Case Valmet Power Työsuhdekeksintö- ja patenttiriita Pirta Tiiro ja Jyrki Nikula Kolster Oy Ab
TAUSTAA: TYÖSUHDEKEKSINTÖLAKI Laki on vuodelta 1967 (muutoksia 1988, 2000 ja 2006) Säännökset hyvin vaikeaselkoisia ja monimutkaisesti kirjoitettu Sekä pakottavia että tahdonvaltaisia kohtia Useimmilla suomalaisilla yhtiöillä työsuhdekeksintöohjesääntö, joka täydentää lain määräyksiä Erityisesti keksintökorvausten määrä, johon laki ei ota kantaa (laissa kohtuullinen korvaus ) Suomessa myös Työsuhdekeksintölautakunta Antaa lausuntoja lain soveltamisesta 2
TAUSTAA: TAPAUS INSINÖÖRI Z Z toimi insinöörinä Tampella Oy:n kattilateollisuus yksikössä 1969-1996 Yrityskauppojen kautta nykyisin Valmet Power Oy Teki useita kemikaalien regenerointiin liittyviä keksintöjä 1970-90 luvuilla Vaati kohtuullista korvausta Tampellalta 1997 Työsuhdekeksintölautakunnan lausunto 1997 Sopimus korvauksista Tampellan ja Z:n välillä 1998 3
13 VUODEN HILJAISUUS PÄÄTTYY Z tekee Metso Oyj:lle työsuhdekeksintöilmoituksen vuonna 2011 Asia siirtyy Metso Power Oy:lle, joka vastaa että kaikki oikeudet Z:n keksintöihin otettu vuosina 1969-1996 Huom. Työsuhde päättynyt 1996! Z tekee uuden patenttihakemuksen 2011 Hyvin pitkälle sama keksintö kuin vuosina 1977, 1979 ja 1990 tehdyt (patentoidut) keksinnöt, lisätty muutamia piirteitä Patentti myönnetään 2012 4
Z:n VAATIMUKSET MARKKINAOIKEUDESSA Vaatii kohtuullisena korvauksena työsuhdekeksinnöistä 1.799.000 Vaatimus perustui väitettyihin työsuhdekeksintöihin, jotka hänen mukaansa tehty: 25.11.1975 7.1.1977 8.1.1977 25.9.1979 17.5.1990 Työnantajalla ei ollut näistä mitään tietoa! Z väitti, että myönnetyistä patenteista poistettu piirteitä Toissijainen vaatimus 2012 myönnetyn patentin loukkaamisesta Sama vaatimus eli 1.799.000 5
MUUTAMIA HUOMIOITA PERUSTEISTA TSKL:n mukainen kanneaika 10 vuotta oikeuksien ottamisesta tai 1 vuosi patentin myöntämisestä (2012 patentti) Työntekijällä oli suuri määrä dokumentaatiota 1970-1990 luvuilta Z:n oli yllättävän helppo tehdä erilaisia väitteitä ja vaatimuksia, koska hän muisti hyvin paljon yksityiskohtia Vaikeaa löytää dokumentaatiota lähes 40v. vanhoista asioista Todistajina Tampellan entinen projekti-insinööri ja patentti-insinööri 6
UUSI PATENTTI FI 123106 Hakemuksen tekemispäivä 21.4.2011 Patentin myöntämispäivä 15.11.2012 Patenttiin merkitty haltija: Z Keksintö koskee sellunvalmistuksessa syntyvän jäteliemen väkevöintiä ja polttoa sekä kemikaalien regenerointia Z:N aiemmat patentit FI 54946 ja FI 65454 tuotiin esiin virastotutkimuksessa, mutta niitä ei katsottu uutuuden tai keksinnöllisyyden esteiksi Muita estejulkaisuja ei esitetty 7
PATENTTI FI 123106 Haastehakemuksessaan Z esitti, että hän oli 25.11.1975, 7.1.1977, 8.1.1977, 25.9.1979 ja 17.5.1990 tehnyt työnantajalleen keksintöilmoitukset, joissa patentilla FI 123106 suojattu keksintö oli kuvattu Työnantajan hallusta ei löytynyt ko. keksintöilmoituksia, niihin liittyviä yrityksen työsuhdekeksintöohjesäännön mukaisia vastaanottoilmoituksia eikä työsuhdekeksintölain 6 :ssä tarkoitettuja ilmoituksia oikeuksien ottamisesta Markkinaoikeus katsoi ettei mainituissa asiakirjoissa ole ollut kyse työsuhdekeksintölain 5 :ssä tarkoitetusta ilmoituksesta työnantajalle 8
PATENTTI FI 54946 Hakemuksen tekemispäivä 5.9.1977 Patentin myöntämispäivä 29.12.1978 Patenttiin merkitty haltija: Oy Tampella Ab Keksintö koskee sellunvalmistuksessa syntyvän viherlipeän ja savukaasujen sisältämän natriumin talteenottoa ja uudelleenkäyttöä Keksintöä hyödynnettiin työnantajan toimesta ja Z:lle maksettiin kohtuullinen korvaus (sovintosopimus 1998). 9
PATENTTI FI 54949 Hakemuksen tekemispäivä 5.9.1977 Patentin myöntämispäivä 29.12.1978 Patenttiin merkitty haltija: Oy Tampella Ab Keksintö koskee sellunvalmistuksessa syntyvän jäteliemen poltosta peräisin olevan lämmön talteenottoa ja hyödyntämistä Keksintöä hyödynnettiin työnantajan toimesta ja Z:lle maksettiin kohtuullinen korvaus (sovintosopimus 1998). 10
PATENTTI FI 65454 Hakemuksen tekemispäivä 8.9.1981 Patentin myöntämispäivä 31.1.1984 Patenttiin merkitty haltija: Oy Tampella Ab Keksintö koskee sellunvalmistuksessa syntyvän viherlipeän ja savukaasujen sisältämän natriumin talteenottoa ja uudelleenkäyttöä Keksintöä hyödynnettiin työnantajan toimesta ja Z:lle maksettiin kohtuullinen korvaus (sovintosopimus 1998). 11
PYYNTÖ VÄLITUOMION ANTAMISEKSI Koska riita osoittautui hyvin monimutkaiseksi, pyydettiin Markkinaoikeudelta välituomio korvausvelvollisuuden vanhenemisesta (TSKL) patentin loukkauksesta (PatenttiL) Ei tarvetta käydä koko teknologian taustaa lävitse Korvausmääriin ei tarvinnut ottaa kantaa Prosessiekonomisesti helpompi selvittää ensiksi mahdollinen vanheneminen ja vasta sen jälkeen ottaa tarvittaessa kantaa muihin yksityiskohtiin 12
MARKKINAOIKEUDEN VÄLITUOMIO Työsuhdekeksintölain perusteella tehdyt vaatimukset katsottiin vanhentuneiksi viimeistään vuonna 2008 Patentinloukkauksen osalta todettiin myös, että vahingonkorvauksen tuomitseminen ajalta ennen patenttihakemuksen tekemistä ei ole mahdollista 13
HUOMIOITA MARKKINAOIKEUDEN PÄÄTÖKSESTÄ Työsuhdekeksintölaissa on oma järjestelmä, jonka mukaisesti työsuhdekeksintö on ilmoitettava työnantajalle ja tämän on puolestaan vastattava 4 kuukauden kuluessa ottaako oikeudet keksintöön Tämä on kuitenkin tahdonvaltaista, eli osapuolet voivat sopia toisin! Lain perusteluiden mukaan hyvin matala näyttökynnys siitä, että muuta on sovittu! Jos sovitaan toisin, tämä on dokumentoitava huolellisesti! 14
TYÖSUHDEKEKSINTÖLAIN MUKAINEN VANHENEMISAIKA Markkinaoikeus katsoi, että osapuolet eivät olleet noudattaneet TSKL:n mukaista ilmoitusjärjestelmää Tämän perusteella katsottiin myös, että TSKL:n mukainen vanhenemisaika ei sovellu tapaukseen! Sovellettiin yleisiä saatavan vanhentumista koskevia säännöksiä Z:n väitettyjä keksintöjä oli hyödynnetty 1982-1998 tehdyissä toimituksissa Nykyisen vanhentumislain mukainen vanhentumisaika on 10 vuotta oikeusperusteen syntymisestä (Z:n kirje 7.2.2011 myöhässä) 15
HUOMIOITA PÄÄTÖKSESTÄ Tampellalla oli erittäin tarkasti dokumentoitu ja noudatettu työsuhdekeksintöprosessi Markkinaoikeus katsoi, että tästä huolimatta Z:n väitettyihin uusiin keksintöihin ei sovellettu työnantajan prosessia, koska sitä ei oltu noudatettu Kaikki poikkeamat on siis dokumentoitava erittäin tarkasti!!! Jutun kannalta ratkaisevaa oli se, että 1970-luvulta peräisin oleva dokumentaatio oli edelleen tallessa ja löydettävissä! Huomioitava esim. tietokantoja ja vastaavia käytettäessä, että asiakirjat tulee olla luettavissa vielä pitkän ajan kuluttua 16
YHTEENVETOA Vanhenemisajoista huolimatta työsuhdekeksintöjä koskevia vaatimuksia voi tulla huomattavan pitkän ajan kuluttua! Tässä jutussa tärkeää myös 2 todistajan kuuleminen Näytön hankkiminen vanhoista tapahtumista haasteellista! Työsuhdekeksintölain järjestelmä toisaalta kannuste työntekijöille tehdä keksintöjä, toisaalta riskienhallintakysymys työnantajalle Päätös ei lainvoimainen 17
Kiitos! Jyrki Nikula jyrki.nikula@kolster.fi ja Pirta Tiiro pirta.tiiro@kolster.fi 18