckerna har kommit till biblioteket Vaasan kaupunginkirjastosta voi nyt lainata sähkökirjoja eli e-kirjoja. Käytössä on kaksi e-kirjapalvelua, suomalainen Ellibs ja ruotsalainen Elib. E-kirja lainataan kirjastokortilla kirjaston kotisivujen kautta ja ladataan kotikoneelle. Lukemista varten tarvitaan erillinen lukuohjelma, jonka voi ladata ilmaiseksi verkosta. E-kirjoja voi lukea omalta kotikoneelta, älypuhelimella tai erillisellä lukulaitteella, joita myös voi lainata kirjastosta. Lainattavia lukulaitteita on yhteensä viisi, ja asiakkaat voivat ladata niihin kirjastosta lainaamiaan e-kirjoja. Yli 3 000 kirjaa Lainattavissa on yhteensä noin 3 000 kirjaa; romaaneja ja tietokirjoja suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kokoelmissa on myös sähköisiä äänikirjoja. Kaunokirjallisuutta on tällä hetkellä lainattavissa eniten ruotsinkielisenä, sillä suomenkielisen kaunokirjallisuuden tarjonta kirjastoille on vielä vähäistä. E-kirjaa ei tarvitse erikseen palauttaa, vaan laina-ajan päätyttyä kirjan käyttö asiakkaan koneella estyy automaattisesti ja kirja palautuu muiden lainattavaksi. E-kirjojen laina-aika on pääsääntöisesti 28 päivää. Tarkemmat tiedot ja ohjeet e-kirjojen lainauksesta löytyvät kirjaston kotisivuilta osoitteesta www.vaasa.fi/kirjasto Vid stadsbiblioteket kan man nu låna elektroniska böcker, dvs. e-böcker. I användning finns två e-boktjänster, finska Ellibs och svenska Elib. E-böcker lånar man med bibliotekskortet via bibliotekets webbsida, och de laddas på hemdatorn. För läsning behövs ett separat läsprogram, som man kan ladda gratis från nätet. E-böcker kan man läsa från den egna datorn, med smarttelefon eller med en separat läsapparat, som man också kan låna från biblioteket. Det finns sammanlagt fem läsapparater som kunderna kan ladda sina lånade e-böcker på. Över 3 000 böcker Det finns sammanlagt över 3 000 böcker som man kan låna; romaner och facklitteratur på finska, svenska och engelska. I samlingarna finns också elektroniska talböcker. Skönlitteratur finns det för tillfället mest att låna på svenska, utbudet på finskspråkig skönlitteratur för bibliotek är ännu litet. E-böcker behöver inte returneras skilt, utan då lånetiden går ut förhindras kundens användning av e-boken på datorn automatiskt och den returneras så att andra kan låna boken. Utlåningstiden på e-böcker är i regel 28 dagar. Ytterligare uppgifter och anvisningar om utlåning av e- böcker finns på bibliotekets webbsida www.vasa.fi/biblioteket Teksti/Text:Susanna Saari Kuva/Bild: Susanna Saari VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 13

Lapsen silmin omahoitajuus päivähoidossa Med barnaögon dagvårdens egenvårdarmodell Kuva/Bild: Mikko Lehtimäki Vaasassa päivähoidossa on otettu käyttöön Lapsen silmin -mallin mukainen omahoitajuus kaikissa alle kolmevuotiaiden ryhmissä sekä useissa muissa ryhmissä. Mallin ovat kehittäneet vaasalaissyntyiset psykologit Katri Kanninen ja Arja Sigfrids. Tavoitteena on, että jokainen lapsi tulee nähdyksi ja kuulluksi ja että jokaiselle lapselle tarjotaan paras mahdollinen alku. Rakennamme sillan kodista päivähoitoon, niin että lapsen siirtyminen sujuu mahdollisimman lempeästi, kertoo varhaiskasvatusjohtaja Lillemor Gammelgård. Käytännössä malli tarkoittaa sitä, että lapsilla on niin sanottu omahoitaja. Ennen kuin lapsi aloittaa päivähoidossa, omahoitaja tulee tutustumaan lapseen tämän omassa kodissa. Tällöin lasta odottaa päivähoidossa tuttu ihminen. Vanhemmat käyvät myös tutustumassa lapsen kanssa päivähoitoon ja opastavat lasta alkuun. Samalla he pääsevät seuraamaan, minkälainen päivähoitopaikka on ja mitä siellä tapahtuu päivän aikana. Pienten lasten ryhmissä yhdellä hoitajalla on neljä omaa lasta. Tällöin hoitaja pystyy näkemään ja kuulemaan jokaista lasta ja antamaan huomiota, jota lapsi tarvitsee kehittyäkseen. Lapsen sosiaalisen kehityksen kannalta on tärkeää saada olla vuorovaikutuksessa aikuisen kanssa, sillä suurin kehitys tapahtuu ennen kuin lapsi täyttää kaksi vuotta. Kun lapselle annetaan hyvä alku, hän selviää elämässä paremmin muutoksista ja tietää voivansa luottaa ihmisiin. Inom dagvården i Vasa har man tagit i bruk egenvårdarmodellen Med barnaögon i alla grupper med barn under tre år samt i ett flertal andra grupper. Modellen har utvecklats av psykologerna Katri Kanninen och Arja Sigfrids, som härstammar från Vasa. Målet är att se och lyssna på varje barn så att vart och ett av dem får en så bra start som möjligt. Vi bygger en bro från hemmet till dagvården för att övergången ska bli så skonsam som möjligt, berättar direktören för småbarnsfostran Lillemor Gammelgård. I praktiken innebär modellen att barnen har en s.k. egenvårdare. Innan dagvårdsstarten besöker egenvårdaren barnet i dess eget hem. På det här sättet väntar en bekant människa på barnet på vårdplatsen. Föräldrarna besöker även dagvårdsplatsen tillsammans med barnet och hjälper det till rätta. Samtidigt får föräldrarna komma underfund med hurdan vårdplatsen är och vad som sker där under en dag. I småbarnsgrupperna har en vårdare hand om fyra egna barn. På det här viset kan vårdaren se och lyssna på vart och ett av barnen och ge dem den uppmärksamhet som de behöver för att utvecklas. Med tanke på den sociala utvecklingen är det viktigt för barnet att det står i växelverkan med en vuxen, eftersom barn utvecklas mest innan de fyller två år. När barnen får en god start klarar de bättre av förändringar i livet och vet att de kan lita på andra människor. Teksti/Text: Maria Heikkola 14

Punahilkasta tuli värikäs päiväkoti Rödluvan blev ett färgglatt daghem Korkeamäelle on elokuussa avattu upouusi päiväkoti. Siinä toimivat sekä Punahilkan vuorohoitoyksikkö että Lumikin päiväkoti, joissa yhteensä on yli 200 hoitopaikkaa lapsille. Lumikissa on viisi osastoa ja Punahilkassa seitsemän. Henkilökuntaa talossa on noin 60. Punahilkan päiväkoti tuo helpotusta Vaasan päivähoitotilanteeseen. Hoitopaikkojen, erityisesti vuorohoidon ja epäsäännöllisen hoidon tarve on kasvanut paljon viime vuosien aikana. Vuorohoitoa on järjestetty ympäri kaupunkia pienissä yksiköissä, mikä on ollut hankalaa. Uusi päiväkoti vaikuttaa päivähoitoon koko kaupungissa, sillä monia yksikköratkaisuja on muutettu ja useita väliaikaistiloja on voitu sulkea. Kodinomaisuutta ja mukavaa puuhaa Uusien tilojen suunnittelussa on huomioitu erityisesti vuorohoidon tarpeet. Vuorohoidossa olevien lasten päivärytmi on erilainen kuin muiden, joten on tärkeää, että heillä on samanlaiset mahdollisuudet harrastaa kuin muillakin. Puuhastella voi muun muassa taidehuoneissa ja verstaissa, lasten omassa pikkukeittiössä, liikuntasalissa sekä vesileikkihuoneessa. Punahilkan päiväkodissa toimitaan pienissä kotiyksiköissä, vaikka päiväkoti on suuri. Lapsilla on näin mahdollisimman tuttu ja turvallinen ympäristö. Henkilökunnan koulutuksessa on painotettu pienryhmätoimintaa ja päiväkodin fyysinen ympäristö tukee tätä pedagogista ajattelua. Viihtyvyys ja kodinomaisuus ovat etenkin vuorohoidossa tärkeitä. Rakennus onkin valoisa, ikkunoita on paljon ja seiniä koristavat värikkäät perhoset. På Högbacken har ett splitternytt daghem öppnats i augusti. Där har både Rödluvans enhet för skiftesvård och daghemmet Lumikki sin verksamhet och de har sammanlagt över 200 platser. Lumikki har fem avdelningar och Rödluvan sju. Husets personal består av ca 60 personer. Rödluvans daghem underlättar dagvårdssituationen i Vasa. Behovet av dagvårdsplatser, speciellt behovet av skiftesvård och oregelbunden vård, har ökat kraftigt under de senaste åren. Skiftesvården har ordnats i små enheter på olika ställen i staden, vilket har varit besvärligt. Det nya daghemmet inverkar på dagvården i hela staden, eftersom många lösningar inom enheterna har ändrats och flera tillfälliga utrymmen har kunnat stängas. Hemlikhet och trevliga sysselsättningar Vid planeringen av de nya utrymmena har speciellt skiftesvårdens behov tagits i beaktande. De barn som är i skiftesvård har annorlunda dygnsrytm än andra och det är viktigt att de här barnen får samma möjligheter att delta i olika sysselsättningar som de övriga. Man kan syssla med olika aktiviteter bl.a. i konstrum och verkstäder, i barnens eget lilla kök, i gymnastiksalen och i vattenlekrummet. I Rödluvans daghem sker verksamheten i små enheter även om daghemmet är stort. På det sättet är miljön så bekant och trygg som möjligt för barnen. Vid utbildningen av personalen har smågruppsverksamheten betonats och daghemmets fysiska miljö stöder det här pedagogiska tänkesättet. Speciellt inom skiftesvården är det viktigt med trivsel och hemlikhet. Byggnaden är mycket riktigt ljus, det finns många fönster och färgglada fjärilar pryder väggarna. Teksti/Text: Maria Heikkola Kuvat/Bilder: Jaakko J. Salo VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 15

Päivähoidolle on useita vaihtoehtoja Många alternativ för dagvården Vaasan kaupunki tarjoaa monia lisävaihtoehtoja päivähoidolle. Täsmälisän avulla pientä lasta voi hoitaa pidempään kotona. Alle kouluikäisille lapsille järjestetään leikkitoimintaa avoimissa päiväkodeissa ja leikkipuistoissa. Vaasan kaupungin täsmälisä on tarkoitettu perheille, jotka haluavat hoitaa alle kaksivuotiaita lapsiaan tai alle kouluikäisiä adoptiolapsia kotona. Lisää voidaan maksaa huoltajalle, joka vanhempainrahakauden jälkeen jää palkattomalle hoitovapaalle, hoitaa lapsensa itse ja jolle maksetaan lakisääteistä kotihoidontukea. Lisän suuruus on 200 euroa kuukaudessa. Tällä hetkellä täsmälisää saa Vaasassa noin 220 perhettä. Vapaamuotoista leikkitoimintaa lapsille ja perheille Avoimissa päiväkodeissa lapset ja aikuiset saavat mahdollisuuden leikkiä yhdessä sekä tutustua uusiin ihmisiin. Niissä esimerkiksi leikitään, askarrellaan, jumpataan ja keskustellaan. Osallistumiseen ei tarvita ennakkoilmoittautumista. Lisäksi avoimissa päiväkodeissa järjestetään kerhoja 3 5-vuotiaille lapsille kahdesti viikossa. Leikkipuistot tarjoavat valvottua toimintaa noin 2 6-vuotiaille lapsille ulko- ja sisätiloissa. Leikkipuistoon voi viedä lapsen ilman ennakkoilmoittautumista. Eväät on hyvä pakata mukaan. Vapaan leikin lisäksi puistoissa voidaan vaikka laulaa tai askarrella. Katso lisää täsmälisästä ja leikkitoiminnasta: www.vaasa.fi/paivahoito Vasa stad erbjuder flera tilläggsalternativ för dagvården. Med det selektiva tillägget kan en förälder vara hemma och sköta sitt barn under längre tid. För barn under skolåldern ordnas lekverksamhet i öppna daghem och lekparker. Vasa stads selektiva tillägg är avsett för familjer som har barn under två år eller adoptivbarn under skolåldern och vill vara hemma och sköta dem. Tillägget kan betalas till en vårdnadshavare, som efter föräldraledighetsperioden stannar hemma på oavlönad vårdledighet och själv sköter sitt barn och får lagstadgat hemvårdsstöd. Tilläggets storlek är 200 euro i månaden. För närvarande får ca 220 familjer selektivt tillägg i Vasa. Lekverksamhet under fria former för barn och familjer I öppna daghem får barn och vuxna möjlighet att leka tillsammans och bekanta sig med nya människor. Lek, pyssel, gympa och diskussioner är exempel på aktiviteter i de öppna daghemmen. Någon förhandsanmälan behövs inte. De öppna daghemmen ordnar också klubbar för barn i åldern 3-5 år två gånger i veckan. Lekparkerna erbjuder övervakad verksamhet både utomhus och inomhus för barn i åldern 2-6 år. Barnen kan komma till lekparken utan förhandsanmälan. Matsäck är bra att ha med. Förutom fri lek erbjuder parkverksamheten t.ex. sång och pyssel. Se mera om det selektiva tillägget och lekverksamheten: www.vasa.fi/dagvard Kuva/Bild: Pekka Mäkynen Teksti/Text: Maria Heikkola 16

Ammattitaidolla Vaasassa Yrkesskicklighet i Vasa Kahden kielen välissä on usein kääntäjä I skarven mellan två språk finns ofta översättaren Kuva/Bild: Jaakko J. Salo Kielenkääntäjän työ on yleissivistävää ja vauhdikasta. Vaasan kaupungin kielenkääntämöön tulee monen eri alan tekstejä ja tekstien määrä kasvaa jatkuvasti. Kielenkääntäjänä Vaasan kaupungilla 24 vuotta työskennellyt Maria Nygård kertoo työssään olevan parasta sen yleissivistävyys. Tosin vauhti on kova ja kiire tuttua. Samaan aikaan tulee useita tekstejä kääntöön, joista kaikista tarvitaan käännös nyt heti, kuvailee Nygård. Käännös on pitkän taustatyön tulos Aihealueet kaupungin kielenkääntämössä ovat monipuolisia ja tekstien tyyli vaihtelee rennosta viralliseen. Kääntäessä oppiikin koko ajan uusia sanoja ja asioita eri aloilta. Kielenkääntäjän työ on muutakin kuin kääntämistä. Se on myös oikolukemista, eri alojen tekstien lukemista sekä muuta taustatyötä. Lisäksi on tärkeää seurata, mitä muutoksia kielessä tapahtuu, Nygård kertoo. Vaasassa asiat toimivat yleisesti ottaen sujuvasti kahdella kielellä. Aina käännökset eivät kuitenkaan ole kielenkääntäjän tekemiä ja käännösvirheitä saattaa eksyä moniin paikkoihin. Vapaa-ajalla tulee myös seurattua käännöksiä vaistomaisesti, enkä aina haluaisi huomata käännösvirheitä, mutta tämä työ seuraa kotiin, Nygård naurahtaa. Översättarens arbete är allmänbildande och fartfyllt. Vasa stads översättningsbyrå tar emot texter från många olika områden, och textmängden ökar hela tiden. Maria Nygård, som har arbetat 24 år som översättare vid Vasa stad, tycker att det bästa med arbetet är att man blir allmänbildad. Tempot är ändå högt och det är nästan alltid bråttom. Ofta kommer det samtidigt in flera texter som ska översättas genast, berättar Nygård. Bakom översättningen ligger ett gediget bakgrundsarbete Ämnesområdena vid stadens översättningsbyrå är många och stilen på texterna varierar från ledig till officiell. När man översätter lär man sig hela tiden nya ord och blir bekant med olika områden. Arbetet handlar också om annat än bara översättning. Det innebär även att läsa korrektur och texter från olika områden samt annat bakgrundsarbete. Vidare är det viktigt att följa med hur språket förändras, säger Nygård. I Vasa fungerar saker och ting i allmänhet smidigt på båda inhemska språken. Alla översättningar är ändå inte gjorda av en översättare, och översättningsfel kan smyga sig in på många olika ställen. Även på fritiden lägger jag märke till översatta texter och det är inte alltid jag skulle vilja upptäcka fel, men det här arbetet följer med en hem, skrattar Nygård. Teksti/Text: Annika Haukkasalo VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 17

Kuvat/Bilder: Jaakko J. Salo Puhdistuspalvelualan perustutkinto Vaasaan Grundexamen inom rengöringsbranschen i Vasa Koulutettujen puhdistuspalvelualan työntekijöiden tarve on kasvanut valtavasti. Vastauksena tähän tarpeeseen Vaasan ammattiopistoon suunnitellaan uutta puhdistuspalvelualan tutkintoa. Vaasassa puhdistuspalvelualan koulutus on painottunut tähän saakka aikuisopintoihin. Nyt tehostetaan nuorten puhdistuspalvelualan koulutusta. Vaasan lähikuntien siivousorganisaatioista on luotu 13 työnantajaedustajan yhteistyöverkosto. He markkinoivat puhdistuspalvelualaa esittelemällä ammattia ja toimivat koulutuksen tukena mm. harjoittelupaikkoja tarjoamalla. Järjestämme 8-10-luokkalaisille tutustumispäiviä ja annamme tietoiskuja opettajille ja vanhemmille. Meidän nuoret työntekijämme esittelevät alaa muille nuorille, kertoo Vaasan siivouspalvelujohtaja Tiina Ojala-Paloposki. Ammattitaitoiselle siivoojalle löytyy töitä Koulutus on määrä alkaa syksyllä 2012, jonka mukaan sen tulisi ehtiä kevään yhteishakuun. Opinnoissa on mahdollisuus erikoistua esimerkiksi tekstiilihuoltoon, jossa koulutus antaa eväät pesulatyöhön. Vaasassa jää eläkkeelle suuria määriä siivoojia ja uusia ammattitaitoisia työntekijöitä tarvitaan tilalle. Ala työllistää hyvin valmistumisen jälkeen. Alalle tarvitaan koulutettuja työntekijöitä, sillä hoidamme kalliita kouluja ja tiloja. Puhdistuspalveluala on hyvä ammatti, josta on monilla vanhentunut kuva. Tämän kuvan aiomme nyt päivittää, Ojala-Paloposki lupaa. Behovet av utbildade arbetstagare inom rengöringsbranschen har ökat kraftigt. Vid Vasa yrkesinstitut har man svarat på det här behovet genom att planera en ny examen inom rengöringsservicebranschen. I Vasa har tyngdpunkten i utbildningen inom rengöringsbranschen hittills legat på vuxenstudier. Nu effektiveras utbildningen för ungdomar inom branschen. Städorganisationerna i Vasas närkommuner har skapat ett samarbetsnätverk, där 13 representanter för arbetsgivarna ingår. De marknadsför rengöringsbranschen genom att presentera yrket och fungerar bl.a. som stöd vid utbildningen genom att erbjuda praktikplatser. Vi ordnar introduceringsdagar för elever i årskurs 8-10 och information för lärare och föräldrar. Våra unga arbetstagare presenterar branschen för andra unga, berättar Vasas städservicedirektör Tiina Ojala-Paloposki. För en yrkeskunnig städare finns det arbete Utbildningen har planerats att börja hösten 2012, varför den borde hinna med i vårens gemensamma antagning. I studierna kan man specialisera sig exempelvis på textilvård, där utbildningen ger vägkost för tvätteriarbete. I Vasa går ett stort antal städare i pension och nya yrkeskunniga arbetstagare behövs i stället för dem. Sysselsättningsläget är bra i branschen efter att man har blivit färdig. I branschen behövs utbildad personal, eftersom vi sköter om dyra skolor och utrymmen. Rengöringsbranschen är ett bra yrkesval som många har en föråldrad bild av. Den här bilden ska vi nu uppdatera, lovar Ojala-Paloposki. Teksti/Text: Annika Haukkasalo 18

Energiatekniikka tutuksi lukiolaisille Vaasan ammattikorkeakoulu VAMK järjesti alkukesästä lukiolaisille Energiatekniikan kurssin, jota olivat toivoneet Teknologiakeskus Merinova, Vaasan lyseon lukio sekä alueen teollisuus. Tavoitteena oli esitellä alueen vahvaa energiateollisuutta sekä houkutella alalle opiskelijoita erityisesti Vaasan omiin korkeakouluihin. Jos haluatte jäädä alueelle töihin, töitä on takuuvarmasti tiedossa. Elinkeinoelämä täällä huutaa työvoimaa, motivoi VAMKin tekniikan toimialajohtaja Jorma Tuominen. Seudun energiakeskittymän yritykset työllistävät nyt 10 000 henkeä ja vuoteen 2020 mennessä työvoimatarpeen arvioidaan kasvavan edelleen peräti 10 000 hengellä. Tuominen pelkää aivovuotoa Vaasan alueelta ja toivoo hyvien opiskelumahdollisuuksien kiinnittävän nuoria paikkakunnalle. Ensimmäistä kertaa pidetyn kurssin laajuus oli 22 tuntia ja jos kurssille osallistunut aloittaa myöhemmin AMK-opinnot VAMKissa, hän saa siitä hyvityksiä suorituksiinsa. Robotit kiinnostavat Aleksi Hyyriö piti tekniikan opetus- ja tutkimuslaboratoriossa Technobotniassa pidetyn kurssin mielenkiintoisimpina harjoituksina robotin ohjaamista sekä diesel-moottorin koeajoa. Hän on todella kiinnostunut tekniikasta ja aikoo hakea VAMKin konetekniikan koulutusohjelmaan. Toni Mäkelä tuli hakemaan Energiatekniikan kurssilta läheisempää näkökulmaa tekniikan opiskeluun. Kiinnostavalta vaikutti myös taajuusmuuttajan demonstraatio käytännössä. Hän on harkinnut Vaasan yliopistoon hakemista. Matematiikka ja fysiikka ovat vahvuuksiani, Mäkelä kertoo. Lukiolaiset pääsivät myös tutustumaan alan yrityksiin. Henkilöstöpäällikkö Katja Lassila kertoi, että Vacon palkkasi kesätyöntekijöitä noin 150. Neljä eritaustaista insinööriä esitteli nuorille työnkuvaansa. Onko kemia tärkeää? Pärjääkö englannilla? Nämä olivat eräitä kysymyksiä, joihin insinöörit saivat vastata. Teksti/Text: Pia Liedes Miika Lehtimäki, Antti Hatanmaa ja Toni Mäkelä mittaavat Energiatekniikan kurssilla tilavuusvirtaa ja pumpun tehoa. Laboratorioinsinööri Mika Billing opettaa Aleksi Hyyriötä, Roope Hämäläistä ja Janne Kotosta ohjaamaan teollisuusrobottia Technobotniassa. Kuvat/Bilder: Pia Liedes VAASAN KAUPUNGIN TIEDOTUSLEHTI / VASA STADS INFORMATIONSTIDNING 19

< < Arbis erbjuder kurser med kvalitet Arbis tarjoaa laatukursseja Vasa Arbis har inlett sitt etthundrafemte verksamhetsår i en festlig stämning. Det kvalitetspris Vasa Arbis tilldelades av Undervisnings- och kulturministeriet har gett möjlighet till investeringar och ger personalen bekräftelse på att verksamheten är av god kvalitet. Vasaborna verkar också uppskatta sitt Arbis, då deltagarantalet växer och efterfrågan på kurser är stor. Glädjande är att också unga hittar till Arbis, år 2010 var ca 35 % av Arbis kursdeltagare under 30 år. Språkcafé på åtta språk Välkommen med, sätt dig ner och prata! Den meningen uttalas på åtta olika språk på Arbis nya språkcafé i höst. Målsättningen är att deltagarna får öva sina muntliga språkfärdigheter i en naturlig cafémiljö, under ledning av en lärare. Caféet arrangeras i samarbete med Kulturskafferiet r.f. på Ritz, måndag kvällar kl. 17 18.30. Udda veckor finns det cafébord för grupper som talar finska, spanska, tyska eller ryska och jämna veckor talas svenska, franska, engelska och italienska. 20 Vasa Arbis on aloittanut sadan viidennen toimintavuotensa juhlavissa tunnelmissa. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän laatupalkinnon ansiosta Vaasan Arbikselle on luotu mahdollisuuksia investointeihin ja se on antanut henkilökunnalle vahvistuksen siitä, että toiminta on hyvälaatuista. Vaasalaisetkin vaikuttavat arvostavan Arbistaan, sillä osallistujamäärät kasvavat ja kurssien kysyntä on suurta. Hienoa on, että myös nuoret ovat löytäneet Arbiksen. Vuonna 2010 noin 35 % Arbiksen kurssilaisista oli alle 30-vuotiaita. Kielikahvila kahdeksalla eri kielellä Tervetuloa mukaan keskustelemaan! -lause tullaan kuulemaan kahdeksalla eri kielellä Arbiksen tämän syksyn uudessa kielikahvilassa. Tavoitteena on, että osallistujat saavat harjoitella suullisia kielitaitojaan luonnollisessa kahvilaympäristössä opettajan johdolla. Kielikahvila järjestetään yhteistyössä Kulturskafferiet ry:n kanssa Ritzissä maanantaisin klo 17 18.30. Parittomina viikkoina löytyy kahvilapöytiä suomea, espanjaa, saksaa tai venäjää puhuville ryhmille ja parillisina viikkoina puhutaan ruotsia, ranskaa, englantia ja italiaa. Kursstart oktober - november MUSIK Grundkurs i inspelning med dator (16 h) SAMHÄLLE OCH DATA Folkkultur och tradition (12 h) Datasäkerhet och dataterminologi (3 h) Seniorbilist (8h) Släktforskning fortsättningskurs (57h) Stig in i teaterns värld (16h) MAT, RÖRELSE OCH HÄLSA Matlagning för män (12 h) Kom i form (32h) Lediga platser på zumba och zumba gold BILDKONST OCH HANTVERK Se och teckna (21 h) Handgjorda kort (9 h) TILLSAMMANS Robotprogrammering Mindstorm (20 h) Tygtryck för barn och vuxna (3 h) VASA ARBIS Kyrkoesplanaden 15, 65100 Vasa www.vasa.fi/arbis tel. 06-325 3501