1 YHDISTYKSEN TALOUS Talouden suunnittelu prosessina Kirjanpito Verotus Yhdistys työnantajana
2 Talouden suunnitteluprosessi Toimintasuunnitelma Budjetti Seuranta Hallituksen vastuu
3 Toimintasuunnitelma Perustuu säännöissä ja perustamiskirjassa määriteltyyn toiminta-ajatukseen ja tarkoitukseen Lähtökohtana 3-5 vuoden pitkän tähtäimen suunnitelma, voi olla suurpiirteinen, tarkistellaan ja täsmennetään vuosittain = rullaava, myös rahoitusta ja rahoituksen tarvetta voi suunnitella usean vuoden päähän Hallitus voi laatia swot analyysin (nelikenttä, vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat) Vuositason suunnitelma tuloslaskelman muotoon sekä rahallisesti että sanallisesti, mitä tehdään, kuka vastuussa tekemisestä Esim exceliä hyödyntäen sarakkeet MITÄ/MITEN/KUKA? Myös tavoite näkyviin, mitä tavoitellaan, näkyvyyttä, tuloksellisuutta, lisää jäseniä?
4 Hyvä toimintasuunnitelma on Lyhyt ja ytimekäs Vain muutama tärkein toiminnan kohd (hallittavissa oleva, resurssit!) Hallitus esittää toimintasuunnitelman hyväksyttäväksi, käsitellään ja vahvistetaan sääntömääräisessä kokouksessa ( usein syyskokous)
5 Talousarvio eli budjetti On seuraavalle vuodelle tehty toimintasuunnitelma rahallisessa muodossa Varovaisuus huomioiden, tulot alakanttiin ja menot yläkanttiin Huomioi aikaisempien vuosien trendit, kustannusrakenteet, tilinpäätökset Laadinta tuloslaskelman malliin helpottaa seuraamista, ja toiminta on samansisältöinen niin tuloslaskelmassa kuin talousarviossakin Tavoitteena usein nollatulos voi olla myös ylijäämäinen jos odotettavissa ja tiedetään myöhäisempänä vuotena olevan rahaa vaativia hankkeita Omaa pääomaa hyvä kerätä puskuriksi, tukien saanti voi joskus olla epävarmaa Laadi toimintasuunnitelmaa ja budjettia rinnakkain Mikäli liiketoimintaa, sille oma budjetti vaikka yhdistetäänkin kokonaisuuteen Kannattaa huomioida myös poistot, vaikka raha ei liikukaan
6 Jäsenmaksun suuruus Esim. Budjetoidaan kaikki muut tulot ja kaikki menot ja alijäämä katetaan jäsenmaksulla Jos jäsenmaksu tuntuu liian korkealta, tavoitteeksi jäsenhankinta? Mielellään tasainen jäsenmaksu vuodesta toiseen, sahaaminen antaa vaikutelman epävakaasta talouden hoidosta
7 Seuranta Hyvästä suunnitelmasta ei iloa eikä hyötyä ellei sitä seurata Päätavoitteiden seuranta esim 3 kuukauden välein, mutta viimeistään jokatapauksessa toimintakertomusta laadittaessa Onnistumiset/epäonnistumiset? rahoitusbudjetti / Kassavirta? Pienissä riittää usein tilinsaldo ja tiedossa olevat tulot ja menot Tärkeää seurata rahaliikennettä jos palkkoja, alveja ym säännöllisiä menoja ja tuloja Hallituksen tulisi seurata tuloslaskelmaa ja tasetta säännöllisesti (yhdistyksen koosta riippuen 1 kk / 3 kk/ välein) jotta tiedetään missä mennään Mikäli liiketoimintaa, syytä seurata jatkuvasti mahdollisen tappion tai esim veroseuraamusten vuoksi
8 Hallituksen vastuu Taloussääntö toimintaohjeineen, hyvä malli www.ray.fi/fi/jarjestot/aineistopankki/oppaat/muut Ohje sisäistä toimintaa varten, ei rekisteröidä Varoja hoidettava luotettavasti ja asianmukaisesti, vastuu hallituksella Seuraa talousarvion toteutumista, vaadittava raportointia ja käsiteltävä ja kirjattava pöytäkirjoihin Hallitus huolehtii myös omaisuuden vakuuttamisesta, voimassaolevat vakuutukset, vuosittaiset tarkistukset riittävyydestä!
9 KIRJANPITO Kaikki yhdistykset ovat kirjanpitovelvollisia, kahdenkertainen kirjanpito Hyvä kirjanpitotapa, lainsäädäntö ja kirjanpidon yleiset periaatteet Eu-direktiivit, kirjanpitolaki, kirjanpitoasetus, yhdistyslaki, KILA (Kilan lausunnot) Veroseuraamuksia helposti, mikäli kirjanpitäjä ei perillä yhdistyksen kirjanpidosta ja verotuksesta Hyvin tehty kirjanpito apuna haettaessa tukia ym Omat pankkitilit Verotili Katso-tunniste Rahastonhoitaja = kirjanpitäjä = huono yhdistelmä
10 KPL Yhdistystä koskevia yksityiskohtia Poistot ilman ennalta laadittua poistosuunnitelmaa Oma tuloslaskelmakaava Aatteellisen yhdistyksen toiminnan tuotot ja kulut eriteltävä toiminnanaloittain ( ainakin kiinteistön tuotot ja kulut, vaikka pieni yhdistys) Tuloslaskelma voidaan esittää suppeana, (tuottojen ja kulujen yhteissummat) mutta silloin liitteenä pitää olla laajempi tuloslaskelma Taseessa ilmoitettava erikseen pääoma ja varat, joiden käyttöä mahdollisesti rajoitettu Lyhennetyt tilinpäätöksen liitetiedot, mikäli pienen kirjanpitovelvollisen rajat täyttyvät (lv 7,3 meur, tase 3,65 meur 50 hlöä) (Kila tuottojen yhteismäärä)
11 Kirjanpitokirjat Tuloslaskelma ja tase Päiväkirja ja pääkirja Tositteet kirjattava KPL 2:4.1 mukaan sekä aika- että asiajärjestykseen Kassapäiväkirja pakollinen mikäli käteiskassa kirjataan tapahtumat päivittäin aikajärjestykseen, liitetään kirjanpitoon Osakirjanpidot ( myyntireskontra, ostoreskontra, palkkakirjanpito) Palkkakirjanpito omaa lainsäädäntöä, EPA, EPL Tasekirja = tilinpäätös Säilytys 10 v (tasekirja) / 6 v tositteet
12 Tuloslaskelma ja tase Kirjataan tilikaudelle kuuluvat tulot, menot, rahoituserät ja sekä oikaisu- ja siirtoerät Tuloslaskelma kertoo miten tulos on syntynyt Hyvä tilikartta, kirjausohjeet Omat tilit erilaisille toiminnanaloille Maksu- / suoriteperuste (tilikauden päättyessä oikaistaan viimeistään suoriteperusteeksi Pankkitilien saldot, täsmäytys mielellään kuukausittain
13 Tosite Todentaa tapahtuman = kuitti, lasku kuka teki mitä ja milloin ja miten kyseinen asia liittyy yhdistyksen toimintaan, tulisi olla ulkopuolisen antama Oltava alkuperäinen, huonosti säilyvät kuitit kannattaa kopioda Tosite pankkikorttimaksusta ei kelpaa kirjanpitoon menotositteeksi, tarvitaan myös alkuperäinen kuitti mitä ostettu, sama koskee luottokorttilaskuja, tarvitaan alkuperäiset kuitit koontilaskun liitteeksi Voidaan laatia itse kun kyseessä arpajaisten tuotto tms varmennettava allekirjoituksella Laskujen hyväksyminen ei pakollinen mutta voi olla yhdistyksessä käytäntönä Alv-säännökset laskujen merkinnät lainsäädännöstä Kuitin anto pakolliseksi v 2014 alusta
14 Varsinainen toiminta 1. Tuotot 2. Kulut a) Henkilöstökulut b) Poistot c) Muut kulut 3. Tuotto-/Kulujäämä Varainhankinta 4. Tuotot 5. Kulut 6. Tuotto-/Kulujäämä Sijoitus- ja rahoitustoiminta 7. Tuotot 8. Kulut 9. Tuotto-/Kulujäämä Satunnaiset erät 10. Satunnaiset tuotot 11. Satunnaiset kulut 12. Yleisavustukset 13. Tilikauden tulos 1 4. Tilinpäätössiirrot a) Poistoeron muutos b) Vapaaehtoisten varausten muutos 15. Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
15 Mikäli yhdistys omistaa kiinteistön, kannattaa kiinteistön tuotot ja kulut : Tuotot Vuokratuotot Muut tuotot Kulut Henkilöstökulut Hoitokulut Vahinkovakuutukset Kiinteistövero Korjaukset Välittömät verot
16 Poistot Poistopakko, mutta ei ennalta laadittua suunnitelmaa Hyvä olisi noudattaa Evl:n säädöksiä, ei poistoerojen käsittelyä Suuret hankinnat (investoinnit) poistetaan vaikutusaikanaan Tehty kirjanpidossa = hyväksytään myös verotuksessa Kerralla kuluksi enintään 850 euron pienhankinnat, max 2500 euroa verovuoden aikana
17 Avustukset Käyttötarkoitus määrittelee paikan tuloslaskelmassa Yleisavustukset : Kuntien ja seurakuntien yleisavustukset Erityisavustukset: mikäli myönnetty tiettyä varsinaisen toiminnan hanketta varten, esitetään kyseisen hankkeen tuottona. Mutta jos myönnetty tietyn kuluerän kattamiseksi, kirjataan kyseisen kulun vähennykseksi Investointiavustus = hankintamenon vähennys, poisto lasketaan avustuksella vähennetystä hankintamenosta Korkokuluihin saatu avustus esitetään korkokulujen ryhmässä korkokulujen vähennyksenä
18 MATKALASKU Käytävä ilmi Matkustaja Matkustustapa Aika ( milloin matka alkanut päättynyt) Alkuperäiset matkaliput ja kuitit, km Miten matka liittyy yhdistyksen toimintaan Edustuskulut osallistujat ja tilaisuuden tarkoitus
19 Tilinpäätös 4 kk:n sisällä tilikauden päättymisestä Tuloslaskelma ja tase Liitetiedot (kpa 2:11 ) Tase-erittelyt Toimintakertomus * Rahoituslaskelma * Luettelo kirjanpitokirjoista, niiden säilyttämisajat Hallituksen allekirjoitus ( allekirjoittajan oltava päätösvaltainen allekirjoitushetkellä) tilintarkastajan/toiminnantarkastajan allekirjoitus Tilintarkastus/toiminnantarkastuslausunto
20 Verotus Veroilmoitus annettava jos yhdistys on saanut esitäytetyn lomakkeen tai kehotuksen veroilmoituksen antamiseksi, allekirjoittajana nimenkirjoitusoikeuden omaava henkilö Yhdistyksen toiminnassa voi olla verotuksellinen riski Verottajalta saa ja kannattaa ottaa ennakkopäätös (maksullinen) jos riski on tiedostettavissa Yleishyödyllisyys? Elinkeinotoimintaa? Mahdollinen kilpailutilanne? Verovapaa varainhankinta?
21 Elinkeinotoimintana eikä verotettavana tulona pidetä 1) yhteisön toimintansa rahoittamiseksi järjestämistä arpajaisista, myyjäisistä, urheilukilpailuista, tanssi- ja muista huvitilaisuuksista, tavarankeräyksestä ja muusta niihin verrattavasta toiminnasta eikä edellä mainittujen tilaisuuksien yhteydessä harjoitetusta tarjoilu -, myynti - ja muusta sellaisesta toiminnasta saatua tuloa; 2) jäsenlehdistä ja muista yhteisön toimintaa välittömästi palvelevista julkaisuista saatua tuloa; 3) adressien, merkkien, korttien, viirien tai muiden sellaisten hyödykkeiden myynnin muodossa suoritetusta varojenkeräyksestä saatua tuloa; 4) sairaaloissa, vajaamielislaitoksissa, rangaistus- tai työlaitoksissa, vanhainkodeissa, invalidihuoltolaitoksissa tai muissa sellaisissa huoltolaitoksissa ja huoltoloissa hoito -, askartelu- tai opetustarkoituksessa valmistettujen tuotteiden myynnistä tai tällaisessa tarkoituksessa suoritetuista palveluksista saatua tuloa; 5) bingopelin pitämisestä saatua tuloa
22 Verotettavana tulona voidaan pitää Messujen järjestäminen, kun messuja säännöllisesti, palkattua henkilökuntaa, ja pysyvät järjestelyorganisaatio Yhdistyksen tarjoamat sosiaali- ja terveydenhuoltoalan palvelut Kahvilan, kioskin tai ravintolan pitäminen muulloin kuin varainhankintatilaisuuksissa Kulutushyödykkeiden myynti Kirpputoritoiminta, kun vuokrataan pöytiä (mutta vapaata tuloa jos myydään kirpputorilla lahjoituksina saatuja tuotteita) Talkootyö yhdistyksen ulkopuoliselle toimijalle, työnsuorittajat eivät saa hyötyä talkootyöstä Kiinteistötulo VEROILMOITUSTA EI TARVITSE ANTAA, MIKÄLI EI OLE OLLUT VERONALAISIA TULOJA
23 ARVONLISÄVERO Hakeudutaan erikseen verovelvolliseksi Kausivero, alvit ja ta-suoritukset Maksetaan alvit verottajan ohjeiden mukaan (1kk/ 3 kk/ 12 k) Verotilimenettely, ilmoitukset ja maksut verotilille Katso-tunniste, ilmoitukset sähköisesti Alvit joka toisen kuukauden 12 pv Ta-suoritukset seuraavan kuukauden 12 pv
24 Arpajaiset Luvanvaraiset, maksulliset tavara-arpajaiset Arpajaislaki, arpajaisverolaki, valtioneuvoston asetus arpajaisista Lupa poliisilaitokselta Arpajaisvero ilmoitetaan ja maksetaan verotilimenettelyssä 1,5% arpojen toteutuneesta myyntihinnasta Ilman lupaa pienet arpajaiset, joissa arpojen myynti, arvonta ja palkintojen jako samassa tilaisuudessa ja arvo vähäinen
25 Yhdistys työnantajana Y-tunnus Vakituinen / satunnainen työnantaja rekisteröinti Työsopimus (työsopimuslaki) Työaikalaki Vuosilomalaki Tes normaalisitova / yleissitova Tes työsopimuslaki Palkka sairasloma-ajalta 1+9 pv jos työsuhde yli kuukauden, muuten 50 % palkasta huom, työehtosopimuksissa sovittu yleensä suuremmasta maksuvelvollisuudesta
26 Työsopimus Työsuhteen oleelliset asiat Henkilön yhteystiedot, pankkitiedot Työsuhteen ehdot, palkka, työaika (pv/vko/kk), noudatettava tes, vuosiloman kertyminen, irtisanomisaika Määräaikaiseen työsopimukseen voidaan ottaa mahdollisuus työsuhteen irtisanomiseen irtisanomisajan puitteissa Mikäli mahdollisuus palkkatukeen, työsopimusta ei saa solmia ennen kuin palkkatukipäätös on saatu (Ely-keskus)
27 Työnantajan velvollisuudet Ottaa lakisääteiset vakuutukset ( tyel, tapaturma, työttömyys, ryhmähenki) Tutustua omalla alalla noudatettavaan työehtosopimukseen! Ilmoittaa palkkatiedot ja maksaa ennakkovero ja työnantajan sosiaaliturvamaksu (2,14% v. 2014)verotilille 12 pv maksua seuraavaa kuukautta Lakisääteiset vuosi-ilmoitukset Satunnainen työnantaja, ilmoittaa paperilla ja maksaa verohallinnolta saatavalla viitteellä Rekisteröity työnantaja saa oman viitteen kausiveroilmoitustietooppaan mukana Työterveyshuollon järjestäminen
28 Palkkatuki Yleishyödyllinen yhdistys voi saada tukea jopa 90% palkkamenoista (palkka sivukuluineen) Tukea saa yleensä kuukausiksi, nuorten pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi On yleishyödylliselle yhdistykselle verovapaata jos palkkaaminen ei liity veronalaiseen toimintaan Haetaan Ely-keskukselta palkanmaksun jälkeen 1-2 kk jaksoissa
29 Verovapaat kustannusten korvaukset Km-korvaus, ateriakorvaus, majoituskorvaus, päivärahat verohallinnon vuosittaisten ohjeiden mukaan verovapaita työsuhteessa oleville työntekijöille Yhdistys voi maksaa verottomia korvauksia myös tilanteessa jossa korvauksen saaja ei ole työsuhteessa päivärahaa enintään 20 päivältä, ja matkakustannusten korvauksia muulla kuin julkisella kulkuneuvolla enintään 2000 euroa / v Matkakorvaus on verotonta tuloa henkilölle joka työskentelee yhdistyksessä vastikkeetta ja vapaaehtoisesti Ateriakorvaus ei ole verovapaata paitsi jos päivärahan edellytykset täyttyvät (maksetaan päivärahan sijasta)
30 Palkkakustannukset Bruttopalkan lisäksi tulee kustannuksia lähes 60% ( 1000 euroa >> 1600 euroa) Lakisääteiset vakuutukset (v 2014), tyel n 24%, sotu 2,14%, ryhmähenkivakuutus 0,07%, työttömyysvakuutus 1,25 % Bruttopalkasta maksetaan yhteensä siis vakuutuksia n. 27,5%, työntekijä maksaa osan näistä työnantajalle (peritään palkasta) ja koko summa veloitetaan työnantajalta Lisäksi tulee huomioida sairas-ajan palkat, mahdolliset pekkasvapaat, vuosilomapalkka ja lomaraha ( lisäävät bruttopalkkaa, josta maksetaan lakisääteiset kulut) 24 30 pv / vuodessa + 50% lomaraha ja päälle vielä 27,5% lakisääteiset kulut Vuodessa tehdään töitä 11 kuukautta, mutta maksetaan palkkaa n 13 kuukaudelta ( lomaa 5 viikkoa, plus 50% lomarahaa = 2,5 viikkoa) ja tähän lisäksi lakisääteiset vakuutukset
Työnantajalle tutustuttavaksi www.finlex.fi 31 Työehtosopimuslaki (436/1946) Työsopimuslaki (55/2001) Työaikalaki (605/1996) Vuosilomalaki (162/2005) Työntekijäin eläkelaki (395/1961) ja Työntekijäin eläkeasetus (183/1962) Laki työnantajan sosiaaliturvamaksusta (366/1963) ja Asetus työnantajan sosiaaliturvamaksusta (940/1978) Työterveyshuoltolaki (1383/2001) Työturvallisuuslaki [eli Työsuojelulaki] (738/2002) Laki yksityisyyden suojasta työelämässä [eli Työelämän tietosuojalaki] (759/2004) Henkilötietolaki (523/1999) Sähköisen viestinnän tietosuojalaki [eli Lex Sonera] (516/2004) Yhdenvertaisuuslaki (21/2004) Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta [eli Tasa-arvolaki] (609/1986) Laki lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä (504/2002)