Karinevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa, Kurikka

Etelä-Suomi Päätös Nro 10/2010/3 Dnro ESAVI/383/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 26.3.2010 ASIA HAKIJA Karinevan turvetuotantoa koskeva ympäristölupa, Kurikka Elinkeinoyhtymä Prinkkilä Jukka ja Prinkkilä Jussi Salonkyläntie 592 63610 TUURI VIRANOMAISTA KOSKEVA MERKINTÄ Ympäristölupavirastot on lakkautettu 31.12.2009. Valtion aluehallinnon uudistamista koskevan lainsäädännön voimaanpanosta annetun lain (903/2009) 4 :n mukaan ympäristölupavirastoissa vireillä olevat asiat, jotka aluehallintovirastoista annetun lain (896/2009) nojalla kuuluvat aluehallintovirastolle, siirtyivät 1.1.2010 vastaavalle alueellisesti toimivaltaiselle aluehallintovirastolle. Asian käsittelyä on jatkanut Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. HAKEMUS Elinkeinoyhtymä Prinkkilä Jukka ja Prinkkilä Jussi on 31.12.2008 Länsi- Suomen ympäristölupavirastoon toimittamallaan ja sittemmin täydentämällään hakemuksella pyytänyt ympäristölupaa Karinevan noin 50 ha:n suuruisen tuotannossa olevan alueen turvetuotantoon Kurikan kaupungissa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan luvanvaraista toimintaa on turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus, jos tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Aluehallintovirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 7 c) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1040 fax 03 570 8002 kirjaamo.etela@avi.fi www.avi.fi/etela YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE Helsingin toimipaikka Asemapäällikönkatu 14 PL 115, 00231 Helsinki

2 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, lausunnot, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Toiminta Länsi-Suomen vesioikeus on 17.12.1998 antamallaan lainvoiman saaneella päätöksellä nro 89/1998/2 myöntänyt Pantanal Oy:lle toistaiseksi voimassa olevan luvan noin 55,2 ha:n suuruiselta Karinevan tuotantokelpoiselta turvetuotantoalueelta tulevien vesien johtamiseen Kariluomaan Miedon kylässä Kurikan kaupungissa. Päätöksen lupamääräyksen 2) ensimmäinen kappale kuuluu seuraavasti: "Kaikki turvetuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet johdetaan alapuoliseen laskuojaan sarkaoja-altaiden ja laskeutusaltaan kautta sekä puhdistetaan imeytyskenttää tai ylivuotokenttää hyväksikäyttäen. Jokaisen sarkaojan päässä tulee olla lietekuoppa. Päisteputkien päät tulee varustaa vedenkorkeutta säätelevillä lietteenpidättimillä." Lupamääräyksen 10) mukaan luvan saajan oli viimeistään 31.12.2008 jätettävä vesioikeudelle hakemus luvan määräysten tarkistamiseksi. Pantanal Oy on lopettanut turvetuotannon ja luovuttanut vuokraoikeuden Elinkeinoyhtymälle Prinkkilä Jukka ja Prinkkilä Jussi 29.5.2007. Hakija on vuokrannut hanketta varten tarvittavat alueet vuosien 2022 ja 2025 loppuun saakka. Hankealueella on voimassa Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava. Kyrönjoen valuma-alueella on voimassa suunnittelumääräys III, jonka mukaan turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla. Yleiskuvaus toiminnasta Karinevan turvetuotantoalue on ojitettu ensimmäisen kerran 1970-luvulla. Alueesta noin 13 ha on ollut tuotannossa 1980-luvun puolivälistä alkaen ja vesioikeus oli myöntänyt vuoden 1998 päätöksellään luvan 55,2 ha:n suuruisen tuotantoalueen kuivatusvesien johtamiseen Kariluomaan. Tuotantoalueen kokonaispinta-ala on noin 46 ha. Suunnitelman muutoksen mukaan alkuperäisen suunnitelman mukaisen 2,9 ha:n suuruisen kasvillisuusaltaan sijaan sen eteläpuolelle rakennetaan 2 ha:n suuruinen pintavalutuskenttä tuotannosta poistuneelle alueelle. Hankealueen kokonaispintaala on noin 50 ha. Tuotantoalueella tuotetaan energiaturvetta jyrsinmenetelmällä polttoaineeksi lähiseudun kiinteistöille ja lämpölaitoksille sekä jonkin verran ympä-

3 ristön hoitoon. Heikoimmin maatuneet turpeet sopivat mm. eläinten kuivikkeiksi, kasvuturpeeksi, lietteiden imetykseen ja maan parannukseen. Arvioitu tuotantomäärä on 23 000 m 3 vuodessa ja vuosina 2009 2029 yhteensä 460 000 suokuutiometriä. Tuotannon on arvioitu jatkuvan 20 vuotta. Jälkikäytön muodosta päättää kussakin tapauksessa alueen omistaja. Yleisimpiä käyttömuotoja on maa- tai metsätalous kuten ruokohelven viljely. Osa pohjasta voidaan soistaa uudelleen tai allastaa lintujärveksi. Myös muita mahdollisia vaihtoehtoja tutkitaan. Tarkemmat suunnitelmat toimitetaan hyväksyttäväksi lähempänä tuotannon lopettamisen ajankohtaa. Vesienkäsittely ja päästöt vesistöön Tuotantoalueen vedet johdetaan sarkaojissa lietetaskujen ja päisteputkipidättimien kautta kahteen laskeutusaltaaseen, jotka varustetaan virtausta säätelevillä mittapadoilla. Kuivatusvedet oli alkuperäisen suunnitelman mukaan tarkoitus pumpata noin 2,9 ha:n suuruiselle luontaisesti hyvin heinittyneelle kasvillisuuskentälle, jolle kylvetään tarvittaessa ruokohelpeä. Hakija on vastineessaan ja myöhemmin toimittamissaan täydennyksissä muuttanut suunnitelmaa vesienkäsittelyrakenteista esittämällä kasvillisuuskentän sijasta 2 ha:n suuruisen pintavalutuskentän käyttöönottoa kasvillisuuskentän eteläpuolella turvetuotannosta poistuneella alueella ja vesien pumppaamista pintavalutuskentälle tuotantoaikana. Pintavalutuskentälle on jo kasvanut muun muassa kasvillisuutta ja puustoa. Pintavalutuskentän reunat pengerretään ja kentän alapuolelle kaivetaan oja alueen reunalla olevan metsäojan viereen. Karinevan tuotantoalueen kuivatusvesien aiheuttama vuosittainen kuormitus alapuoliseen vesistöön sulan maan aikana (1.5. 31.10.) nykyisillä vesienkäsittelymenetelmillä on seuraava: Kiintoaine Org.aines Fosfori Typpi 2 700 kg 4 700 kg 10 kg 300 kg Pöly, melu ja liikenne Vuosivalunta on noin kaksi kertaa normaalia suurempi uuden suon ojituksen jälkeisenä vuotena ja sitä seuraavana vuonna noin kolmanneksen normaalia suurempi. Myöhemmin valunta tasoittuu ja lähenee ennen ojitusta edeltävään tilaan. Hankkeen turpeen tuotannosta ympäristölle pölystä, melusta ja pakokaasuista aiheutuvaa haittaa ei arvioida mainittavaksi. Vakituinen asutus on noin 500 m:n etäisyydellä turvetuotantoalueesta.

Varastointi ja jätteet 4 Turpeen kuljetuksista käyttöpaikoille syntyy lähinnä vetokaluston aiheuttamia melu- ja pakokaasuhaittoja. Meluarvot jäävät ohjearvojen (VNp 29.10.1992/993) alapuolelle. Turpeen jatkokuljetus toteutuu maantieltä 17289 Mietaankylä-Polvenkylä -tietä pitkin yleiselle tielle. Teiden kunnossapidosta vastaa Kurikan kaupunki. Vuosittain turvetta kuljetetaan noin 23 000 m 3 ympärivuotisesti. Keskimääräisen vuosituotannon turpeen toimitus on yhteensä noin 200 rekan ajosuoritetta tuotantoalueelta käyttökohteeseen. Toimitusjakson aikana lastausta ja turpeen ajoa on tarvittaessa ympärivuorokautisesti. Kesällä yhden, kahden kuukauden aikana turvetoimituksia on yhdestä kahteen rekkakuormaa vuorokaudessa ja talvisin yhden, kahden kuukauden aikana kahdesta neljään rekkakuormaa vuorokaudessa. Tuotannossa käytetään traktoreita, joiden yhteenlaskettu kevyen polttoaineen kulutus on tuotantokauden aikana noin 6 000 l. Lisäksi käytetään voiteluöljyjä noin 60 l sekä muita voiteluaineita 20 kg. Polttoöljy varastoidaan irrallisessa ja siirrettävässä farmarisäiliössä varikkoalueella osoitetussa paikassa, josta aineet eivät pääse leviämään vesistöön tai pohjaveteen vahinkotapauksissa. Tuotantoalueella varastossa säilytettävän polttoaineen määrä on enintään 3 000 l. Varastoaumat on suojattu tuotantokauden päättyessä muovilla ja suojamuovin vuotuinen tarve on noin 0,5 tonnia. Hakija toimittaa jäteöljyn, muut ongelmajätteet ja sekajätteen yrityksen huoltokiinteistölle, jossa on asianmukaiset säiliöt ja josta kunnallinen jätteenkerääjä noutaa jätteet viikoittain. Jäteöljyt toimitetaan erikseen niille tarkoitetuille vastaanottopisteille. Arvio vuosittain syntyvien jätteiden määristä on seuraava: muut moottori-, vaihteisto- ja voiteluöljyt 80 l kiinteä öljyjäte alle 20 kg paristot ja akut alle 5 kg metallit alle 5 kg sekajäte alle 1 m 3 aumamuovi 1000 kg öljynsuodattimia 5 kpl voitelupatruunoita alle 10 kpl Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmassa on selvitetty kantojen, kivien, mineraalimaiden ja laskeutusaltaiden lietteen määrä, käyttö ja ympäristövaikutukset. Tuotantoalue, sen ympäristö ja toiminnan vaikutukset ympäristöön Tuotantoalueen nykytila Karinevan turvetuotantoalue on ojitettu ensimmäisen kerran 1970-luvulla. Alueesta noin 13 ha on ollut tuotannossa 1980-luvun puolivälistä alkaen ja vesioikeus on myöntänyt vuoden 1998 päätöksellään luvan 55,2 ha:n suu-

Asutus ja maankäyttö 5 ruisen turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamiseen Kariluomaan. Hankealueen maalajeina ovat hieta ja hiekka. Turpeista on rahkavaltaisia 84 % ja saravaltaisia 16 %. Monin paikoin suolla on lähellä pintaa ohuehko maatunut rahkakerros (H5-6), jonka alla on heikommin maatunutta rahkaturvetta (H4). Suon pinnan korkeus on 148 151 m mpy. Turvetuotantoalueella on pienten lampien eli allikoiden muodostama kokonaisuus. Karineva sijaitsee Miedon kylässä Kurikan kaupungissa noin 11 km kaupungin keskustasta länteen. Hanke rajoittuu etelässä peltoihin, lännessä sora- ja moreenimäkeen ja pohjoisessa sekä idässä ojitettuun metsämaahan. Alue on kokonaan ojitettu. Lähistöllä on haja-asutusta sekä muuta elinkeinotoimintaa kuten maa- ja metsätaloutta. Lähin vakituinen asutus on kartan perusteella runsaan 200 m:n etäisyydellä turvetuotantoalueesta. Asutus on ollut koko Karinevan turvetuotannon ajan ja asukkaat ovat suhtautuneet turvetuotantoon myönteisesti. Turvetuotannon ympäristövaikutusten arvioinnista annettujen ohjeiden mukaan pölylaskeuma yli 0,5 km:n päässä tuotantoalueesta ei ole enää merkittävää eikä sitä ole erotettavissa muusta pölylaskeumasta. Hankealueen lähiympäristössä ei ole yleisiä ulkoilu- tai virkistysalueita, joihin hanke voisi vaikuttaa. Alueille kaivetut ojat ja altaat ovat lisänneet mm. vesilintujen pesimismahdollisuuksia. Tuotantokauden ulkopuolella metsästys alueella on mahdollista. Hankealueen reunoilla myös marjastus on mahdollista. Lähiympäristössä on suo- ja metsäalueita, joissa marjastusta voi harrastaa esteettä. Suojelukohteet ja pohjavesialueet Karineva ei sisälly suojeluohjelmiin eikä alueella tai sen lähiympäristössä ole pohjavesialueita. Karinevan alueella ei esiinny uhanalaisia kasvi-, lintuja nisäkäslajeja eikä erityistä suojelua vaativia luontotyyppejä. Kurikassa on yksi Natura 2000 -alue, joka koostuu kolmesta eri rinnelehdosta. Kurikkaan on laadittu maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma laajalle alueelle Kyrönjoen-Jalasjoen rantavyöhykkeelle. Kurikan kosteikkoalueita on koottu Kyrönjoen valuma-alueen kosteikkopaikkojen kartoitusraporttiin. Lisäksi Kurikan maiseman monimuotoisuutta on huomioitu Kurikan-Ilmajoen jokimaisemasuunnitelmassa. Karinevan lähiympäristössä ei ole pohjavedenottamoita eikä suojeltaviksi esitettyjä pohjavesialueita.

6 Vesistö ja vedenlaatu Tuotantoalue sijaitsee Kyrönjoen vesistö-alueella (42) ja Kariluoman eli Kyttäluoman osavaluma-alueella (42.099). Kuivatusvedet johdetaan laskuojia pitkin Kariluomaan eli Kyttäluomaan, joka laskee Kyrönjokeen. Kariluoman / Kyttäluoman valuma-alueen pinta-ala on 52 km 2, josta Karinevan 0,46 km 2 :n pinta-alan osuus on 0,8 %. Hankkeen valuma-alueen pinta-ala on noin 0,8 km 2 ja sen pääkaatosuunta on kaakkoon. Karinevan vesien virtaamat (m 3 /s) ovat seuraavat: MNQ 0,0001 MQ 0,0065 MHQ 0,156 Kariluoman/Kyttäluoman suuosan keskivirtaama on 0,5 m 3 /s. Hakija on toimittanut ympäristölupavirastoon kuulutusmenettelyn jälkeen nykyisen laskeutusaltaan alapuolelta ja Karinpurosta 14.8.2009 otettujen vesinäytteiden analyysitulokset. Laskeutusaltaan alapuolella veden pharvo oli 6,2, väri 290 mg Pt/l, kokonaistypen pitoisuus 1 400 µg/l ja kokonaisfosforin pitoisuus 120 µg/l. Karinpurossa veden ph-arvo oli 6,5, väri 200 mg Pt/l, kokonaistypen pitoisuus 660 µg/l ja kokonaisfosforin pitoisuus 74 µg/l. Kyrönjoki on eteläisen Pohjanmaan suurin joki. Sen 4 920 km 2 :n suuruisesta valuma-alueesta lähes kolmasosa on peltoa, viidesosa suota ja metsäistä suota sekä kaksi viidesosa metsää. Kyrönjoen vesi on ravinteikasta ja ajoittain hapanta. Jokea rehevöittävät eniten maa- ja metsätalous ja asutus sekä niistä johtuva ravinnekuormitus. Pelloilta veteen huuhtoutuva kiintoaines ja ravinteet yhdessä metsistä ja soilta tulevan tumman humuksen kanssa värjäävät veden ruskeanharmaaksi. Kyrönjoen ravinnetaso on erittäin korkea. Leväkasvua rajoittaa valon vähäinen määrä vedessä ja virtausnopeus. Etenkin kesällä rehevyys on veden laadun suurin ongelma, koska vähäisen virtaaman aikana kunnalliset jätevedenpuhdistamot vaikuttavat selvästi veden laatuun. Valtioneuvoston 10.12.2009 hyväksymän vesienhoidon järjestämisestä annetun lain mukaisen Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaan Kyrönjoen nykyinen ekologinen luokka on pääosin välttävä. Kalasto ja kalastus Hakijan kuulutusmenettelyn jälkeen toimittamien vuoden 2009 elokuussa tehtyjen sähkökalastusten tulosten mukaan Kariluomassa on kivennuoliaista, kivisimppua, pikkunahkiaista, taimenta ja haukea. Koekalastustulosten

Vaikutukset vesistöön ja sen käyttöön 7 mukaan Kariluomassa on heikohko kalakanta. Luomalla kalastaa vain muutama ruokakunta. Kyrönjokeen nousee vähäisessä määrin vaellussiikaa, meritaimenta ja nahkiaista. Kalastajia on runsaasti ja kalansaaliiden määrä vaihtelee. Ammattimaista kalastusta on Kyrönjoen suistoissa ja sen edustan merialueella. Muualla kalastus on kotitarve-, virkistys-, ja matkailukalastusta. Pyydettävistä kalalajeista tärkeimpiä ovat kevätkutuiset ahven ja hauki ja talvikutuinen made sekä yläjuoksulla myös purotaimen ja rapu. Karinevan turvetuotannon päästöjen aiheuttamat pitoisuuslisät (µg/l) alapuolisissa vesistöissä on keskivirtaamatilanteissa arvioitu seuraaviksi: Kariluoman/Kyttäluoman suuosa Kokonaisfosfori Kokonaistyppi 1 41 0,4 Kyrönjoen pääuoma 1 2 0,0 Kiintoaine Karinevan turvetuotantoalueen kuormituksella voi olla laskennallista merkitystä Kariluoman / Kyttäluoman ravinne- ja kiintoainepitoisuuksiin silloin, kun luoman virtaamat ovat pieniä. Kariluoman / Kyttäluoman vedenlaatua ei ole Hertta-ympäristötietojärjestelmän mukaan tutkittu. Karinevan kuormitusvaikutus ei näy Kyrönjoessa normaali- ja ylivirtaamakausina, mutta alivirtaamien aikana turvetuotanto saattaa ainakin laskennallisesti kasvattaa Kyrönjoen typpipitoisuutta Kariluoman / Kyttäluoman liittymän kohdalla noin 10 %, mikä edellyttää, että tuotantoalueen typpikuormitus on alivirtaamakausinakin hakemussuunnitelman mukainen 1,7 kg vuorokaudessa. Kyrönjoen käytön kannalta Karinevan turvetuotannolla ei ole mainittavaa merkitystä. Hankkeen vaikutus alapuolisen vesistön virtaamiin, vedenlaatuun ja vesistön käyttöön on erittäin vähäinen. Turvetuotanto ei heikennä kalatalouden säilymiseksi tarpeellisia olosuhteita. Merkittävät kalavedet sijaitsevat verrattain etäällä tuotantoalueesta ja ovat suhteellisen hyvässä tilassa. Ympäristöriskit Tuotantoalueelle rakennetaan kuusi palokaivoa ja alueella on käytössä tuulipussi ja -mittari. Kovan tuulen aikana työskentelyä pyritään välttämään. Karinevasta on laadittu paloturvallisuussuunnitelma, joka on toimitettu paikallisen palonviranomaisen käyttöön. Työmaahenkilöstön valmiuksia toimia hätätilanteissa ylläpidetään jatkuvasti paloturvallisuus- ja ensiapukoulutuksen avulla. Työmailla on tarvittava alkusammutuskalusto ja ensiapuvälineistö sekä toiminta- ja ensiapuohjeet onnettomuustilanteiden varalle.

Toiminnan ja sen vaikutusten tarkkailu 8 Tuotantoalueen toiminta vakuutetaan ympäristövahinkovakuutuslain mukaisesti. Vesioikeuden päätöksen nro 89/1998/2 lupamääräys 6) kuuluu seuraavasti: "Luvan saajan on kustannuksellaan tarkkailtava vesiensuojelurakenteiden toimivuutta sekä kuivatusvesien määrää, laatua ja vaikutuksia vesistössä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla sekä vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelmat on toimitettava edellä mainituille viranomaisille kolmen kuukauden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Tarkkailujen tulokset on toimitettava Länsi-Suomen ympäristökeskukselle ja Kurikan kaupungin ympäristönsuojelulautakunnalle sekä vaadittaessa niille, joiden etua tai oikeutta asia saattaa koskea." Hakija on tehnyt esityksen käyttö- ja päästötarkkailuohjelman suorittamisesta. Karinevan syrjäisen sijainnin vuoksi hakija ei ole esittänyt erillisiä pöly- ja melumittauksia suoritettavaksi ja arvio pöly- ja meluvaikutuksista tehdään kirjallisuusselvitysten perusteella. Korvaukset Kalatalousmaksu Hakija ei ole katsonut hankkeesta aiheutuvan korvattavaa haittaa. Vesioikeuden päätöksen nro 89/1998/2 lupamääräyksen 8) mukaan luvan saajan oli maksettava vuodesta 1999 alkaen vuosittain 504,56 euron (3 000 mk) suuruista kalatalousmaksua Pohjanmaan työvoima- ja elinkeinokeskukselle. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydennykset Pantanal Oy on suorittanut kalatalousmaksua viimeksi vuonna 2005 ja vain osasuorituksen maksusta. Hakija ei ole toimittanut pyydettyä selvitystä vesioikeuden luvassa määrätyn kalatalousmaksun käytöstä ja hoitotoimenpiteiden tuloksista. Hakija on täydentänyt hakemustaan 18.3., 17.4., 2.9., 3., 6., 9. ja 10.11. sekä 14.12.2009. Hakemusta on täydennetty kuvauksella tuotantoalueen nykyisistä vesienkäsittelyrakenteista sekä erillisellä piirroksella kasvillisuusaltaan rakenteesta, selvityksellä tuotannosta vuosittain syntyvistä jätteistä, lähiasutuksesta, kuivatusvesien johtamisreitistä, hankkeen aiheuttamista pitoisuuslisäyksis-

Hakemuksesta tiedottaminen 9 tä alapuoliseen vesistöön, vesienkäsittelysuunnitelman muutoksesta, Kariluoman sähkökalastustuloksista sekä selvityksellä alueen allikoista. Hakija on kuulutusmenettelyn jälkeen ilmoittanut, että mikäli turvetuotantoalueella lähekkäin olevan kahden allikon tukkiminen ei onnistu, tuotannosta jää pois 0,5 ha:n suuruinen alue. Allikot ja niiden välitön läheisyys jätetään rauhaan ja koskemattomaksi. Allikoiden kohdalla aluetta ei ole tarkoitus kuntoonpanna eikä tuottaa turvetta. Tarkempi tieto tuotannosta pois jäävästä pinta-alasta ja allikoiden rajauksesta selviää vasta turvetuotantoalueen kunnostusvaiheessa. Allikot ovat olleet Karinevan turvetuotantoalueella jo kun vesioikeuden lupa vuonna 1998 on myönnetty. Hakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa ja Kurikan kaupungissa 15.5. 15.6.2009 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 16.5.2009 Kurikka-lehti -nimisessä sanomalehdessä. Ympäristölupavirasto on pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Länsi-Suomen ympäristökeskukselta, Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskukselta, Kurikan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Kurikan kaupungilta. Lausunnot 1) Länsi-Suomen ympäristökeskus on todennut, että suunnitelmasta ei käy selkeästi ilmi Karinevan nykyinen tuotanto- ja kuntoonpanotilanne. Ympäristökeskuksen 25.6.2009 suorittamassa tarkastuksessa oli havaittu, että noin 13 ha:n suuruinen alue on ollut tuotannossa. Kuntoonpano oli suoritettu lukuun ottamatta pienten lampien muodostamaa kokonaisuutta. Hakijan tulee täydentää hakemustaan selvityksellä lampien muodostamasta kokonaisuudesta. Tarkastuksella oli havaittu, että kuivatusvesien käsittelysuunnitelman mukaisessa paikassa oleva kenttä ei ole vielä kasvittunut lukuun ottamatta ojien varsia. Kenttää ei myöskään ollut pengerretty eikä sillä näkynyt jälkiä vesien johtamisesta. Tarkastushetkellä vedet virtasivat kentän pohjoisreunassa sijaitsevaa ojaa pitkin. Jotta kentän toimivuus voitaisiin taata, tulee kentän pohjoisreunassa sijaitseva oja tukkia kokonaisuudessaan ja kenttä pengertää. Hakijan tulisi kuitenkin tarkastella esitetyn kasvillisuuskentän länsipuolella sijaitsevan, lähes ojittamattoman alueen soveltuvuutta pintavalutukseen. Lähimmät kiinteistöt sijaitsevat tuotantoalueen etelä- ja itäpuolella. Etäisyys kiinteistöön Tuohimäki RN:o 5:127 on noin 340 m, kiinteistöön Kaunismäki RN:o 2:286 320 m, kiinteistöön Veikkola RN:o 2:306 290 m ja kiinteistöön Hautamäki RN:o 2:285 230 m. Maasto kiinteistöjen ja Karinevan välillä on avointa. Tuotantoalueen hiljattain tehty kuntoonpano lounaassa sijaitsevalla lohkolla lisää melun ja pölyn vaikutuksia kiinteistöillä Tuohimäen ja Kaunismäen kiinteistöillä aikaisempiin vuosiin verrattuna. Päätökseen tulee asettaa määräys turvetuotannon rajoittamisesta siten, että siitä on mahdollisimman vähän melu- ja pölyhaittoja asutukselle.

10 Hakemuksessa ei ole mainittu, että Kyttäluoma sisältyy luonnonsuojelullisesti ja kalataloudellisesti arvokkaiden pienvesiin. Luomassa on kohtalainen purotaimenkanta, jolla on hyvät edellytykset säilyä, mikäli purouoma ja vedenlaatu säilyvät nykyisellään. Tarkkailun puuttumisen vuoksi tiedot aikaisemman tuotannon ja hiljattain tehdyn kuntoonpanon vaikutuksista Kyttäluomaan ovat puutteelliset. Lupa tulisi myöntää viiden vuoden määräajaksi, jonka jälkeen vesienkäsittelyrakenteiden toimivuuden ja tarkkailutulosten perusteella luvan voimassaoloa mahdollisesti jatketaan. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Siirrettävät polttoainesäiliöt on pidettävä tiiviillä ja kantavalla alustalla niin, ettei mahdollisen vuodon sattuessa polttoainetta pääse ojiin eikä maaperään. Kiinteiden polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia. Lupamääräyksillä on taattava vesiensuojelurakenteiden mitoittaminen turvaamaan alapuolisen vesistön kunto, kunnossapidon tiivis valvonta, kuormituksen tarkkailu sekä laskeutusaltaiden ja ojaston puhdistustyön valvonta niin, ettei kuormitus lisäänny. Hakijan tulee toimittaa ympäristökeskukselle sähköisesti vuosiraportti tuotantotoiminnasta, tarkkailutiedoista ja poikkeustilanteista raportointivuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta ja käyttöönotosta ympäristökeskukselle käyttöönottotarkastusta varten. Tuotantoalueen valumavedet tulee ohjata vesiensuojelurakenteiden kautta niin kauan kuin alueet ovat kasvipeitteisiä ja kuormituspotentiaalin voidaan katsoa vähentyneen. 2) Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskus on todennut, että hankkeen vaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti Kariluomaan. Hakemussuunnitelmassa ei ole Kariluoman vedenlaadusta ja kalataloudesta tietoa. Hankkeen vaikutusten arvioinnin ja ratkaisun kannalta välttämättömiä tietoja ei siten ole lupaharkinnassa käytettävissä ja hakemusta on täydennettävä tältä osin. Kariluomassa on kohtalainen purotaimenkanta. Hakemuksen kalastotietoihin tulisi liittää luotettava selvitys purotaimenkannan nykyisestä tilasta ja arvio siitä, miten tuotantotoiminta vaikuttaa kannan selviytymiseen. Kalataloushaittojen kompensointitarve on arvioitavissa vasta silloin kun Kariluomasta on käytettävissä ajan tasalla olevaa kalasto- ja kalastustietoa. 3) Kurikan kaupunginhallituksella ei ole ollut huomautettavaa ympäristölupahakemuksesta.

11 Muistutukset ja mielipiteet 4) Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry on todennut, että alueen vesiensuojeluratkaisut eivätkä täytä aikaisempia lupamääräyksiä siinä määrin, että tuotantoa tai valmistelua alueella tai vesiensuojelurakenteiden välitöntä kunnostamista ja rakentamista voitaisiin jatkaa ennen uuden luvan myöntämistä. Alueelta puuttuvat lähes kaikki perustason rakenteet eikä luvassa edellytettyä tehostettua vesiensuojeluratkaisua ole ollut. Hakemusasiakirjojen tiedoissa mm. tuotantoalueen nykytilasta ja sen tuotantoasteesta on merkittäviä puutteita. Kiinteistöllä RN:o 2:192 olevat avovesilammikot ovat ainakin osittain todennäköisesti pohjavesivaikutteisia ottaen huomioon tarkasteluajankohdan erittäin kuivan kauden ja sen, että lammikoissa oli runsaasti vettä eikä suurimmassa ja syvimmässä altaassa näkynyt merkkejä merkittävästä vedenalenemasta. Pohjavesivaikutukseen viittaa myös se, että kiinteistön RN:o 2:243 pohjoisrajalle on kaivettu mineraalimaahan saakka suuri kokoojaoja ja kaivun yhteydessä ojan pohjalle virtaa pohja- tai orsivettä. Alapuolisen Kyttäluoman vesistön varressa on myös lähteisyyttä ja on todennäköistä että myös suolla esiintyy pohjavesipurkaumia. Mineraalimaan kaivua tulee rajoittaa ja jättää avovesiallikoiden ympäristö turpeenkaivuun ulkopuolelle 50 100 m matkalla. Joitakin allikoita on osittain kuivatettu ja ne tulee palauttaa takaisin luonnontilaan patoamalla kuivatusojat. Allikoilla on suuri merkitys niin metsästyksen kuin lintulajien pesintä- ja elinalueena. Maastotarkastelun yhteydessä lammikoilta tavattiin ainakin kolme pesuetta heinäsorsan poikasia emoineen. Vesienkäsittely alapuoliseen vesistöön tulee toteuttaa siten, että oikovirtausten tai rakenteiden ohijuoksuttaminen on mahdotonta. Hakijan hallinnassa oleva ruokohelpikentältä kaakkoon oleva luonnontilainen metsämaa soveltuisi pintavalutuskentän rakentamiseksi paljon paremmin kuin esitetty vaihtoehto. Kyttäluoman alivirtaama on erittäin vähäinen. Luoman vedenlaatu on silmämääräisesti välttävä ja lähdevesien osuus virtaamassa merkittävän suuri. Kyttäluoman keskiosalla oli havaittavissa paikoin voimakkaitakin lähdevesipurkaumia luomaan. Turvetuotantoalueen yläpuolinen osa luomasta on kaivettua, mutta veden virtaus on sielläkin ympärivuotinen ja alivirtaamakautena ainakin osittain pohjavesien varassa. Linnustoa, kasvillisuutta ja kalastoa käsittelevät maininnat hakemussuunnitelmassa ovat yleisluontoisia. Erityistä huomiota luonnon osalta on kiinnitettävä alueen avovesilampiin ja niiden säilymiseen. Hakemussuunnitelmassa ei ole mainintaa alapuolisen vesistön kalastosta. Kyttäluoma on kuitenkin hyvin säilynyt monin paikoin luonnontilainen tai sen kaltainen pienvesi, jossa on luontainen, kalastettava purotaimenkanta. Puro on potentiaalinen taimenten lisääntymispuro. Kyttäluoman kalasto on

Hakijan vastine ja suunnitelman muutos 12 alivirtaamakaudella herkässä tilassa ja turvetuotanto voi heikentää kalaston elinoloja, mikäli vesienpuhdistustaso ei ole riittävä. Ylivirtaama-aikoina kiintoaineen ja humuksen pääsy Kyttäluomaan ja jokialueelle tulee estää. Kyttäluomaan ei tule sallia istutuksia muilla kalalajeilla tai taimenten vierasperäisillä kannoilla. Turvetuotannon aiheuttamista haitoista tulisi määrätä kalatalousmaksua, joka tulee suhteuttaa luonnontaimenten lisääntymispotentiaalin menetykseen. Kalatalousmaksua määrättäessä tulisi huomioida se, että luontaista kantaa olevan taimenen arvo on huomattavasti yleistä istutuskalaa korkeampi. EU:n vesipuitedirektiiviin (2000/60/EY) liittyvään alueelliseen vesienhoitosuunnitelmaan on esitetty Kyrönjoen kuormituksen alentamistarpeen olevan noin 50 % ravinnekuormituksesta. Tavoitteen mukaan Kyrönjoen yläosan jokialueen tulisi olla luokittelun mukaan hyvässä tilassa vuoteen 2015 mennessä, mutta turvetuotannon aiheuttama lisäkuormitus uhkaa tavoitteen saavuttamista. Hakija on Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 1) lausunnon johdosta muuttanut vesienkäsittelysuunnitelmaa ja esittänyt kasvillisuuskentän sijaan vesienkäsittelyn tehostamista 2 ha:n suuruisella pintavalutuskentällä aikaisemmin suunnitellun kasvillisuuskentän eteläpuolella. Hakijan mukaan ympäristölupahakemukseen ei pitäisi vaikuttaa edellisen luvan haltijan Pantanal Oy:n lupapäätökseen liittyvät seikat ja niiden mahdolliset laiminlyönnit esimerkiksi vesiensuojelussa. Lähimmät asukkaat ovat suhtautuneet turvetuotantohankkeeseen myönteisesti. Hankkeesta ei aiheudu merkittäviä melu- tai pölyhaittoja eikä niiden mittaus ole tarpeen. Hanke ei aiheuta muutoksia nykytilanteeseen. Hakija on todennut Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskuksen 2) lausunnosta, että hakijalla ei ole ollut saatavilla muuta tutkittua tietoa kuin Kala- ja riistahallinnon julkaisu nro 26 vuodelta 1997: Purotaimenen levinneisyys ja siihen vaikuttavia tekijöitä Vaasan läänin alueella. Julkaisun sähkökalastustulosten perusteella Kariluomassa ei ole kovin merkittävää purotaimenkantaa. Mikäli kyse olisi merkittävästä purotaimenkannasta, Pohjanmaan TE-keskus olisi kiinnittänyt siihen enemmän huomiota ja olisi tehty uusia sähkökalastuksia. Yksittäinen turvetuottaja ei voi tehdä viranomaisen hyväksymiä kalataloudellisia tutkimuksia / sähkökalastuksia, joten tiedot perustuvat ainoastaan viranomaisten raportteihin. Sähkökalastuksia suorittaa muun muassa Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskus. Merkittävästä kalalajistosta ei ole kysymys, koska sähkökalastuksia ei ole tehty kyseisen julkaisun jälkeen. Tämän vuoksi lupahakemuksessa on esitetty Kyrönjoen kalastotietoja. Hakija on toistanut Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry:n 4) muistutuksen johdosta edellä Länsi-Suomen ympäristökeskuksen ja

13 Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskuksen lausunnoista esittämiään näkökohtia. Karineva on ollut turvetuotannossa jo vuosikausia aiemman ympäristölupapäätöksen mukaisesti ainakin vuodesta 1998 ja hakijan saaman tiedon mukaan ilmoitusmenettelyllä jo vuodesta 1991 lukien. Vesienkäsittely tulee olemaan normaalitasoa parempaa. Vesilintupoikueet oleskelevat muun muassa laskeutusaltaissa eivätkä häiriinny, vaikka lähistöllä on turvetuotantotoimintaa. Allikoille ei turvetuotantoalueella voi eikä kannata tehdä mitään vaan ne jätetään koskemattomiksi. Niiden kuivatus ei onnistu. Ympäristökeskuksen kannanotto allikoita koskevasta selvityksestä Ympäristökeskus on kuulutusmenettelyn jälkeen sähköpostitse 21.12.2009 ilmoittanut ympäristölupavirastoon, ettei sillä ole huomautettavaa hakijan toimittaman allikkoselvityksen johdosta. MERKINTÄ Asiaa ratkaistaessa on ollut esillä vesioikeuden antama lupapäätös nro 89/1998/2 ja sen perusteena olleet asiakirjat. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Ympäristöluparatkaisu Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen siltä osin, kuin se koskee turpeenottoa ja turpeen varastointia päätöksen liitekarttaan merkityllä alueella hankealueen lounaisosassa. Aluehallintovirasto myöntää muilta osin Elinkeinoyhtymälle Prinkkilä Jukka ja Prinkkilä Jussi ympäristöluvan Karinevan turvetuotantoon Kurikan kaupungissa Kyrönjoen vesistöalueella hakemukseen liitetyn suunnitelman ja sen täydennysten mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Tuotantoalueen tuotantopinta-ala on noin 41,5 ha. Lupamääräykset Päästöt vesiin 1. Turvetuotantoalueen vedet on johdettava 17.4.2009 ympäristölupavirastoon toimitetun täydennyksen liitteenä 1 olevan kartan mukaisesti lupamääräyksessä 2 määriteltyjen vesienkäsittelyrakenteiden jälkeen laskuojan kautta Kariluomaan. 2. Tuotantoalueelta johdettavat vedet on käsiteltävä 10.11.2009 ympäristölupavirastoon toimitetun suunnitelmakartan, mittakaava 1:10 000, päivätty 13.8.2009, mukaisesti sarkaojarakenteiden, virtausta säätävien patojen, laskeutusaltaiden ja käsittelykentän avulla. Käsittelykentällä olevat ojat on tukittava. Sarkaojien päissä on oltava lietesyvennys, lietteenpidätin ja päisteputket. Kokoojaojiin on rakennettava virtausta säätelevät padot. Laskeutusaltaissa

Päästöt ilmaan ja melu 14 on oltava pintapuomit ja purkupään virtaamaa padottava rakenne. Laskeutusaltaiden ja käsittelykentän on oltava mitoitusohjeiden mukaisia. Auma-alueiden ja ojien välissä on oltava suojakaista, joka estää turpeen joutumisen ojiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset valumavedet on johdettava tuotantoalueen ja vesienkäsittelyrakenteiden ohitse eristysojissa, joissa on oltava lietesyvennykset. 3. Uudet vesienkäsittelyrakenteet on tehtävä 31.5.2010 mennessä ja ne on esitettävä ennen käyttöönottoa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi ja saatettava tiedoksi Kurikan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Vesienkäsittelyrakenteisiin saa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla tehdä sellaisia muutoksia, jotka eivät vähennä niiden tehoa. 4. Luvan saajan on pidettävä vesienkäsittelyrakenteet ja ojastot jatkuvasti toimintakunnossa ja tarkastettava niiden toimivuus säännöllisesti. Laskeutusaltaat, sarkaojat ja lietesyvennykset sekä reuna- ja kokoojaojat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa tuotantokauden päätyttyä ja aina muulloinkin tarpeen vaatiessa. Kivennäismaahan kaivetut ojat on tarkastettava ainakin kerran vuodessa ja puhdistettava tarvittaessa. Laskeutusaltaista, lietesyvennyksistä ja kivennäismaahan kaivetuista ojista poistettava liete on sijoitettava siten, ettei se pääse vesistöön. 5. Tuotanto ja turpeen varastointi on tehtävä ja ajoitettava siten, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän turvepölyä ympäristöön. Koneiden ja laitteiden on oltava mahdollisimman vähän turvepölyä aiheuttavia. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 metrin etäisyydelle asuinrakennuksista. Olemassaolevat alle 400 metrin etäisyydellä olevat aumat saavat olla paikoillaan 1.4.2011 saakka. Päätöksen liitekarttaan merkittyä aluetta, jolla turpeenotto ja turpeen varastointi on kielletty, on hoidettava niin, että sille muodostuu melun ja pölyn leviämistä asutuksen suuntaan estävä kasvillisuusvyöhyke. Tuotantoalueen ulkopuolelle pölyämistä aiheuttava toiminta on kielletty tuotantoalueen eteläosassa päätöksen liitekarttaan merkityllä alueella, kun tuulee luoteen ja koillisen väliltä. Alueella on oltava asianmukainen tuulen suunnan ja nopeuden osoittava kiinteästi asennettu ja rekisteröivä mittari. Edellä oleva toimintarajoitus päättyy, kun tuotantoalueen ja sen eteläpuolella olevan asutuksen väliin on aikaansaatu melun ja pölyn leviämistä es-

Varastointi ja jätteet 15 tävä tehokas Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymä kasvillisuusvyöhyke Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava siten, ettei kuorma pölyä häiritsevästi. 6. Alueen kuntoonpanotyöt, turvetuotanto ja varastointi on järjestettävä siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän melua. Melutaso ei saa ylittää asuinrakennusten pihapiirissä 55 db (LAeq) klo 7 22 eikä 50 db (LAeq) klo 22 7. Loma-asuntojen pihapiirissä melutaso ei saa ylittää 45 db (LAeq) klo 7 22 eikä 40 db (LAeq) klo 22 7. Tuotantoalueen eteläosassa päätöksen liitekarttaan merkityllä alueella ei saa tehdä kunnostus- tai tuotantotoimia klo 22 7. 7. Tuotantoa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän ja ettei jätteestä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on lajiteltava Kurikan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on oikeus vastaanottaa kyseistä jätettä. Ongelmajätteitä toimitettaessa on laadittava siirtoasiakirja. Jätteet on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla merkittyyn pakkaukseen. Luvan saajan on muutoinkin järjestettävä jätehuolto ja jätteen kuljetus asianmukaisesti. Luvan saajan on noudatettava hakemukseen sisältyvää kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Jätehuoltosuunnitelmaa on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava viiden vuoden kuluttua tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Arvioinnista on ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteen käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa on muutettava. 8. Voiteluaineet ja jäteöljy on säilytettävä katetussa tilassa, jossa on tiivisalustainen reunallinen suojarakenne. Polttoainesäiliöiden on oltava tiiviillä alustalla siten, ettei polttoainetta säilytyksen tai tankkauksen aikana pääse maaperään tai ojiin. Paikallaan pysyvien polttoainesäiliöiden on oltava kaksivaippaisia tai valuma-altaalla varustettuja. Polttoainesäiliöissä on oltava ylitäytönestin.

16 Häiriö- ja poikkeustilanteet Tarkkailut 9. Luvan saajalla tulee olla valmiudet tuotantoalueella tapahtuvien konevaurioiden tai onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövahinkojen torjuntaan. 10. Toiminnan häiriötilanteista ja niiden aikaisista poikkeuksellisista vesien johtamisjärjestelyistä on viipymättä ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kurikan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä järjestettävä niiden edellyttämä tarkkailu. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä. Havaitut viat on korjattava ja häiriötekijät poistettava viipymättä. 11. Käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava tämän päätöksen liitteenä 3 olevan suunnitelman mukaisesti. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan tarkentaa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 12. Luvan saajan on tarkkailtava toiminnan vaikutuksia vesistön tilaan Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja kalataloudellisia vaikutuksia Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ehdotukset vesistövaikutustarkkailusuunnitelmaksi on toimitettava Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kalataloustarkkailusuunnitelmaksi Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen tultua lainvoimaiseksi. Vesistötarkkailun ja kalataloustarkkailun vuosiraportit on toimitettava Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Kurikan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lisäksi kalataloustarkkailun tulokset on toimitettava Kyrönjoen kalastusalueelle. Tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Kunnossapitovelvoitteet 13. Luvan saajan on osallistuttava laskuojien kunnossapitoon siltä osin kuin kunnostustarve johtuu turvetuotantoalueen vesien johtamisesta.

17 14. Luvan saajan on maksettava vuosittain tammikuun aikana 270 euroa kalatalousmaksua Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle käytettäväksi vesistöön johdettavien päästöjen vaikutusalueen kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan ehkäisemiseen. Ensimmäinen maksu on suoritettava kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Maksua ei kuitenkaan tarvitse suorittaa siltä vuodelta, jolta maksu on jo suoritettu edellisen lupapäätöksen perusteella. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 15. Lupakauden aikana tuotannosta poistettavat alueet on vuosittain ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes alueet ovat kasvipeitteisiä, kuitenkin vähintään kahden vuoden ajan, tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ennen vesienkäsittelyn lopettamista. Tämän jälkeen tuotannosta poistettujen alueiden vedet voidaan ohjata vesienkäsittelyn ohi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Mikäli turvetuotanto päättyy lupakauden aikana, tuotannon lopettamisesta on ilmoitettava etukäteen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Tuotannon lopettamisen jälkeen hankealue on siistittävä ja tarpeettomat rakenteet poistettava. Vesienkäsittelyä ja päästö- ja vaikutustarkkailua on jatkettava kahden vuoden ajan tai kunnes tuotantoalue on siirretty muuhun käyttöön. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailun tuloksista ennen vesienkäsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen ja jälkihoitoon liittyviä tarkentavia määräyksiä. Korvaukset Luvan voimassaolo Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesistön pilaantumisesta johtuvaa korvattavaa vahinkoa. Lupa on voimassa toistaiseksi. Tarvittaessa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto voi ympäristönsuojelulain 58 ja 59 :ssä säädettyjen edellytysten täyttyessä muuttaa lupaa tai valvontaviranomaisen aloitteesta peruuttaa luvan.

18 Lupamääräysten tarkistaminen Luvan saajan on viimeistään 31.3.2019 jätettävä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Mikäli hakemusta ei tehdä määräajassa, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto voi määrätä luvan raukeamaan. Hakemukseen on liitettävä selvitykset tuotannon aiheuttamista melu- ja pölyhaitoista ja niiden vähentämistarpeista ja -mahdollisuuksista, vesienkäsittelyn tehokkuudesta, vesiin joutuvien päästöjen määrästä sekä vesien johtamisen vaikutuksista purkuvesistöön, sen kalastoon ja käyttöön, mahdollisuuksista tehostaa vesienkäsittelyä sekä arvio aiheutuneista ennakoimattomista vahingoista. Hakemukseen on myös liitettävä selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja muut ympäristönsuojeluasetuksen 9 11 :n mukaiset selvitykset tarpeellisilta osin. Korvattava päätös Tämä päätös korvaa Länsi-Suomen vesioikeuden antaman päätöksen nro 89/1998/2. RATKAISUN PERUSTELUT Hakemuksen osittaisen hylkäämisen perusteet Luvan myöntämisen edellytykset Hankealueen etelä-lounaisesta reunasta on vain 220-320 metrin etäisyys neljään asuinkiinteistöön. Kolmen asuinkiinteistön ja turpeennostokentän ja varastoaumojen välinen alue on pääosin täysin melun ja pölyn leviämiselle avointa maastoa. Lyhyt välimatka ja suojaton maasto huomioon ottaen tuotannon aiheuttama melu ja pöly aiheuttaisi asutukselle eräistä naapuruussuhteista annetun lain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta. Suojaetäisyyden ja suojakasvillisuuden kasvattamisen mahdollistamiseksi tuotantoaluetta pienennetään noin 4,5 hehtaarilla. Karinevan turvetuotantoalue on osittain tuotannossa olevaa aluetta ja muulta osin kuntoonpantua aluetta. Tuotantoalueella eikä sen päästöjen vaikutusalueella ole erityisiä luonnonarvoja eikä luonnonsuojelulain perusteella erityistä suojelustatusta omaavia lajeja ja luontotyyppejä. Kaikki kuivatusvedet käsitellään käsittelykentän avulla. Vesienkäsittely täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Tuotantoalue sijaitsee lähellä asutusta, jolle aiheutuisi luparatkaisun mukaisesta hakemuksen osittaisesta hylkäämisestä huolimatta, ennen suojavyöhykkeeksi määrättävän alueen suojaavan kasvillisuuden kehittymistä, kohtuutonta rasitusta tuotannosta aiheutuvasta melusta ja pölystä. Pöly- ja meluhaittoja ehkäistään toimenpiderajoituksilla. Kalataloudelle aiheutuvia haittoja ehkäistään kalatalousmaksulla tehtävillä toimenpiteillä.

Lupamääräysten perustelut 19 Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Kyrönjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelman mukaisesti Kyrönjoella vuoteen 2015 mennessä turvetuotannon vesiensuojeluun kaikille toiminnassa oleville turvetuotantoalueille kuuluvat suositeltavina toimenpiteinä pintavalutus tai kemiallinen käsittely sekä virtaamansäätö siellä, missä se voidaan toteuttaa. Karinevan turvetuotantoalueen vesienkäsittelymenetelmät ovat siten vesienhoitosuunnitelman mukaiset. Karinevan allikoita ei ole luokiteltu luonnonsuojelullisesti ja kalataloudellisesti arvokkaiksi pienvesiksi eivätkä ne asiakirjoista saatavan selvityksen ja ympäristökeskuksen lausuntojen perusteella ole luonnonarvoiltaan poikkeuksellisen tärkeitä pienvesiä. Kun otetaan huomioon Karinevan suon ympäristön tila ja käyttö, turvetuotannosta tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna ei aiheudu luvan myöntämisen esteenä olevaa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, kiellettyä maan tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän virkistys- tai muun käyttömahdollisuuden vaarantumista tai muuta kohtuutonta rasitusta. Vesistöön joutuvien päästöjen rajoittamiseksi määrätään käytettäväksi parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöä, minkä vuoksi ovat tarpeen määräykset 1 4. Luparatkaisun mukaisen tuotantoalueen rajauksen lisäksi pölypäästöjen ja niistä aiheutuvien haittojen vähentämiseksi on toimenpidevelvoitteet lupamääräyksessä 5 ja melun osalta lupamääräyksessä 6. Lähin asutus on tuotantoaluerajauksen jälkeenkin vain runsaan 300 metrin etäisyydellä. Toiminnasta voi ajoittain aiheutua asutukselle melu- ja pölyhaittaa. Pölyhaitan estämiseksi on tarpeen rajoittaa toimintaa asutuksen läheisyydessä tuulisena aikana ja määrätä vähimmäisetäisyydestä aumojen sijoittamisessa. Asumiseen käytettyjen alueiden melutasolle annetaan enimmäisarvot, jotka vastaavat valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoja. Tuotantotoiminta yöaikaan aiheuttaisi todennäköisesti lähellä olevien asuntojen pihapiirissä 50 db:n melutason ylittymisen, joten tuotannon kieltäminen asutusta lähimmällä tuotantolohkolla yöaikaan on tarpeen kohtuuttoman rasituksen estämiseksi. Määräykset 7 ja 8 annetaan jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltija on jätelain 6 :n mukaan velvollinen järjestämään jätehuollon ja jätteen haltijan on oltava selvillä jätteen määrästä ja laadusta sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen ehkäisemiseksi on tarpeen antaa määräys muun muassa polttoaineiden varastoinnista. Kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma on tarpeen

VASTAUS LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN 20 kaivannaisjätteen synnyn ehkäisemiseksi ja sen haitallisuuden vähentämiseksi. Häiriötilanteisiin varautumista varten annetaan lupamääräykset 9 ja 10. Luvan saajan on oltava selvillä toimintansa päästöistä ja niiden vaikutuksesta ympäristöön. Lupamääräysten 11 ja 12 tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten, ennakoimattomien vahinkojen varalta sekä lupamääräysten tarkistamista varten. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa edellyttää toimenpiteitä pintavalutuksen ja muun vesienkäsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vuosittain tehtäviin yhteenvetoraportteihin voidaan sisällyttää selostukset vesienkäsittelyssä havaituista puutteista, jo tehdyistä toimenpiteistä niiden poistamiseksi ja suunnitelma tulevista parannustoimenpiteistä. Lupamääräyksen 13 kunnossapitovelvoite on tarpeen toiminnasta aiheutuvien liettymien poistamiseksi. Lupamääräys 14 on tarpeen kalataloudelle aiheutuvien haittojen estämiseksi. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettu huomioon turvetuotannosta aiheutuvien päästöjen suuruus ja vesistössä ilmenevien vaikutusten laajuus. Turvetuotantoalueelta tulee päästöjä vielä tuotannon päätyttyä ja lupamääräys 15 on tarpeen tuotantoalueen jälkihoidon järjestämiseksi ja päästöjen rajoittamiseksi. Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 1) lausuntoon pintavalutuskentän käytöstä todetaan, että kuivatusvedet tullaan käsittelemään luvan saajan esittämän suunnitelman muutoksen mukaisen 2 ha:n suuruisen käsittelykentän avulla. Vaatimus päätökseen asetettavasta määräyksestä rajoittaa turvetuotantoa siten, että siitä on mahdollisimman vähän melu- ja pölyhaittoja asutukselle, otetaan huomioon luparatkaisun tuotantoaluerajauksessa ja asettamalla toimenpiderajoitukset lupamääräyksistä 5 ja 6 ilmenevällä tavalla. Vaatimukseen luvan myöntämisestä viiden vuoden määräajaksi todetaan, että edellytykset luvan myöntämiseksi toistaiseksi voimassaolevana ovat olemassa. Tarkkailun perusteella valvontaviranomainen voi tarvittaessa jo ennen tarkistamishakemuksen jättämiselle määrättyä aikaa edellyttää toimenpiteitä vesienkäsittelyn puhdistustehon parantamiseksi. Vaatimus voiteluaineiden ja jäteöljyn säilyttämisestä otetaan huomioon lupamääräyksestä 8 ilmenevällä tavalla huomioon.

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 21 Vaatimus vesiensuojelurakenteiden mitoituksesta otetaan lupamääräyksistä 2 ja 3 sekä vaatimus kuormituksen tarkkailusta sekä laskeutusaltaiden ja ojaston puhdistustyön valvonnasta lupamääräyksistä 10 12 ilmenevällä tavalla huomioon. Tarkkailujen raportointia koskevat vaatimukset otetaan huomioon lupamääräyksestä 12 ilmenevällä tavalla. Vaatimus vesiensuojelurakenteiden valmistumisesta ja käyttöönotosta ilmoittamisesta otetaan huomioon lupamääräyksestä 3 ilmenevällä tavalla. Vaatimus valumavesien ohjaamisesta vesiensuojelurakenteiden kautta niin kauan, kuin alueet ovat kasvipeitteisiä ja kuormituspotentiaalin voidaan katsoa vähentyneen, otetaan huomioon lupamääräyksestä 15 ilmenevällä tavalla. Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskuksen 2) väitteeseen hakemussuunnitelman puutteellisuudesta Kariluoman vedenlaatu- ja kalataloustietojen osalta todetaan, että hakija on toimittanut ympäristölupavirastoon kuulutusmenettelyn jälkeen laskeutusaltaan alapuolelta ja Karinpurosta vuoden 2009 elokuussa otettujen vesinäytteiden analyysitulokset. Hakija on toimittanut ympäristölupavirastoon Kyttäluoman vuoden 2009 koekalastustulokset. Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry:n 4) vaatimus vesienkäsittelyrakenteista otetaan huomioon määräämällä lupamääräyksessä 2 tehostettu vesienkäsittely käsittelykentän avulla ympärivuotisesti. Alueella olevien lammikoiden osalta viitataan ratkaisun perusteluosassa mainittuihin luvan myöntämisen edellytyksiin. Luontoselvityksen osalta todetaan, että hankkeella on ollut vesilain mukainen lupa tuotantoalueen vesien johtamiseen vesistöön vuodesta 1998 ja että 13 ha:n suuruinen alue on ollut tuotannossa ja alue on muilta osin kuntoonpantu allikkoaluetta lukuun ottamatta. Esitetty selvitys on siten riittävä asian ratkaisemiseksi. Ottaen huomioon käsittelykentän avulla tehostetun vesienkäsittelyn hankkeen ei arvioida uhkaavan Kokemäenjoen - Saaristomeren - Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman mukaisen tavoitteen toteutumista Kyrönjoen vesistöalueella. Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, ympäristönsuojelulain 56 :n mukaisesti on noudatettava asetusta.