YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 156/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/162/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 24.10.2012 ASIA Eläinsuojan ympäristölupa, maidontuotanto ja sen laajentaminen. Päätös sisältää ratkaisun toiminnan aloittamisesta mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta, Kuhmoinen HAKIJA Matti ja Terhi Unnaslahti Kissakulmantie 519 17800 Kuhmoinen Liike- ja yhteisötunnus: 1515667-3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Olemassa olevaa eläinsuojaa peruskorjataan ja laajennetaan siten, että sinne voidaan sijoittaa enintään 79 lypsylehmää, 72 hiehoa, 18 lehmävasikkaa (6-12 kk) ja 29 vasikkaa (alle 6 kk). Tilalla on nykyisin 55 lypsylehmää, 38 hiehoa ja 15 vasikkaa (alle 6 kk:n ikäisiä). Laajennuksen yhteydessä rakennetaan uusi lietesäiliö ja avolantala eläinsuojan länsipuolelle. Eläinsuoja sijaitsee Kuhmoisten kunnan Harmoisten kylässä tilalla Unnaslahti (RN:o 3:13). LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 a kohdan mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Ympäristönsuojelulain 28 3 momentin mukaan luvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a kohdan nojalla eläinsuojan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto, koska kyseessä on vähintään 75 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja.
2 Tämän päätöksen mukaisena valvontaviranomaisena toimii Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue, jäljempänä Keski-Suomen ELY- keskus. ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 14.9.2011. Kuhmoisten kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on 20.5.2011 antamallaan päätöksellä myöntänyt Matti ja Terhi Unnaslahdelle ympäristöluvan lypsykarjatoiminnan laajentamiseen. Vaasan hallinto-oikeus on 15.8.2011 antamallaan päätöksellä kumonnut ja poistanut Kuhmoisten kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen päätöksen ja päätöksestä määrätyn käsittelymaksun ja siirtänyt asian Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston toimivaltaisena viranomaisena käsiteltäväksi. Korkein hallinto-oikeus on 10.5.2012 antamallaan päätöksellä hylännyt ja jättänyt tutkimatta Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä tehdyt valitukset. Kuhmoisten kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on aluehallintoviraston pyynnöstä toimittanut 25.6.2012 Matti ja Terhi Unnaslahden ympäristölupahakemuksesta Kuhmoisten kunnasta saatavilla olleet asiakirjat Unnaslahdet ovat toimittaneet edellä tarkoitetusta ympäristölupahakemuksesta osittain muutetun hakemuksen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle 14.9.2011 ja täydennyksessään 4.7.2012 ilmoittaneet hakevansa ympäristölupaa osittain muutetun hakemuksen mukaisesti. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Olemassa olevalla eläinsuojalla on Kuhmoisten kunnan rakennuslautakunnan myöntämä ympäristölupa (30.8.2001 57), jonka mukaan eläinsuojassa voidaan pitää enintään 35 lypsylehmää, 39 hiehoa sekä lihanautaa ja nuorkarjaa 34 kpl (alle 8 kk). Toiminta sijaitsee haja-asutusalueella maa- ja metsätalousvaltaisella alueella eikä alueella ole voimassa olevaa asema- tai yleiskaavaa. Hakemuksen liitteenä ovat maanvuokrasopimukset (12 kpl) yhteensä 60,87 ha:n peltopinta-alasta. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tila sijaitsee haja-asutusalueella Kuhmoisten kunnan keskustasta noin 9 km etelän suuntaan. Maatilan talouskeskus sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella alueella noin 350 m:n päässä Päijänteen Unnaslahdesta. Lähin vesistö, Unnasjärvi (pinta-ala noin 1 ha) sijaitsee noin 250 m päässä luoteen suunnassa. Laskuoja Unnasjärvestä Päijänteeseen kulkee eläinsuojarakennuksen länsipuolella olevan peltoalueen poikki ja lietesäiliöistä ja avolantalasta on etäisyyttä laskuojaan lähimmillään 10 15 m. Lähin vakituisesti asuttu kiinteistö on pohjoisen suunnassa noin 1,4 km:n päässä eläinsuojasta Unnasjärven pohjoispuolella. Päijänteen rannalla kaa-
3 kon suunnassa loma-asutusta on lähimmillään noin 430 m:n päässä laajennuksesta ja etelän suunnassa vajaan 600 m:n etäisyydellä. Lännen suunnassa naapurustoa ei ole. Tila sijaitsee Suur-Päijänteen (14.2) Päijänteen lähialueella (14.221) Eläinsuoja ei sijaitse vedenhankinnan kannalta tärkeällä eikä muullakaan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella. Eläinsuojan ympäristössä on kolme luokiteltua pohjavesialuetta, joista lähin Unnasjärven pohjavesialue (0929104, Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue, II luokka) sijaitsee noin 1,3 km eläinsuojasta koillisenpohjoisen suuntaan. Harmoisten pohjavesialue (0929111, Muu pohjavesialue, III luokka) on lännen suunnassa noin 2,7 km:n ja Kopsanharjun pohjavesialue (0929112, Muu pohjavesialue, III luokka) luoteen suunnassa noin 4,6 km:n etäisyydellä eläinsuojasta. Eläinsuojan ympäristössä on kolme yksityisen maalla olevaa luonnonsuojelualuetta; Isovuoren luonnonsuojelualueen kaakkoisrajaan on etäisyyttä noin 650 m, ja pohjoisen suunnassa Unnasjärven lehmusmetsikköön noin 1,5 km sekä idän suunnassa Väärtinlahden lehmusmetsikköön noin 1,4 km. Lisäksi Huhkainvuoren (FI0900102) Natura 2000 verkostoon kuuluva alue sijaitsee eläinsuojasta etelään noin 1,5 km:n päässä. Tilalla käytettävä vesi otetaan omasta kaivosta (porakaivo ja rengaskaivo) ja vedenlaatua seurataan säännöllisesti. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Yleiskuvaus nykyisestä toiminnasta Olemassa olevassa kylmäpihattotyyppisessä eläinsuojassa on yhteensä 55 lypsylehmää, 38 hiehoa ja 15 nuorkarjaan (alle 6 kk) luettavaa eläintä. Sonnivasikat myydään jatkokasvattajalle kolmen viikon ikäisinä. Liete varastoidaan betonisessa lietesäiliössä (1 500 m 3 ) ja lisäksi lietteen varastointitilavuutta on pihaton kuivikepohjien alla olevassa betonisessa säiliössä (150 m 3 ). Säilörehu varastoidaan laakasiiloissa. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudella 2007 2013. Uudet toiminnot ja niiden aiheuttamat muutokset Tilan maidontuotantoa laajennetaan peruskorjaamalla ja laajentamalla nykyistä pihattoa yhdelle lypsyrobotille sopivaksi sekä parannetaan nuorkarjan olosuhteita. Uusia hiehopaikkoja (19 kpl) tulee eläinsuojarakennuksen eteläosan jatkeeksi sijoittuvaan laajennukseen. Eläinsuojan pohjoisosassa tehdään muutoksia ja tilajärjestelyjä (mm. lypsyrobotti, uusia lypsylehmäpaikkoja 10 kpl, ummikkopaikkoja 8 kpl ja hiehopaikkoja 8 kpl sekä lisäksi kuivikepohjalla oleva poikimakarsina ja vasikkaosasto). Eläinsuojan keskiosaan sijoittuu 66 lypsylehmäpaikkaa. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan eläinsuojan länsipuolelle lisäksi lisää lannan varastointitilavuutta: uusi lietesäiliö (1 310 m 3 ) sekä avolantala (varastointitilavuus 230 m 3 ). Laajennuksen jälkeen tilalla on yhteensä enintään 79 lypsylehmää, 27 hiehoja ja vasikoita, joista 18 kpl iältään 6-12 kk ja 29 kpl alle 6 kk.
4 Laajennuksen jälkeen tilalla tuotettava maitomäärä tulee olemaan 600 000 litraa maitoa ja 5 500 kg lihaa teuraslehmistä ja 30 sonnivasikkaa myydään lihantuotantotiloille. Lannan käsittely ja varastointi Lannan käsittely perustuu pääosin lietelantamenetelmään. Kuivikelannalla ovat vain juottovasikat (29 kpl) ja nuorkarjaosastolla olevat 18 eläintä (9-15 kk:n ikäiset) sekä myös poikimakarsina. Lypsylehmät (79 kpl) ja loput hiehot (19 kpl) ovat lietelannalla. Lietelannan varastointia varten on olemassa oleva kattamaton lietesäiliö (1 500 m 3 ) sekä lisäksi pihattonavetan kuivikepohjien alla on lietetilavuutta 150 m 3. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan uusi kattamaton betoninen lietesäiliö (noin 1 310 m 3 ). Lietesäiliöt täytetään alakautta valuttamalla. Pihattonavetan lietekuiluissa ei ole lietteen varastointitilavuutta. Kuivikepohjilla virtsa imeytetään joko olkeen, turpeeseen tai puruun. Kuivitetun alueen pinta-ala on 150 m 2 ja kuivikekerroksen paksuus 20 50 cm. Kuivikepohjan betonisten reunojen korkeus vaihtelee 20 250 cm. Juottovasikoiden kuivikepohja tyhjennetään kuivalantalaan noin 2 kk:n välein. Isompien vasikoiden ja poikimakarsinan kuivikepohjat tyhjennetään kaksi kertaa vuodessa joko keväällä suoraan viljapellolle muokkauksen yhteydessä tai syksyllä laitumien uudistamisen tai syysviljapellon muokkauksen yhteydessä. Betoninen avolantala on pinta-alaltaan noin 76,5 m 2 ja hakemuksen mukaan tilavuudeltaan noin 230 m 3. Lantalan reunojen korkeus on 2,35 m. Lantalan ajoluiskan korkeus on 50 cm. Lantalassa on kuormauslaatta. Hakemuksen mukaan maitohuoneen jätevedet (200 m 3 /v) johdetaan lietesäiliöön. Eläinsuojaan rakennetaan kuivakäymälä. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lanta käytetään pellolla lannoitteena. Hakijalla on käytettävissä lannan levitykseen peltoa yhteensä 130 ha, josta omaa on 50 ha. Vuokrapelloista on toimitettu voimassa olevat kirjalliset sopimukset yhteensä 53,61 ha:n peltoalasta ja lisäksi suullisia vuokrasopimuksia on 19,1 ha:n alalta. Pohjavesialueella olevia peltolohkoja on yhteensä 20,68 ha, joista 4,68 ha Kissakulman pohjavesialueella, 9,79 ha Harmoisten pohjavesialueella ja 6,35 ha Kopsanharjun pohjavesialueella. Hakemuksen mukaan pohjavesialueella olevilla lohkoilla viljellään pääasiassa nurmea, jotka lannoitetaan väkilannoitteilla. Lanta levitetään keväällä viikoilla 19 20 (40 % kevätviljoille mullattuna), kesällä viikoilla 24 25 (50 % säilörehunurmille sijoitettuna ensimmäisen rehusadon korjuun jälkeen) ja syksyllä viikolla 33 34 (10 % syysviljoille / uusittaville nurmille mullattuna tai jos sääolosuhteet eivät suosi, niin lanta levitetään sänkipellolle ja mullataan).
Laidunnus 5 Kaikkia eläimiä lukuun ottamatta pikkuvasikoita pidetään laitumella 4 kuukautta vuodessa. Lehmät ovat laidunkaudella öisin sisällä. Laidunalaa on 4 ha eivätkä laitumet rajoitu vesistöön. Eläinten juottamista varten on siirrettävät juottoaltaat ja kauempana juottokärryt. Laitumella ei ole kiertävää ruokintapaikkaa. Hakemuksen täydennyksen (18.9.2012) mukaan karjan laidunnukseen käytettävien laitumien yhteispinta-ala on 19,10 ha ja laidunnukseen käytettävät pellot sijaitseva tilakeskuksen ympärillä. Säilörehun varastointi Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua vuodessa noin 1 500 tonnia, josta laakasiiloihin noin 1 400 tonnia ja pyöröpaaleihin noin 100 tonnia. Laakasiiloista säilörehun puristeneste johdetaan umpikaivoon (3,0 m 3 ) ja pumpataan umpikaivosta sähköuppopumpulla lietevaunuun ja levitetään syötetylle laitumelle. Pilaantunut rehu levitetään kuivalannan ohessa pellolle lannoitteena. Muut varastot Tilalla on 2 maanpäällistä öljysäiliötä (á 1 500 ja 2 700 litraa), jotka on varustettu laponestolla. Pienempi säiliö on kaksoisvaippasäiliö. Isompi säiliö kunnostetaan tai vaihdetaan uudeksi säiliöksi lähivuosina. Säiliöt ovat reunuksella varustetulla betonilaatalla. Lähivuosina on tarkoitus hankkia sähköinen tankkauspumppu, jossa on automaattinen ylitäytönestin. Muita öljytuotteita säilytetään konehallissa tynnyrissä ja muovikanistereissa enintään noin 500 litraa. Kasvinsuojeluaineet säilytetään konehallissa betonilattialla omassa kaapissaan. Rehunsäilöntään käytetään maitohappobakteereita, jotka säilytetään pakastimessa. Happopohjaiset säilöntäaineet poistetaan varastosta lähivuosina. Jätteet Hakemuksen mukaan toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet (noin 1-2 kpl/v) toimitetaan raatokeräilyyn (Honkajoki Oy). Pilaantunut rehu varastoidaan lantalaatalla ja käytetään pellolla lannoitteena. Muovit haetaan kerran vuodessa (Kuusakoski Oy). Metalliromu (0,5 tn/v) toimitetaan metallinkeräykseen. Jäteöljy, akut ym. ongelmajätteet toimitetaan ongelmajätteen keräyspisteeseen. Sekajätettä syntyy noin 0,5 tn/v ja se viedään Erkki Salminen Oy:lle. Toiminnasta aiheutuva liikenne Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä ja rehuauto noin 2-3 kuukauden välein. Tehokas säilörehunkorjuu ja lannan levitys jaksottuu useampaan lyhyeen sesonkikauteen. Muulloin liikenne on hyvin vähäistä. Tiekunta huolehtii Kissakulmantien pölynsidonnasta kesäisin.
YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Hajuhaittojen vähentäminen 6 Pihattonavetan katto eristetään ja sivuseinien tuuliverkkojen tilalle asennetaan säädettävät verhot. Ilmanvaihto toimii edelleen painovoimaisesti, mutta pihaton jäätyminen kovalla pakkasella saadaan estetyksi sulkemalla verhot. Lannan käsittelyn tehostaminen ja selkeyttäminen vähentää ympäristöhaittoja. Kirkonkylässä oleville pelloille ei levitetä lantaa. Automaattilypsyyn siirryttäessä lehmien tuotosta pyritään nostamaan lypsykertojen lisäyksellä ja ruokinnan tarkentamisella, jolloin ympäristön kuormitus tuotettua maitolitraa kohden pienenee. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Lietteen levitys nurmille tapahtuu käyttäen urakoitsijaa, jolla on tehokkaasti sijoittava lietteen multausvaunu. Kauempana oleville pelloille lietteen siirtokuljetus tapahtuu urakoitsijan lieterekalla, jolloin kuormien määrä pienenee ja lietteenlevitysaika lyhenee. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Häiriötilanteissa tilalla noudatetaan laatukansioon kirjattuja toimintaohjeita. Sähkökatkoihin varaudutaan omalla traktorigeneraattorilla ja jatkossa mahdollisesti automaattisella aggregaatilla. Laajennuksen yhteydessä tilalle tehdään pelastussuunnitelma tulipalon varalle. Toiminnan aloittamisluvan perustelut Hakijat ovat aloittaneet valmistautumiseen laajentamiseen vasikoiden määrä lisäämällä ja rakennushanke on lykkääntynyt vuodella eteenpäin. Aloittamista ei voida enää siirtää, koska eläinsuojelumääräyksien vaatimuksia ei voida jatkossa täyttää ilman lisärakentamista. Hakijat katsovat, että vakuussummaa ei tarvitse asettaa, koska eläinmäärän lisäys on niin pieni ja nykyiselle toiminnalle on olemassa ympäristölupa LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty 5.1.2012, 4.7.2012, 7.8.2012, 8.8.2012 ja 10.8.2012. Hakija on täydentänyt hakemustaan hakemuksen kuuluttamisen jälkeen 18.9.2012 ilmoittamalla karjan laidunnukseen käytettävien laidunalojen sijainnin ja yhteispinta-alan. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Kuhmoisten kunnan ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla 24.8.2012 24.9.2012. Ympäristölupahakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu Kuhmoisten Sanomissa 22.8.2012.
7 Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Kuhmoisten kunnassa. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty lausuntoa Kuhmoisten kunnan kunnanhallitukselta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Keski-Suomen ELY- keskukselta. 1) Kuhmoisten rakennuslautakunta (19.9.2012) Lausunnon mukaan Kuhmoisten kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella ei ole huomautettavaa hakemuksesta. Kunnan myönteinen kanta eläinsuojan laajentamiselle näkyy luvankäsittelijälle toimitetusta rakennuslautakunnan päätöksestä 18.5.2011 32. 2) Keski-Suomen ELY-keskus (24.9.2012) Vesistöalueluokituksen mukaan tila sijaitsee Päijänteen lähialueella (14.221), joka ei ole maatalouden ympäristönsuojelun painopistealuetta. Isovuoren luonnonsuojelualue on perustettu Metsämaa (RN:o 4:51) 20.12.2006 alueen vanhojen metsien suojelemiseksi. Luonnonsuojelualueen rauhoituspäätöksen määräykset koskevat vain luonnonsuojelualueeksi perustettua aluetta. Unnaslahden tilan rajalta on lyhimmillään matkaa luonnonsuojelualueelle noin 200 m. Maidontuotannon laajentaminen Unnaslahden tilalla ei vaaranna Isovuoren luonnonsuojelualueen luontoarvoja. ELY-keskus katsoo, että toimintaa koskevien tavanomaisten lupamääräyksien lisäksi tulee huomioida seuraavaa: Valtioneuvoston nitraattiasetuksen (931/2000) suositusten mukaiset suojavyöhykkeet tulee toteuttaa vesistön rantaan, valtaojien varsille ja talousveden hankintaan käytettävien kaivojen ja lähteiden ympärille lietelantaa ei tule levittää pelloille, joiden fosforiluvut ovat korkeat tai arveluttavan korkeat. Maatalouden vesienhoidon tehostamiseksi luvanhakijan tulee seurata lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyvien tekniikoiden kehittymistä. Myös lantavarastoihin ja lannankäsittelymenetelmiin liittyvää uutta käyttökelpoista tekniikkaa on otettava soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa. Lietelantaa, virtsaa ja muita jätevesiä ei saa levittää luokitelluilla pohjavesialueilla oleville pelloille lantaa tulee levittää vain keväällä ja kesällä. Lannan syyslevitys on perusteltua vain jos säät, peltojen kantavuus tai muut, viljelijästä riippumattomat syyt ovat rajoittaneet levitystä keväällä ja kesällä. Syyslevitys tulisi ravinteiden hyväksikäytön takia suunnata vain kasvustojen perustamiseen. Kuhmoisten kunnanhallitus ei ole antanut lausuntoa määräajassa.
Hakijan kuuleminen ja vastine 8 Hakijalle on varattu mahdollisuus vastineen antamiseen. Hakija on ilmoittanut, että vastinetta ei anneta. ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Käsittelyratkaisu Hakemus on käsitelty Matti ja Terhi Unnaslahden 14.9.2011 toimittaman ja myöhemmin täydentämän hakemuksen mukaisena eli eläinmäärältään osittain muutetun hakemuksen mukaisena. Ympäristöluparatkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Matti ja Terhi Unnaslahdelle ympäristöluvan maidontuotannon laajennukselle Kuhmoisten kunnan Harmoisten kylässä sijaitsevalla tilalle Unnaslahti RN:o 3:13 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen (päivätty 10.11.2011, muutos 20.7.2012) mukaisesti ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen. Ympäristölupa myönnetään siten, että laajennuksen käyttöönoton jälkeen eläinsuojassa voidaan pitää enintään 79 lypsylehmää, 45 hiehoa ja 29 vasikkaa (alle 6 kk). Toiminnan aloittaminen muutoksenhausta huolimatta Aluehallintovirasto myöntää Matti ja Terhi Unnaslahdelle luvan toiminnan aloittamiseen muutoksenhausta huolimatta. Luvan saajan on asetettava 4.000,00 (neljäntuhannen) euron suuruinen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymä vakuus ympäristön saattamiseksi ennalleen lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalta. Lupamääräykset 1. Eläinsuojan ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojassa muodostuvat lietteet, virtsa, maitohuoneen pesuvedet sekä muut eläinsuojan pesu- ja jätevedet ja mahdollinen säilörehun puristeneste tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Kuivalanta tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevassa kuivalantalassa siten, että lantaa ei joudu ympäristöön. Lietteiden, maitohuoneen pesuvesien, muiden pesu- ja jätevesien sekä mahdollisen puristenesteen varastotilavuutta tulee olla vähintään 2 932 m 3. Mikäli tilalla laidunnetaan hakemuksessa esitetty eläinmäärä (lypsylehmät ja hiehot) tulee varastointitilavuutta olla noin 2 550 m 3. Kuivalantalassa kuivalannan varastotilavuutta tulee olla vähintään 245 m 3. Kuivikepohjien varastotilavuudesta voidaan hyväksyä varastointitilavuuteen 15 m 3. Rakennettavan eläinsuojan laajennuksen pohjarakenteet, lietekuilut, uusi lietesäiliö ja mahdollinen lietteen pudotus-/pumppukaivo tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Van-
9 hojen eläintenpitoon liittyvien tilojen (nykyinen navetta) korjaamisessa on noudatettava maa- ja metsätalousministeriön ohjetta. Tilalle tulee rakentaa hakemusasiakirjoihin liitetyn suunnitelman (pvm 20.7.2012) mukaisesti uusi noin 1 310 m 3 :n lietesäiliö. Lietesäiliön salaojitus on varustettava näytteenoton mahdollistavalla vesipesällisellä tarkastuskaivolla. Rakennettavan lietesäiliön lastausalue tulee rakentaa tiivispohjaiseksi esim. betonista tai asfaltista. Uusi lietesäiliö ja lastausalue tulee olla käyttövalmiina viimeistään silloin, kun eläinsuojan laajennus otetaan käyttöön. Kaikki kiinteällä katteella kattamattomat lietesäiliöt tulee varustaa riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 m:n korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna maaja metsätalousministeriön rakentamismääräysten mukaisesti ja lisäksi lietesäiliöiden lastausalueiden tulee olla tiivispohjaiset. Tilalle tulee rakentaa hakemusasiakirjoihin liitetyn suunnitelman (pvm 20.7.2012) mukaisesti uusi noin 256 m 3 :n kuivalantala. Kuivalantala tulee olla varustettu vähintään 0,5 metrin korkuisella ajoluiskalla ja kuivalantalan ulkopuolella tulee olla tiivispohjainen kuormauslaatta esim. betonista tai asfaltista. Uusi kuivalantala tulee olla käyttövalmiina viimeistään silloin, kun eläinsuojan laajennus otetaan käyttöön. Lietteen/lannan/virtsan kuljetus- ja levityskaluston pesu tulee suorittaa siten, että pesuvedet otetaan talteen johtamalla ne lietesäiliöön tai muuhun erilliseen umpisäiliöön. Lannan varastointitilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja niiden kunto tulee tarkistaa tyhjennysten yhteydessä mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Vaurioituneet tai rapautuneet lietesäiliöt / kuivalantalatilat tulee korjata välittömästi. Lietesäiliöiden / kuivalantalan käytöstä, niiden tyhjennyksestä, lannan kuljetuksesta tai levityksestä ei saa aiheutua päästöjä ympäristöön eikä ympäristön asukkaille kohtuutonta viihtyvyyteen tai terveyteen kohdistuvaa rasitusta, kuten melu-, hajuhaittaa. 2. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Lietelanta, virtsa ja kuivalanta, säilörehun puristenesteet, maitohuoneen pesuvedet sekä muut eläinsuojan pesu- ja jätevedet tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lietettä/virtsaa/kuivalantaa sekä pesu- ja jätevettä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lietteen/virtsan/kuivalannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään noin 71 hehtaaria. Peltopinta-alassa tulee ottaa huomioon myös talousvesikaivojen, valtaojien ja vesistöjen varsille jätettävien suojavyöhykkeitten vaatimat pinta-alat. Lietteen/lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus.
10 Lietteen/lannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä/virtsaa/kuivalantaa, tulee kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lietteenlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteenlevitys on kielletty 15.10. - 15.4. välisenä aikana. Lietettä voidaan levittää syksyllä enintään 15.11. asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lietettä ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lietteen käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10. - 15.4. välisenä aikana. Lietteen käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Talousvesikaivojen ympärille on jätettävä maaston korkeusolosuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen vähintään 30 100 m levyinen lietteellä/virtsalla/kuivalannalla käsittelemätön suojavyöhyke. Eläinsuojien pesu- ja jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lietteen kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, säilörehun puristenesteitä, pesuvesiä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa ei saa levittää pohjavesialueen varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittua pohjavesialueen ulkorajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuville pelloille, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalanta mullataan välittömästi. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lietteen/virtsan/kuivalannan vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan levityksestä on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa. 3. Laidunnus Eläinsuojan ja laidunalueiden välisten kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia siten, että ne kestävät eläinten kulkemisen. Kulkuteille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti viikoittain. Vesistöön rajoittuvia peltolohkoja laidunnettaessa tulee eläinten pääsy vesirajaan saakka estää aitauksella ja järjestää eläinten juotto muutoin. Laiduntamista tulee välttää alle 30 100 metrin etäisyydellä talousvesikaivoista. Laidunalueita tulee hoitaa siten, että niille ei muodostu nurmesta vapaita eroosioherkkiä alueita.
11 4. Hajuhaittojen vähentäminen Lietesäiliöt tulee täyttää alakautta. Mahdolliset lietteen pumppauskaivot tulee kattaa tiiviillä betonikannella. Mikäli lietettä lietesäiliön ylitäyttymisen estämiseksi pumpataan toisesta lietesäiliöstä toiseen yläkautta, on lietteen purkauskohdan oltava lietepinnan alapuolella. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että liete- ja kuivalantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojan sisätilat on pidettävä siistinä ja sisäilman lämpötila mahdollisimman alhaisella tasolla. Eläinsuojan, lietesäiliön ja kuivalantalan ympäristö sekä kulkutiet on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lietelanta, virtsa ja kuivalanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Lietteen levityksessä tulisi mahdollisuuksien mukaan käyttää sijoittavaa levitintä. Eläinsuojasta noin 500 metrin etäisyydellä sijaitsevilla peltolohkoilla lietteen/lannan multaaminen tulee suorittaa neljän tunnin kuluessa levityksestä. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Liete/lanta tulee levittää tyynellä säällä tai siten, että tuuliolosuhteet ovat naapureista poispäin. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon lannoitettaessa nurmikasvustoja. 5. Säilörehu Säilörehun varastoinnista ei saa aiheutua pinta- ja pohjavesien tai maaperän pilaantumista. Säilörehun puristenesteen pääsy ympäristöön tulee estää. Laakasiiloihin tehtävästä säilörehusta muodostuva puristeneste tulee johtaa vesitiivistä materiaalia olevaan umpikaivoon, joka on pumpattava ylitäyttymisen estämiseksi lietesäiliöön tai levitettävä kasvukauden aikana välittömästi peltoon. Pilaantunut säilörehu tulee varastoida kuivalantalassa niin, että valumia ei pääse syntymään ja käyttää lannoitteena pellolle. 6. Jätteet Toiminnassa muodostuvat jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään ja ne on varastoitava ja käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu roskaantumista, hajuhaittaa tai muutakaan ympäristön pilaantumisen vaaraa tai huononneta jätteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jäteöljyt ja muut vaaralliset jätteet on varastoitava katetussa tiivispohjaisessa varastossa, josta valumat voidaan kerätä talteen astian mahdollisesti rikkoutuessa. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa asianmukaiseen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan.
7. Eläinjätteet 12 Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun ympäristöluvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä varastoidaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli kaksi vuorokautta tulee varastointi tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Mikäli ruhoja varastoidaan vain lyhytaikaisesti (alle 2 vrk), tulee sen tapahtua tiiviillä alustalla ja ruhot tulee peittää sateelta ja tuhoeläimiltä. Varastointipaikka tulee olla varjoinen, jos sitä ei ole sijoitettu sisätiloihin. 8. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit tulee säilyttää lukituissa tiloissa. Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt tulee olla kaksivaippaisia tai sijoitettuna suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Toimenpiteet tulee olla tehtynä 30.9.2013 mennessä. Polttonestesäiliöt tulee olla varustettuna ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi hätäkeskukselle. 9. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliön ja kuivalantalan / virtsasäiliön, polttonestesäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Lietelannasta/kuivalannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Eläinsuojan toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: eläinten määrä
13 toiminnassa muodostuva lietteen, virtsan ja kuivalannan määrä (m 3 /vuosi) lietteen/virtsan/kuivalannan toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat toiminnassa syntyvät jätteet: jätelajit, jätemäärät, kuljettajat, toimituspaikat ja -ajankohdat lanta-analyysin tulokset tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista uudet tai muuttuneet lietteen/virtsan/kuivalannan levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Keski-Suomen ELY -keskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee laatia käyttämällä ensisijaisesti sähköistä järjestelmää (ItellaTYVI järjestelmä, www.tyvi.fi tai vastaava järjestelmä valvontaviranomaisen ohjeen mukaan). 10. Häiriö- ja poikkeustilanteet Mahdollisista häiriöistä ja poikkeuksellisista tilanteista, jotka ovat aiheuttaneet tai saattavat aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja, on välittömästi ilmoitettava Keski-Suomen ELY- keskuksen valvontaviranomaiselle ja Kuhmoisten kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on heti ryhdyttävä toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisten tilanteiden uusiutumisen ehkäisemiseksi. 11. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Maatalouden vesienhoidon tehostamiseksi toiminnanharjoittajan tulee seurata lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyvien tekniikoiden kehittymistä. Myös lantavarastoihin ja lannankäsittelymenetelmiin liittyvää uutta käyttökelpoista tekniikkaa on otettava soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli se vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa eläinsuojan toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. 12. Käyttöönottoilmoitus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle rakennettavan laajennusosan ja uuden lietesäiliön käyttöönotosta viimeistään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista.
14 RATKAISUN PERUSTELUT Käsittelyratkaisun perustelut Kuhmoisten kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on 20.5.2011 antamallaan päätöksellä myöntänyt Matti ja Terhi Unnaslahdelle ympäristöluvan lypsykarjatoiminnan laajentamiseen. Ympäristölupaa haettiin eläinsuojan laajennukselle, jossa eläinmäärä oli 74 lypsylehmää, 54 hiehoa ja 20 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Vaasan hallinto-oikeus on 15.8.2011 antamallaan päätöksellä kumonnut ja poistanut Kuhmoisten kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen päätöksen ja siirtänyt asian Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston toimivaltaisena viranomaisena käsiteltäväksi. Korkein hallinto-oikeus on 10.5.2012 antamallaan päätöksellä hylännyt ja jättänyt tutkimatta Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä tehdyt valitukset. Matti ja Terhi Unnaslahti ovat toimittaneet 4.7.2012 aluehallintovirastolle ilmoituksen, jonka mukaan ympäristölupaa haetaan 79 lypsylehmälle, 27 hieholle, 18 nuorkarjaa (6-12 kk) ja 29 vasikalle. Hakemus on Unnaslahden ilmoituksen johdosta käsitelty eläinmäärän osalta osittain muutettuna palautusprosessissa käsiteltyyn hakemukseen verrattuna. Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 :n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja, että pilaantumista voidaan ehkäistä. Ympäristönsuojelulain 6 2 mom 2 kohdan mukaan toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon alueen ja sen ympäristön nykyinen ja tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus ja aluetta koskevat kaavamääräykset. Ympäristönsuojelulain 6 2 mom 3 mukaan lupaharkintaan vaikuttavana seikkana pidettäisiin myös muiden mahdollisten sijoituspaikkojen olemassaoloa. Vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen tulisi sijaita niin lähellä ajateltua sijoittamispaikkaa, ettei tästä aiheutuisi toimintaa suunnittelevalle kokonaan uutta hanketta.
15 Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinnan perusteet Kysymyksessä on vuonna 2001 myönnettyyn ympäristölupaan verrattuna sellainen olennainen toiminnan muutos, että lupaedellytykset on harkittava ympäristönsuojelulain 41 ja 42 :ien mukaan. Toiminnasta ei aiheudu ympäristönsuojelulain 42 1 mom:ssa tarkoitettuja luvan myöntämisen esteenä olevia vaikutuksia. Alueella ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista asema- tai yleiskaavaa. Eläinsuojan sijoituspaikan soveltuvuutta arvioitaessa on otettu huomioon myös toiminnan tavanomaisuus suhteessa lähialueen maankäyttöön. Toiminta sijoittuu maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle, jossa karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa tavanomaiseksi toiminnaksi. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeessa I/2010 liitteessä 4 on esitetty uusien, talouskeskusten ulkopuolelle rakennettavien kotieläinsuojien vähimmäissuositusetäisyydet häiriintyvistä kohteista. Ohjeen mukaan vähimmäissuositusetäisyys häiriintyvästä kohteesta edellyttäisi 79 lypsylehmän, 27 hiehon, 18 lehmävasikan (6-12 kk) ja 29 vasikan (alle 6 kk) (noin 634 ey) pihattonavetalta vähintään noin 210 m etäisyyttä suotuisissa olosuhteissa, vähintään 240 metrin etäisyyttä normaaleissa olosuhteissa ja vaativissa olosuhteissa 310 metrin etäisyyttä. Pienten ja keskisuurten eläinsuojien laajennuksissa voidaan hyväksyä suojaetäisyyksiksi jonkin verran lyhyemmät etäisyydet kuin uusissa tai uuteen toimintaan rinnastettavissa hankkeissa. Lupahakemuksessa tarkoitetun toiminnan suunniteltua sijoituspaikkaa voidaan pitää olosuhteiltaan normaalina. Eläinyksikkömäärän lisäyksen perusteella (noin 1,9 -kertainen) kyseessä on laajennus, joka ei ole rinnastettavissa uuteen toimintaan. Lähimmät häiriintyvät kohteet ovat yli 450 m etäisyydellä (loma-asuntoja). Suunniteltu laajennuksen sijaintipaikka täyttää sen edellytyksen, mitä on suositeltu vähimmäisetäisyydeksi keskisuurten eläinsuojien laajennuksissa. Ottaen huomioon annetut lupamääräykset, eläinsuojan sijaintipaikan ympäristön, eläinsuojan eläinmäärän sekä eläinsuojan ja lietesäiliön ja kuivalantalan sijainnin naapureihin nähden, toiminta ei to-
16 dennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Hajuhaittojen vähentämiseksi lupapäätöksessä on annettu määräykset mm. lietesäiliöiden täyttämisestä alakautta, ruokinnan optimoinnista sekä lietteen multaamisesta viimeistään vuorokauden kuluessa levityksestä ja lähempänä asutusta 4 tunnin kuluessa. Luparatkaisussa on otettu huomioon 1.5.2012 voimaan tulleen uuden jätelain (646/2011) 149, jonka mukaan lain voimaan tullessa vireillä olleet ympäristölupahakemukset käsitellään jätelain (646/2011) voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti. Jätteistä 1.5.2012 annetulla valtioneuvoston asetuksella (179/2012) kumottiin muun muassa ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteen pakkaamisesta ja merkitsemisestä annettu valtioneuvoston päätös (659/1996) ja yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta annettu ympäristöministeriön asetus (1129/2011). Näiltä osin on sovellettu uusia säännöksiä. Ratkaisuosassa jätelain (1072/1993) mukainen termi ongelmajäte on korvattu jätelain (646/2011) mukaisella, sisällöllään samaa tarkoittavalla termillä vaarallinen jäte, joka tulee jatkossa vakiintumaan käytössä. Toiminnalle myönnetty enimmäiseläinmäärä vastaa hakemuksessa ja sen täydennyksissä esitettyä. Perustelut toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta Eläinsuojan toiminnalle on myönnetty ympäristönsuojelulain mukainen lupa vuonna 2001 (Kuhmoisten rakennuslautakunta 30.8.2001 57). Hakija on jättänyt eläinsuojan laajentamista koskevan lupahakemuksen Kuhmoisten ympäristönsuojeluviranomaiselle 16.3.2011. Lupahakemuksen käsittelyn viivästyminen on johtunut hakijasta riippumattomista syistä, kun asiaa on ensin käsitelty viranomaisessa, joka ei ole ollut toimivaltainen. Aluehallintovirasto on ottanut lisäksi huomioon sen, että laajennuksesta ei aiheudu merkittävää ympäristövaikutusten lisäystä lähimmissä häiriintyvissä kohteissa, kun otetaan huomioon haetun toiminnan etäisyydet asutukseen. Toiminnan aloittaminen ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi, koska toiminta voidaan saattaa nykyisen luvan mukaiseksi poistamalla eläimet, jotka ylittävät voimassa olevan ympäristöluvan mukaiset eläinmäärät sekä toimittamalla niiden tuottama lanta joko vastaanottopaikkaan tai lannoitteeksi pellolle. Näin ollen aluehallintovirasto katsoo, että lupa toiminnan aloittamiseen voidaan tässä tapauksessa myöntää. Asetettava vakuus on määrätty riittäväksi ympäristön saattamiseksi päästöjen osalta ennalleen, mikäli lupa evätään tai sen lupamääräyksiä muutetaan. Tässä tapauksessa edellä mainittu tarkoittaa, että vakuuden turvin voidaan siirtää eläinsuojasta pois ne eläimet, jotka ylittävät voimassa olevan ympäristöluvan mukaiset eläinmäärät ja toimittamalla luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai pellolla hyödynnettäväksi se lantamäärä, mikä on syntynyt sinä
17 aikana, kun toimintaa on harjoitettu YSL 101 :n mukaisella oikeudella. Näin ollen päätöksen täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Ympäristönsuojelulain 101 :n mukaan edellytyksenä toiminnan aloittamiselle muutoksenhausta huolimatta on hakijan asettama hyväksyttävä vakuus. Eläinmäärän kasvun myötä kysymyksessä on myös toiminnan olennainen muutos vuonna 2001 myönnettyyn lupaan verrattuna. Lupamääräysten perustelut Eläinsuojan ja lantaloiden rakenteita sekä lannan ja jätevesien varastointia koskeva lupamääräys 1 Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, virtsan, kuivalannan, maitohuoneen pesuvesien, muiden pesu- ja jätevesien sekä puristenesteen varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja - ohjeet (MMM-RMO-C4) mukaan lietteen, virtsan ja kuivalannan varastotilojen sekä eläinsuojan pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Mahdollisessa vuototilanteessa säiliön salaojaverkosto on ensimmäinen paikka, josta vuoto voidaan havaita. Tämän vuoksi on tärkeää, että salaojavedestä saadaan tarvittaessa näyte. Uusi lietesäiliö sijaitsee lähimmillään noin 10 15 m:n päässä Unnasjärven laskuojasta. Ympäristöluvan mukaisesta eläinmäärästä lietelannalla olevat 79 lypsylehmää, ja 27 hiehoa tuottavat laskennallisesti lietelantaa yhteensä noin 2 301 m 3 vuodessa. Kun otetaan huomioon myös ympäristöluvan mukaisesta eläinmäärästä kuivikepohjilla olevien eläinten (29 vasikkaa, 18 hiehoa) lietesäiliöihin johdettava virtsa (laskennallisesti 107 m 3 ), maitohuoneen pesuvedet (noin 200 m 3 ) ja mahdollinen puristeneste (70 m 3 ) sekä kattamattomien lietesäiliöiden sadevedet (254 m 3 ), on lietteen varastointitilavuustarve noin 2 932 m 3. Puristenesteen määrä on laskennallisesti 0,05 m 3 /esikuivattu säilörehutonni. Avonaisiin lietesäiliöihin on varattava sadevesitilavuutta 30 cm/lietesäiliö. Mikäli tilalla laidunnetaan eläimiä, niin valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaan 12 kuukauden varastointitilavuudesta voidaan vähentää samana laidunkautena eläinten laidunnuksen yhteydessä laitumelle jäävä lanta. Eläimiä (muut eläimet paitsi pikkuvasikat) on ilmoitettu laidunnettavan 4 kuukautta vuodessa. Laidunnettavat eläimet pidetään kuitenkin öisin sisällä, joten määräyksen mukainen varastointitilavuusvaatimus vastaa laskennallisesti 10 kuukauden aikana muodostuvaa lietettä/virtsaa ja pesuvesiä. Kuivalannan varastointitilavuustarve on noin 245 m 3, kun otetaan huomioon kuivalannalla olevien 29 vasikan (alle 6 kk) ja 18 hiehon tuottaman kuivalannan määrä (232 m 3 ) lisäksi poikimakarsinoissa syntyvä laskennallinen lantamäärä (noin 6 m 3 ) ja avolantalan sadevedet (noin 7 m 3 ). Kattamattomiin kuivalantaloihin on varattava sadevesitilavuutta 0,1 m 3 /m 2.
18 Hakemuksen mukaan tilalla on lietteen varastointitilavuutta yhteensä 2 960 m 3, joista kattamattomissa lietesäiliöissä yhteensä 2 810 m 3 ja lisäksi kuivikepohjien alla olevassa säiliössä 150 m 3. Kuivalantalan laskennallinen varastointitilavuus on pohjapiirroksen perusteella noin 256 m 3 (laatta 76,5 m 2, seinäkorkeus 2,35 m, jolloin hyötykorkeus 3,35 m) ja kaksi kertaa vuodessa tyhjennettävistä kuivikepohjista (pinta-ala noin 89 m 2 ) hyväksytään varastointitilavuuteen 8 m 3 eli varastointitilavuutta yhteensä 264 m 3. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi lietelannan, virtsan, kuivalannan ja pesuvesien varastointitilavuutta. Määräys lietteen ja kuivalannan varastointitilojen rakentamisesta valmiiksi ennen käyttöönottoa varmistaa sen, että vaadittu varastointitilavuus on käytettävissä riittävän ajoissa. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM- RMO C4) mukaan kattamattomat kuivalantalat tulee olla varustettu vähintään 0,5 metrin korkuisella ajoluiskalla ja kuivalantalan ulkopuolella tulee olla tiivispohjainen kuormauslaatta esim. betonista tai asfaltista. Lietesäiliöiden ja kuivalantalan vuosittaisella tyhjennyksellä ja tarkastuksella varmistetaan, että käytössä oleva lannan varastointitilavuus ei pienene ja vuotoja maaperään ei synny. Lantavarastojen tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto ja suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet. Lannan ja jätevesien hyödyntämistä koskeva lupamääräys 2 Lannan ja virtsan levitystä varten tulee olla riittävästi peltopinta-alaa ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin välttämiseksi. Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (1.7.2009). Peltopinta-alatarve on vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää kohden, vähintään yksi peltohehtaari 3,5 hiehoa kohden ja yksi peltohehtaari 11 alle 6 kk:n ikäistä vasikkaa kohden. Hakemusasiakirjojen mukaan hakijalla on omaa peltoa 50 ha ja vuokrapeltoa ja pohjavesialueella olevia vuokrapeltolohkoja on yhteensä 20,82 ha. Pohjavesialueen lohkot lannoitetaan väkilannoitteilla. Vuokrapelloista on esitetty kirjallinen vuokrasopimus 60,87 ha:n alalta. Loput vuokrapelloista ovat suullisella sopimuksella. Omien peltojen ja kirjallisten voimassa olevien maanvuokrasopimusten peltopinta-alan perusteella toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Lietteen levityksessä tulee ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi.
19 Laidunnusta koskeva lupamääräys 3 Laitumille johtavien kulkuteiden puhdistaminen on tarpeen niiden liettymisen estämiseksi ja vesiensuojelun toteuttamiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysohje MMM-RMOC4 edellyttää, että suunnittelussa otetaan huomioon rakennuksesta laitumelle johtavien kulkuteiden puhdistettavuus. Määräys laiduntamisen välttämisestä talousvesikaivojen ympärilla on annettu pohjavesien suojelemiseksi. Laidunalueiden hoito on tarpeen pintavesiin kohdistuvan kuormituksen estämiseksi. Hajuhaittojen vähentämistä koskeva lupamääräys 4 Tutkimusten mukaan eläinsuojan aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti myös rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan välttää ylimääräisen valkuaisen antamista eläimille. Lietteen matalampi typpiyhdisteiden määrä voi jossain määrin alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lietteen sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileänä sekä eläinsuojien, lietesäiliöiden ja pumppukaivon ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Määräys lietteen multaamisesta neljän tunnin kuluessa levityksestä noin 500 metrin etäisyydellä eläinsuojasta sijaitsevilla peltolohkoilla on annettu hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Säilörehua koskeva lupamääräys 5 Ravinteiden pääsy pohja- ja pintavesiin tulee kaikin tavoin estää. Säilörehun puristeneste on vesiä kuormittavaa korkean ravinnepitoisuutensa vuoksi. Nitraattiasetuksessa (931/2000) edellytetään puristenesteiden talteenottoa ja levittämistä lannan mukana peltoon lannoitteeksi. Puristenesteen määrä esikuivatussa säilörehussa noin 0,05 m 3 /rehutonnia, joten umpikaivon (3 m 3 ) täyttyminen saattaa joissakin olosuhteissa tapahtua hyvinkin nopeasti ja tällöin ylivuodon riski joko kaivosta tai suoraan siilosta on suuri. Pilaantunut rehu on yhtä voimakkaasti kuormittavaa kuin tuorerehu, joten se on käsiteltävä asianmukaisesti ja valumien syntyminen on estettävä Jätehuoltoa ja eläinjätteitä koskevat lupamääräykset 6 ja 7 Jätteen haltijaa koskevat jätelain yleiset huolehtimisvelvollisuudet jätehuollon järjestämisestä sekä muun muassa se, että jätettä ei saa käsitellä hallitsemattomasti ja että jätteet tulee ensisijaisesti ohjata hyötykäyttöön materiaalina ja toissijaisesti hyödyntää energiana. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1069/2009) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja polttoaineiden varastointia koskeva lupamääräys 8 Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Polttonesteiden varastointipaikan saattamisessa lupamääräyksen mukaiseksi on katsottu tarpeen antaa määräaika.
20 Toiminnan tarkkailua ja raportointia koskeva lupamääräys 9 Tarkkailemalla säännöllisesti lietesäiliö- ja kuivalantalarakenteita sekä polttonestesäiliöiden kuntoa voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. Häiriö- ja poikkeustilanteita koskeva lupamääräys 10 Ilmoitusvelvollisuus häiriö- ja poikkeustilanteissa on määrätty viranomaisten ja lähiasukkaiden tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisesti annettavien viranomaisohjeiden vuoksi. Selvillä olovelvollisuutta ja toiminnan muutoksia koskeva lupamääräys 11 Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. Käyttöönottoilmoitusta koskeva lupamääräys 12 Rakennettavan eläinsuojan toimintaa koskeva käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. VASTAUS LAUSUNNOISSA JA MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Vastaus lausunnoissa esitettyihin vaatimuksiin Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon Keski-Suomen ELY - keskuksen lausunnossa esille tuotuja asioita lupamääräyksistä 2 ja 11 ilmenevällä tavalla. Kuhmoisten rakennuslautakunnan lausunnossa ei ole esitetty erityisiä vaatimuksia. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt toimivaltainen lupaviranomainen päättää luvan raukeamisesta.