KORKEAKOULUKEKSINTÖLAKI OHJEISTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU

Transkriptio

1 KORKEAKOULUKEKSINTÖLAKI OHJEISTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU

2 SISÄLTÖ OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN KORKEAKOULUKEKSINTÖJEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN OHJEISTUKSEN KESKEISIÄ KOHTIA 1. AMMATTIKORKEAKOULUN TAVOITTEET JA OHJEISTUKSEN TARKOITUS 2. OHJEISTUKSEN SOVELTAMISALA JA SOVELTAMINEN OPISKELIJOIHIN 3. MÄÄRITELMÄT 4. KORKEAKOULUKEKSINNÖN KÄSITTELYPROSESSI; PROSESSIKUVAUS 4.1 KEKSINTÖILMOITUS 4.2 VASTAILMOITUS 5. OIKEUDET KEKSINTÖÖN 6. TUTKIMUSTULOSTEN JULKISTAMINEN JA SALASSAPITO 7. AMMATTIKORKEAKOULUN PÄÄTÖKSENTEKO 8. KORVAUSPERUSTEET, KORVAUKSET JA PALKKIOT 9. KEKSIJÄN MUUT VELVOITTEET 10. VOIMAANTULO JA TOTEUTUMISEN VALVONTA

3 1 OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN KORKEAKOULUKEKSINTÖJEN KÄSITTELYJÄRJESTELMÄN OHJEISTUKSEN KESKEISIÄ KOHTIA 1. Ammattikorkeakoulun tavoitteet ja ohjeistuksen tarkoitus Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) tutkimus- ja kehitystyö (tk työ) ankkuroituu vahvasti maakunnan ja Pohjois-Suomen kehittämistarpeisiin. Oamkin alueellisen vaikuttamisen keskeisiä tavoitteita ovat pk-sektorin kehittäminen, yrittäjyyden edistäminen ja vahvistaminen, innovaatioiden syntymisen edistäminen ja teknologian siirto (Oamkin tk työn kehittämissuunnitelma 2010). Tämä korkeakoulukeksintöjä koskeva ohjeistus pohjautuu lakiin oikeudesta korkeakouluissa tehtäviin keksintöihin (369/2006, jäljempänä korkeakoulukeksintölaki tai KKKL). Tämän ohjeistuksen tarkoituksena on edistää Oamkissa syntyneiden keksintöjen tunnistamista, suojaamista ja kaupallista hyödyntämistä keksijän, Oamkin ja yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Ohjeistuksen pyrkimyksenä on taata korkeakoulukeksintölain asianmukainen soveltaminen Oamkin käytännön työskentelyssä. Ohjeistuksessa on kuvattu Oamkin määrittämät menettelytavat keksijän tekemästä keksintöilmoituksesta aina keksinnön mahdolliseen ammattikorkeakoulun puolesta tapahtuvaan hyödyntämiseen asti. 2. Ohjeistuksen soveltamisala ja soveltaminen opiskelijoihin Ohjeistusta sovelletaan Oamkin palvelussuhteessa olevien henkilöiden palvelussuhteensa aikana tekemiin keksintöihin, jotka voivat olla Suomessa patentilla suojattavissa. Ohjeistuksen soveltamisesta muissa yhteyksissä voidaan sopia erikseen. Jos keksijä kuuden kuukauden aikana palvelussuhteen päättymisen jälkeen hakee patenttia tai muuten hyödyntää sellaista keksintöä, joka palvelussuhteen jatkuessa olisi kuulunut tämän ohjeistuksen soveltamisalaan, on keksintöä pidettävä palvelussuhteen aikana tehtynä, jollei keksijä osoita todennäköisiä perusteita keksinnön syntymiselle palvelussuhteen jälkeisenä aikana. Ohjeistusta sovelletaan myös Suomen Akatemian tutkimusvirassa olevien, Oamkissa työskentelevien tutkijoiden tekemiin keksintöihin. Jos opiskelija tekee Suomessa patentilla suojattavissa olevan keksinnön ja hän on palvelussuhteessa Oamkiin, häneen sovelletaan tätä ohjeistusta. Mikäli Oamkin tutkimushankkeessa työskentelee opiskelija ilman palvelussuhdetta ammattikorkeakouluun, ei häneen sovelleta korkeakoulukeksintölakia. Tällöin tutkimusryhmän vastuuhenkilön tulee huolehtia siitä, että opiskelijan ja Oamkin välille solmitaan ennen työskentelyn aloittamista oikeuksiensiirtosopimus. Tällä sopimuksella Oamk varmistuu siitä, että sillä on opiskelijan työn tuloksiin oikeudet korkeakoulukeksintölain ja mahdollisten tutkimussopimusten edellyttämässä laajuudessa. Jos opiskelija on työsuhteessa yritysyhteistyökumppaniin, sovelletaan häneen työsuhdekeksintölakia. 3. Määritelmät Korkeakoulut

4 Korkeakouluilla tarkoitetaan yliopistolain (645/1997) 1 :ssä mainittuja yliopistoja, puolustusvoimista annetun lain (402/1974) 4 :ssä mainittua Maanpuolustuskorkeakoulua, ammattikorkeakoululaissa (351/2003) tarkoitettuja ammattikorkeakouluja sekä korkeakoulujen alaisia tai yhteisiä erillislaitoksia. (KKKL 3 1 kohta.) Avoin tutkimus Avoimella tutkimuksella tarkoitetaan tutkimusta, joka a) tehdään palvelussuhteessa korkeakoulujen tutkimustehtävien täyttämiseksi ilman korkeakoulujen ulkopuolista rahoitusta ja ilman, että tutkimukseen osallistuu korkeakoulujen ulkopuolisia sopimuskumppaneita; b) toteutetaan ulkopuolisen tahon rahoittamana, mutta johon ei sisälly muita kuin tulosten julkaisemista koskevia määräyksiä; tai c) täyttäisi sopimustutkimuksen edellytykset, mutta josta korkeakoulu ja tutkimusyhteistyökumppani ovat ennen tutkimuksen alkua nimenomaisesti sopineet, että tutkimus on avointa tutkimusta. (KKKL 3 2 kohta.) Sopimustutkimus a) Sopimustutkimus tarkoittaa tutkimusta, joka on valtion maksuperustelain (150/1992) mukaista maksullista palvelutoimintaa; tai b) muuta kuin avointa tutkimusta tai tämän kohdan a- alakohdassa tarkoitettua tutkimusta, jossa on mukana ainakin yksi korkeakoulujen ulkopuolinen taho joko osatutkimuksen tekijänä, rahoittajana tai muuna osallistujana ja johon liittyy tutkimuksen tuloksia tai sen toteuttamistapaa koskevia velvollisuuksia. (KKKL 3 3 kohta.) Muissa tilanteissa syntyneellä keksinnöllä tarkoitetaan korkeakoulukeksintölain soveltamisalaan kuuluvaa keksintöä, joka on syntynyt muuten kuin avoimessa tai sopimustutkimuksessa (KKKL 3 4 kohta). Keksintöilmoitus Keksintöilmoituksella tarkoitetaan kirjallista ilmoitusta (keksintöilmoituslomake) korkeakoululle, joka keksijän on tehtävä viipymättä, kun hän on tehnyt korkeakoulukeksintölain soveltamisalaan kuuluvan keksinnön. Vastaanottoilmoitus Vastaanottoilmoituksella tarkoitetaan korkeakoulun antamaa kirjallista ilmoitusta keksijälle riittävät tiedot sisältävän keksintöilmoituksen vastaanottamisesta. Vastailmoitus Korkeakoulun keksijälle antama kirjallinen ilmoitus korkeakoulukeksintölain korkeakoululle sallimista toimenpiteistä. Ilmoituksessa on myös mainittava, yhtyykö korkeakoulu keksijän käsitykseen siitä, onko keksintö syntynyt avoimessa tai sopimustutkimuksessa taikka muussa tilanteessa. Patentti Patentti on yhteiskunnan keksijälle myöntämä yksinoikeus keksinnön ammattimaiseen hyödyntämiseen, jonka vastineeksi keksijän on sallittava keksintönsä julkaiseminen. Patentin voi saada teollisesti käyttökelpoiseen keksintöön, joka on uusi ja eroaa olennaisesti aikaisemmista. Patentoitava keksintö Patentoitavan keksinnön on oltava uusi, keksinnöllinen sekä teollisesti käyttökelpoinen. Patentoitavuuden arvioinnissa verrataan patenttivaatimusten määritelmää aiemmin tunnetuksi tulleisiin ratkaisuihin. Keksintöä pidetään uutena, jos sen patenttivaatimusten mukaista ratkaisua ei ole esitetty missään muualla Suomessa tai maailmalla. 2

5 Keksinnöllisyyttä arvioitaessa mietitään alan keskitason ammattimiehen taitoja. Jos keksintö olisi hänelle ilmeinen, ei siihen voi myöntää patenttia. Teollisella käyttökelpoisuudella tarkoitetaan pääasiassa sitä, että keksintö on ratkaisu johonkin tekniseen ongelmaan tai että keksinnöltä edellytetään teknistä tehoa, teknistä vaikutusta. Patenttilain 1 :ssä on luettelo keksinnöistä, joita ei sellaisenaan katsota teollisesti käyttökelpoisiksi ja patentoitavaksi, vaikka ne olisivat uusia ja keksinnöllisiä. Siirtokirja Siirtokirjalla tarkoitetaan asiakirjaa, jolla keksijä siirtää oikeutensa hakea ja saada patentti jollekin toiselle taholle. Siirtokirja on patenttihakemuksen oleellinen liite silloin, kun keksijä itse ei hae patenttia. Oikeuksien siirtosopimus Siirtosopimuksella tarkoitetaan kirjallista sopimusta, jolla keksinnön tehnyt tai teoksen luonut tutkija, opettaja, muu henkilökuntaan kuuluva tai opiskelija siirtää immateriaalioikeuksiaan ammattikorkeakoululle. 4. Korkeakoulukeksinnön käsittelyprosessi; prosessikuvaus Oamk määrittelee oman korkeakoulukeksintöjen käsittelyprosessinsa seuraavan kuvion 1 mukaisesti. Kuviossa esitetään tiedot kunkin vaiheen toimija- ja vastuutahoista. 3

6 4 keksijä 2 kk Riittävät tiedot? ON Avoin, sopimustutkimus vai muu tilanne Avoin tutkimus / muu tilanne Keksintöilmoitus Puutteellisen ilmoituksen täydentäminen EI Sopimustutkimus Vastailmoitus keksijälle Vastailmoitus keksijälle Ilmoitus sopimuskumppaneille 6 kk Keksijä vastaa hyödyntämisestä Ottaako amk keksintöoikeudet? EI KYLLÄ Keksijä ei hyödynnä Ilmoitus keksijälle Ilmoitus keksijälle oikeuksien ottamisesta Siirtokirja Amk vastaa hyödyntämisestä Kuvio 1. Keksinnön käsittelyprosessi. 4.1 KEKSINTÖILMOITUS Keksijän on viipymättä tehtävä Oamkille keksintöilmoitus kirjallisena (keksintöilmoituslomake sekä liite), kun hän on tehnyt korkeakoulukeksintölain soveltamisalaan kuuluvan keksinnön. Jos keksijöitä on useita, tekevät he yhden yhteisen ilmoituksen. Keksintöilmoitus on toimitettava todistettavasti Oamkin Rehtorin toimiston tutkimus- ja kehitysjohtaja, keksintövastaava Irene Isohannille tai hänen ollessa estynyt, sijaiselleen kehityspäällikkö Ismo Kinnuselle. 4.2 VASTAILMOITUS Riittävät tiedot sisältävän keksintöilmoituksen saatuaan on Oamkin annettava keksijälle kirjallinen vastailmoitus kahden kuukauden kuluessa. Vastailmoituksessa Oamkin on ilmoitettava: 1) korkeakoulukeksintölain ammattikorkeakoululle sallimat toimenpiteet sekä

7 2) sen, yhtyykö ammattikorkeakoulu keksijän / keksijöiden käsitykseen siitä, onko keksintö syntynyt avoimessa vai sopimustutkimuksessa vai muussa tilanteessa. Vastailmoitus ei sisällä Oamkin arviota keksinnön kaupallisesta hyödynnettävyydestä. Mikäli Oamk laiminlyö tämän kohdan mukaisen ilmoituksen tekemisen, se menettää oikeutensa sopimustutkimuksessa tai toissijaiset oikeutensa avoimessa tutkimuksessa syntyneeseen keksintöön. Mikäli Oamk ei yhdy keksijän / keksijöiden näkemykseen keksinnön syntytavasta ja olosuhteista, erimielisyys pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan osapuolten välisin neuvotteluin. Mikäli neuvottelut eivät johda tulokseen, voidaan asiasta korkeakoulukeksintölain mukaisesti pyytää lausuntoa kauppa- ja teollisuusministeriön työsuhdekeksintölautakunnan korkeakoulujaostolta ja viime kädessä saattaa asia Helsingin käräjäoikeuden ratkaistavaksi Oikeudet keksintöön Avoin tutkimus Ensisijainen oikeus avoimessa tutkimuksessa syntyneen keksinnön hyödyntämiseen on keksijällä. Hyödyntämiseksi katsotaan sekä tieteellinen että taloudellinen hyödyntäminen. Korkeakoulukeksintölain 6 :n mukaan korkeakoulu voi kuitenkin ottaa itselleen oikeudet avoimessa tutkimuksessa syntyneeseen keksintöön, jos keksijä ei ole kuuden kuukauden kuluessa keksintöilmoituksesta julkaissut keksintöä tai ilmoittanut halukkuuttaan itse hyödyntää keksintöään korkeakoululla on ns. toissijainen oikeus. Mikäli korkeakoulu haluaa käyttää toissijaista oikeuttaan, on sen annettava keksijälle ilmoitus oikeuksien ottamisesta kirjallisesti, ja korkeakoulun on ennen ilmoituksen antamista tiedusteltava keksijältä, aikooko tämä hyödyntää keksintöään itse. Keksijä voi myös ilmoittaa, että hän hyödyntää keksintöä vasta mainitun kuuden kuukauden määräajan jälkeen. Keksijä voi ennen kuuden kuukauden määräajan loppua vapaaehtoisesti ilmoittaa luopuvansa keksinnön hyödyntämisestä omatoimisesti ja esittää toivomuksen, että korkeakoulu ryhtyisi keksinnön hyödyntämistoimiin. Sopimustutkimus Korkeakoulukeksintölain 7 :n nojalla korkeakoululla on oikeus ottaa itselleen oikeudet sopimustutkimuksessa syntyviin keksintöihin kuuden kuukauden kuluessa riittävät tiedot sisältäneen keksintöilmoituksen vastaanottamisesta. Kuuden kuukauden määräaikana korkeakoulun on käsiteltävä keksintöilmoitus, hankittava tarvittaessa keksintöä koskevia asiantuntijalausuntoja ja selvittää muita asiaan vaikuttavia seikkoja (mm. sopimusvelvoitteet, sopimuskumppanien intressit). Korkeakoulun on myös tehtävä selvityksiä keksinnön mahdollisista hyödyntämisväylistä. Korkeakoulun on ilmoitettava kirjallisesti keksijälle / keksijöille päätöksensä oikeuksien ottamisesta. Ilmoituksessa oikeuksien ottamisesta voi lisäksi antaa keksijälle tiedot menettelystä ilmoituksen jälkeen, korvausten määräytymisperusteista ja muista vastaavista seikoista, ellei näitä tietoja ole annettu jo vastailmoituksessa. Kun korkeakoulu on korkeakoulukeksintölain 7 :n nojalla ottanut itselleen oikeudet keksintöön, keksijän on korkeakoulun pyynnöstä viipymättä allekirjoitettava keksintöä koskeva siirtokirja sekä muut tarvittavat asiakirjat. Muut tilanteet

8 Korkeakoulukeksintölain 8 :n mukaan korkeakoululla on etuoikeus neuvotella keksijän kanssa keksintöön kuuluvista oikeuksista, jos keksintö on syntynyt muuten kuin avoimessa tai sopimustutkimuksessa. Jos keksintö on korkeakoulun toiminnan kannalta tarpeellinen, on korkeakoululla lisäksi oikeus saada kohtuullista korvausta vastaan käyttöoikeus keksintöön. Tällaisessa tilanteissa menettelystä sovitaan osapuolten kesken tapauskohtaisesti Tutkimustulosten julkistaminen ja salassapito Jos Oamkilla on oikeus ottaa itselleen oikeudet keksintöön, ei keksijä saa julkistaa tutkimustuloksia sellaisella tavalla, että keksinnön suojaaminen tai muu hyödyntäminen voi vaarantua. Keksijä ei saa ilman Oamkin nimenomaista kirjallista suostumusta ilmaista keksinnön sisältöä kolmansille sinä aikana, kun Oamk käsittelee keksijän tekemää keksintöilmoitusta. Keksijän on pyydettävä lupa keksinnön sisällön ilmaisemiseen esimerkiksi tieteellisen esitelmän tai artikkelin yhteydessä, jolloin voidaan sopia esimerkiksi artikkelin tai esitelmän lykkäämisestä siihen asti, kunnes keksintöä koskeva patenttihakemus on laadittu ja jätetty patenttivirastolle. Keksijällä ei ole oikeutta jättää keksintöä koskevaa patenttihakemusta tai jollakin muulla tavalla määrätä keksinnöstä, ennen Oamkin oikeuksienottamisilmoituksen antamisen määräajan (6 kk) päättymistä, ellei Oamk kirjallisesti ilmoita keksijälle, että se ei tule ottamaan oikeuksia keksintöön tai anna keksijälle lupaa patentoida keksintönsä. Oamkin on pidettävä salassa sille annetut keksintöön liittyvät tiedot, kunnes keksintö on riittävällä tavalla suojattu eikä salassapidolle ole muita erityisiä syitä. Tietoja voidaan antaa kuitenkin tutkimusyhteistyön osapuolille, jos tutkimusta koskevissa sopimuksissa on sovittu tulosten hyödyntämisestä, siirtymisestä tai tiedoksisaannista ja tietoja annettaessa on huolehdittu siitä, että tietojen antamisella ei vaaranneta keksinnön suojaamista tai muuta hyödyntämistä. Oamkilla on mahdollista antaa tietoja myös muille kuin tutkimusyhteistyön osapuolille, jos tietojen antaminen on keksinnön arvioinnin tai kaupallistamisen vuoksi tarpeellista. Oamkin pitää silloin huolehtia siitä, ettei keksinnön suojaamista, hyödyntämistä tai keksijän tieteellisen julkaisuoikeuden ensisijaisuutta vaaranneta. 7. Ammattikorkeakoulun päätöksenteko Korkeakoulukeksintölakiohjeistuksen piiriin kuuluvat päätökset tekee Oamkin rehtori kuultuaan asianomaisia keksijöitä ja tarvittaessa Oamkin yhteistyökumppaneita ja ulkopuolisia asiantuntijoita. Erittely KKKL:n piiriin kuuluvien tulosten hyödyntämiseen liittyvistä päätöstentekotahoista, esim. patentin hakemista koskevat päätökset tekee rehtori. Oamk tekee tarvittavat toimenpiteet, hankkii tarvittavat selvitykset ja lausunnot sekä tekee päätökset keksintöjä koskevissa asioissa ilman aiheetonta viivästystä.

9 7 8. Korvausperusteet, korvaukset ja palkkiot Korkeakoulukeksintölain tavoitteena on t&k työtä tekevän henkilöstön tieteellisten ja taloudellisten oikeuksien turvaaminen. Oamk maksaa keksijälle kertakorvauksen keksinnöstä siinä tapauksessa että se ottaa oikeudet keksintöön. Kertakorvaus on vakiomääräinen (500 ) ja sen suuruus määritetään 3 vuoden väliajoin Oamkin tutkimus- ja kehitysjohtajan toimesta. Mikäli keksijöitä on useita, kertakorvaus jaetaan keksijöiden suhteellisten osuuksien mukaisesti keksijöiden välillä. Kertakorvauksen lisäksi keksinnöstä myöhemmin keksijälle mahdollisesti maksettavat korvaukset määräytyvät keksinnöstä Oamkille syntyvän hyödyn mukaan. Tämä korvaus arvioidaan tapauskohtaisesti. 9. Keksijän muut velvoitteet Mikäli tämän ohjeistuksen piirissä olevalla keksijällä on velvoitteita myös muuta työnantajaa kohtaan, ei tämä ohjeistus vaikuta mitenkään näihin velvoitteisiin. Mikäli keksijä tekee keksintöilmoituksen myös jollekin muulle työnantajalle kuin ammattikorkeakoululle, on hänen mainittava tästä ammattikorkeakoululle tekemässään keksintöilmoituksessa. 10. Voimaantulo ja toteutumisen valvonta Oamkin hallitus on hyväksynyt tämän ohjeistuksen voimaantulopäiväksi Ohjeistusta ei sovelleta sellaisiin keksintöihin, joihin kohdistuu ennen syntyneitä sopimusvelvoitteita. Ohjesääntöä ei myöskään sovelleta sellaisiin tutkimussopimuksiin, jotka on tehty, tai tutkimushankkeisiin, jotka on aloitettu ennen Oamkin tutkimus- ja kehitysjohtaja valvoo tämän ohjeistuksen toteutumista ja vastaa ohjeistuksen toteutumisen raportoinnista vuosittain Oamkin hallitukselle. Ohjeistuksen muuttamisesta päättää Oamkin hallitus.