SIILINJÄRVEN KUNTA. Toimeentulotuen myöntämisen kunnalliset perusteet ja ohjeet 1.3.2015 alkaen

SIILINJÄRVEN KUNTA Toimeentulotuen myöntämisen kunnalliset perusteet ja ohjeet 1.3.2015 alkaen Siilinjärven sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymä 26.2.2015

Sisältö 1. TOIMEENTULOTUEN TARKOITUS... 3 2. MENETTELY TOIMEENTULOTUKIASIOISSA... 4 3. TOIMEENTULOTUEN RAKENNE JA SUURUUS... 6 3.1 Perusosa... 6 Perusosan sisältö... 6 Perusosan suuruus... 7 Alennettu perusosa... 8 3.2 Muut perusmenot... 10 Perustoimeentulotuella katettavat muut perusmenot... 10 Asumismenojen huomioon ottaminen toimeentulotukea myönnettäessä... 10 Asuntolainakorot... 11 Asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut asumismenot... 11 Vuokrarästit... 13 Taloussähkö ja kotivakuutus... 13 Pääsääntönä julkiset terveydenhuoltopalvelut... 15 Fysikaalinen hoito... 15 Hammashoito... 15 Silmälasit... 16 Työmatkamenot... 16 3.3 Palveluasumisen ja kotona annettavan palvelun maksut... 17 4. TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI... 18 4.1 Lasten päivähoitomenot... 18 4.2 Muut asumisesta aiheutuvat menot (käsitellään harkinnanvaraisesti)... 19 Muuttokustannukset... 19 Vuokravakuus... 19 4.3 Erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat menot... 20 Kodinhankinnat... 21 Vaatemenot... 22 Lasten harrastusmenot... 22 Lapsen tapaamisesta ja luonapidosta aiheutuvat kulut... 22 Elatusmaksut... 23 Perhejuhlat... 23 Lähiomaisen hautajaisiin osallistuminen... 23 Hautausavustus... 23 Edunvalvontamenot... 24 Jäännösvero... 24 Muut matkakulut... 24 Opiskelukulut... 24 Toimintaraha ja matkakorvaus... 25 5. TULOYLIJÄÄMÄTILANTEET... 25 6. HUOMIOON OTETTAVAT TULOT JA VARAT... 26 6.1 Huomioon otettavat tulot... 26 Verottomat päivärahat ja kilometrikorvaukset... 27 Jälkihuoltonuoren itsenäistymisvarat... 27 Etuoikeutettu ansiotulo... 27 Veronpalautus... 27 Satunnaiset avustukset / tilillepanot... 28 6.2 Omaisuuden ja varallisuuden huomioiminen... 28 7. TULOJEN JAKSOTTAMINEN... 29 8. TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMINEN TAKAUTUVASTI... 30 9. EHKÄISEVÄ TOIMEENTULOTUKI... 30 10. SOVELTAMISOHJEITA ERI ASIAKASRYHMILLE... 32 Alaikäinen toimeentulotuen hakijana... 32 Opiskelijat... 32 Asevelvolliset... 33 Yrittäjät... 34 Velkajärjestely... 34 Paluumuuttajat... 34

3 (34) TOIMEENTULOTUEN MYÖNTÄMISEN KUNNALLISET PERUSTEET JA OHJEET Sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymät ohjeet on tarkoitettu täydentämään ja tarkentamaan toimeentulotukilain säädöksiä ja toimeentulotukioppaan ohjeita sekä takaamaan kuntalaisille yhtenäisen käytännön toimeentulotukilakia sovellettaessa. Sosiaali- ja terveyslautakunnan antamia ohjeita ei kuitenkaan voi käyttää yksinomaan päätöksen perusteluina, vaan päätökset tulee aina perustella toimeentulotukilain asianmukaisilla kohdilla. Suomen perustuslain 19 :n 1 momentissa turvataan oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotukiasian käsittelyssä on huomioitava seuraavat säännökset muutoksineen: Laki toimeentulotuesta 1412/1997 Hallintolaki 434/2003 Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 Sosiaalihuoltolaki 710/1982 Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001 Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992 Laki lapsen elatuksesta 704/1975 1. TOIMEENTULOTUEN TARKOITUS Toimeentulotuen tarkoituksesta säädetään toimeentulotukilain 1 :ssä seuraavasti: Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta. Matkakorvauksen tarkoituksena on tukea henkilön osallistumista kuntouttavaan työtoimintaan.

4 (34) Toimeentulotuki on viimesijainen henkilön ja perheen välttämätöntä toimeentuloa turvaava etuus. Lisäksi tuen tarkoituksena on edistää yksilön ja hänen perheensä itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuki on etuus, jolla taataan jokaisen oikeudeksi säädetty, perustuslain 19 :n 1 momentissa tarkoitettu välttämätön toimeentulo. 2. MENETTELY TOIMEENTULOTUKIASIOISSA Keskeisimmät kaikissa toimeentulotukiasioissa noudatettavaa menettelyä koskevat säännökset sisältyvät lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista sekä hallintolakiin. Toimeentulotukiasioiden käsittelyvaiheisiin kuuluvat hakemuksen vastaanotto, asian selvittely, mahdollisten lisäselvitysten hankkiminen joko asiakkaalta tai viranomaisaloitteisesti sekä päätöksen teko. Kaikissa näissä käsittelyvaiheissa tulee pyrkiä viivytyksettömään menettelyyn. Kiireellisessä tapauksessa päätös on tehtävä samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Muussa kuin kiireellisessä tapauksessa päätös on tehtävä viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Puutteellisen hakemuksen lisäselvityspyyntö on tehtävä viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sekä päätös viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä kun täydennetty hakemus on saapunut. Toimeentulotukiasiakkaalle tulee järjestää mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen kun asiakas on tätä pyytänyt. Toimeentulotukea haetaan joko suullisesti tai kirjallisesti. Hakemuksesta on käytävä ilmi hakijan vaatimus perusteluineen ja hakemuksen tulee olla allekirjoitettu. Mikäli hakemuksesta ei ilmene, mihin asiakas hakee toimeentulotukea, on hakemusta siltä osin pyydettävä täydentämään. Toimeentulotuen hakijan on esitettävä tositteet kaikista niistä välttämättömistä tiedoista, jotka vaikuttavat toimeentulotukeen. Asiakkaan antamien virheellisten tietojen perusteella myönnetty toimeentulotuki voidaan periä takaisin ja asiasta tehdään tarvittaessa rikosilmoitus. Toimeentulotuki voidaan käsitellä myös useammalle kuukaudelle, mikäli asiakkaan tilanne ja olosuhde arvioidaan säilyvän samanlaisena kuin hakemustilanteessa.

5 (34) Toimeentulotuen käsittelijällä on oikeus tarkistaa salassa pidettäviä tietoja viranomaisteitse ilman asiakkaan suostumusta (esim. Kelalta etuustietoja ja verotoimistosta vahvistetut verotiedot). Päätös annetaan aina kirjallisena. Päätökseen tulee kirjata kaikki ne asiat, joihin asiakas hakee toimeentulotukea. Päätöksessä tulee ottaa kantaa kaikkiin hakemuksessa esitettyihin vaatimuksiin. Päätös on aina perusteltava asianomaisilla lainkohdilla. Myös osittain hylättyyn hakemukseen tulee tehdä päätös perusteluineen. Kohtuullisuusharkinnan käyttö tulee mainita ja perustella. Päätökseen tyytymättömällä on oikeus tehdä oikaisuvaatimus sosiaali- ja terveyslautakunnan jaostolle. Päätöksen liitteenä on muutoksenhakuohje. Jaoston päätökseen haetaan muutosta valittamalla Kuopion hallinto-oikeuteen. Asiakkaan tiedot kirjataan toimeentulotuen tietojärjestelmään. Asiakkaan on ilmoitettava muutokset henkilö-, perhe-, osoite- ja pankkiyhteystiedoissaan. Asiakkaalla on oikeus tarkistaa itseään koskevat tiedot edellä mainitusta järjestelmästä tulostettavasta otteesta maksutta kerran kalenterivuodessa. Tietopyyntö käsitellään esimiehen kautta. Päätöksentekijän on huolehdittava siitä, että henkilö- ja perhetiedot sekä osoiteja pankkitiedot ovat tietojärjestelmässä oikein. Erityisesti perhetilanteen muuttuessa tai lasten aikuistuessa, on tilanne tarkistettava. Uuden asiakkaan on aina todistettava henkilöllisyytensä esittämällä henkilöllisyystodistus. Ulkomaalaisen henkilön passi ja muut matkustusasiakirjat tarkistetaan hänen henkilöllisyytensä toteamiseksi sekä sen arvioimiseksi, onko hakijalla oikeutta toimeentulotukeen Suomessa. Jos henkilö oleskelee säännöllisesti muussa kunnassa tai ulkomailla yli 16 vuorokautta, ei toimeentulotukioikeutta synny. Hakemuksen siirtäminen vastuukunnalle Viranomaisen, jolle on erehdyksestä toimitettu asiakirja sen toimivaltaan kuulumattoman asian käsittelemiseksi, on viipymättä siirrettävä asiakirja toimivaltaiseksi katsomalleen viranomaiselle. Siirrosta on ilmoitettava asiakirjan lähettäjälle. Asiakirjaa siirrettäessä asian tutkimatta jättämisestä ei tarvitse tehdä päätöstä. (Hallintolaki 21 )

6 (34) 3. TOIMEENTULOTUEN RAKENNE JA SUURUUS Toimeentulotuen rakenne Lakimuutoksella 1.1.2006 alkaen toimeentulotuen rakenne määriteltiin uudelleen jakamalla tuki perustoimeentulotukeen ja täydentävään toimeentulotukeen. Perustoimeentulotuki koostuu perusosasta sekä muista perusmenoista, joita ovat asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut asumismenot, kotivakuutus, taloussähkö sekä vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot. Täydentävä toimeentulotuki kattaa erityismenoiksi kutsuttavat menot, joita ovat lasten päivähoitomenot, muut kuin perusmenoiksi katsottavat asumismenot sekä henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi harkitut menot. Ehkäisevää toimeentulotukea kunta myöntää päättämiensä perusteiden mukaisesti sosiaalisen turvallisuuden ja omatoimisen suoriutumisen edistämiseksi sekä syrjäytymisen ja pitkäaikaisen toimeentulotukiriippuvuuden ehkäisemiseksi. 3.1 Perusosa Perusosan sisältö Perusosalla katettaviin menoihin kuuluvat ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, sanomalehden tilauksesta, televisioluvasta, puhelimen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot. (Laki toimeentulotuesta 7a) Muita perusosalla katettavia menoja ovat lisäksi mm. internetin käyttömaksut, henkilöllisyystodistuksen hankinnasta aiheutuvat kulut. Perusosaan sisältyvistä menoista ei tarvitse esittää laskuja tai muita tositteita.

7 (34) Laitoshoidossa olevan perusosa laitoshoidossa olevalta alle 14 vuorokauden sairaalassaolo ei vähennä perusosaa yli 14 vuorokauden sairaalassaolon jälkeen huomioidaan tulona ateriaetu / vrk (49 % perusosasta / pv) yli kolme kuukautta kestäneen sairaalassaolon jälkeen huomioidaan perusosan sijasta laitoshoidon käyttövara (määrä v. 2015 / 105 /kk) kunnan maksusitoumuksella laitoshoidossa, täysihoidossa olevalta perusosana huomioidaan hoidon alkamisesta lukien laitoshoidon käyttövara (määrä v. 2015 / 105 /kk) Vangin perusosa Vangin perusosana huomioidaan laitoshoidon käyttövara (määrä v. 2015 / 105 /kk) Vastaavasti vangin tulona huomioidaan mahdolliset vankilasta saatava työ- ja toimintakorvaus sekä vangin varat ja yksityiset tilillepanot. Perusosan suuruus Perusosan suuruudesta säädetään toimeentulotukilain 9 :ssä. Kulutustutkimukseen perustuvat perusosan laskennalliset perusteet prosentteina perusosasta. Ravintomenot 49 % Vaate- ja jalkinemenot 9 % Informaatiomenot (lehti, TV, televisiomaksu, puhelimen käyttömenot) 20 % Vähäiset terveydenhuoltomenot 3 % Muut jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot*) 19 % Yhteensä 100 % *) Henkilökohtainen ja kodin puhtaus, asiointimatkat, harrastus- ja virkistysmenot sekä vastaavat muut jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot.

8 (34) Alennettu perusosa Perusosaa voidaan alentaa toimeentulotukilain 2 a :n ja 10 :n tarkoittaman henkilön kohdalla. Alentamisen ehdoista säädetään lain 10 :ssä. Alentamista ei siten voida tehdä mekaanisesti. Alennuksen määrä 0 40 %. Perusosan alentaminen säädetään toimeentulotukilain 10 :ssä. Perusosan suuruutta voidaan alentaa enintään 20 prosenttia sellaisen henkilön osalta, jonka toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että henkilö on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt yksilöidysti ja todistetusti tarjotusta työstä tai sellaisesta julkisesta työvoimapalvelusta, joka kohtuullisen pitkän ajan turvaisi hänen toimeentulonsa, tai hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei työtä tai julkista työvoimapalvelua ole voitu tarjota taikka ammatillista koulutusta vailla oleva, täysi-ikäinen alle 25-vuotias on keskeyttänyt koulutuksen tai kieltäytynyt koulutuksesta niin, että hän ei ole työttömyysturvalain 2 luvun 13 tai 14 :n perusteella oikeutettu työttömyysetuuteen kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tarkoitettu maahanmuuttaja on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt kotoutumissuunnitelman laatimisesta tai osallistumasta kotoutumissuunnitelmassa yksilöidysti sovittuihin, työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin taikka jos hän on laiminlyönnillään aiheuttanut sen, ettei kotoutumissuunnitelmaa ole voitu laatia kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 3 :ssä tarkoitettu henkilö on kieltäytynyt osallistumasta aktivointisuunnitelman laatimiseen kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 3 :ssä tarkoitettu henkilö on ilman työttömyysturvalain 2 a luvun 13 :ssä tarkoitettua pätevää syytä kieltäytynyt kuntouttavasta työtoiminnasta taikka keskeyttänyt tai omasta syystään joutunut keskeyttämään kuntouttavan työtoiminnan. Perusosan alentamisen yhteydessä on aina laadittava, mikäli mahdollista yhdessä toimeentulotuen hakijan ja tarvittaessa yhteistyössä työvoimaviranomaisten ja muiden viranomaisten kanssa suunnitelma toiminnasta asiakkaan itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Perusosan alentaminen ja perusteet kirjataan suunnitelmaan.

9 (34) Perusosan suuruutta voidaan alentaa säädettyä enemmän, kuitenkin yhteensä enintään 40 prosenttia: jos henkilön toistuvasta 1 momentissa tarkoitetusta menettelystä on pääteltävissä, ettei hän halua ottaa vastaan työtä tai osallistua julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa, kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tai kuntouttavasta työtoiminnasta annetussa laissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin jos henkilö sen jälkeen, kun hänen toimeentulotuen perusosaansa on alennettu 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, kieltäytyy ilman perusteltua syytä työvoimapoliittisesta toimenpiteestä tai jos hän toiminnallaan aiheuttaa sen, ettei työvoimapoliittista toimenpidettä voida tarjota ja hän tämän lisäksi kieltäytyy ilman perusteltua syytä 2 momentissa tarkoitetusta suunnitelman mukaisesta toimintakykyä edistävästä toiminnasta. Perusosan alentaminen voidaan tehdä vain edellyttäen, että alentaminen ei vaaranna ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa eikä alentamista voida pitää muutenkaan kohtuuttomana. Alentaminen voi olla kestoltaan enintään kaksi kuukautta kerrallaan kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lukien. Uusi alentamispäätös voidaan tehdä välittömästi edellisen jälkeen. Alentamisen kesto lasketaan kieltäytymisen tai laiminlyönnin ajankohdasta, ei toimeentulotuen määräämisajankohdasta lukien. Perusosan alentamista ja sen kestoa koskien Korkein hallinto-oikeus on antanut ratkaisun, jonka mukaan uutta kahden kuukauden alennusta välittömästi edellisen kahden kuukauden alentamisen jälkeen, tulee edeltää uusi tai toistuva kieltäytyminen tai laiminlyönti. Saman kieltäytymisen tai laiminlyönnin seurauksena ei siis voi perusosaa alentaa kuin korkeintaan kaksi kuukautta. Perusosan alentaminen lopetetaan siinä vaiheessa, kun asiakas on tehnyt alentamiseen vaikuttaneet toimenpiteet, esimerkiksi ilmoittautunut työnhakijaksi työja elinkeinotoimistoon, osallistunut kuntouttavaan työtoimintaan tai osallistunut kuntouttavan työtoiminnan aktivointisuunnitelman tekemiseen.

10 (34) 3.2 Muut perusmenot Perustoimeentulotuella katettavat muut perusmenot Perusosan lisäksi tarpeellisen suuruisina huomioon otettavista muista perusmenoista säädetään toimeentulotukilain 7 b :ssä. Perusosalla katettavien menojen lisäksi muina perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisena huomioon asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut asumismenot taloussähköstä aiheutuvat menot kotivakuutusmaksu vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot Muut perusmenot otetaan yleensä huomioon todellisen suuruisina. Menojen tarpeellisuuden arvioinnissa voidaan soveltaa kohtuullisuusharkintaa. Asumiskulujen kohtuullisuusharkinnassa lähtökohtana on paikkakunnalla vallitseva yleinen kustannustaso. Asumismenojen huomioon ottaminen toimeentulotukea myönnettäessä Asumismenoja huomioon otettaessa on tarkoituksena turvata hakijan asuminen. Asumismenojen tarpeellista suuruutta harkittaessa otetaan huomioon asunnon koko ja laatu suhteessa perheen kokoon ja tarpeisiin sekä kohtuullista asumistasoa vastaava kustannustaso paikkakunnalla. Kohtuulliset asumismenot otetaan huomioon todellisen määräisinä. Kunnalla on oikeus harkita asumismenojen tarpeellista suuruutta. Kohtuulliset asumismenot suhteutetaan asumispinta-alaan henkeä kohden seuraavasti: Vuokra enintään /kk Ohjeelliset neliöt asumismenojen kohtuullistamista varten 1 henkilö 520 40 m 2 2 henkilöä 620 60 m 2 3 henkilöä 740 80 m 2 4 henkilöä 790 90 m 2 5 henkilöä 830 105 m 2 6 henkilöä 930 115 m 2 7 henkilöä 1010 125 m 2 8 henkilöä 1120 135 m 2 Vesimaksu Huomioidaan kohtuulliset vesimaksut, määrä enintään 40 /henkilö/kk Saunamaksu Huomioidaan saunamaksu 1 x viikko

11 (34) Uudelle toimeentulotukiasiakkaalle annetaan kolme kuukautta aikaa hakeutua edullisempaan asuntoon, ennen kuin asumismeno voidaan ottaa tukea myönnettäessä kohtuullistettuna huomioon. Tämä kolmen kuukauden aika kirjataan aina asiakkaalle annettavaan päätökseen. Päätöksestä on käytävä ilmi, milloin vuokran kohtuullistaminen aloitetaan. Käytäntöä sovelletaan myös vanhan asiakkaan kohdalla tilanteissa, jolloin perhekokoonpano muuttuu. Mikäli asiakas toimeentulotukiasiakkuuden aikana on ilman perusteltua syytä muuttanut kohtuuhintaisesta asunnosta asumiskustannuksiltaan kalliimpaan asuntoon, eikä muutolle ole esitetty hyväksyttävää syytä, huomioidaan vuokramenot välittömästi edellä mainitun taulukon mukaisesti. Asuntolainakorot Omistusasunnon hankkimisesta ja sen välttämättömästä peruskorjauksesta aiheutuneen velan korosta huomioidaan toimeentulotukeen oikeuttavana menona perheellisiltä enintään 400 /kk yksin asuvilta henkilöiltä enintään 200 /kk Asuntolainan korkomenojen huomioiminen edellyttää, että tuen hakijalla on verotuksen ennakonpidätyksessä asuntolainojen korot otettu huomioon. Asumistukilain 6 :ssä tarkoitetut asumismenot Asumistukilain 6 :ssä tarkoitettuja asumismenoja ovat toisaalta vuokraasunnoista, toisaalta omistusasunnoista aiheutuvat menot. Vuokra-asunnossa asumistukilain 6 :ssä tarkoitettuja asumismenoja ovat vuokra erikseen maksettavat lämmityskustannukset (mm. polttopuut) vesimaksut Vuokra-asunnossa asuminen voi perustua vuokra- tai alivuokrasuhteeseen. Vuokrasuhteen olemassaolo ja ehdot on yleensä syytä selvittää vuokrasopimuksen avulla. Vuokraa ei hyväksytä asumismenoksi siltä osin kuin sen maksaa muu kuin kyseessä oleva henkilö tai perhe, esimerkiksi työnantaja, yritys tai vanhemmat.

12 (34) Asumisoikeusasunnon hallinta perustuu asumisoikeusasunnoista annetun lain mukaiseen hallintaoikeuteen, jonka osalta on tehty asumisoikeussopimus. Osaomistusasunnon hallinta perustuu ensin vuokrasopimukseen. Toimeentulotukea määrättäessä asumisoikeusasunto ja osaomistusasunto rinnastetaan vuokra-asuntoon. Asumisoikeusasunnon ja osaomistusasunnon hyväksyttäviä asumismenoja ovat käyttövastike erikseen maksettavat lämmityskustannukset (mm. polttopuut) vesimaksut Seuraavia osaomistusasuntoon ja asumisoikeusasuntoon kohdistuvia menoja ei toimeentulotuessa huomioida osaomistusasunnon pääomavastike, joka on lainanlyhennysosuutta ja jolla vähennetään kyseessä olevan huoneiston asunto-osakkeiden loppuosuuden kauppahintaa asumisoikeusmaksun ja osaomistukseen oikeuttavan osamaksun maksamista varten otettujen lainojen korot Edellä mainitut menot eivät ole asumistukilain 6 :ssä tarkoitettuja perustoimeentulotukeen kuuluvia asumismenoja eikä niitä myöskään huomioida asumistukeen vaikuttavina menoina. Omistusasunnossa (osakeasunto) asumistukilain 6 :ssä tarkoitettuja asumismenoja ovat hoitovastike erikseen maksettavat lämmityskustannukset vesimaksut Omakotitalossa kiinteistön hoitomenoja ovat lämmityskustannukset (mm. polttopuut, lämmitysöljy) vesimaksut palovakuutus tontin vuokra kiinteistövero puhtaanapitomenot (jätekuljetus, likakaivon tyhjennys, lumen auraus)

13 (34) Polttopuiden ja lämmitysöljyn hyväksyttävät enimmäismäärät polttopuut 1,5 m 3 / kk lämmitysöljy 2000 l/vuosi, enintään 2400 /vuosi Rahoitusvastikkeita, perusparannukseen liittyviä vastikemaksuja ja kustannuksia ei huomioida. Asumisoikeusasunnoissa korjausvaraus- ja lunastusvarauskustannuksia ei huomioida. Vuokrarästit Vuokrarästejä ei pidetä asumistukilain 6 :ssä tarkoitettuina juoksevina asumismenoina. Vuokrarästit ovat velkoja. Jos niihin myönnetään toimeentulotukea, kyseeseen tulee pääsääntöisesti ehkäisevä tai täydentävä toimeentulotuki. Perustoimeentulotukea voidaan vuokrarästiin myöntää, mikäli takautuvalle ajalle tehty perustoimeentulotuen laskelma on alijäämäinen laskelmassa huomioidun ko. kuukaudelle erääntyneen vuokran perusteella. Perustoimeentulotukea myönnetään vuokrarästiin alijäämän mukaisesti. Myönnettäessä toimeentulotukea vuokrarästiin on asiakkaalle aina laadittava suunnitelma. Suunnitelmaan kirjataan toimenpiteet, jotka edesauttavat asiakkaan selviytymistä jatkossa ja estävät vuokrarästien uusiutumisen. Vailla vakinaista asuntoa oleva toimeentulotuen hakija Mikäli toimeentulotuen hakija ilmoittaa osoitteeksi Poste Restante, tulee hänen tositteellisesti esittää missä / kenen luona tosiasiassa oleskelee. Perusosan määrä arvioidaan hakijan tilanteen mukaan. Taloussähkö ja kotivakuutus Muina perusmenoina otetaan huomioon asumistukilain 6 :ssä tarkoitettujen asumismenojen lisäksi taloussähkö ja kotivakuutus irtaimiston osalta. Kotivakuutukseen liittyviä oikeusturva- ja vastuuvakuutusosuuksia ei huomioida.

14 (34) Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot Vähäistä suuremmat terveydenhuoltomenot otetaan huomioon tarpeen mukaan perustoimeentulotuessa muina perusmenoina. Vähäistä suuremmilla terveydenhuoltomenoilla tarkoitetaan muita kuin perusosaan sisältyviä, kalliita tai määrältään suuria terveydenhuoltomenoja joita ei ole voitu korvata riittävästi muista järjestelmistä. Terveydenhuoltomenoja ovat reseptilääkekulut, annosjakelumaksu poliklinikka- ja vuodeosastomaksut hammashoito Kelan matkakorvauksen piiriin kuuluvat sairaus- ja kuntoutusmatkojen omavastuut (v.2015 omavastuu 16 /matka). Korotettua omavastuuosuutta (32 /matka), joka ei kerrytä Kelan matkakattoa, ei huomioida toimeentulotukimenona. vastaavat muut henkilön tarpeellisesta terveyden- ja sairaanhoidosta aiheutuneet menot tarpeellisen suuruisina. Ilman lääkärin määräystä syntyneet terveydenhuoltomenot, lääkemenot ja hoitotarvikkeet sisältyvät perusosaan. Lääkemääräyksen uusimisesta perittävä maksu sisältyy perusosaan. Mikäli asiakkaalla ei ole kuukausittaista oikeutta toimeentulotukeen, vaan hän hakee tilapäisesti toimeentulotukea silmälaseihin, silmälääkärin kustannuksiin tai hammashoitoon, lasketaan hänelle kahden kuukauden toimeentulotukilaskelma, jossa kokonaismeno huomioidaan. Lääkevaihdossa lääkärin tai hammaslääkärin määräämä valmiste vaihdetaan apteekissa halvimpaan tai hinnaltaan siitä vähäisesti poikkeavaan Lääkelaitoksen luettelon mukaiseen vaihtokelpoiseen valmisteeseen, ellei lääkkeen määrääjä lääketieteellisistä tai hoidollisista syistä ole kieltänyt vaihtoa tai ellei ostaja kiellä vaihtoa. Toimeentulotukena korvataan vain apteekin lääkkeiden vaihtamista koskevan lain perusteella määrittämä edullisin vaihtoehto, paitsi jos lääkäri on kieltänyt lääkkeen vaihdon. Erektionhoito-, laihdutus- ja tupakanvieroituslääkkeet hyväksytään menoksi kun lääke on määrätty Kelan hyväksymän perussairauden hoitoon ja lääkkeen määrännyt hoitava lääkäri on perustellut lääkemääräyksessä lääkkeen tarpeellisuuden potilaan hoidossa.

15 (34) Pääsääntönä julkiset terveydenhuoltopalvelut Pääsääntöisesti edellytetään käytettäväksi julkisia terveydenhuoltopalveluja. Yksityisistä terveydenhuollon palveluista aiheutuvat kustannukset voidaan ottaa huomioon vain poikkeuksellisesti kun asiakkaan tarve on saada sellaista välttämätöntä hoitoa, jota ei ole saatavissa julkisessa terveydenhuollossa hoidon kiireellisyys jatkuva hoitosuhde sitä perustellusti edellyttää Jos syntyy epätietoisuutta yksityisen hoidon tarpeesta, julkinen terveydenhuolto voi arvioida yksityisen hoidon tarpeen. Fysikaalinen hoito Julkinen terveydenhuolto vastaa asiakkaan välttämättömän fysikaalisen hoidon järjestämisestä. Toimeentulotuessa huomioidaan välttämättömän fysikaalisen hoidon kustannukset julkisen terveydenhuollon mukaan. Hammashoito Hammashoidossa käytetään terveyskeskuksen palveluja. Toimeentulotukeen oikeutetulle myönnetään perusterveydenhoidon kannalta välttämätön hammashoito, kuten paikkaushoito, hampaan poisto, juuren ja ientulehduksen hoito sekä kokoproteesi. Hammashoitona korvataan kohtuulliset kustannukset. Kalliimman hammashoidon osalta (esimerkiksi proteettinen hoito) asiakkaan tulee hankkia hammaslääkäriltä kustannusarvio välttämättömästä hoidosta ja siitä aiheutuvista kustannuksista ja sopia myös maksuehdoista. Kustannusarvion ja sovittujen maksujärjestelyjen jälkeen päätetään mahdollisesta hoitoon myönnettävästä toimeentulotuesta ennen hoidon aloittamista. Toimeentulotukea ei myönnetä siltoihin, kruunuihin, nastahampaisiin eikä implantteihin. Yksityisen hammashoidon kustannuksia ei huomioida. Mikäli hoito on kiireellinen ja hoitoa ei ole voitu antaa julkisessa terveydenhuollossa, meno voidaan huomioida toimeentulotukeen oikeuttavana menona. Peruuttamatta jääneiden terveydenhuoltokäyntien maksuja ei huomioida.

16 (34) Silmälasit Silmälasien hankinnan tulee olla välttämättömään tarpeeseen perustuva, esim. uusiminen on välttämätöntä muuttuneiden näköarvojen takia, entiset ovat rikkoontuneet tai hakija tarvitsee ensimmäiset silmälasit näkökyvyn heikkenemisestä johtuen. Piilolinssit voidaan hyväksyä vaihtoehtoisina jos siihen on olemassa erityiset perusteet, esimerkiksi lääkärinmääräys tai työolot. Piilolasien nesteet sisältyvät perusosaan. Asiakkaan on toimitettava kustannusarvio silmälaseista vähintään kahdesta silmälasiliikkeestä. Silmälasien hankinnasta aiheutuvina kustannuksina hyväksytään menoiksi silmälääkärin palkkion omavastuuosuus (ensisijaisesti optikon määräys). Maksu optikon näöntarkastuksesta huomioidaan maksukuitin tai laskun esittämisen yhteydessä menon erääntymiskuukauden toimeentulotukilaskelmassa. Silmälasien kehyksiin hyväksytään enintään 85. Linssit huomioidaan halvimman vaihtoehdon mukaan ilman erityiskäsittelyjä (esimerkiksi värjäys tai heijastuksen poisto). Silmälasien kustannuksiin annetaan pääsääntöisesti maksusitoumus ilman näöntarkastusmaksua. Työmatkamenot Työmatkamenot huomioidaan edullisimman matkustustavan mukaan (seutulippu, etelä-siilinjärvi lippu) Oman auton käyttämisestä aiheutuvia menoja voidaan ottaa huomioon kun oman auton käyttö työmatkoilla on välttämätöntä työtehtävien vuoksi puuttuvien tai hankalien liikenneyhteyksien vuoksi sairauden tai vamman vuoksi Oman auton kustannus huomioidaan Kelan matkakorvauskäytännön mukaan (v. 2015 / 0,20 /km). Työmatkakustannukset paikkakunnalle, joka ei kuulu työssäkäyntialueeseen työmatkakustannuksista huomioidaan enintään työssäkäyntialueen mukaisen etäisyyden 80 kilometrin mukaan laskettu kustannus.

17 (34) 3.3 Palveluasumisen ja kotona annettavan palvelun maksut Palveluasuminen Sisältää asunnon ja sen lisäksi asiakkaan tarvitsemia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Palveluasumisessa asiakasmaksun alentaminen tai perimättä jättäminen on toimeentulotukeen nähden ensisijainen keino. Mikäli toimeentulotuen tarve on jatkuva, ohjataan hakemaan maksuvapautus asiakasmaksusta. Palveluasumisesta aiheutuvat kustannukset tulee ilmetä asiakkaan laskusta eriteltynä menolajeittain. Palveluasumisen piiriin kuuluvan henkilön toimeentulotukilaskelmaan perusosa huomioidaan laitoshoidon käyttövaran mukaan (määrä v. 2015 / 105 /kk), lisäksi huomioidaan vuokra, mahdollinen hoivamaksu ja kohtuulliset ateriamaksut. Tarvittaessa huomioidaan muita perusosaan sisältyviä menoja, enintään perusosan laskennallisen perusteen prosentin mukaan laskettu määrä. Kotiin annettava palvelu Kotihoidon maksut, joihin sisältyy kotisairaanhoitopalvelua, voidaan katsoa kokonaisuudessaan perustoimeentulotukeen kuuluviksi vähäistä suuremmiksi terveydenhuoltomenoiksi, mikäli asiakkaan terveydentila edellyttää kyseisen palvelun saamista. Mikäli palvelu ei sisällä kotisairaanhoitoa, katsotaan palvelusta perittävä maksu täydentävään toimeentulotukeen kuuluvaksi menoksi ja huomioidaan henkilön erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvina tarpeelliseksi harkittuina menoina. Kunnan kotihoidon tekemä palvelutarpeen arviointi / hoito- ja palvelusuunnitelma avun tarpeesta esitettävä ja menot huomioidaan sen mukaisesti. Yksityinen palvelu Jos asiakas on itse hakeutunut muun kuin kunnan järjestämän palvelun piiriin ja hänen omat tulonsa ja varansa ovat riittämättömät hänen tarvitsemiensa palveluiden ja välttämättömien elinkustannustensa kattamiseen, palvelumaksu voidaan huomioida vain erityistilanteessa; sairaus ja palvelun tarve / palvelua ei ole saatavissa kunnallisessa palvelussa. Mikäli toimeentulotuen tarve on jatkuva, ohjataan kunnallisen palveluiden piiriin; palvelutarpeen arviointi sekä hoito- ja palvelusuunnitelman tekeminen.

18 (34) 4. TÄYDENTÄVÄ TOIMEENTULOTUKI Perustoimeentulotuen lisäksi toimeentulotuen hakijalle on mahdollista myöntää täydentävää toimeentulotukea. Sitä myönnetään erityismenoihin 7 c :n mukaan seuraavasti: Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina erityismenot, joita ovat: lasten päivähoitomenot muut kuin 7 b :ssä tarkoitetut asumisesta aiheutuvat menot henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää esimerkiksi pitkäaikaista toimeentulotuen saamista pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta sekä lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita Täydentävän toimeentulotuen tarve on arvioitava asiakaskohtaisesti asiakkaalle tehdyn laskelman perusteella. Jos asiakkaalla ei ole perustoimeentulotuen laskelman perusteella oikeutta perustoimeentulotukeen, siirtyy laskelman osoittama tuloylijäämä täydentävästä toimeentulotuesta tehtävään laskelmaan ja päätökseen. Täydentävässä toimeentulotuessa ei ole suljettu pois mitään menolajia, jos menot harkitaan asiakkaalle tarpeellisiksi. Menon ottaminen huomioon toimeentulotuessa edellyttää asiakaskohtaista harkintaa sen osalta, katsotaanko meno asiakkaan tilanteessa tarpeelliseksi tai toimeentulotuen tavoitteita edistäväksi 4.1 Lasten päivähoitomenot Pääsääntöisesti tulee käyttää kunnan järjestämiä päivähoitopalveluita. Päivähoitomaksun alentaminen on ensisijainen keino toimeentulotukeen nähden. Kunnallinen päivähoitomaksu voidaan hyväksyä laskelmaan vain tilapäisesti. Mikäli toimeentulotuen tarve on jatkuva, ohjataan hakemaan vapautusta päivähoitomaksusta.

19 (34) 4.2 Muut asumisesta aiheutuvat menot (käsitellään harkinnanvaraisesti) Muut asumisesta aiheutuvat kustannukset huomioidaan vain perustelluista syistä: pitkäaikainen toimeentulotukiasiakkuus terveydelliset syyt lisätilan tarve häätö työpaikka työssäkäyntialueen ulkopuolella Muina asumisesta aiheutuvina menoina voidaan ottaa huomioon esimerkiksi takuuvuokra muuttokustannukset Nämä menot otetaan huomioon pääsääntöisesti täysimääräisinä, ellei niitä ole pidettävä kohtuuttomina. Toimeentulotuen myöntää se kunta, jossa oleskellessa maksut ovat erääntyneet. Muuttokustannukset Kunnan sisäinen muutto enintään yksinäinen 150 perheellinen 250 Lähialueet ja muu Suomi huomioidaan kohtuulliset kustannukset; muuttokuluista on esitettävä kustannusarvio kohtuullinen enimmäismäärä 700 Apumiehen kustannukset huomioidaan vain perustelluista syistä. Vuokravakuus Vuokravakuus käsitellään asiakaskohtaisen harkinnan perusteella ja voidaan myöntää vain perustellusta syystä: pitkäaikainen toimeentulotukiasiakkuus terveydelliset syyt lisätilan tarve häätö työpaikka työssäkäyntialueen ulkopuolella avio- tai avoero

Myönnettävän vuokravakuuden määrän arvioinnissa noudatetaan tässä ohjeessa mainittuja kohtuullisen vuokran määriä. 20 (34) Vuokravakuuspäätökseen on kirjattava erillinen perustelu mikäli myönnettävä vakuus ylittää tässä ohjeessa mainitun kohtuullisen vuokran määrän mikäli vakuus myönnetään toistamiseen Vakuus myönnetään pääsääntöisesti kirjallisena maksusitoumuksena, enintään kolmen kuukauden vuokran suuruisena. Mikäli vuokrasopimukseen tehdään muutoksia asumisajalla, ei vakuus koske enää muutettua vuokrasopimusta. Mikäli muuttuneen vuokrasopimuksen perusteella on edelleen tarve vakuuden toimeentulotukeen, on sitä haettava uudelleen Vuokravakuutta haetaan vuokravakuuslomakkeella. Mikäli myönnetty vakuus joudutaan vuokrasuhteen päätyttyä maksamaan toimeentulotukena vuokranantajalle maksamattomien asumismenojen tai muiden kustannusten perusteella, peritään vakuus takaisin vuokralaiselta. Perinnästä tehdään tarvittaessa erillinen päätös. Mikäli asiakkaalla ei ole säännöllistä kuukausittaista toimeentulotukioikeutta ja asiakkaan luottototiedot ovat kunnossa, ei vuokravakuutta toimeentulotukena myönnetä. Asiakkaan tulee rahoittaa vakuus muulla tavoin (esim. laina pankista). 4.3 Erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat menot Toimeentulotukilain 7 c :n 3 kohta antaa mahdollisuuden joustavasti harkiten ottaa huomioon henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvia toimeentulon turvaamiseksi ja itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi katsottuja menoja. Erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvia erikseen huomioon otettavia menoja ovat esimerkiksi välttämätön kodin irtaimisto rikkoutuneet kodinkoneet muut suuremmat kodin hankinnoista aiheutuvat menot lastentarvikkeet, lastenvaunut ja -rattaat matkakulut erityistilanteissa opinnoista aiheutuvat menot silloin, kun opiskelua ei tueta muuta kautta. Velat ja osamaksut voivat olla tässä kohdassa tarkoitettuja menoja silloin, kun ne kohdistuvat hankintoihin, joihin voidaan erityisestä syystä lain 15 :n 4 momentin nojalla myöntää toimeentulotukea takautuvasti.