Hallitus 80 16.12.2011 Luksian tuloksellisuusrahoitus 2012 KYH 80 Ammatillisen koulutuksen tuloksellisuus otettiin ensimmäisen kerran osaksi yksikköhinnan määräytymisperustetta vuoden 2006 rahoituksessa. Ammatillisen koulutuksen tuloksellisuutta kuvaavien mittareiden kehitystyö käynnistyi vuonna 2000 selvitysmiehen raportilla ja vuonna 2002 jaettiin ensimmäisen kerran tilastolliseen aineistoon perustuvan tuloksellisuusindeksin perusteella tulosrahoitusta valtionavustuksena. Tuloksellisuusrahoituksen kehittämistä varten opetus- ja kulttuuriministeriö on asettanut ammatillisen koulutuksen tulosrahoituksen neuvottelukunnan, joka on toiminut vuodesta 2002 alkaen. Tuloksellisuutta kuvaavia mittareita on kehitetty vuosien aikana, mutta oleelliset osat ovat pysyneet samana. Ammatillisen koulutuksen tuloksellisuuden kannalta keskeisimpinä tekijöinä on pidetty sitä, kuinka hyvin valmistuneet työllistyvät tutkinnon suorittamisen jälkeen, mikä on jatko-opintoihin siirtymisen aste, saadaanko koulutus suoritettua määräajassa, keskeytetäänkö opinnot sekä kuinka pätevää opetushenkilöstö on ja kuinka paljon henkilöstön kehittämiseen panostetaan. Tulosmittarit vuosien 2006-2010 rahoituksessa ovat olleet samoja. Vuonna 2011ammatillisen peruskoulutuksen tuloksellisuusrahoitusmittaristo uudistettiin Etlan ammatillisen koulutuksen tuloksellisuusrahoituksen neuvottelukunnalle tekemän selvityksen ja esityksen mukaisesti. Ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinnan porrastaminen toiminnan tuloksellisuuden perusteella on säädetty opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetulla asetuksella 1766/2009. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaan tuloksellisuuden perusteella määräytyvä osuus on enintään kolme prosenttia ammatillisen peruskoulutuksen valtakunnallisista kokonaiskustannuksista. Tuloksellisuuden perusteella porrastus tehdään neljälle viidesosalle tulosindeksin laskennassa mukana olevista koulutuksen järjestäjistä. Ammatillinen perustutkintokoulutus Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on vahvistanut ammatillisen perustutkintokoulutuksen tuloksellisuuspisteet ja sen perusteella tuloksellisuusrahoituksen vuodelle 2012. Luksian tuloksellisuuspisteet ovat nyt 960 ja ne edustavat Uudenmaan suurten ammatillisen koulutuksen järjestäjien parhaimmistoa. Valtakunnallisessa tuloksellisuuden mittaamisessa mittauskohteita on kolme: vaikuttavuus (painoarvo 90 %, tiedot vuosilta 2006-2009), henkilöstön muodollinen kelpoisuus (painoarvo 7 %, tilanne 31.12.2010), henkilöstön kehittämiseen käytetyt resurssit (painoarvo 3 %, tiedot vuodelta 2010). Vaikuttavuus koostuu työllistymisestä, jatko-opinnoista, läpäisyasteesta ja keskeyttämisestä. Tarkastelun kohteena on sama opiskelijajoukko ja heidän sijoittumistaan seurataan laajalla muuttujien joukolla, jossa on huomioitu mm. koulutusalojen erot, aluetekijät, koulutusmuotojen toteuttaminen, yksilöiden erot (esim. erityisopiskelijat). Työllistyminen/sijoittuminen jatko-opintoihin on mitattu vuoden viimeiseltä viikolta. Mittauksen kohteena ovat opetussuun nitelmaperusteisten perustutkintojen lisäksi näyttötutkintoperusteiset perustutkinnot oppilaitos- tai oppisopimusmuotoisesti toteutettuna.
Yllä kuvattujen tuloksellisuuskriteerien pohjalta ja aikaisempien vuosien perusteella on laskettu koulutuksen järjestäjäkohtaiset tulosindeksit vuodelle 2012. Ammatillisen koulutuksen valtionosuussummasta on leikattu 3 % ja näin saatu summa noin 40 milj. euroa on kolmen tuloksellisuuskriteerin mukaan lasketun tulosindeksin perusteella jaettu koulutuksen järjestäjille. Kuntayhtymän tuloksellisuusrahoituksen kehitys on ollut seuraava: 2008 tulosindeksi 1 039 (vuodet 2002-2006): 585 959 euroa 2009 tulosindeksi 991 (vuodet 2003-2007): 323 490 euroa 2010 tulosindeksi 960 (vuodet 2004-2008): 0 euroa 2011 tulosindeksi 1 006 (vuodet 2005-2009): 600 510 euroa 2012 tulosindeksi 960 (vuodet 2006-2010): 326 763 euroa Perustehtävässä onnistumisesta saamme vuonna 2012 tuloksellisuusrahoitusta 326 763 euroa. Uudenmaan koulutuksen järjestäjien tulosindeksivertailua (monialaiset, opiskelijamäärä yli 1 000): Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda (1.) 1022 Helsinki Business College Oy (2.) 996 Vantaan kaupunki (3.) 990 Länsi-Uudenmaan amm.koul.kuntayhtymä Luksia (4.) 960 Hyria Koulutus Oy 942 Helsingin kaupunki 916 Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia 912 Axxell Utbildning Ab 889 Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä 873 MJK -koulutuskeskus 867 Valtakunnallisessa tulosindeksivertailussa maakuntien parhaat (monialaiset, opiskelijamäärä yli 1 000): Raision seudun koulutuskuntayhtymä (Varsinais-Suomi) 1146 Satakunnan koulutuskuntayhtymä 1043 Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymä (Kanta-Häme) 1066 Pirkanmaan koulutuskonserni 1052 Päijät-Hämeen koulutuskonserni 923 Kouvolan kaupunki (Kymenlaakso) 973 Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä 991 Etelä-Savon Koulutus Oy 1003 Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä (Pohjois-Savo) 1060 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä 1043 Jyväskylän koulutuskuntayhtymä 1022 Seinäjoen koulutuskuntayhtymä (Etelä-Pohjanmaa) 1048 Optima samkommun (Pohjanmaa) 1258 Keski-Pohjanmaan koulutuskuntayhtymä 1037 Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä (Pohjois-Pohjanmaa) 1067 Kainuun maakuntakuntayhtymä 1033 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä 957 Valtakunnallisesti Luksian sijoitus suurten ammatillisten koulutuksen järjestäjien (luokka A1, 46 kpl) joukossa on 35 ja kuntayhtymien (36 kpl) joukos sa 29.
Mittarikohtainen tarkastelu Vaikuttavuusmittari (painoarvo 90 %) Vaikuttavuusmittariksi on yhdistetty seuraavat neljä tuloksellisuuskriteeriä: työllistymismittari, jatko-opiskelumittari, keskeyttämismittari ja läpäisymittari. Tarkastelujakson 2006-2009 opiskelijamäärä koostuu tilas tointipäivän 20.9.2006 opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opiske lijoista sekä kalenterivuoden 2006 oppisopimusopiskelijoista ja näyttötut kintoon valmistavan koulutuksen opiskelijoista. Tämän opiskelijajoukon si joittumista tarkastellaan vuoden 2009 lopussa. Vaikuttavuusmittauksen painoarvot: läpäissyt ja työllinen (10) läpäissyt ja jatko-opiskelija (6) läpäissyt, mutta ei työllinen eikä jatko-opiskelija (3) ei läpäissyt, mutta työllinen tai opiskelija (1) keskeyttänyt, ei työllinen eikä opiskelija (0) Mittarin arvo vaihtelee nollan kahta puolta. Mitä suurempi mittarin arvo, sitä parempaa tulosta se järjestäjille osoittaa. Uudenmaan koulutuksen järjestäjien vaikuttavuusmittarin vertailua,kolme parasta 10:stä (monialaiset, opiskelijamäärä yli 1 000): Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda + 18,4 Vantaan kaupunki + 0,7 Helsinki Business College Oy + 0,4 (Länsi-Uudenmaan am.koul.kuntayhtymä Luksia, neljäs - 18,7) Kelpoisuusmittari (painoarvo 7 %) Mittari kuvaa opetushenkilöstön muodollista kelpoisuutta opetustyöhönsä. Tavoitteena on, että muodollisesti kelpoisten opettajien osuus päätoimisista opettajista on mahdollisimman korkea. Mitä korkeampi mittarin arvo, niin sitä parempaa tulosindeksiä se koulutuksen järjestäjälle osoittaa. Vuoden 2012 tulosrahoituksen tiedot koskevat tilannetta 31.12.2010. Uudenmaan koulutuksen järjestäjien opettajien kelpoisuusmittarin vertailua, kolme parasta 10:stä (monialaiset, opiskelijamäärä yli 1 000): Helsinki Business College Oy 89,6 Helsingin kaupunki 86,3 Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia 82,5 (Länsi-Uudenmaan am.koul.kuntayhtymä Luksia, neljäs 82,3) Henkilöstön kehittämismittari (painoarvo 3 %) Henkilöstön kehittämismittari kuvaa koulutuksen järjestäjän taloudellista panostamista henkilöstönsä ammattitaidon uudistamiseen ja ylläpitämiseen. Koulutuksen järjestäjät ilmoittavat Opetushallitukselle henkilöstön kehittä-
mismenonsa, jotka suhteutetaan henkilöstömenoihin. Mittaritieto on kerätty vuodelta 2010. Uudenmaan koulutuksen järjestäjien henkilöstön kehittämismittarin vertailua, kolme eniten panostanutta 10:stä (monialaiset, opiskelijamäärä yli 1 000): Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä 9,8 Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia 4,7 Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Keuda 4,1 (Länsi-Uudenmaan am.koul.kuntayhtymä Luksia, kymmenes 1,4) Ammatillinen lisäkoulutus (aikuiskoulutus) Ammatilliseen lisäkoulutuksen (aikuiskoulutus) toteuttamisen tuloksellisuutta mitataan suoritettujen ammatti- ja erikoisammattitutkintojen määrällä. Jatkossa tuloksellisuuden mittauksen kohteeksi on suunniteltu otettavaksi myös laadulliset tekijät sekä tutkinnon osat. Vuoden 2012 tuloksellisuusrahoituksen mittauksen perusteena ovat vuosina 2009 ja 2010 suoritetut koko tutkinnot joko oppilaitos- tai oppisopimusmuotoisesti järjestettynä. Valtionosuuden perustetta porrastetaan tuloksellisuuden perusteella niille ammatillisen lisäkoulutuksen järjestäjille, joiden järjestämän valmistavan koulutuksen kautta tutkinnot on suoritettu, tai joiden opiskelijat ovat suorittaneet tutkinnon, suoraan näyttönä, ilman valmistavaa koulutusta. Luksia, Länsi-Uudenmaan aikuisopisto on järjestänyt oppilaitosmuotoisesti ammatillista lisäkoulutusta. Oppilaitosmuotoisesti järjestetystä lisäkoulutuksesta Luksia saa tuloksellisuusrahoitusta 47 958 euro. Luksia, Länsi-Uudenmaan oppisopimuskeskus on järjestänyt oppisopimusmuotoisesti ammatillista lisäkoulutusta. Oppisopimusmuotoisesta ammatillisesta lisäkoulutuksesta Luksia saa tuloksellisuusrahoitusta 38 547 euroa. Tarkemmat kuvaukset ammatillisen koulutuksen järjestäjäkohtaisista tulosmittareista ja tulosindeksistä ovat Opetushallituksen sivuilla http://www.oph.fi/rahoitus/valtionosuudet. Esityslistan liitteenä on jaettu aikaisempien vuosien perusteella toteutuneet tulosindeksilukemat graafisessa muodossa. Asiantuntijana asiaa alustaa kehityspäällikkö Sirpa Sivonen. Kyj Esitys Päätös Hallitus päättää merkitä tiedoksi Luksian tuloksellisuusrahoituksen vuonna 2012: ammatillinen perustutkintokoulutus 326 763 euroa ammatillinen lisäkoulutus, oppilaitosmuotoinen 47 958 euroa ammatillinen lisäkoulutus, oppisopimusmuotoinen 38 547 euroa Hallitus päätti esityksen mukaisesti. Asiantuntijana asiaa alustanut kehityspäällikkö Sirpa Sivonen poistui kokouksesta ennen päätöksentekoa. Liite Luksian tulosindeksilukemat graafisessa muodossa